No niin tulihan se sieltä.
Nyt NASA,n pitää selittää miksi kuu on omien mittausten mukään 40K lämimämpi kuin pitäisi
maassa käytettävien mallien mukaan olla. Samojen mittausten mukaan kuussa on rautaydin ja
nestemäistä rautaa(?).
Nyt ihmetyttää.
Ekaksi kysyisin että miksi kuulla ei ole magneettikenttää kun NASAn mukaan löytö on sen edellytys.
Vähän ihmetyttää, mikä on uutisoidun asian ydin?
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/108101-nasa-loysi-kuusta-metallisydamen-–-”kuin-maapallolla”
Nyt NASA,n pitää selittää miksi kuu on omien mittausten mukään 40K lämimämpi kuin pitäisi
maassa käytettävien mallien mukaan olla. Samojen mittausten mukaan kuussa on rautaydin ja
nestemäistä rautaa(?).
Nyt ihmetyttää.
Ekaksi kysyisin että miksi kuulla ei ole magneettikenttää kun NASAn mukaan löytö on sen edellytys.
Vähän ihmetyttää, mikä on uutisoidun asian ydin?
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/108101-nasa-loysi-kuusta-metallisydamen-–-”kuin-maapallolla”
Vastaukset 41
Vanhimmat
http://www.mtkl.fi/tietopankki/mista_apua/hoitoon_hakeutuminen/
http://aa.fi/
siitä, että kuu ei pyöri? Ei oo generaattori päällä ollenkaan.
Tietääkseni se pyörähtää kerran kuussa.
Oletko kuullut puhuttavan kuukausista.
Haluatko luettelon?
Nooh´nyt on tammikuu.
Kuu kerran kuussa, maa kerran päivässä ja Jupiter kerran 9 tunnissa, on siinä ero mikä selittää magneettikentät.
Paitsi että Kuu pyörii, yhden kierroksen kuukaudessa.
ollenkaan maan suhteen, vai oletko nähnyt kuun toiselle puolelle?
On planeetan sula ja sähköä johtava ydin ja siellä liikkuvat sähkövirrat, eli geodynamo. Kuulla ei ole tällaista geodynamoa, joten sen takia sillä ei ole magneettikenttääkään. Tai onhan sillä hyvin heikko magneettikenttä, joka johtuu sen kuoren pysyvästi magnetoituneista kivistä.
Wiki tietää:
"The Moon is in synchronous rotation: it rotates about its axis in about the same time it takes to orbit the Earth."
http://en.wikipedia.org/wiki/The_moon
Kun naurattaa mun vitsini, kun huomasin ihan äsken että olet hyvinniin oikeassa.
Mutta kun en voinut vastustaa kiusausta.
Lausumasi johti siihen tulokseen että maan voimakkaampi generaattori on sammuttanut
kuun pienemmän, minkä vuoksi kuu näyttää aina saman puolensa meille.
Taidat olla oikeassa, mutta mutta se pyörii kuitenkin, minkä vuoksi sillä ei ole magneettikenttää.
Miksi tätä ei ole tieteessä selitetty?
Muutenhan sanoisin sinun olevan täysin oikeassa, eikä että taidat olla.
kuu on lukittunut Maahan nähden, näemme aina saman puolen. Kuu pyörähtää Maan ympäri kerran kuukaudessa joten muuhun avaruuteen nähden se pyörähtää kerran kuukaudessa.
Sallikaa minun nauraa, Kuu-ukko, kas kun aikanaan ei ollut edes lämpömittaria mukana, golfmaila ja auto kyllä oli, golf auto.
Että kaikilla keskustelijoilla ei ole alkanut vielä kuukautiset, ettei ole omakohtaisia kokemuksia.
Onkohan äiti tai isosisko opettanut miten toimia, ettei tule yllätyksenä.
sula rauta ei vedä magneettia puoleensa, jo ennen sulamislämpötilaa magneettisuus häviää!!
Paljon tinasin
Paljon pilasin
Vihdoin kolvini kylmeni.
On minun runoni aiheesta.
Olet oikeassa, magneettisuus häviää jopa ennen sulamista.
En nyt muista ilmiön nimeä, mutta sit käytetään mm. Weller
kolvissa lämpötilansäätöön, kun juottaa,, mutta pitää varoa ettei itse ole liian tinassa.
