Suomenkielisillä on suuria vaikeuksia oppia muita kieliä, se on jopa mahdotonta. Ulkomaalaisten sanojen tai nimien lausuminen ei suju ja monesti ei edes suomenkielisten sanojen lausuminen tai kirjoittaminen onnistu.
Totta kai tiedämme ettei Englannissa ole ollut Yrjö-nimisiä kuninkaita tai ettei Ruotsin kuninkaan nimi ole Kaarle-Kustaa. Suomenkieliset eivät pysty lausumaan Georgea taikka Carl-Gustafia. Näin on jopa nimiäkin käännetty suomeksi.
Miksi, onko suomenkieli vammauttava kieli? Ehkäpä koska moni ei erota kirjaimia B ja P. Monesti näkee että Unkarin pääkaupunki on Pudabest. Tai urheiluliikkeen nimi on Pudget-sport. Stockmann onkin sitten Tockmann jne.
Näin ollen uusien kielten oppimisessa on suuria vaikeuksia. Olisikin hyvä että kielten opiskelu alkaisi jo ala-asteella. Englanti ja ruotsi ensin ja sitten tuoneemmin saksa/ranska/espanja/venäjä.
Vai onko niin ettei suomenkielinen ollenkaan kannata opiskella kieliä kun hän ei kerran niitä kuitenkaan opi?
Totta kai tiedämme ettei Englannissa ole ollut Yrjö-nimisiä kuninkaita tai ettei Ruotsin kuninkaan nimi ole Kaarle-Kustaa. Suomenkieliset eivät pysty lausumaan Georgea taikka Carl-Gustafia. Näin on jopa nimiäkin käännetty suomeksi.
Miksi, onko suomenkieli vammauttava kieli? Ehkäpä koska moni ei erota kirjaimia B ja P. Monesti näkee että Unkarin pääkaupunki on Pudabest. Tai urheiluliikkeen nimi on Pudget-sport. Stockmann onkin sitten Tockmann jne.
Näin ollen uusien kielten oppimisessa on suuria vaikeuksia. Olisikin hyvä että kielten opiskelu alkaisi jo ala-asteella. Englanti ja ruotsi ensin ja sitten tuoneemmin saksa/ranska/espanja/venäjä.
Vai onko niin ettei suomenkielinen ollenkaan kannata opiskella kieliä kun hän ei kerran niitä kuitenkaan opi?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related
Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubesta. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
lyhyt näyte 18sek.
http://www.youtube.com/watch?v=PXlEpsasPG4
Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1
Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Meidän rakas suomen kielemme ei muistuttaa muiden kieliä, koska kielemme on ylivertainen muihin kieliin verrattuna.
Suomenkielessä syntyy mielleyhtymä ilmaisuun päinvastoin kuin monissa muissa kielissä. Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita. Lisäksi sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää. Kartanlukijan ja ajajan kommunikointi onnistuu virheettömästi ja tarkasti suomen kielellä. Marcus Grönholmillekin luetaan nuotit suomeksi ja hän voitti maailmanmestaruuden aina suomen kielellä.
Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali. Suomen kielessä on siis konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin. Nämä piirteet tekevät suomen kielestä laulun omaista. Universaalisti laulua kuvataan usein kutakuinkin näin: La la laa, melkein kuin suoraan suomen kielestä, la(u)laa.
Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä.
Ruotsiksi 'se upp'
se = nähdä, katsoa
upp = ylös, ylhäällä, mutta 'se upp' = varoa
Miten ruotsinkielinen sanoo jos han haluaa sanoa 'katsoa ylös'? Merkityshän muuttuu ja tarkoittaa 'varoa'!
inställä - in = sisään ja ställä = asettaa. Kuitenkin merkitys = lopettaa, keskeyttää
hakkuu = avverkning
Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan.
Ruotsiksi 'juoksentelisin' sanotaan "jag skulle springa hit och dit utan någon särskilt ändamål". Ruotsiksi siis tarvitaan 10 sanaa suomen kielen yhtä vastaan.
'Juoksentelisitteko?' sanotaa ruotsiksi "Skulle ni vilja springa hit och dit utan någon särskilt ändamål? Jopas on kömpelö kieli tuo ruotsi (11 sanaa).
Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Pisa tutkimuksen perusteella suomenruotslaiset oppilaaat jäävät jälkeen äidinkielen oppimisessaan suomalaisiin lapsiin verrattuna. Suomen kieli on tehokasta ja samalla silti niin vivahdeikasta.
Useimmiten kauneuden perusteleminen on ajanhukkaa ja siitä voidaan pitää ainoastaan henkilökohtaisena mieltymyksenä. Kielen kauneuden kohdalla voidaan kuitenkin puhua poikkeuksellisesti universaalista kauneudesta.
Suomen kielessä on konsonanttien ja vokaalien suhde sama kuin italian kielessä. Jostain ihmeen syystä suomalaisilla on kuitenkin kielteinen käsitys suomen kielen kauneudesta. Todellisuudessa suomi on kaunis kieli. Perustelen sen alla.
Puhe koostuu vokaaleista ja konsonanteista. Vokaaleja ovat A, E, I, O, U, Y, Ä ja Ö. Loput aakkosista on konsonantteja. Tärkeitä puheessa ovat konsonantit, niiden tehtävänä on siirtää informaatioita. Vokaalien tehtävä on mahdollistaa sanan ääntäminen. Ihmiselle kielen ääntäminen on vaikeaa jos kielessä on liikaa konsonantteja. Faxin ja modeemin ujellus on tavallaan kieltä joka on muodostettu pelkästään konsonanteista täysin ilman vokaaleja. Jos kieli on pelkkiä konsonantteja silloin se myös kuulostaa faxin tai modeemin ujellukselta.
Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas johtaa siihen että kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä joka tekee kielen oppimisen vaikeaksi.
Heprean kielessä ei kirjoiteta vokaaleja mutta ymmärrettävästä syystä ne lausutaan puheessa ja mikä tekee kielen vaikeaksi nuorelle lapselle oppia. Heprean kielessä JHV lausutaan jahve = jumala. Tuntematta sanaa voisi luulla sen olevan mahdollisesti myös Jahva, Jahvi, Jahvo, Jihve, Jihva, Jihvo, Jihvi, Jihvu...ym. ym. Tästä ymmärrämme että kirjoituksen erotessa ääntämyksestä ei sanaa voi ääntää jos ei tunne sitä ensin. Suomenkielessä kyseistä ongelmaa ei ole.
Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Pisa tutkimuksen perusteella suomenruotslaiset oppilaaat jäävät jälkeen äidinkielen oppimisessaan suomalaisiin lapsiin verrattuna.
Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali. Suomen kielessä on siis konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin. Nämä piirteet tekevät suomen kielestä laulun omaista. Universaalisti laulua kuvataan usein kutakuinkin näin: Lal la lal la laa.. , melkein kuin suoraan suomen kielestä, laulaa.
Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita. Sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää. Kartanlukijan ja ajajan kommunikointi onnistuu virheettömästi ja tarkasti suomen kielellä. Marcus Grönholmillekin luetaan nuotit suomeksi ja hän voitti aina maailmanmestaruuden suomen kielellä.
Ruotsin kielessä esiintyy paljon peräkkäisiä konsonantteja joka tekee kielen vaikeaksi ääntää ja oppia kirjoittamaan.
Ruotsin kielen Älvsjö - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit lvsj - siis neljä konsonanttia peräkkäin, joka aivan mahdoton sana ihmisen lausuttavaksi. Sanahan on suorastaan kaamea parahdus. Tyypillistä ruotsinkielelle. Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" ruotsiksi.
Nordenskiöld - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit rd - nsk - ld
Wright - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit Wr - ght ja vain yksi vokaali.
Se siitä ruotsinkielen kauneudesta. Äyhö
Suomalainen osaa äidinkieltä parhaiten maailmassa.
Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Pisa tutkimuksen perusteella suomenruotslaiset oppilaaat jäävät jälkeen äidinkielen oppimisessaan suomalaisiin lapsiin verrattuna.
Ja montako kirjoitusvirhettä "huusiannan" viestissä?
Siis, fennoilta ei edes äidinkieli suju.
