http://news.yahoo.com/s/ac/20110117/sc_ac/7632436_the_prospects_for_lunar_mining
Aina välillä joku hitaasti kehittyvä teknologian ala tarvitsee veturin, alan joka lupaa suuria tuottoja, mutta edellyttää valtavia tuotekehityspanoksia. Älykäs, kognitiivinen robotiikka tarvitsee isoja panostuksia ja Kuussa tapahtuva kaivostoiminta ei ole mahdollista ilman erittäin kehittynyttä robotiikkaa. Tällaisen robottiteknologian kehittäminen vaikuttaisi valvasti myös robotiikan hyödyntämiseen maan päällä.
Näyttää mahdolliselta, että Kuu-hankkeet muuttuvat yksityisrahoitteisiksi, kovaa voittoa tavoitteleviksi hankkeiksi.
Aina välillä joku hitaasti kehittyvä teknologian ala tarvitsee veturin, alan joka lupaa suuria tuottoja, mutta edellyttää valtavia tuotekehityspanoksia. Älykäs, kognitiivinen robotiikka tarvitsee isoja panostuksia ja Kuussa tapahtuva kaivostoiminta ei ole mahdollista ilman erittäin kehittynyttä robotiikkaa. Tällaisen robottiteknologian kehittäminen vaikuttaisi valvasti myös robotiikan hyödyntämiseen maan päällä.
Näyttää mahdolliselta, että Kuu-hankkeet muuttuvat yksityisrahoitteisiksi, kovaa voittoa tavoitteleviksi hankkeiksi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Puhut nyt valtavista laitteista, joita ei nykyisillä raketeilla voi rahdata kuuhun asti, koska ovat siihen tarkoitukseen aivan liian heppoisia. Kuu-projekti vaatii uudentyyppisiä avaruusaluksia, joilla voisi rahdata tavaraa suuriakin määriä Maan ja Kuun välillä. Esimerkiksi rakettimoottori ''Aerospike engine'' oli tälläinen kehitelmä, joka suunniteltiin vartavasten X-33:lle. NASA:lla oli kyllä useitakin hankkeita vielä vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta on haudannut toistaiseksi kaikki USA:n talouskriisin helpottamiseksi, joten uudentyyppisten avaruusalusten ja moottorien kehitys takkuilee pahasti vielä pitkään.
http://en.wikipedia.org/wiki/Aerospike_engine
Kun katsoo, mitä 1970-2010 on tapahtunut, ei ole toivoa Kuun kaivoksista tällä vuosisadalla. Mutta viimeisen 5v aikana tilanteen trendit ovat muuttuneet. Intian, Kiinan, Japanin kiinnostus ja aktiviteetti Kuun suhteen ei ole vain kansallista pullistelua. Esim japsit suunnittelevat adroidi-robotin kuumatkaa lähivuosina.
Merkittävin positiivinen tapahtuma on hullun Constellation-projektin kaatuminen ja NASAn kääntyminen yksityisen avaruusteollisuuden puoleen: hinnat putovat ropisten.
Mutta tärkein asia on hiilinanoputkiteknologia. Jos se ei kehity, niin avaruushissejä ei rakenneta ja avaruuden teollinen toiminta on turha unelma. Mutta miksi näin kävisi? Minä "luotan" nanoputkiteknologian nousuun, jonka onnistumisesta seuraa lähes väistämättä avaruushissiprojektien aktiivinen käynnistyminen. Niiden avulla tehdaskomponenttien siirtäminen Kuuhun ei ole ylivoimaista. Ja avaruushissien asentamiseen tarvitaan myös esim SpaceX:n kantoraketteja. Ensimmäinen tehdas Kuussa voi toimia jo 2060. Minä suunnittelen 108v ikäisenä olevani silloin hengissä.
Pilvenpiirtäjien kehitys 140 vuoden aikana on mahdollistanut vasta 828 metriä korkean Burj Dubai -tornin rakentamisen. Mitenkäs tässä nyt muutamassa vuosikymmenessä rakennetaan torni kiertoradalle?
On harmillinen juttu, että avaruushissin periaate on niin monille täysin hämärä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space_elevator
Ok, kerron lyhyesti:
1. Avaruushissi, siis "hissikori", kulkee pitkin hihnaa, joka on ohuimmillaan merenpinnan tasossa ja paksuimmillaan jossakin muutamien tuhansien kilometrien korkeudessa, ulottuen (ohentuen) vielä n. 1000000km korkeuteen.
2. Avaruushissi ankkuroidaan päiväntasaajalla lilluvaan lauttaan, jota liikutellaan tarpeen vaatiessa avaruusromum ja satelliittien väistämiseksi.
3. Hissikoria liikutetaan ylösalas kitkavedolla ja energia saadaan lautalta kohdistetulla laserilla.
4. Matka ihan ylös kestää n. kaksi viikkoa. Koria voidaan vaihtaa matkalla, vanha kori palaa alas.
5. Hissi rakennetaan pudottamalla n. geosynkronisen radan korkeudelta alas ensimmäinen kela, jonka hihna juuri ja juuri kestää rakennusrobotin, joka alkaa kutomalla paksuntaa, vahvistaa alkuperäistä hihnaa.
