Päätin ostaa tänään konjakkia. Niinpä menin viinakauppaan ja suunnistin määrätietoisesti konjakkihyllyn eteen katselemaan esille pantuja konjakkipulloja. Varsin pian siihen rientää palvelualtis myyjätär paikalle:
- Voisinko jotenkin olla avuksi?
- Jaa-ah, vaikea sanoa.
Myyjä tiedustelee kohteliaasti minkälaista konjakkia olen ajatellut ostaa - en ole varsinaisesti aikonut ostaa mitään erityistä konjakkia, mielessäni kuvastelee vain jokin pieni, laadukas ja kauniinnäköinen puteli.
- Pitäisikö sen olla halpaa ja hyvää?
- No, ei tarvitse olla halpaa eikä edes hyvääkään. Saattaa olla että en tällä kertaa kuitenkaan osta mitään, saahan näitä vain katsella?
- Kyllä. Kyllä meillä saa ihan vapaasti katsella ja shoppaillakin.
- Onko teillä calvadosta?
- Meidän calvados on tuolla toisessa paikassa, meillä on vain tätä yhtä laatua; näin pienessä maalaiskylän myymälässä ei ymmärrettävistä syistä kannata pitää kovin laajaa calvadosvalikoimaa.
- Ymmärtäähän tuon. Aika yllättävää sinänsä että teillä ylipäätänsä on calvadosta hyllyssä.
- Sitä ollaan pidetty ihan vain pullo tai pari, varalta jos joku sattuisi kysymään.
Käyn katselmassa calvahyllyä, josko sieltä löytyisi ulkoisesti viehättävä lasipakkaus; ei löytynyt. Silmäilen vielä pikaisesti liköörihyllyä, myyjätär samaan aikaan esitellä touhuaa minulle puuhakkaana hyllyrivin päässä seisovaa tarjouskoria:
- Meillä olisi nyt tarjoustuotteitakin: olisi alennettuun hintaa glögejä ja glögijuomia.
- Jaa-ah, vai olisi tarjouksia.
En halua ostaa likööriä, en edes Lignell & Piispasen tuotteita vaikka olisin saattanut sellaisiakin hyllystä löytää. En halua ostaa glögiäkään; sokeriset juomat ovat ällöttäviä. Palaan vielä konjakkihyllyn ääreen, haluan valita jonkin pienen pullon joka näyttää kauniilta ja jonka sisältökään ei suinkaan ole sitä vallan halvinta tarjolla olevaa.
Lopulta löydän pullostosta mieleiseni ja kiikutan sen kassalle:
- Jospa tekisin tämmöisen heräteostoksen.
- Sehän sopii. Ja jos se ei maistu, sen saa tuoda takaisin.
- Ihanko totta!
- Kyllä. Rahoja emme kylläkään palauta...
- Entäpä jos palautan sen avaamattomana?
- Emme voi valitettavasti ottaa takaisin, paitsi siinä tapauksessa että siinä on jokin selvä virhe tai vika..
- No eipä sen puoleen, luulen että tämä saattaa säilyä minulla varsin kauan avaamattomana.
Maksettuani ostokseni kiitän myyjätärtä kohteliaasti ja hyvästelen ystävällisesti, hän toivottaa minulle oikein hyvää jatkoa ja poistun myymälästä.
Kämpälleni palattuani otan hienon konjakkini ja paiskaan sen keittiön nurkkakaappiin, siellä ennestään korkkaamattomina lojuvien Vinetto-pullojeni seuraksi.
Minusta on tullut konjakinhaltija.
Konjakki
14
1248
Vastaukset
- Juomanlatkija
Tilintarkastusalalla toimii yhtiö nimeltä PricewaterhouseCoopers Oy. Olen löytävinäni nimestä hintavia vesiä myyskentelevää juomataloa jos kohta tynnyrintekijöitäkin.