Meille, sinä pissi-svenkko montako löytyy. Ehkä alhainen "älykkyytesi" johtuu siitä ettet kykene ymmärtämään nykysuomenkieltä. Mee Ruotsiin, siellä on palvelijoiden=piika,renki paikkoja vapaina aiva huru myckett
On se niin hienoa että hurrit osaa neuvoa suomalaisia suomen kielessä, mutta eivät osaa itse ruotsia. On teillä kadoksissa identiteetti.
Olisit sinäkin reilusti vaan suomalainen etkä mukaruotsalainen.
Nettisvekon mielestä kielen päätehtävä olisi muiden kielien oppiminen????
Nyt on nettisveko pinnallisuudessaan tyystin erehtynyt!
Kielen päätehtävä on itsensä ilmaiseminen omassa ympäristössään mahdollisimman hyvin.
Ja siinä suomen kieli on tunnetusti maailman parhaimpia.
On hämmästyttävän orjamainen ajatus, että jonkun maan asukkaan päätehtävä olisi opetella muiden maiden kieliä. Varsinkin herrakansan edustajalta!
Aloittajan kirjoitus on hyvä esimerkki siitä, kuinka tarpeellinen ruotsinkielistä vähemmistöä varten laaditun asennevammalain hyväksyminen on kaiken kaikkiaan ollut.
Ruotsinkieliseksi rekisteröidyttyään lapsi saa välittömästi sinikeltaisen invakortin, joka oikeuttaa ohituskaistan käyttöön, niin ospiskelu kuin työelämässäkin, puhumattakaan taloudellisista eduista apurahoineen. Yhteiskunta on katsonut tämän siinä mielessä tarpeelliseksi, etteivät ruotsinkieliset nuoret syrjäydy täysin yhteiskunnan ulkopuoliseksi häirikköryhmäksi.
"Totta kai tiedämme ettei Englannissa ole ollut Yrjö-nimisiä kuninkaita tai ettei Ruotsin kuninkaan nimi ole Kaarle-Kustaa."
Todella kehno perustelu. Samalla logiikalla voidaan sanoa, että Juudan maalla ei ole koskaan liikkunut Jesus-nimistä tyyppiä eikä Unkarin kuninkaana ole koskaan ollut ketään Stefan -nimistä tyyppiä. Kyllähän englannissakin kaikkien mahdollisten maiden hallitsijat väännetään Johneiksi ja ruotsissa Johaneiksi. Kuinka todennäköistä on esimerkiksi se, että Portugalin valtaistuimella on joskus istunut mies, jonka oikea nimi on ollut Johan? Tai Englannin valtaistuimella Henrik? Vai johtuuko tämä nimenvääntely siitä, että ruotsinkieliset eivät osaa lausua nimiä oikein?
http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_II_av_Portugal
http://sv.wikipedia.org/wiki/Henrik_VI_av_England
nuoruusaika pitää kuluttaa turhan ja mitääntekemättömän pakkoruotsin pänttäämiseen.
Ja tämä vain siksi, että 5:n prosentin svekovähemmistöllämme olisi suomalaisia palvelijoita, jotka osaisivat ruikkia tätä rumaa räkäruotsia, jota ei ymmärretä eikä puhuta missään muualla maailmassa .
Ei tällaisia kielilakejakaan ole missään muualla maailmassa , ja tähän on mitä pikimmiten saatava muutos.
Portugalissa ei ole koskaan ollut Ferdinand Magellan-nimistä löytöretkeilijää. Saati sitten, että Euroopassa olisi Milan-, Florence-, Turin- tai Gologne-nimisiä kaupunkeja, vaikka englantia puhuva maailma näin uskoo.
Olipa taas melkoinen torttu.
Mitähä elämää suurempaa haittaa moisesta voisi koitua??
Mistä hurri mitään tietää suomenkielisten kielten oppimisesta? Pidähän huolta ihan omista asioistasi vaan ja jätä valtaväestö rauhaan omilta typeriltä mutu-ajatteluiltasi. Tule sitten tänne johtopäätöksiäsi vetämään, kun synnyt suomenkieliseksi ja alat opiskelemaan vieraita kieliä.