6. Lopputulos, vuosien rakentamisen jälkeen, kestää tonnien hyötykuorman.
7. Geosynkr. radan yläpuolinen hihna toimii "vastapainona", joka pitää hihnan kireällä. Vrt. moukarinheittäjä ja moukari.
8. Ainoa kuviteltavissa oleva hihnamateriaali, joka kestäisi oman painonsa ja hyötykuorman on hiilinanoputki.
Tutustu Wikipedian hyvään artikkeliin, jossa perustellaan fysiikka laskelmilla.
NASA uskoo projektiin ja odottaa vain nanoputkien valmistustekniikan kehittymiseen, kuten minäkin.
Hihna ulottuu tietysti 100 000km korkeuteen, ei milj. kilometrin korkeuteen. Muuten kuuhissi, Kuusta ylös, kohti maata, on paljon helpompi tehdä.
Hiilinanoputket olisi hieno homma! Yksi odottamisen arvoinen sovellus on hiilinanoputkikondensaattorit. Pieniä, faradiluokan korkeajännitekondensaattoreita halvalla, sweet.
Minä kun luulin ettei hiilinanoputkia ole olemassa kuin jonkin erittäin tarkan mikroskoopin linssin alapuolella. Mistä me nyt yhtäkkiä saadaan sitä niin paljon että se riittää avaruuteen asti?
Kyllä nanoputkia on ollut kaupallisesti myynnissä lähes 10v ajan, mutta laatu eikä tuotantomäärät eivät vielä riitä pitkällekään.
Guuglaa itse, löydät toimittajia helposti.
Kuitenkin molemmat ulottuvuudet kehittyvät eksponentiaalisesti: yhä pidempiä, virheettömämpiä putkia yhä halvemmallla. Ei siis "yhtäkkiä", mutta käsite "eksponentiaalisuus" johtaa siihen, että 20-30v kuluttua saattaa tilanne olla riittävän hyvä avaruushissin valmistamiseksi. Ja jo ennemmin, kun oikeaa tilannetta lähestytään, uskalletaan investoida oikean hissin tuotekehityksen aloittamiseen. Siihen asti sitä kehitellään "säätöliekillä".
Kuka tämän kaiken maksaa ja tiedätkö mitä se maksaa? Nyt ei varmaankaan ole kyse rahasta alkuukaan, mutta jonkunhan se pitää lopulta maksaa eikä tästä maailmasta, jossa kylmäsota on jo päättynyt - löydy valtiota jolla olisi niin kauhea tarve todistaa ylivaltaansa erilaisilla mega-saavutuksilla. Tästä samaisesta syystä NASA:n resurssit ovat nykyisin aika minimaaliset.
Nykyisin Yhdysvallat ei enää kustanna NASA:n valtavasti rahaa nieleviä kuu-hankkeitakaan, vaan homma on keskittynyt lähinnä uusiin ja halvempiin projekteihin ISS:n ja Mars-lentojen ympärille, josta osasyystä viimekertaiset kuumatkojen suunnittelut on peruttu, koska rahaa ei ole eikä tule vielä pitkään aikaan. Osasyynä varmasti on valtavasti rahaa imevä lähi-idän valloitus ja samanaikainen rahamarkkina-kriisi.
Maksaa minkä? Nanoputkiteknologian kehityksen? Robotiikan kehityksen? Avaruushissin rakentamisen? Protokaivoksen pystyttämisen Kuuhun?
Kuka maksaa Nokian, Googlen, IBM:n, Microsoftin, Toyotan ym tuotekehityksien satojen tai tuhansien miljardien kustannukset? Viimekädessä loppukäyttäjät, välivaiheessa riskisijoittajat. Sama koskee edellisiä. Ei niitä makseta kuin pieneltä osin hallituksien budjeteista. Avaruushissi onnistuessaan on valtavan tuottoisa liiketoimi. Kun sen onnistuminen näyttää todennäköiseltä, kaikki teknologia on olemassa ja sen toimivuus demonstroitu sijoittajille, niin rahaa ei tule puuttumaan. Tällä hetkellä ei tietenkään rahaa tipu avaruushissiin, mutta nanoputkitekniikkaan kyllä oikein hyvin. Jos SpaceX olisi pörssiyhtiö, olisin kyllä valmis pistämään siihen rahojani.
Nasa on ensisijaisesti avaruustutkimukseen keskittynyt verkosto. Mistä lähtien Nasan toiminta olisi ollut yksityisomisteista, tai lähinnä kaupalliseen tarkoitukseen sijoittuvaa bisnestä? Nasa ostaa kyllä tarvikkeita yksityisiltä yhtiöiltä, mutta se rahoitus kaikkeen toimintaan, henkilöstöön ja kehitykseen jne. -tulee edelleen valtiolta. Puhut Nasasta ikäänkuin se olisi >>valtavan tuottoisa liiketoimi.>>
Muistuttaisin että Nasan toiminnan hedelmät on aina viimekädessä käytetty aseiden kehittämiseen (tiedustelusatelliitit, -sukkulat ja mannertenväliset ohjukset). Voisin itse kuvitella avaruushissiäkin käytettävän aivan johonkin muuhun, kuin rauhanomaiseen tarkoitukseen. EN sijoittaisi rahojani NASA:aan, koska tiedän minne vuosikymmenten kehitystyön tulokset ovat päätyneet.
