Luin juuri viimevuotista lehteä. Siinä on tutkimus, jossa verrattiin Suomen Mensan jäseniä koko väestöön verrattuna.
Mensalaiset polttavat vähemmän ja juovat vähemmän alkoholia, kuntoilevat enemmän ja heissä on vähemmän ali- ja ylipainoisia kuin koko väestössä.
Miltäs kuullostaa?
Mensalaiset polttavat vähemmän ja juovat vähemmän alkoholia, kuntoilevat enemmän ja heissä on vähemmän ali- ja ylipainoisia kuin koko väestössä.
Miltäs kuullostaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
että haluaa elää pitkään. Se ei liity mitenkään älykkyyteen.
Se, että menee Mensan testiin kertoo myös monen kohdalla tietynlaisesta itsetietoisuudesta ja oman itsen tarkkailusta, halusta vertailla omaa potentiaalista erinomaisuuttaan muihin - jos tällasia tarpeita ei ole niin mitä v-ttua mennä johkin vapaaehtoiseen älykkyystestiin jos tuloksella ei ole mitään merkitystä siihen miten muuten tietää ajattelevansa asioista, esim itsenäisesti, oivaltavasti eikä usko kaikkea mitä ylhäältä annetaan ?
Jos on oppinu lukemaan esim 4-vuotiaana ja oppii kieliä helposti mutta on aina tuntenu erittäin syvää vastenmielisyyttä matematiikkaa kohtaan niin helposti joku Mensan tai vastaava testi antaa vähäsemmän ÄO:n ku jollekkin matemaattisesti lahjakkaalle. Noi kuviot ja niiden tuijottaminen voi myös olla jollekulle niin vastenmielistä ettei niihin jaksa keskittyä, toiset taas tunnontarkasti jaksaa, tääkin kertoo että Mensan testeihin menijöistä suurin osa saattaa olla sellasta potentiaalista nipottajatyyppistä porukkaa jolle on aivan IHANAA kun joku auktoriteetti sit kertoo että olet niin helvetin älykäs.
Tiedän kyllä että ko testi kuten monet muutkin vastaavat kuviopäättelytestit väittää olevansa riippumattomia siitä mille alueille henkilö on suuntautunu mut tutkimukset on kuitenki osottanu niiden olevan sidoksissa enssijasesti enemmän matemaattisiin alueisiin ku esim kielellisiin.
Siitä vois sitte päätellä vaikka että kaikki kielinerot onkin aina hiukan tai selvästi "tyhmempiä" ku esim useimmat matemaattisesti lahjakkaat vaikka jälk.m. ois niitä joille kielet on aina ollu vaikeita.
Tänä päivänä Mensan testeihin menee ehkä eniten 18-40-vuotiaita suht hyvin menestyviä opiskelijoita tai työelämän suorittajia ja nykyään kun siinä ikäryhmässä menestyjät pruukkaa pitämään enemmän huolta terveydestään jenkkimalliin (vert. dokaavat ja röökaavat duunarit jotka syö mitä sattuu) niin totta kai se korreloi ton kanssa.
Nimimerkki salaattia ja älyä´n kirjoitus ei vastaa käsitystäni mensalaisista eikä myöskään mensalaisista psykologin tekemää profilointia. Omat kokemukseni ovat 18 vuoden jäsenyydestä. Tunnen suomalaisten jäsenten lisäksi kahdeksan maan mensalaisia.
Oisko syy se, että itsestään huolehtiminen on fiksua ja älykkäät ovat jo kuulleet, että tupakka aiheuttaa syöpää?
Toivottavasti se kerrotaan pian muillekin.