Yksi yhtiön edeltäjistä oli nimeltään Salmi, Virkkunen & Helenius Oy. Luullakseni juuri tämäisen yhtiön johtomiesomistajat päättivät aikoinaan ryhtyä harjoittamaan juomanlaskentatointa ja ostaa täräyttivät sivubisneksekseen Ranskanmaalta konjakkitilan tai -talon tjsp. Tuotteita löytyy Alkonkin hyllyiltä nimellä Le Réviseur.
http://www.reviseur-cognac.com/
Nimi miehiä myöten. Konjakkitilan omistaminen on mielestäni vieläkin upeampi juttu kuin pelkän putelin pito kaapissa – niin mielelläni kuin konjakkipulloakin joskus vajuttelen!
Täytynee tunnustaa, että piipahdin Alkossa viimeksi vajaat puoli tuntia sitten. Saaliiksi tällä kertaa vain punaista ja valkoista viiniä ja vain yksi puikko kumpaakin. - Kiäriäinen
Minäkin käyn usein autokaupoissa etsimässä hyvän näköisiä kulkuneuvoja. Myyjät ovat kovin avuliaita, mutta sopivia ei tahdo löytyä. No kerran tosin satuin ostamaan picassomaisesti (kubistinen kausi) muotoillun hekumallisen punaisen, ruskeilla laikuilla ovista ja helmapelleistä koristellun Lada 1200:n 100 eurolla. Taideteosta oli vielä muotoiltu, sanoisinko brutaalin eilahiltusmaisesti.
Tämä onnistui vasta kun kohtelias myyjä johdatteli minut uusien autojen osastolta kahden tunnin jälkeen vilkaisemaan ulkovarastoa. Ajoin muotovalion tonttini nurkalle ja siinä se on vieläkin. Pojanpoika höpötti jotain laturin hiilistä, mutta kerroin jolpille, että muoto on tärkeintä, ei sisältö. Käsiini osui ilmeinen aarre, varmaan tekniikan isoihme, sillä väri muuttuu itsestään pikuhiljaa yhä enemmän ruskeaan päin. Sitä on soma seurata.- Juomanlatkija
Minun ei tarvinnut käydä edes autokaupoissa. Joulupukin kontista sain 2006 pikkuruisen paketin, jota avatessani sisältö eli auton avaimet putosi lattialle. Ulkoa parkkipaikalta löytyi avaimiin liittyvä isompi paketti:
http://aijaa.com/v.php?i=001247416152.jpg
Poikani oli ilmeisesti ollut sitä mieltä, että isukista pitää tehdä mobilisti.
Pidinhän minä toki saamaani lahjaa rekisterissä aikani ja ajoinkin varmaan lähes 1000 km. Ylläpitomaksut saivat minut kuitenkin kirjoittamaan luovutustodistuksen takaisin lahjoittajan nimelle. Ajoneuvo on sittemmin poistunut klaanimme piiristä kokonaan.
Mutta ihan soma kokemushan tuo oli! Ladaillessa pääsi tekemään aikamatkan 1960-luvulle, vaikka vekotin 1980-luvulta olikin.
Jotta tällä jutulla olisi edes vähän tekemistä kielten ja käännösten kanssa, niin todettakoon, että Ladan tehtaiden sijoituspaikka Venäjällä, kaupunki nimeltä Toljatti (Тольятти) on saanut nimensä italialaisen kommaripamppu Palmiro Togliattin (1893–1964) mukaan. Lada 1200:n muodot ja tekniikka oli tunnetusti kopioitu italialaisesta Fiat 124:stä ja tehdaskaupungille annettu nimi oli tavallaan kumarrus sinne Italian suuntaan.
- vsdgnjgdshdf
Nyt kun vielä tietäisi, mitä höpinälläsi oli kielen tai kääntämisen kanssa tekemistä. Jos olet sitä mieltä, että olihan siinä sanoja ja sanat ovat kieltä, niin voisitko ystävällisesti jatkossa käydä sellaisen kielikeskustelun ihan itsesi kanssa?
