Huolestuttavaa on, kun niinkin väkirikkaassa maassa kuin Intiassa sadot pienenevät ilmastonmuutoksen seurauksena.
http://www.upi.com/Science_News/Resource-Wars/2011/02/01/Indias-crops-affected-by-erratic-climate/UPI-58761296595012/#ixzz1Cos1j3na
http://www.upi.com/Science_News/Resource-Wars/2011/02/01/Indias-crops-affected-by-erratic-climate/UPI-58761296595012/#ixzz1Cos1j3na
Vastaukset 43
Vanhimmat
Minäkin uskon, että Intian niemimaa tulee olemaan levoton paikka tulevaisuudessa. Väestöräjähdys, halvan energian loppuminen, ruokatuotannon supistuminen ja ilmastonmuutos (mm. merenpinnan nousu) saavat aikaan pahan sopan. Vielä levoton Pakistan vieressä, ja molemmilla mailla ydinaseet, niin siinä sitä soppaa on tuleviksi vuosikymmeniksi. Alkaa olla vitsit vähissä!
Onneksi meillä suommessa ruoka tulee maailmalta sivistyneesti suoraan "litiin" ja "rismaan", eikä omaa tuotantoa ole nimeksikään. Näistä asetelmista ei kriisitilanteessa keitetä edes sitä moneen kertaan mainittua soppaa.
Mitä tulee intiaan ja maatalouden tuottavuuteen, niin suurin ongelma lienee Monsanto ja yhtiön kauppaamat geenimuunnellut lajikkeet, jotka ajavat tuottajat ahdinkoon. Ei tarvita kuin yksi katokausi, niin viljelijällä ei ole enää varaa uuteen järjettömän hintaiseen siemenviljasatsiin. Terminointigeeni puolestaan pitää huolen siitä, että säästynyttä satoa ei voi käyttää siemenviljana. Komea yhtälö. Ilmankos monelle jyväjemmarille on alkanut maistumaan hyönteistorjunnassa käytettävät myrkyt.
Mitä ihmettä sekoilet? Olisikohan joku ihan muu palsta oikeampi paikka tuolle sekoilullesi?
hukkaa jyvänsä. Minusta firman nimeltä Monsanto touhu on vastenmielistä.
Että varta vasten pitää kehittää tuottoisa viljalajike joka ei lisäänny luontaisesti.
Jotta saa myydä siemenviljan joka vuosi uudestaan köyhälle Intialaisella viljeliälle.
Tuommoisesta touhusta myönnän Nobelin rauhanpalkinnon.
Lausumallanii en ota kantaa GM jutskaan, koska en tiedä aiheesta arvostellaakseni, mutta
myönnän rodunjalostuspalkinnon hakaristien kera.
Pohjaveden ehtyminen on minun mielestä Intian suurin ongelma elintarvikkeiden tuotannossa.
Ongelma Intian kohdalla johtuu yksinomaan liian suuresta väestötiheydestä alueella.
Alueilla jotka ovat keinokastelun varassa on turha yrittää massiivista viljanviljelyä.
Saudi-Arabia yritti tätä "aavikkoviljelyä" rahan ja tukijaisten kera, mutta luopui siitä kun pohjavedet alkoivat hälyttävästi huveta.
Intialle ja monelle muulle köyhälle maalle se on melkein ainoa keino säilyttää jonkinmoinen elintarvikeomavaraisuus ja se ei tiedä hyvää etenkään näiden maiden köyhimmille asukkaille.
Ja paskat. Vesipula on vain yksi oire monien joukossa, mutta ongelman syy ja juuri on aivan muualla. "Teollinen" maataloustuotanto, jonka kansainvälinen agribisnes onnistui markkinoimaan myös intiaan, on kaiken takana. Liian suuret pellot, kemiallinen lannoittaminen (kemialliset lannoitteet olivat tietenkin aluksi halvempia, joten perinteisistä luovuttiin) ja tehotuotantolajikkeet ovat "köyhdyttäneet" intian maaperän ja ajaneet maatalouden kriisiin. Tuotantomenetelmien ongelmat olivat tietenkin hyvin tiedossa, mutta koska koko homman tarkoitus oli kaapata intian(kin) ravintoketju kansainvälisen bisneseliitin käsiin ei seurauksilla ollut suurtakaan väliä.
