Ei vielä kirvestä kaivoon

Katkeroituminen paistaa kilometrin päähän, joten katkeroituneena ei voi löytää kumppania netistä eikä livenä. Kyllähän netin kautta pystyy tutustumaan nopeasti moneen moneen mielenkiintoiseen ihmiseen. Varmaankin nettideittailussa katkeroitumista ja turhautumista aiheuttaa liiallinen tarkoitushakuisuus. Monet hakevat ennemminkin välinettä sen sijaan, että lähtisivät tutustumaan toiseen ihmiseen avoimesti. Se on taatusti turhauttavaa itselle ja saattaa aiheuttaa vastapuolessa pakoreaktion.

Tutustukaa toisiinne ihmisinä. Näillä yksinkertaisilla eväillä itse lukeudun netistä kumppanin löytäneeseen kolmannekseen.

Mr Groove kirjoitti:

Katkeroituminen paistaa kilometrin päähän, joten katkeroituneena ei voi löytää kumppania netistä eikä livenä. Kyllähän netin kautta pystyy tutustumaan nopeasti moneen moneen mielenkiintoiseen ihmiseen. Varmaankin nettideittailussa katkeroitumista ja turhautumista aiheuttaa liiallinen tarkoitushakuisuus. Monet hakevat ennemminkin välinettä sen sijaan, että lähtisivät tutustumaan toiseen ihmiseen avoimesti. Se on taatusti turhauttavaa itselle ja saattaa aiheuttaa vastapuolessa pakoreaktion.

Tutustukaa toisiinne ihmisinä. Näillä yksinkertaisilla eväillä itse lukeudun netistä kumppanin löytäneeseen kolmannekseen.

Lue lisää

...kun tavan takaa käy niin että joku kiinnostava yksilö asuu toisella puolella maata... Hänellä on elämänsä siellä ja minun täällä, eivätkä ne voi kohdata.

Minun ei oikein hyödytä tutusta avoimesti (heh) sellaisiin joilla on koira, koska en pidä koirista. Lasten suhteen asia on arvoitus, koska en ole koskaan ollut semmoisten kanssa tekemisissä. Varmaan aikamoinen saavutus, mutta näin vaan kävi (osin tietysti omastakin tahdosta). Ja sitten on ne iänikuiset ongelmat kuten että toisella on ihan erilainen tapa olla, kuten esim. että käydään baareissa, ravintoloissa, tansseissa jne. - eivät minun palani kakkua. Itse olen luontofani ja koti-ihminen.

Avoimuus ja innokkuus ei auta jos vastassa on ei-oota... Tämmöistä tämä on 40 väen kanssa. :P

Kuinkakohan moni ihan tosissaan tässä iässä on halukas muuttamaan kumppaninsa luokse toiselle puolelle maata???

Daami69 kirjoitti:

...kun tavan takaa käy niin että joku kiinnostava yksilö asuu toisella puolella maata... Hänellä on elämänsä siellä ja minun täällä, eivätkä ne voi kohdata.

Minun ei oikein hyödytä tutusta avoimesti (heh) sellaisiin joilla on koira, koska en pidä koirista. Lasten suhteen asia on arvoitus, koska en ole koskaan ollut semmoisten kanssa tekemisissä. Varmaan aikamoinen saavutus, mutta näin vaan kävi (osin tietysti omastakin tahdosta). Ja sitten on ne iänikuiset ongelmat kuten että toisella on ihan erilainen tapa olla, kuten esim. että käydään baareissa, ravintoloissa, tansseissa jne. - eivät minun palani kakkua. Itse olen luontofani ja koti-ihminen.

Avoimuus ja innokkuus ei auta jos vastassa on ei-oota... Tämmöistä tämä on 40 väen kanssa. :P

Kuinkakohan moni ihan tosissaan tässä iässä on halukas muuttamaan kumppaninsa luokse toiselle puolelle maata???

Lue lisää

Itse en yhteishuoltajana ela edes kirjoittelemaan kaukana asuvan kanssa, olkoon miten mielenkiintoinen tahansa, no yksi poikkeus oli 200 kilsan päästä. Toisaalta jopa 30 kilsaa on liikaa yhteisasumisen kannalta, jos molemmilla on yhteishuoltajuus, mutta onhan niitä muitakin parisuhdemuotoja kuin saman katon alla asuminen. Näillä kilometreillä (olen sua vanhempi) ja historian painolastilla pitää katsoa asioita vähän avoimemmin silmin ja nähdä mahdollisuuksia esteiden sijaan.