En kyllä usko varttiakaan puheistasi. Perusjuonen epäuskottavuuden lisäksi siinä oli täysin epäuskottava Alkon myyjä, joka yritti saada sinut ostamaan halpaa ja hyvää konjakkia. Alkon myyjät ovat ammattitaitoista ja fiksua väkeä, johon suorituspaineet eivät vielä ole iskeneet. Niinpä en usko, että myyjä yritti saada sinut ostamaan kaksi pulloa konjakkia. (Sitähän halvan ja hyvän ostaminen merkitsisi.)- Juomanlatkija
"— Täähä tärkiä ukko ol. Noita jos o enemmä ni ei myö Antti viihytä."
(Leikattu V. Linnan Tuntemattoman sotilaan 5. luvun IV osasta) - T.M.
Juomanlatkija kirjoitti:
"— Täähä tärkiä ukko ol. Noita jos o enemmä ni ei myö Antti viihytä."
(Leikattu V. Linnan Tuntemattoman sotilaan 5. luvun IV osasta)Niinpä.
:D - Latkiainen
Nimitykset konjakki (ransk. cognac) ja samppanja (ransk. champagne) on tunnetusti varattu ja rajattu tietyt alkuperäehdot täyttäville ylellisyysjuomille: niiden on oltava peräisin tietyiltä suppeilta maantieteellisiltä alueilta Ranskasta ja niin sallitut rypälelajit kuin valmistusmenetelmätkin on määritelty lakisääteisesti. Vastaavat, muualla valmistetut juomat saavat olla meidän kielellämme ”vain” brandyja ja kuohuviinejä.
Kaikki konjakit ovat brandya, mutta kaikki brandyt eivät ole konjakkia. Kaikki samppanjat ovat kuohuviinejä, mutta kaikki kuohuviinit eivät ole samppanjaa (eikä samppanja ole Kotuksen mukaan myöskään esim. shampanjaa).
Anglosaksit tosin eivät osaa ihmeemmin kunnioittaa konjakkiakaan vaan kutsuvat sitäkin brandyksi.
Itänaapurissa matkailevat kantoivat menneinä vuosikymmeninä kotiin tuliaispulloja, joiden etiketissä komeili sana Коньяк (tai Коняк) tai vastaavasti Советское шампанское. Oltiinkohan neukkuhallinnon aikaan sitä mieltä, etteivät ranskalaisten kansallisylpeät vaatimukset koske Suurta ja mahtavaa vai kuviteltiinkohan erilaisen kirjoitusjärjestelmän eriyttävän tuotteet riittävästi esikuvistaan?
Olen muistelevinani, että ”neukkusamppanjaa” Советское шампанское (Sovjetskoje šampanskoje) myytiin tuolla korskealla nimellä Suomenkin Alkossa. Jossakin välissä nimi suostuttiin vientimaissa muuttamaan ranskalaisten vaatimuksesta muotoon Советское игристое (Sovjetskoje igristoje), mutta myynti kotimarkkinoilla jatkui vanhalla nimellä.
Käsittääkseni nuo ”neukkukonjakit” tulivat ennen muuta Armenian ja ”neukkusamppanjat” Moldavian neuvostotasavallasta, jotka ovat Neuvostoliiton hajottua itsenäistyneet (Armenia, Moldova).