Häviää paljon ennen sulamista, kuten kaikki teriä karkaisseet tietävät.
Mutta värin perusteella, eli minkä värisenä hehkuu.
Kerro enemmin, jos viittit. Kun kiinnostaa, mulla ei ole ollut tietoa miten ilmiötä voi hyödyntää
karkaisussa, siis en ole alan miehiä.
Tarkoittaako se sitä että kokeilet magneetilla ja havaitset sopivan lämpötilan karkaisuun, mielenkiintoista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Curie_point
Eli siis eikös tuo mene niin että magneettisuus häviää heti kun teräs saavuttaa lämpötilan jossa hiili vapautuu raudasta ja silloin on juuri oikea hetki karkaisuun. Kun mötikkä sammutetaan nopeasti hiili ei ehdi sitoutumaan ja syntyy martensiittinen rakenne. Jos karkaisu tapahtuu liian kuumassa kiderakenne kasvaa, mikä on heikko homma jos on terän teko mielessä.
Olen nähnyt teräseppojen ymppäävän magneetin tukevan rautalangan päähän, jolloin on helpompi kokeilla teräksen magneettisuutta.
Niinhän se täytyy mennäkkin, eli oma tieteenlajinsa, vaikka ittekkin olen yrittänyt tuunata.
Kiinnostais tietää minkä väristä rauta (siis joku rauta) on ennenkuin ilmiö tapahtuu,
vai tapahtuuko se ennemmin kun alkaa säteilemään silmän havaitsemilla aallonpituuksilla.
Muille kiinnostuneille laitan Curie lämpötilan selityksen koska sain ilmiön nimen Himohiihtäjältä.
En ollut älynnyt että se liittyy hiilen ja raudan eroamiseen, joka seurauksena saattaa syntyä perliittiä(helmeilevää), nimittäin jos karkasee oikein.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Curie-piste
Vielä kerron teurasjätteitä käytettävän karkaisussa.
Väri riippuu teräksestä, koska erilaisilla teräsillä on eri karkaisulämpötila riippuen sen sisältämistä seosaineista. Normaalilla vähän seostetulla hiiliteräksellä sopiva väri on ns. kirsikanpunainen.
Oikean värin ja sitä kautta lämpötilan voi selvittää helposti kokeilemalla. Karkaiset terästä eri lämpötiloissa ja lyöt karkaistun pätkän kappaleiksi vasaralla. Hyvä kiderakenne näyttää pehmeältä kuin sametti. Ymmärrät kun näet.
En muuten laittanut tuota kurien linkkiä, enkä ollut koskaan nimitystä kuullutkaan.
Sorvasin kerran työstökoneen teriä kevlarin poraamiseen ja piti kysyä tarpeellisia tietoja tekniikan Tohtorilta. Materiaali oli hopeateräs ja karkaisuväri "ruusunpunainen"
Ja karkaisu veteen.
Tässä kaikille hyvä oppitunti lämpötilasta ja mustan kappaleen säteilylaista, ihan omin silmin nähtynä, eli tämä ehdottomasti liittyy ilmastokeskusteluun.
Hopeateräkselle, eli k510:lle käyttäisin kylläkin lämmintä karkaisuöljyä, koska k510 on seostuksen vuoksi herkempi pärähtämään, eli russahtamaan karkaisussa. Erinomainen materiaali leikkaaviin teriin, mutta aika herkkä lämpötilan suhteen taottaessa. Tarkalla lämpökäsittelyllä leikkaavan terän voi jättää n. 62-63 rockwelliin häviämättä pätkääkään sitkeydessä ja joustavuudessa.
Niimpä tietenniin, olin kyllä lukenut aiheesta, mutta en älynnyt.
Ihmettelin jo kakarana mitä karkaisussa tapahtuu, kun sen pitää olla samaa rautaa, ennen ja jälkeen. Ymmärtääkseni eriilliset rauta ja hiili eivät ehdi ryhmittyä alkuperäiseen muotoonsa
nopean jäähtymisen vuoksi.