Mr Groove kirjoitti:

Itse en yhteishuoltajana ela edes kirjoittelemaan kaukana asuvan kanssa, olkoon miten mielenkiintoinen tahansa, no yksi poikkeus oli 200 kilsan päästä. Toisaalta jopa 30 kilsaa on liikaa yhteisasumisen kannalta, jos molemmilla on yhteishuoltajuus, mutta onhan niitä muitakin parisuhdemuotoja kuin saman katon alla asuminen. Näillä kilometreillä (olen sua vanhempi) ja historian painolastilla pitää katsoa asioita vähän avoimemmin silmin ja nähdä mahdollisuuksia esteiden sijaan.

Lue lisää

Itse en edes kaipaa asumaan yhdessä, mutta toivoisin että edes kerran viikossa voisi tavata (kenties olla siinä parikin päivää yhdessä). Kaikkein ihanimmat asiat olisi mukava jakaa kuten esim. luonnossa oleilu ja kesät... Jos olen esim. sairas, en kaipaa toista todistamaan alennustilaani vaan mieluummin kärsin kurjan olon keskenäni. Eli en kaipaa mitään hoitajaa, passaajaa jne. Enkä sellaiseksi itsekään halua.

Minulla ei itselläni ole autoa eikä edes ajokorttia, joten se rajoittaa menemisiä huomattavasti. Jos mies olisikin autollinen, pelkään että hänellä menisi jossain vaiheessa hermo kun tulisi pitkän matkan takaa ja sitten tykkäisin että ajeltaisiin varsinkin kesällä kokoajan luontokohteesta toiseen. Ehkä tässä tuskailen asiaa turhaan etukäteen, koska taustalla on se että pitkässä parisuhteessa kaikkeen mahdolliseen vuosien varrella kyllästynyt eksäni kyllästyi myös siihen että halusin olla niin paljon rannoilla. Pelottaa että se inhottaa kaikkia miehiä, vaikka eihän se niin voine olla...? ;(

Daami69 kirjoitti:

Itse en edes kaipaa asumaan yhdessä, mutta toivoisin että edes kerran viikossa voisi tavata (kenties olla siinä parikin päivää yhdessä). Kaikkein ihanimmat asiat olisi mukava jakaa kuten esim. luonnossa oleilu ja kesät... Jos olen esim. sairas, en kaipaa toista todistamaan alennustilaani vaan mieluummin kärsin kurjan olon keskenäni. Eli en kaipaa mitään hoitajaa, passaajaa jne. Enkä sellaiseksi itsekään halua.

Minulla ei itselläni ole autoa eikä edes ajokorttia, joten se rajoittaa menemisiä huomattavasti. Jos mies olisikin autollinen, pelkään että hänellä menisi jossain vaiheessa hermo kun tulisi pitkän matkan takaa ja sitten tykkäisin että ajeltaisiin varsinkin kesällä kokoajan luontokohteesta toiseen. Ehkä tässä tuskailen asiaa turhaan etukäteen, koska taustalla on se että pitkässä parisuhteessa kaikkeen mahdolliseen vuosien varrella kyllästynyt eksäni kyllästyi myös siihen että halusin olla niin paljon rannoilla. Pelottaa että se inhottaa kaikkia miehiä, vaikka eihän se niin voine olla...? ;(

Lue lisää

Oletko kyllästynyt itseesi?

http://www.iltasanomat.fi/terveys/Mitä kummaa Nämä bakteerit voivat muuttaa persoonallisuuttasi!/art-1288370245586.html

"Daily Mailin uutisessa kerrotaan tutkimusten osoittaneen, että bakteerit ja loiset voivat muuttaa persoonallisuutta. Jotkut asiantuntijat jopa uskovat, että meihin voi ”tarttua” masennus tai mikäli olemme onnekkaita, onnellisuus."

Kokeile jotakin mikä noita tappaa, pitää olla aivokudosta hyvin läpäisevä aine. Parannusta ei tietenkään ole luvassa heti, ihminen on niin täynnä noita eri loisia ja bakteereja, jotka nyt eivät suoranaisesti tapa, mutta ovat haitallisia. Tuossa 30 iässä pitää viimeistään miettiä haluaako jäädä noitten uhriksi, kun elimistö rupeaa rappeutumaan. Uutta tekniikkaa tämä.

Itse olen innokas tämän teorian kannalta, ja tuloksia on jo tullut omalta osaltani, eli parannusta terveyteen.