Onko kenelläkään tuoretta tietoa: vieläkö nuo sanat Коньяк ja шампанское kummittelevat itärajan tuolla puolella myytävien feikkipullojen etiketeissä?
http://arvest.armenia.ru/wordpress/wp-content/uploads/2009/10/Armenian-Brandy.jpg
Tällä palstalla esiintyi takavuosina nimimerkki Average Brandy. Olin tunnistavinani nimen esikuvaksi Avery Brundagen – kv. olympiakomitean pitkäaikaisen, autoritäärisen puheenjohtajan. Ei hassummin keksitty nimmari! - Pipo kireellä
Latkiainen kirjoitti:
Nimitykset konjakki (ransk. cognac) ja samppanja (ransk. champagne) on tunnetusti varattu ja rajattu tietyt alkuperäehdot täyttäville ylellisyysjuomille: niiden on oltava peräisin tietyiltä suppeilta maantieteellisiltä alueilta Ranskasta ja niin sallitut rypälelajit kuin valmistusmenetelmätkin on määritelty lakisääteisesti. Vastaavat, muualla valmistetut juomat saavat olla meidän kielellämme ”vain” brandyja ja kuohuviinejä.
Kaikki konjakit ovat brandya, mutta kaikki brandyt eivät ole konjakkia. Kaikki samppanjat ovat kuohuviinejä, mutta kaikki kuohuviinit eivät ole samppanjaa (eikä samppanja ole Kotuksen mukaan myöskään esim. shampanjaa).
Anglosaksit tosin eivät osaa ihmeemmin kunnioittaa konjakkiakaan vaan kutsuvat sitäkin brandyksi.
Itänaapurissa matkailevat kantoivat menneinä vuosikymmeninä kotiin tuliaispulloja, joiden etiketissä komeili sana Коньяк (tai Коняк) tai vastaavasti Советское шампанское. Oltiinkohan neukkuhallinnon aikaan sitä mieltä, etteivät ranskalaisten kansallisylpeät vaatimukset koske Suurta ja mahtavaa vai kuviteltiinkohan erilaisen kirjoitusjärjestelmän eriyttävän tuotteet riittävästi esikuvistaan?
Olen muistelevinani, että ”neukkusamppanjaa” Советское шампанское (Sovjetskoje šampanskoje) myytiin tuolla korskealla nimellä Suomenkin Alkossa. Jossakin välissä nimi suostuttiin vientimaissa muuttamaan ranskalaisten vaatimuksesta muotoon Советское игристое (Sovjetskoje igristoje), mutta myynti kotimarkkinoilla jatkui vanhalla nimellä.
Käsittääkseni nuo ”neukkukonjakit” tulivat ennen muuta Armenian ja ”neukkusamppanjat” Moldavian neuvostotasavallasta, jotka ovat Neuvostoliiton hajottua itsenäistyneet (Armenia, Moldova).
Onko kenelläkään tuoretta tietoa: vieläkö nuo sanat Коньяк ja шампанское kummittelevat itärajan tuolla puolella myytävien feikkipullojen etiketeissä?
http://arvest.armenia.ru/wordpress/wp-content/uploads/2009/10/Armenian-Brandy.jpg
Tällä palstalla esiintyi takavuosina nimimerkki Average Brandy. Olin tunnistavinani nimen esikuvaksi Avery Brundagen – kv. olympiakomitean pitkäaikaisen, autoritäärisen puheenjohtajan. Ei hassummin keksitty nimmari!Noista armenialaisista niin tiedä, mutta Ranskanmaalta tuleepi tällaista tavaraa:
http://www.drinksdirect.co.uk/acatalog/Hine_Rare_Cognac_GB_2.jpg
Pääaineesta (major) on ollut puhetta tällä palstalla ihan äskettäin. En tiedä, olisiko tästä Hinestä vallan pääaineeksi, mutta päähän menevä päähine tuollainen litrainen leka saattaisi hyvinkin olla. Voisipa seitsendesinenkin piisata näin heiveröiselle eläjälle.
Eikä muuten ole aika pahan makuistakaan! - Hei vaan ja otetaan
Pipo kireellä kirjoitti:
Noista armenialaisista niin tiedä, mutta Ranskanmaalta tuleepi tällaista tavaraa:
http://www.drinksdirect.co.uk/acatalog/Hine_Rare_Cognac_GB_2.jpg
Pääaineesta (major) on ollut puhetta tällä palstalla ihan äskettäin. En tiedä, olisiko tästä Hinestä vallan pääaineeksi, mutta päähän menevä päähine tuollainen litrainen leka saattaisi hyvinkin olla. Voisipa seitsendesinenkin piisata näin heiveröiselle eläjälle.