Pari esimerkkiä fennojen kielitaidosta:
http://www.youtube.com/watch?v=ku1J6U71jBA
http://www.youtube.com/watch?v=oy1AS41ecHk
http://www.youtube.com/watch?v=gxsQzbhAlfw
Suomikaan ei suju:
http://www.youtube.com/watch?v=eqKlvQZDDAU&NR=1
"Olisikin hyvä että kielten opiskelu alkaisi jo ala-asteella. Englanti ja ruotsi ensin ja sitten tuoneemmin saksa/ranska/espanja/venäjä."
No se kyllä alkaa, yleensä 3., joskus jopa 2. luokalla alakoulussa.
"Näin ollen uusien kielten oppimisessa on suuria vaikeuksia. Olisikin hyvä että kielten opiskelu alkaisi jo ala-asteella. Englanti ja ruotsi ensin ja sitten tuoneemmin saksa/ranska/espanja/venäjä"
Aika hauska. Jää hiukan epäselväksi, kohdistatko ironian ehkä itseesi, vaiko kenties esim. julkisiin englanninpuhujiin, vai vaikkapa joihinkin suomalaisiin turisteihin.
Joskus ammoin kielenopetuksessa on voinut olla melkoista heterogeenisyyttä koulujen kesken, finessitasolla yhä, mutta kyllä nykynuori on melko hyvässä asemassa, mikäli kielet kiinnostavat.
On hyvä, jos lapsi kuulee vieraita kieliä lapsena. Se voi auttaa asioita kummasti. On toisaalta myös muistettava, että ihmiset ovat erilaisia taito- ja "lahjakkuus"spektreiltään ikään katsomatta. Kannattaa kuitenkin muistaa olla keskittymättä ulkoalukuun, vaan lähteä hakemaan todellisia tilanteita, ja jopa uutisten kuuntelu muulla kuin äidinkielellä on hyväksi. Jos mokailua pelkää, ei kannata muutenkaan puhua elämänsä aikana mitään.
Ei suomenkielisillä mitään suuria vaikeuksia ole. Suomalaiset, joista lähes kaikki ovat suomenkielisiä, ovat sangen kielitaitoisia.
Kuninkaallisten nimien kääntäminen on ollut kaikkialla tapana ja on monessa maassa yhä.
Kun tietyille äänteille ei altistu hyvin nuorena voi niitä olla myöhemmin joko helppo, vaikea tai mahdoton oppia erottamaan ja/tai lausumaan. Näin ollen jok'ikinen kieli on vammauttava.
Vaikka innokas tarttuminen p/b, k/g -virheeseen onkin tiettyjen tahojen mieliharrastus, koska virhe on tyypillinen juuri suomenkielisille, on kyseinen virhe kuitenkin todellisuudessa vain parin äänteen väärin lausuminen/kuuleminen, eikä se siten eroa mitenkään esimerkiksi virheestä lausua θ kuin t.
Kielten opiskelu todella olisi hyvä aloittaa aikaisin, varsinkin kun suomenkieliset tunnetusti oppivat muita nopeammin lukemaan ja kirjoittamaan. Ruotsin poistaminen lukujärjestyksestä antaisi lisää tilaa tärkeille kielille ja se auttaisi myös ääntämisessä, koska toisin kuin muita kieliä, ruotsia opetetaan lausumaan suomalaisella aksentilla.
Suosittelen kuuntelemaan edes näytteet Ruotsissa puhuttavissa ruotsin murteista. Suomenruotsin sanasto on ainakin 95-prosenttisesti sama kuin Ruotsissa. Yhdeltäkään ruotsalaiselta ei jää suomenruotsi ymmärtämättä, eikä yhdeltäkään suomenruotsalaiselta/ruotsia osaavalta rikssvenska, jos nyt ei aivan murteellisista ilmaisuerikoisuuksista, lähinnä sanoista, puhuta. Vaikeampi tukholmaiselle on ymmärtää Malmön skeunskaa kuin suomenruotsia.
Itse olen ruotsinsuomalainen, Ruotsissa ruotsin oppinut. Suomenruotsi kuulostaa todella kauniilta! Ei vain minun, vaan monien muidenkin tuntemieni ruotsalaisten korvaan.