Daami69 kirjoitti:

Itse en edes kaipaa asumaan yhdessä, mutta toivoisin että edes kerran viikossa voisi tavata (kenties olla siinä parikin päivää yhdessä). Kaikkein ihanimmat asiat olisi mukava jakaa kuten esim. luonnossa oleilu ja kesät... Jos olen esim. sairas, en kaipaa toista todistamaan alennustilaani vaan mieluummin kärsin kurjan olon keskenäni. Eli en kaipaa mitään hoitajaa, passaajaa jne. Enkä sellaiseksi itsekään halua.

Minulla ei itselläni ole autoa eikä edes ajokorttia, joten se rajoittaa menemisiä huomattavasti. Jos mies olisikin autollinen, pelkään että hänellä menisi jossain vaiheessa hermo kun tulisi pitkän matkan takaa ja sitten tykkäisin että ajeltaisiin varsinkin kesällä kokoajan luontokohteesta toiseen. Ehkä tässä tuskailen asiaa turhaan etukäteen, koska taustalla on se että pitkässä parisuhteessa kaikkeen mahdolliseen vuosien varrella kyllästynyt eksäni kyllästyi myös siihen että halusin olla niin paljon rannoilla. Pelottaa että se inhottaa kaikkia miehiä, vaikka eihän se niin voine olla...? ;(

Lue lisää

"Itse en edes kaipaa asumaan yhdessä, mutta toivoisin että edes kerran viikossa voisi tavata (kenties olla siinä parikin päivää yhdessä)." Olen sun ikäluokkaa nainen (jos "69" viittaa nimimerkissäsi syntymävuoteen :) ja samaa mieltä kanssasi.

Itse olen kaikessa yksinkertaisuudessani ratkaissut homman niin, että selaan treffien puolella vain ihannekumppani-tyyppisiä miehiä. Yhdeksi heidän ominaisuuksista olen määritellyt myös paikkakunnan, mun tapauksessa Helsingin. Joskus, jos huomaan että profiiliani on käynyt katsomassa mies pk-seudun ulkopuolelta, lopetan profiilin lukemisen heti kun huomaan ettei hän asu täälläpäin. Se säästää kummankin aikaa ja hermoja, kas kun mä en kalleimmastani eli kodistani aio muuttaa mihinkään. En siis tarkoita, etteikö myös maakunnissa voisi asua ties miten ihania miehiä, mutta niin asuu lähes joka puolella maailmaa, enkä mä silti ole heidän peräänsä haikailemassa.

Vielä ihmetyksen aihe. Viestiketjun alussa tutkimustulokset kertovat, että "todennäköisimmin verkosta löytävät seuraa iältään 40 – 69-vuotiaat käyttäjät. Heistä 36 prosenttia ilmoitti löytäneensä nykyisen kumppaninsa verkon kautta. Vertailukohtana 18 – 40-vuotiasta vain 23 prosenttia oli löytänyt nykyisen kumppaninsa verkosta." Tuossa ei sanota, kuinka suuri osa tutkimukseen vastanneista nuorista ja keski-ikäisistä oli vastaushetkellä parisuhteessa ja kuinka moni sinkkuna. Jos keski-ikäisistä vastaajista vaikka puolet olisi vastaushetkellä parisuhteessa ja nuorista parisuhteessa kolme neljäsosaa, silloin kaikista nuorista vastaajista nettisuhde olisi meneillään 0,23 x 0,75 = 17%:lla ja keski-ikäisistä 0,36 x 0,5 = 18%.

käteen treffeillä kirjoitti:

"Itse en edes kaipaa asumaan yhdessä, mutta toivoisin että edes kerran viikossa voisi tavata (kenties olla siinä parikin päivää yhdessä)." Olen sun ikäluokkaa nainen (jos "69" viittaa nimimerkissäsi syntymävuoteen :) ja samaa mieltä kanssasi.

Itse olen kaikessa yksinkertaisuudessani ratkaissut homman niin, että selaan treffien puolella vain ihannekumppani-tyyppisiä miehiä. Yhdeksi heidän ominaisuuksista olen määritellyt myös paikkakunnan, mun tapauksessa Helsingin. Joskus, jos huomaan että profiiliani on käynyt katsomassa mies pk-seudun ulkopuolelta, lopetan profiilin lukemisen heti kun huomaan ettei hän asu täälläpäin. Se säästää kummankin aikaa ja hermoja, kas kun mä en kalleimmastani eli kodistani aio muuttaa mihinkään. En siis tarkoita, etteikö myös maakunnissa voisi asua ties miten ihania miehiä, mutta niin asuu lähes joka puolella maailmaa, enkä mä silti ole heidän peräänsä haikailemassa.