Eikä muuten ole aika pahan makuistakaan!Ja brandyhan on yksinkertaisesti paloviinaa (hollannin kielen sanasta brandewijn, "poltettu viini"). Pohjoinen versio on yksinkertaisesti vodka, joka nykykammotuskielellä kirjoitetaan t:llä (votka), vaikka meillä on aivan kunnollinen oma sanakin kyseiselle tuotteelle. Viina.
- dfgdhygbiahguhaiut
Latkiainen kirjoitti:
Nimitykset konjakki (ransk. cognac) ja samppanja (ransk. champagne) on tunnetusti varattu ja rajattu tietyt alkuperäehdot täyttäville ylellisyysjuomille: niiden on oltava peräisin tietyiltä suppeilta maantieteellisiltä alueilta Ranskasta ja niin sallitut rypälelajit kuin valmistusmenetelmätkin on määritelty lakisääteisesti. Vastaavat, muualla valmistetut juomat saavat olla meidän kielellämme ”vain” brandyja ja kuohuviinejä.
Kaikki konjakit ovat brandya, mutta kaikki brandyt eivät ole konjakkia. Kaikki samppanjat ovat kuohuviinejä, mutta kaikki kuohuviinit eivät ole samppanjaa (eikä samppanja ole Kotuksen mukaan myöskään esim. shampanjaa).
Anglosaksit tosin eivät osaa ihmeemmin kunnioittaa konjakkiakaan vaan kutsuvat sitäkin brandyksi.
Itänaapurissa matkailevat kantoivat menneinä vuosikymmeninä kotiin tuliaispulloja, joiden etiketissä komeili sana Коньяк (tai Коняк) tai vastaavasti Советское шампанское. Oltiinkohan neukkuhallinnon aikaan sitä mieltä, etteivät ranskalaisten kansallisylpeät vaatimukset koske Suurta ja mahtavaa vai kuviteltiinkohan erilaisen kirjoitusjärjestelmän eriyttävän tuotteet riittävästi esikuvistaan?
Olen muistelevinani, että ”neukkusamppanjaa” Советское шампанское (Sovjetskoje šampanskoje) myytiin tuolla korskealla nimellä Suomenkin Alkossa. Jossakin välissä nimi suostuttiin vientimaissa muuttamaan ranskalaisten vaatimuksesta muotoon Советское игристое (Sovjetskoje igristoje), mutta myynti kotimarkkinoilla jatkui vanhalla nimellä.
Käsittääkseni nuo ”neukkukonjakit” tulivat ennen muuta Armenian ja ”neukkusamppanjat” Moldavian neuvostotasavallasta, jotka ovat Neuvostoliiton hajottua itsenäistyneet (Armenia, Moldova).
Onko kenelläkään tuoretta tietoa: vieläkö nuo sanat Коньяк ja шампанское kummittelevat itärajan tuolla puolella myytävien feikkipullojen etiketeissä?
http://arvest.armenia.ru/wordpress/wp-content/uploads/2009/10/Armenian-Brandy.jpg
Tällä palstalla esiintyi takavuosina nimimerkki Average Brandy. Olin tunnistavinani nimen esikuvaksi Avery Brundagen – kv. olympiakomitean pitkäaikaisen, autoritäärisen puheenjohtajan. Ei hassummin keksitty nimmari!Mitähän tuolla esitelmällä oli tekemistä aiheen kanssa? Eihän siinä sinänsä vikaa ollut, paitsi että Советское pitää translitteroida Sovetskoje, ei Sovjetskoje. Mutta ”keskustelun” aloittaja halusi lähinnä kirjoittaa lämpimikseen tai brassailla sillä, että on ostanut konjakkia, vaikka ei aio juoda sitä, eikä kai tarjota muillekaan. Ja pulisi vielä ikään kuin ymmärtäisi konjakeista jotain ja haluaisi koko maailman tietävän sen.