On aidosti huvittavaa nähdä kuinka suomalaiset nalkuttavat ruoka-omavaraisuudesta ja köyhyydestä, kun ajattelee että toisin kuin Intia Suomi on sekä köyhä (velkaantunut ja lamassa), että täysin riippuvainen tuontielintarvikkeista. Passin hankkiminen ja matkustelu tekisi hyvää monelle.
Onko alarmistien mielestä vielä niinkin, että viljasadot kasvavat vähetessään.
Kuten ilmasto lämpeää kylmetessään.
Nyt alarmisti kertokoon jonkuin luonnonilmiön ja menisi johonkin suuntaan.
Esierkiksi miten Himalajan jäätiköt sulavat laajetessaan?
Hiljainen vallankumous.
http://www.newsweek.com/2008/09/11/quiet-revolution.html
Ilman keinolannotteita Intia olisi jatkuvan nälänhädän kierteessä ja karjanlanta siellä hyödynnetään kuten ennenkin eli lannoitteena ja "polttopuuna".
Keinolannoittamalla maa ei köyhdy koska samat aineet maahan lisätään mitä sieltä viljelyn kautta poistetaan.
Liian suuri pelto ?! selostappa minullekin kuinka se maataloutta heikentää .Sarkaojia väliin, vai miten tämä ongelma korjataan.
Energiaan tuotantoon valjastetut pellot heikentävät osaltaan Intian elintarvikkeiden tuotantoa mutta ilmeisesti niistä luovutaan väkiluvun kasvaessa .
Suomen elintarvikeomavaraisuudesta voin kokemuksen rintaäänellä vakuuttaa, että, vilja liha, kala ja kasvikset riittävät ja mitä järkeä tänne on muuta haaliakaan muutenkin läskittyneelle kansalle;)
Siihen se suomalaisten vauraus osaltaan hiipuukin kun tänne rahdataan kaikenmailman eksoottisia ruokia ja muita kotkotuksia.
Päin vastoin. Keinolannotteilla tuotanto nostettiin hetkittäiseen, mutta ei ylläpidettävään huippuun - Intia oli muutaman vuoden jopa ruoan vientimaa. Seuranneen romahduksen seuraukset näkyvät nyt.
Tunnet siis alaa, mutta et tiedä miten liian suuri peltojen pinta-ala voi vaikuttaa tuotantoon? Kyse on luonnon monimuotoisuudesta ja sen puuttumisen aiheuttamasta köyhtymisestä. Laaja ja avoin peltomaa kun ei ylläpidä esim. maaperän mikrobielämää laisinkaan samalla tavalla, kuin monipuolinen metsien ja muun kasvillisuuden rytmittämä maa. Myös pohjavesiin pinnan laajamittaisella kalttaamisella on yhteytensä. Kehoittaisin tutustumaan aihepiiriin.
Voin vakuuttaa sinulle, että Suomi ei ole ravinnon tuotannon suhteen millään muotoa omavarainen kriisitilanteessa (kiitos EUn myös varmuusvarastoista on pitkälti luovuttu). Kuten olen sanonut aikaisemminkin, kalorit saisimme hät'hätään kokoon, mutta suuri osa väestöstä eläisi yksinomaan rehuvellin varassa. Suomalainen maatalous on lisäksi täysin riippuvainen tuontienergiasta (polttoaineet 100% ja sähkö muistaakseni 70%) ja yksi keskeisimmistä aloista, nimittäin lannoitekauppa, on ulkomaisissa käsissä. Jos luulet että tällä yhtälöllä ainoaksi kysymykseksi pahassa paikassa jäävät vain luksuselintarvikkeet, niin elät täysin illuusioiden maailmassa. Jos pelkästään tuontiruoka (puhumattakaan energiasta) loppuisi huomenna, niin ihmissyönti alkaisi Helsingissä kahdessa viikossa. Se on fakta.
https://www.llnl.gov/news/newsreleases/2007/images/irrigation_map_percent_552x281.gif
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1206285/Satellites-unlock-secret-Indias-vanishing-water.html
"'If measures are not taken to ensure sustainable groundwater usage, the consequences for the 114million residents of the region may include a collapse of agricultural output and severe shortages of potable water.
The trend is particularly alarming because it came in years where there was no shortage of rainfall."