Korjasin kerran kenttäolosuhteissa peräprutkun katkenneen kännistysnarun vetojousen
stendarilla lämmittämällä, ja hitaasti jäähdyttämällä, saaden jousen pään nöyrästi taipumaan tarvittavalle lenkille, tämäkin vain laiskuuttani kun en viittinyt soutaa verkoille.
En vain ajatellut asiaa syvällisemmin, enkä ollut mistään oppinut, se vaan meni niin.
Taas törmäsin samaan asiaan, uudelta puolelta.
tarvitsee seuraavat kolme tekijää syntyäkseen:
1. sulan metallisen ytimen
2. riittävän konvektiota aiheuttavan voiman
3. riittävän pyörimisliikkeen (eli Coriolis-voiman)
Kuulta puuttuu vähintään yksi näistä. Ilman geodynamo, ei ole itseään ylläpitävää magneettikenttää.
http://homepages.spa.umn.edu/~larry/CLASS/GLASSDARKLY/Glatzaier-SciAmerican.pdf
Mikä tarvittava voima puuttuu, niin helppoa se on, en ala lukemaan linkkilitanioita.
Kerro puuttuva voima niin sitten .......
Miksi olet noin saatanan sekopää pelle? Miksi sinulla ei ole mitään muuta elämää kuin tuo idioottimainen hörhöilysi 24/7/365?
Linkki oli sitä varten, että voit itse tarkistaa. Mutta ei näytä kiinnostavan.
Mitään, vaan pitääkö minun etsiä kysymyksesi/vätteesi.
Kysy tai ole kysymäti, mutta älä kysy linkeillä.
Ei kai täällä ole tarkoitus että linkit keskustelevat toistensa kanssa.
Näytin suunnan. Lopun työn saat tehdä itse.
"Ei kai täällä ole tarkoitus että linkit keskustelevat toistensa kanssa."
Niinkö? Miksi sitten spämmäilet linkkejä päivät pääksytysten?
Kuussa on kaikki mainitsemasi elementit, ei siltä mitään puutu.
Juuri se pitää kuun kasvot meitä kohdin, jolloin kuun olematon magneettikenttä
on osa maan magneettikenttää.
Eli maan magneettikenttä on hidastanut kuun pyörimisnoppeutta, kunnes se pyöräktää
kerran kuussa jolloin sen magneettikenttä näyttää kadoneen.
Kuu on ammoin pyörinyt nopemmin, jolloin sillä kai sitten oli mgneettikenttä, luulen.
"Kuu on ammoin pyörinyt nopemmin,"
Että kuu oli ammoin lähempänä ja kiersi maata myös nopeammin.
Joskus tulevaisuudessa menetämme tuon pikku pörriäisen.
Loppuuko silloin kuuhulluus?
Lisää kuudymamosta.
http://wattsupwiththat.com/2011/01/08/moon-revealed-to-have-an-earth-like-core/#more-31227
Raililta terkkuja, muistako keskusteellesi hänen kanssa, kun olit lievästi viihtyneessä tilassa.
Raili kerto sulle jutun Anna Mäestä, eli kun Mäen Anna ja Kylmäsen Usko esittäytyivät toisilleen:
Mäen Anna. Kylmäsen uskon.
Keskustelu on aika paljastavaa niille jotka ei usko että Kuussa on käyty.
On tosi asia että Kuulentoihin voi viimekädessä vain uskoa, mistään ei voi tietää, jos ei usko satoja Kuulentoja todistavia tiedemiehiä, on hörhöateiseti, jos pelkää tätä nimitystä on paras uskoa että Kuussa on käyty.
"Kuussa on kaikki mainitsemasi elementit, ei siltä mitään puutu."
Jokin niistä puuttuu, koska kuulla ei ole tällä hetkellä sisäsyntyistä magneettikenttää (dynamoprosessi puuttuu).
Kuun magneettikenttä on hyvin heikko. Sen aiheuttaa pysyvästi magnetoituneet kivet.
Kuussa olevan pysyvästi magnetisoituneita kiviä, lisään että homman on tehnyt kuudynamo.
Tällä hetkellä dynamon roottori pyörii samaa vauhtia kuin staattori ,eli maa.
Tällöin ei synny virtoja eli mgneettikenttää, kyllä se dynamo on siellä käyttövalmiina, eli
standb by tilassa. Ihan perusjuttuja, jota opiskelimme amiksessa.