Ystävilleni kyllä sanon ”ei ole olemassa huonoja konjakkeja”. Se on vihje, että mikä vain konjakki sopii lahjaksi – siis minulle. Mutta tietysti konjakeissa on eroja, Suhteessa tosi hyviin jotkin konjakit ovat... no, eivät huonoja, mutta vähemmän hyviä. - aloittaja_
dfgdhygbiahguhaiut kirjoitti:
Mitähän tuolla esitelmällä oli tekemistä aiheen kanssa? Eihän siinä sinänsä vikaa ollut, paitsi että Советское pitää translitteroida Sovetskoje, ei Sovjetskoje. Mutta ”keskustelun” aloittaja halusi lähinnä kirjoittaa lämpimikseen tai brassailla sillä, että on ostanut konjakkia, vaikka ei aio juoda sitä, eikä kai tarjota muillekaan. Ja pulisi vielä ikään kuin ymmärtäisi konjakeista jotain ja haluaisi koko maailman tietävän sen.
Ystävilleni kyllä sanon ”ei ole olemassa huonoja konjakkeja”. Se on vihje, että mikä vain konjakki sopii lahjaksi – siis minulle. Mutta tietysti konjakeissa on eroja, Suhteessa tosi hyviin jotkin konjakit ovat... no, eivät huonoja, mutta vähemmän hyviä.Trollihan tuo kirjoitukseni kieltämättä on, taisipa oikein hyvin onnistuakin - ainakin joku taisi vetääherneen nenäänsä...
:o)
>aloittaja halusi lähinnä kirjoittaa lämpimikseen tai brassailla sillä,
>että on ostanut konjakkia, vaikka ei aio juoda sitä, eikä kai tarjota muillekaan.
Ihan oikein tulkittu.
>Ja pulisi vielä ikään kuin ymmärtäisi konjakeista jotain ja haluaisi koko maailman tietävän sen.
Kiistän tämän kyrkäsi; tiedän konjakista hvyin vähän, oikeastaan vain sen, että ei ole olemassa halpaa eikä hyvää konjakkia. Halvinkin konjakki on liian kallista ja paraskin on pahaa.
>Ystävilleni kyllä sanon ”ei ole olemassa huonoja konjakkeja”.
Minä en sano noin. Sanon "ei ole ole olemassa hyvää konjakkia". - Latkiainen
Hei vaan ja otetaan kirjoitti:
Ja brandyhan on yksinkertaisesti paloviinaa (hollannin kielen sanasta brandewijn, "poltettu viini"). Pohjoinen versio on yksinkertaisesti vodka, joka nykykammotuskielellä kirjoitetaan t:llä (votka), vaikka meillä on aivan kunnollinen oma sanakin kyseiselle tuotteelle. Viina.
Brandy tarkoittaa kypsytettyä viinitislettä, ainakin minulle. Se on tyypillisesti väriltään hieman ruskeaan vivahtavaa (tynnyrikypsytyksestä johtuen).
Votkaa ja viinaa en kutsuisi vahingossakaan brandyksi.
Alkon hinnastossa Brandyt, Maustamattomat vodkat, Maustetut vodkat, Maustamattomat viinat ja Maustetut viinat ovat kukin omana juomaryhmänään.
Brandyn valmistuksessa lähtöaineena ovat viinirypäleet, kun taas votka ja viina tehdään viljasta tai perunasta.