Niin, mutta miksi artikkeli ei pureudu siihen outoon sattumaan, että yhdessä maailman sateisimmista maista maatalous turvautuu lähes yksinomaan pohjaveden käyttöön peltojen keinokastelussa? Olisiko ongelma numero yksi siis aivan jotain muuta kuin väestön määrä suhteessa pohjaveden määrään?
Tämä sama kaava on nähtävissä kaikkialla; teollisuus aiheuttaa rakenteellisen ongelman, syyttää ongelmasta kasvavaa väestöä ja "vastuutonta voimavarojen käyttöä". Sen jälkeen tulee vaatimus kyseisten voimavarojen "yksityistämisestä", eli siirtämisestä kansainvälisten yhtiöiden "vastuulliseen" ohjaukseen. Intiassakin tilanne on johtamassa siihen, että vedestä on tulossa perusoikeuden sijasta "kulutushyödyke", jonka hinta on altis markkinaheilahtelulle. On siis nähtävissä tilanne, jossa kaikilla intialaisilla ei ole "varaa" puhtaaseen juomaveteen.
Käsityksesi sekä Intian, että Suomen ravinnon tuotannosta on sekä pinnallinen, että idealistinen.
Ymmärrän hyvin, että nykyinen maapallon väestömäärä on hankala ruokittava ja tulevaisuudessa 30 vuoden päästä, kun väkiluku on lähes tuplaantunut, työ ravinnon saannin turvaamiseksi vaatii moninkertaiset ponnistukset.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maanviljelyssä joudutaan siirtymään 50-100 vuotta vanhoihin viljelytapoihin esim. Suomen energian tuotannossa ei edes traktorien biodieselin valmistus olisi kriisiaikana ongelma.
Monipuoliset ja luontoa säästävät viljelytavat ovat kyllä paikallaan, mutta se on vain osaratkaisu asiaan.Maapallon viljasadot tuotetaan myös tulevaisuudessa pääosin "tehomaatalouden" keinoin.
Lannoiteteollisuus ja Soklin malmio on kylläkin myyty tyhmyyksissään ulkomaille ja se kyllä nostaa suomalaisten ruuanhintaa tulevaisuudessa .
Niin ja lopuksi, ilmaston lämpeneminen lisää hehtaarisatoja Suomessa, mutta sen päälle ei kannata paljon laskea;)
"Suomen energian tuotannossa ei edes traktorien biodieselin valmistus olisi kriisiaikana ongelma."
Jaa että minä olen idealisti?
Sinulla ei taida olla edes auttavaa käsitystä siitä kuinka laajasta kokonaisuudesta maataloudessa on kyse. Jos meidän pitäisi nimittäin tuottaa maatalouden ja maataloustuotteiden logistisen ketjun polttoaine- ja energiantarve kotimaisella biodiesel-korvikkeella ja samaan aikaan kyetä repimään pellosta pottua jokaiselle lautaselle päivittäin, niin tarvitsisimme karjalan takaisin moninkertaisena. Loppuu Suomen pellot kesken, ystävä hyvä. Jos et usko minua, niin esitä kysymys jollekin ammattiviljelijälle.
Luuletko muuten tosissaan, että biodieselin tuotantoon soveltuvaa laitteistoa löytyy jokaiselta tilalta, saati sitten ylimääräistä peltopinta-alaa, työvoimaa, aikaa jne. jne. Ymmärrät kai, että "kriisin" perusolemukseen kuuluu yllättävyys. Kyllä, jos saisimme varoituksen vuosia aikaisemmin voisimme lieventää iskua hieman siirtymällä (osittain) korvaaviin järjestelmiin. Siitä huolimatta lunta tulisi tupaan oikein urakalla.
Lukaseppa uudestaan Suomen nykyiset viljan, kalan, lihan,vihannesten ja ruokaöljyn ym. tuotantomäärät, nämä yksinään turvaavat välttämättömän ruuan tarpeen .
Näitä jokaista sektoria voidaan kasvattaa nykyisestä, mikäli niille saadaan järkevää käyttöä.