Vielä ihmetyksen aihe. Viestiketjun alussa tutkimustulokset kertovat, että "todennäköisimmin verkosta löytävät seuraa iältään 40 – 69-vuotiaat käyttäjät. Heistä 36 prosenttia ilmoitti löytäneensä nykyisen kumppaninsa verkon kautta. Vertailukohtana 18 – 40-vuotiasta vain 23 prosenttia oli löytänyt nykyisen kumppaninsa verkosta." Tuossa ei sanota, kuinka suuri osa tutkimukseen vastanneista nuorista ja keski-ikäisistä oli vastaushetkellä parisuhteessa ja kuinka moni sinkkuna. Jos keski-ikäisistä vastaajista vaikka puolet olisi vastaushetkellä parisuhteessa ja nuorista parisuhteessa kolme neljäsosaa, silloin kaikista nuorista vastaajista nettisuhde olisi meneillään 0,23 x 0,75 = 17%:lla ja keski-ikäisistä 0,36 x 0,5 = 18%.

Lue lisää

Sitäpä vuosimallia juu.

Omalla kohdallani on se ongelma etten iso isossa paikassa, mutta iso paikka on ihan nurkan takana. Silti sekään ei tunnu riittävän kun ei itsellä ole mahdollisuutta eikä varaa ravata kunnanrajojen yli, joten sitä toivoo että löytyisi autollinen mies joka voi sen tehdä minun suuntaani. Kovin tuntuu olevan vaikeaa, aina silloin tällöin kun löytyy joku kiinnostava yksilö, niin eihän hänellä tietenkään ole autoa kun "ei kaupungissa tarvita".

Itse en sinne kaupunkiin asumaan halua edes senkään takia että se parantaisi kumppanin löytämisen (ja pitämisen) mahdollisuuksia. Toisaalta jotenkin kuvittelen että kaupunkilaiset myös herkemmin eroavat, koska ajattelevat että ainahan löytyy uusi?

En edes lue niitä ilmoituksia lainkaan joissa mies on toiselta puolelta maata. Muutama on jo vetänyt herneet nenään kun ovat vaan väkisin pommittaneet silti ja saaneet kuulla että minä en miehen takia muuta.

Mitä siitäkin tulisi jos rakkaasta kodistaan luopuisi aina jonkun uuden partasuun takia. Jos tulisi ero, olisi uppo-oudolla seudulla ypöyksin, eikä sitä niin vain muutella pitkiä matkoja vähän väliä. Älyttömät summat tuhrautuu jo siihen jos muuttaa kotikuntansa rajojen sisällä!

Daami69 kirjoitti:

Sitäpä vuosimallia juu.

Omalla kohdallani on se ongelma etten iso isossa paikassa, mutta iso paikka on ihan nurkan takana. Silti sekään ei tunnu riittävän kun ei itsellä ole mahdollisuutta eikä varaa ravata kunnanrajojen yli, joten sitä toivoo että löytyisi autollinen mies joka voi sen tehdä minun suuntaani. Kovin tuntuu olevan vaikeaa, aina silloin tällöin kun löytyy joku kiinnostava yksilö, niin eihän hänellä tietenkään ole autoa kun "ei kaupungissa tarvita".

Itse en sinne kaupunkiin asumaan halua edes senkään takia että se parantaisi kumppanin löytämisen (ja pitämisen) mahdollisuuksia. Toisaalta jotenkin kuvittelen että kaupunkilaiset myös herkemmin eroavat, koska ajattelevat että ainahan löytyy uusi?

En edes lue niitä ilmoituksia lainkaan joissa mies on toiselta puolelta maata. Muutama on jo vetänyt herneet nenään kun ovat vaan väkisin pommittaneet silti ja saaneet kuulla että minä en miehen takia muuta.

Mitä siitäkin tulisi jos rakkaasta kodistaan luopuisi aina jonkun uuden partasuun takia. Jos tulisi ero, olisi uppo-oudolla seudulla ypöyksin, eikä sitä niin vain muutella pitkiä matkoja vähän väliä. Älyttömät summat tuhrautuu jo siihen jos muuttaa kotikuntansa rajojen sisällä!

Lue lisää

Tuo uutinen että kolmannes löytää parin netistä voi olla tottakin. Minun kohdalle ei ole vaan sattunut, missähän lienee syy siihen, se olisi kiva tietää.

Minulle ei ole ongelma muuttaa minne tahansa jos se sitä vaatii. Kunhan se löytyy kuitenkin maankamaralta, tosin voin kyllä harkita maan ulkopuolisiakin suhteita jos hyvä kohdalle sattuu.

Venuslainen voisi olla eksoottinen kokemus. Marsilainen voisi olla ehkä liian pelottava.
Naapurin maija liian lähellä ja toria vastapäätä asuva tuija taas liian itsenäinen.
Vaihtoehtoja on liiankin kanssa. Luulisi että löytyisi sopiva, mutta ei löydy niin ei löydy.