"Kuussa olevan pysyvästi magnetisoituneita kiviä, lisään että homman on tehnyt kuudynamo."
Tämä on vain yksi teoria, siis että kuulla olisi joskus ollut geodynamo.
Toinen teoria kuun magnetismin synnystä on impaktien aiheuttama magnetoituma. Tätä teoriaa puoltaa se seikka, että kuun ytimen koon arvellaan olevan liian pieni geodynamoa varten.
"Tällä hetkellä dynamon roottori pyörii samaa vauhtia kuin staattori ,eli maa. Tällöin ei synny virtoja eli mgneettikenttää, kyllä se dynamo on siellä käyttövalmiina, eli standb by tilassa. Ihan perusjuttuja, jota opiskelimme amiksessa."
Aikamoista hölynpölyä.
Ensinnäkin, geodynamo ei ole mekaaninen dynamo. Se on nestedynamo, itseään ylläpitävä prosessi.
http://sunearth.gsfc.nasa.gov/sunearthday/2004/vt_dynamo_plaentary_2004.htm
Toisekseen, kuun ydin liikkuu jatkuvasti muuttuvan magneettikentän läpi. Ja kun se todennäköisesti on sähköä hyvin johtava, indusoituu siihen sähkövirtoja Faradayn induktiolain mukaisesti. Mutta jos em. kolmea vaatimusta planetaarisen dynamon synnylle ei löydy, ei geodynamoprosessiakaan synny, eikä ytimeen indusoitunut magneettikenttä voimistu.
kuu näyttää aina juustonaamansa meille.
Onhan maassakin vastaavia ferriittipitoisia malmeja jotka kertovat maan napaisuuden vaihdelleen.
Staattori/ roottori oli vertaus, kuten varmasti ymmärsit, tuskin siellä on sähkömiestä dynamon
akseleita rasvaamassa, ja hiiliä vaihtamassa.
"kuu näyttää aina juustonaamansa meille."
Kuu pyörii sekä maan että oman akselinsa ympäri yhtä nopeasti.
"It is in synchronous rotation with Earth, always showing the same face [...]"
http://en.wikipedia.org/wiki/Moon
"Onhan maassakin vastaavia ferriittipitoisia malmeja jotka kertovat maan napaisuuden vaihdelleen."
Mutta se ei ole ainoa mahdollinen selitys kuun magnetismille:
http://en.wikipedia.org/wiki/Magnetic_field_of_the_Moon
"Staattori/ roottori oli vertaus, kuten varmasti ymmärsit, tuskin siellä on sähkömiestä dynamon akseleita rasvaamassa, ja hiiliä vaihtamassa."
Se oli virheellinen analogia.
Voimakkan magneettikentän?
Onko mulla mennyt jotain ohitse.
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/108101-nasa-loysi-kuusta-metallisydamen-–-”kuin-maapallolla”
US: "Samalla tavoin kuin maassa, kuun sisällä virtaava nestemäinen rautakerros aiheuttaa kiertolaiselle voimakkaan magneettikentän."
NASA: "The data sheds light on the evolution of a lunar dynamo -- a natural process by which our moon may have generated and maintained its own strong magnetic field."
Oikeammin sanottuna siis: "Samalla tavoin kuin maassa, kuun sisällä virtaava nestemäinen rautakerros [on saattanut] aiheuttaa kiertolaiselle voimakkaan magneettikentän."
Jos kuulla olisi voimakas voimakas magneettikenttä, se olisi kyllä jo huomattu.
Tässä "may have" on siis avainasemassa. Se ilmaisee, että jokin oli mahdollista menneisyydessä:
"Like may have, might have can mean that something was possible in the past."
http://www.eslcafe.com/grammar/understanding_and_using_modal_verbs08.html
US: http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/108101-nasa-loysi-kuusta-metallisydamen-–-”kuin-maapallolla”
NASA: http://www.nasa.gov/home/hqnews/2011/jan/HQ_11-004_Moon_Core.html
Eli toimittaja sanoi että on eikä oli.
Kun en haalinut alkuperäistä artikkelia.
Olikokan kyseessä tiedetoimittaja?
Nooh mielenkiintoinen ketju oli, ja jopa ilman rähinää, jonka tulkitsen edistykseksi palstalla.