Niin ja sitten se "biodieseli" ,hätätilanteessa traktorin saat toimimaan kylmäpuristetulla rypsiöljyllä,tuotantovälineet lihamylly ja ruuvipuristin. Raivauskelpoista maata myös Suomesta löytyy vaikkapa öljykasvien tarpeeseen, mutta toki Suomen biopolttoaine-tuotanto on jo 10 vuoden päästä toisella tasolla mitä nyt eikä kotikonsteihin tarvi mennä.
Haluaisin ihan oikeasti nähdä kuinka sinä rutistelet käsipelillä, siis lihamyllyllä ja ruuvipuristimella, menoliemet modernin traktorin päivätarpeeseen. Lupaan syödä vartta myöten täytetyn talvisaappaallisen (oma koko 48) naapurini sairaimman lehmän paskaa, jos kykenet suoritukseen alle vuorokaudessa, tai edes viikossa.
Ja luuletko muuten oikeasti että kykenet ajamaan mitään vain puristetulla mujulla? Kuvitteletko selviäväsi ilman suodatusta ja glyseriinin sakkauttamista?
Kiemurtele kiemurtele. Teet itsestäsi naurettavamman hetki hetkeltä.
Ei polttoöljyn valmistus ole kotikonsteinkaan mikään ihmetemppu , mutta sinulle se näytti riittävän olkiukoksi.
Kysymys on vain siitä mikä polttoaine on milloinkin edullisin ja jos rypsiä, monen muun mahdollisuuden lisäksi, joudutaan käyttämään tulevaisuudessa polttoöljynä, niin eiköhän se tehdä lähinnä Nesteen toimesta täällä Suomessa.
Minä en näe mitään järkevää syytä miksi emme pystyisi tuottamaan elintarvikkeitamme tulevaisuudessa ja samaa mieltä on valtaosa suomalaisista.
Sanonko mitä voit tehdä sillä olkinukellasi.
Nyt on kyse siitä, että nykyaikainen traktori kuluttaa polttoainetta rapeat 8-10 litraa tunnissa. Kovemmissa hommissa päästään pariinkymmeneen litraan, eikä riitäkään riipuen kalustosta. Millä kuvittelet rutistavasi kokoon työpäivän aikana tarvitun liemen, varsinkin jos joudut vatkaamaan keitoksen kokoon käsipelillä?
Joskus tulee tilanteita jolloin on erittäin vaikeata hillitä solvaustulvaa ja tämä on yksi sellainen.
Etsi joku sopiva maatilan isäntä käsiisi ja selitä hänelle teoriasi - mieluiten jonkun EU tarkastusmittauksen jälkeen. Minun vastaukseni olisi suurin piirtein samanlainen.
Googlen haulla "rypsiöljyä traktorissa" 2200 tärppiä.
Onkohan yleisivistykseesi jäänyt pieni aukko.
Mitä väliä sillä on? Olenko väittänyt että traktoria ei voi käyttää biodieselillä? En ole. Luuletko voivasi ostaa kyseistä sotkua 75 senttiä litra kriisitilanteessa? Oletko kamoissa?
Ja sinä sitä paitsi uhosit että on ihan helppo nakki tuottaa luiru itse - lihamyllyllä ja ruuvipuristimella. Laita vaikka juutuupiin video siitä kuinka yrität rutistaa rypsistä parisataa litraa biodieseliä käsipelillä, niin saadaan kaikki hyvät naurut.
Suomi pystyy tuottamaan peruselintarvikkeensa itse myös kriisiaikana, toisin kuin Intia ja moni muu maa, mutta tämä tuntuu olevan mahdoton ajatus sinun ajatusmaailmassasi.
Yrität vain loanheitolla ja epäoleellisten yksityiskohtien kautta kääntää jutun sivuraiteelle.
Tästä on siis turha jatkaa eteenpäin jos sulla ei löydy muuta mainittavaa asian tiimoilta.
Sanoo tyyppi joka kuvittelee voivansa tuottaa lihamyllyllä ja ruuvipuristimella parisataa litraa biodieseliä päivässä.
Kyllä, tämä keskustelu on turha, mutta ei loanheiton takia.
Siinä on selitys Intiankin ongelmiin. Yksinkertaisesti. On liian helppo AGW uskovaisille.
Väestön kasvaessa hillittömästi, henkilöä kohti tuotettu viljamäärä saattaa pienentyä, jos tulee katovuosi.