Tuleeko seuraavista kuvista mitään mieleen?
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2d/Boeing_X-37B_after_landing_at_Vandenberg_AFB,_3_December_2010.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8b/Minuteman_III_in_silo_1989.jpg
http://www.cnw.mk.ua/weapons/airforce/razv/sr71/image/sr71b.jpg
En ole paljon NASA:stä puhunut, ei ole liittynyt asiaan.
NASA on ollut ja tulee olemaan avaruustutkimuslaitos. Tässä ketjussa ei ole kysymys avaruustutkimuksesta vaan avaruusliiketoiminnasta. Tässä yhteydessä NASA on siis pääosin ulkopuolinen toimija, joka tosin pitää yllä ja osallistuukin liiketoiminnan infran kehittämiseen. Erittäin todennäköisesti NASA ei rakenna avaruushissiä, tai jos rakentaa, niin yksityiset tahot rakentavat omiaan, siis useampia.
Missään tapauksessa NASA ei ryhdy harrastamaan kaivostoimintaa Kuussa, asteroideilla tai muualla. Se, jos sitä aletaan harrastamaan, tulee olemaan yksitystä liiketoimintaa, myös silloin jos toimijat ovat intialaisia, kiinalaisia tai japanilaisia. Hallitusten avaruustoimistot osallistuvat vain infran kehittämiseen kuten maassakin. Varsinainen liiketoiminta tulee olemaan enemmän tai vähemmän ylikansallista liiketoimintaa.
Jo nyt on paljon yksityistä avaruusperästä liiketoimintaa ja kun kannattavuus paranee teknologian kehittyessä, avaruudessa tullaan aloittamaan monenlaista uutta, liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa.
http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2000/ast07sep_1/
Okei, mutta pointtini oli että NASA ainakin on aikeissa rakentaa avaruushissiä ja on ollut sitä jo joitain vuosia ja NASA:n projektit tunnetusti ovat mitä luotu palvelemaan Yhdysvaltain poliittisia etuja.
"Missään tapauksessa NASA ei ryhdy harrastamaan kaivostoimintaa Kuussa, asteroideilla tai muualla. Se, jos sitä aletaan harrastamaan, tulee olemaan yksitystä liiketoimintaa, myös silloin jos toimijat ovat intialaisia, kiinalaisia tai japanilaisia."
Yksityisessä on se huono puoli, että se pitää tehdä 2 tai 3 kertaisena jotta ei olisi monopolia. Erityisesti avaruushissien kanssa se on tehotonta. Sama jos maantietä varten olisi 2 tai 3 siltayhtiötä, jotka rakentaa 200 metrin sillan saman joen yli 100 metrin välein, voidakseen kerätä kopissa siltamaksuja.
Jos avaruushissi tosiaan on mahdollinen ja kannattava, tehokkainta on perustaa sille YK:n alajärjestö, esim. WFP:n, WHO:n, IAEA:n tai ISO:n tapaan. (Tai yleensä avaruusraketeille ja joillekin avaruustoiminnan osa-alueille.)
Toisaalta, monopolius riippuu myös siitä miten joku toimiala määritellään ja rajataan. Kaivosten tapauksessa merenalaiset kaivokset ja yksi Kuukaivos voidaan katsoa kilpailijoiksi jos ne tuottavat samoja aineita.
Mistä riippuu alan soveltuvuus joko yksityiseen tai valtiolliseen toimintaan? Mitä yksinkertaisempi ja helpommin markkinoitava tuote, sitä paremmin se soveltuu valtiolle. Alkuaineet ja sähkö ovat sellaisia. Esim. kaukolämpö on hieman mutkikkaampi tuote, mutta monopolia on hankala välttää, joten se on argumentti julkisen kaukolämmön puolesta.
"Yksityisessä on se huono puoli, että se pitää tehdä 2 tai 3 kertaisena jotta ei olisi monopolia. "
Jos monopoliasema syntyy "rehellisesti" niin siinä ei ole mitään ongelmaa. Monopoliaseman väärinkäyttö kilpailun estämiseksi on eri asia.
"Mistä riippuu alan soveltuvuus joko yksityiseen tai valtiolliseen toimintaan? "
Valtiolle kuuluu "välttämättömän infrastruktuurin" ylläpito, ei muuta. Voisi olla, että jos tiet kuuluvat valtion toimialaan, niin ehkä avaruushissikin, jos se tulkittaisiin jotenkin välttämättömäksi, kriittiseksi. Mutta minusta se ei ole ainakaan alkuun sellainen, vaan esim kantorakettiliiketoiminnan kilpailija.