Käsittääkseni votkan (Alkon markkinointi-ihmisten kielellä vodkan) alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 % ja juoman on oltava kuivaa (sokeritonta), jotta sitä voidaan kutsua votkaksi/vodkaksi. Sokerilla pehmennetyt ja alle 37,5-prosenttiset votkantapaiset myydään Suomessa viinan nimellä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen väki latkii votkaa eikä vodkaa:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=838
Hollannin kieli tuntuu Suomesta katsoen vähän kaukaiselta matkittavaksi, kun meillä on lähempänä ruotsia (viina = brännvin) ja saksaa puhuvia. Saksaksi viina on ymmärtääkseni Branntwein ja brandy Weinbrand. Ruotsiksi brandya kutsuttaneen nimellä brandy. - Hei vaan ja otetaan
Latkiainen kirjoitti:
Brandy tarkoittaa kypsytettyä viinitislettä, ainakin minulle. Se on tyypillisesti väriltään hieman ruskeaan vivahtavaa (tynnyrikypsytyksestä johtuen).
Votkaa ja viinaa en kutsuisi vahingossakaan brandyksi.
Alkon hinnastossa Brandyt, Maustamattomat vodkat, Maustetut vodkat, Maustamattomat viinat ja Maustetut viinat ovat kukin omana juomaryhmänään.
Brandyn valmistuksessa lähtöaineena ovat viinirypäleet, kun taas votka ja viina tehdään viljasta tai perunasta.
Käsittääkseni votkan (Alkon markkinointi-ihmisten kielellä vodkan) alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 % ja juoman on oltava kuivaa (sokeritonta), jotta sitä voidaan kutsua votkaksi/vodkaksi. Sokerilla pehmennetyt ja alle 37,5-prosenttiset votkantapaiset myydään Suomessa viinan nimellä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen väki latkii votkaa eikä vodkaa:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=838
Hollannin kieli tuntuu Suomesta katsoen vähän kaukaiselta matkittavaksi, kun meillä on lähempänä ruotsia (viina = brännvin) ja saksaa puhuvia. Saksaksi viina on ymmärtääkseni Branntwein ja brandy Weinbrand. Ruotsiksi brandya kutsuttaneen nimellä brandy.Kiitos korjauksesta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen väkikään ei mielestäni aina täysin vakuuta. Antamassasi linkissä oli (brandy/viina-aiheeseen tosin liittymättä) muunmuassa seuraavanlainen:
"Kielissä on erilaisia sääntöjä ja käytänteitä siitä, mitkä äänteet on mahdollista tai luontevaa tuottaa peräkkäin. Esimerkiksi rsk-äänneyhtymä sanan sisällä on suomessa mahdollinen (turska, myrsky), ksr ei. "
Ei mulle tosiaan tule mieleen yhtään sanaa, jossa olisi ksr, mutta ei se silti mikään mahdoton tai edes epäluonteva kirjainyhdistelmä ole, koska sitä käytetään melkein yhdyssanamaisesti: "tää vitun lada on kyl yksromu. Ei noiden sanojan väliin tarvita lausuttaessa pienintäkään väliä.
"Venäjän sana vodka on muodostettu vettä tarkoittavasta voda-sanasta ja ka- deminutiivijohtimesta."
No tässäpä mulla onkin hyvä syy käyttää edelleen vodkaa deellä, sillä puhun myös aivain luontevasti vodasta kun tarkoitan vettä, ja vodaa en todellakaan lausu "vota".
Juu niin se vaan on, että kieli muuttuu. Se mikä suomalaisille oli muinoin vaikeaa tai liki mahdotonta ääntää, onkin nykysuomalaiselle aivan luontevaa. Siksi ei mielestäni enää voidakaan pitää ehdottomina samoja perusteita lainasanojen suomenkielisestä kirjoitus- ja lausumisasusta.
P.S.