Sittenhän voisivat syödä pyhät lehmänsä, mutta kun uskonto kieltää moisen.
Menikö oikein?
Holy Cow!
Ei tarvitse kuin katsoa väestökäyrää vuosilta 1945-1995 niin selviää sokeallekin mikä näiden AGW katastrofien takana oikeasti on. Pari, kolmesataa miljoonaa ylimääräistä suuta alkaa pikkuhiljaa tuntua Intian niemimaan kantokyvyssä. Siihen on kiva huudella syylliseksi hiilidioksidia :-DDDDDDDD
Miksi lässytätte turhaan, kun ette selvästikään osaa tätä ulkomaan kieltä?
" The report predicts that crop yield in India would decrease by as much as 30 percent by the end of the decade."
Read more: http://www.upi.com/Science_News/Resource-Wars/2011/02/01/Indias-crops-affected-by-erratic-climate/UPI-58761296595012/#ixzz1DCHQlrIs
" The report predicts that crop yield in India would decrease by as much as 30 percent by the end of the decade."
Raportti ennustaa. Ymmärrätkö että Taalas ennustaa ja ennusti lumettomia talvia.
Samoin ilmastohihhulit ennustivat että pohjoisnapa on ollut sula jo toistakymmentä vuotta.
Myoskin ennustettiin ilmastojumala Al Goren uutta tulemista.
Hyvinkö voivat lepakot vinnillä, kun on niin kylmä, aamulla -20C mittarissa, ja kuulemma jäät ja lumet sulamassa täälläpäin, kertoi Länsiväylä. Perustui pilkkijän havaintoon.
Nyt ei ollut kyseessä vuorikiipeilyaviisi.
Teen ja kahvin laadun huononemisesta en jaksa kantaa huolta, mutta riisin osalta jutussa kerrotaan:
"In the Kuttanad region of Kerala in the southwest, considered the state's Rice Bowl, heavy rains delayed the normal sowing season, which begins in October, until December, which triggered an onslaught of pests."
http://www.as.miami.edu/geography/research/climatology/ye_monsoon_river.pdf
"the earlier snow cover onset (more snow cover during the early season) over northeastern Siberia, the more precipitation and moisture convergence, the higher prevalence of a southwesterly monsoon wind, and the later monsoon withdrawal over Southeast Asia. The revealed connection is likely through atmospheric circulation associated with early season land surface snow cover processes independent of El Nino conditions."
No eikö kannattaisi lisätä hiilidioksidin määrää ilmakehässä, niin sato-odotukset parantuisivat? Ja kun kasvusto lisääntyisi, niin sadanta lisääntyisi ja kaikilla olisi mukavampaa.
Mutta sehän olisi alarmisteille kauhistus.
mjoo, taas tehdään alaarmiennusteita 3 vuoden perusteella, itseasiassa 3 vuoden syyssateiden perusteella, voi hyvää päivää, eikö sinulla ole minkäänlaista kykyä lähdekritiikkiin.
Ei taida järki sen verran sanoa että tämäkin Steven Goddardin postaus oli vain vittuilua juurikin sinunlaisillesi alarmisteille ja tässä on kyseessä sentään 10 vuoden jakso.
US Winter Temperatures Cooling At A Rate Of 31 Degrees Per Century
http://stevengoddard.wordpress.com/2011/02/09/us-winter-temperatures-cooling-at-a-rate-of-31-degrees-per-century/
Onko ne välttäneet putoamisen?
Enpäs tiiä mutta tämä aloituksen uutisointi on samaa tasoa kuin alaarmi ruuantuotannon taannoisesta "putoamisesta", näin sanoivat alarmistit kun tuotannon KASVU hidastui 10%.
Pitäis varmaan raivata nopeammin metsää kun ilmastonlämpeämisestä ei enää saada lisähyötyä irti kun lämpeäminen ja sitä seuraava co2 tason nousu on 2000 luvulla hidastunut siinä määrin että onkin viilentynyt,
öljypalmun ja etanolimaissinkin viedessä tuotantoalaa kiihtyvässä tahdissa.
Eiköhän näissä ruoan loppumisjulistuksissa ole takana kunnon AGW bisnes? Kun saadaan aikaan paniikki maailman markkinoilla, oli tuote mikä tahansa, niin saadaan myös aikaan paniikkiostaminen raaka-aine markkinoilla, joka johtaa siis ylikysyntään ja hamstraamiseen, eli varastojen tyhjenemiseen ja sitä kautta hintojen nousuräjähdykseen. AGW uskovaiset kipittävät spekulanttien palveluksessa ihan ilmaiseksi, eivätkä tajua mitään. Aika murheellista.
Itämerestä oli tänään lannoitetehtaan lannoitemainos, kun ovat kehittäneet uuden lannoitteen joka "paranntaa viljelysmaan ominaisuuksia".
Siis lannoitetehtaan edistaja oli huolissaan itämeren tilasta, kun silläkin näkyy voivan rahastaa.
En muista yhtiön nimeä, lieneekö just se joka osti Kemiran lannoitetuotannon, jonka jälkeen
lannotteiden hinta Suomessa pomppasi uusille luvuille.
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/docs/1/2450641.GIF
Taisi olla aamutvssä kyseessä kipsi, jota levittelemällä lannoitteiden pitäisi pysyä paremmin pellolla.
kymmeniä vuosia sitten kokonainen vuori kipsiä, ohiajaessani.
Liekö syntynyt lannotteiden valmistuksen sivutuotteena, ja miksi se sitten on erotettu,
jos sillä on suotuisa vaikutus viljelylle?
Ovatkohan myymässä sitä hyvään hintaan, liekö vuori vielä paikallaan, vai ovakkone
keksineet sille käyttöä.
Voisihan sitä levitellä pellolle hyviniin, mutta lieneekö siintä hyötyä?
Miksi asia on tullut ajankohtaiseksi vasta nyt?
Kalkkiahan näkyvät Somerolla levittelevän pelloille tonnikaupalla.
Taidan olla vähän vieraantunut maalaisesta taustatani.
Kipsi sitoo markkinointipuheiden mukaan lannoitteiden fosforin paremmin paikalleen, jolloin valumat vesistöihin jäävät vähäisemmiksi. Kiva ja hyvä, mutta kun ajattelee että tököttiä menee tonneittain hehtaarille kaikkien muiden roiskeiden lisäksi ja jokainen tonni tietenkin tuo kustannuksia, niin hieman hirvittää. Lisälaskuun viljelijöillä ei ole varaa ja kuka tuntee "kipsaamisen" seuraukset pitkällä aikajänteellä?
Mineraalien kylväminen holtittomasti viljelysmaahan ei näin normaalijärjellä ole kaikissa tapauksissa ihan fiksua, en sitten tiedä kipsistä. Tulee vaan mieleen että jos aineesta tehdään veistoksia, valoksia, reliefejä ja raajatukia, niin mitenköhän se sitoo sitten lannotetta peltoon...
Ahaa itämeri pelastuu kuhan hiiltä vaan poltetaan vitusti, nimittäin kivihiilenpolton savukaasujen loppupuhdistuksen sivutuote on helvetilliset määrät kipsiä.
Nyt saatiin hiilivoimastakin näin näppärästi luontoystävällistä touhua.
alkoi sataa miinusta siihen malliin että paljastinkohan palstahäirikön pisnissuunnitelmat.
Miljonääri 5 vuodessa jos uusi viljelijöille kaavailtu ekotirektiivi saa myötätuulta ja olisi 50 tonnia sijoittaa.
Kipsihän on muistaakseni kalkin ja rikin yhdiste.
Näin saatasiin kivihiilen rikinpoistossa syntyvä rikkiyhdiste kylvettäväksi harjasniskan peltoon, ja jätteestä kauppatavaraa, mahtaako olla hyväkin hinta.
Mitta parantaako se maan laatua?
Nooh' johonkihan se on laitettava, kipsistähän tehdaan kipsilevyäkin eli Gyprokkia.
Kalkkia ja rikkihappoa kuulemma käyttävät, rakentaminen varmaan hiipunut, uusia ideoita, piiperöverotetusta jätteestä pelloille levitettynä saa paljon paremman katteenkin.
Nyt vaan laskemaan kuinka monta tuhatta uutta hiilivoimalaa pitää perustaa että kipsiä riittää kaikille pelloille.
Mitäs huolestuttavaa siinä on? Eikös se olisi Intian ja koko maapallon etu kun vain noin joka kymmenes intialainen jäisi henkiin?