Koskaan en ole käynytkään Sörkässä, vaikka Sörnäisten vankilassa olenkin istunut. En, vaikka Sörkka onkin olevinaan täysin mahdoton suomalaisen suuhun. - Latkiainen
Hei vaan ja otetaan kirjoitti:
Kiitos korjauksesta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen väkikään ei mielestäni aina täysin vakuuta. Antamassasi linkissä oli (brandy/viina-aiheeseen tosin liittymättä) muunmuassa seuraavanlainen:
"Kielissä on erilaisia sääntöjä ja käytänteitä siitä, mitkä äänteet on mahdollista tai luontevaa tuottaa peräkkäin. Esimerkiksi rsk-äänneyhtymä sanan sisällä on suomessa mahdollinen (turska, myrsky), ksr ei. "
Ei mulle tosiaan tule mieleen yhtään sanaa, jossa olisi ksr, mutta ei se silti mikään mahdoton tai edes epäluonteva kirjainyhdistelmä ole, koska sitä käytetään melkein yhdyssanamaisesti: "tää vitun lada on kyl yksromu. Ei noiden sanojan väliin tarvita lausuttaessa pienintäkään väliä.
"Venäjän sana vodka on muodostettu vettä tarkoittavasta voda-sanasta ja ka- deminutiivijohtimesta."
No tässäpä mulla onkin hyvä syy käyttää edelleen vodkaa deellä, sillä puhun myös aivain luontevasti vodasta kun tarkoitan vettä, ja vodaa en todellakaan lausu "vota".
Juu niin se vaan on, että kieli muuttuu. Se mikä suomalaisille oli muinoin vaikeaa tai liki mahdotonta ääntää, onkin nykysuomalaiselle aivan luontevaa. Siksi ei mielestäni enää voidakaan pitää ehdottomina samoja perusteita lainasanojen suomenkielisestä kirjoitus- ja lausumisasusta.
P.S.
Koskaan en ole käynytkään Sörkässä, vaikka Sörnäisten vankilassa olenkin istunut. En, vaikka Sörkka onkin olevinaan täysin mahdoton suomalaisen suuhun.>No tässäpä mulla onkin hyvä syy käyttää edelleen vodkaa deellä, sillä puhun myös
>aivain luontevasti vodasta kun tarkoitan vettä, ja vodaa en todellakaan lausu "vota".
Se sinulle sallittakoon. Aika moni muukin suomalainen kirjoittaa ja jopa lausuu ”vodka”.
Venäläinen kirjoittaa вода ja lausuu suunnilleen ”vadaa” (paino jälkimmäisellä tavulla).
Venäläinen kirjoittaa водка ja lausuu suunnilleen ”votka” (paino ensimmäisellä tavulla).
вода = vesi
водка = ”pikkuvesi”, votka (tai monille vodka)
Itse en ole Ladkiainen vaan Latkiainen, siksi kirjoitan ja lausun suomeksi ”votka” ja latkin sellaista.
На здоровье!
http://www.youtube.com/watch?v=iN3wjwoX1Ro
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka oli töllöntyön tekijä?
Ketä on nyt pidätetty? Oliko syy mustasukkaisuus tyttöystävästä tai oliko muita lieventäviä seikkoja? Katuuko tekijä nyt454886Kotikasvatus siitä se lähtee eli missä meni vikaan että lapsesta tuli puukottaja
Ottakaa muut oppia, normaali kotielämä. Ei liikaa edes hengellisyyttä.602736Jenkkilahkojen kastekaava
Jenkkilahkojen yhteinen kastekaava on kirjoitettuna Mormonin Kirjaan, Moroni, luku-8 Pienten lapsien vanhempia uhataan1391074Pasi Turunen: Ensimmäisenä Helluntaina ei kastettu sylivauvoja!
Tänään 31.5.2026 Pasi Turunen noin vastasi soittajan kysymykseen! Raamattu EI KERRO ketä kastettiin1611045Odotan sitä hetkeä
kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh711044- 1271006
Olen melko vakuuttunut
etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok72974Vihamielisyys naisia kohtaan on jo yllättävän suuri ongelma
Esiintyy laajemmassa mittakaavassa, mitä vain tällä palstalla. Mistä tuo ilmiö nyt oikein johtuu, ja saa alkuvoimansa?198946- 137875
- 49874