Pitäisi olla sopivan matkan päässä jotta pääsee vaikka kuukausi lipulla liikkumaan jottei mene aikaa ja vaivaa. Olisi taloudellinen eikä vaatisi paljon. Olisi aina käytettävissä kun minulle sopii.

Tekisi juuri niin kuin haluan ja olisi sopivan näköinen ja kokoinen. Ei kiusaisi minua vaivoillaan ja murheillaan. Viettäisi aikaa kanssani silloin kun sitä tarvitsen eikä puhuisi joutavia.

Mitähän vielä lisäisi, niin jos tulisi ero niin antaisi taloudellista tukea että ainakin saisi auton että voi ajaa sinne mistä on tullutkin ja ehkä vielä hiukan pääomaa että ei joutuisi vaikeuksiin taloutensa kanssa.
Mistähän sellaisen naisen löytäisi?
Netistä ehkä?

ikisinkkuko? kirjoitti:

Tuo uutinen että kolmannes löytää parin netistä voi olla tottakin. Minun kohdalle ei ole vaan sattunut, missähän lienee syy siihen, se olisi kiva tietää.

Minulle ei ole ongelma muuttaa minne tahansa jos se sitä vaatii. Kunhan se löytyy kuitenkin maankamaralta, tosin voin kyllä harkita maan ulkopuolisiakin suhteita jos hyvä kohdalle sattuu.

Venuslainen voisi olla eksoottinen kokemus. Marsilainen voisi olla ehkä liian pelottava.
Naapurin maija liian lähellä ja toria vastapäätä asuva tuija taas liian itsenäinen.
Vaihtoehtoja on liiankin kanssa. Luulisi että löytyisi sopiva, mutta ei löydy niin ei löydy.

Pitäisi olla sopivan matkan päässä jotta pääsee vaikka kuukausi lipulla liikkumaan jottei mene aikaa ja vaivaa. Olisi taloudellinen eikä vaatisi paljon. Olisi aina käytettävissä kun minulle sopii.

Tekisi juuri niin kuin haluan ja olisi sopivan näköinen ja kokoinen. Ei kiusaisi minua vaivoillaan ja murheillaan. Viettäisi aikaa kanssani silloin kun sitä tarvitsen eikä puhuisi joutavia.

Mitähän vielä lisäisi, niin jos tulisi ero niin antaisi taloudellista tukea että ainakin saisi auton että voi ajaa sinne mistä on tullutkin ja ehkä vielä hiukan pääomaa että ei joutuisi vaikeuksiin taloutensa kanssa.
Mistähän sellaisen naisen löytäisi?
Netistä ehkä?

Lue lisää

Siis jos se muija asuu omassa paikassaan ja teille tulee ero, niin mihin ihmeeseen sen siitä pitäisi lähteä? Eiköhän se mene niin päin että se lähtee joka on tullutkin, eli siis sinä. xD

On ihmisiä joille kaikki maailman tuki ja raha ei tule riittämään että saisi ajokortin että voisi ajaa autoa. Tämä tietysti huomattavasti rajoittaa maailmalla liikkumista ja ihmisiin tutustumista.

Kaippa tuo kommenttisi kaikkinensa oli olevinaan vitsi. Olisi silleen ja tälleen ja ei kiusaisi... Tietenkään ihmiset eivät voi täysin toteuttaa toistensa toiveita, mutta eihän sitäkään voi vaatia että koko elämä myllerretään ylt'ympäri jonkun sellaisen vuoksi johon juuri on tutustumassa.

(Liian erikoista tai kipakkaa huumoria ei ehkä kannata käyttää parinhaussa, ellei sitten halua sellaisen suhteen missä vittuillaan päin näköä päivät pääksytysten.)

Daami69 kirjoitti:

Siis jos se muija asuu omassa paikassaan ja teille tulee ero, niin mihin ihmeeseen sen siitä pitäisi lähteä? Eiköhän se mene niin päin että se lähtee joka on tullutkin, eli siis sinä. xD

On ihmisiä joille kaikki maailman tuki ja raha ei tule riittämään että saisi ajokortin että voisi ajaa autoa. Tämä tietysti huomattavasti rajoittaa maailmalla liikkumista ja ihmisiin tutustumista.

Kaippa tuo kommenttisi kaikkinensa oli olevinaan vitsi. Olisi silleen ja tälleen ja ei kiusaisi... Tietenkään ihmiset eivät voi täysin toteuttaa toistensa toiveita, mutta eihän sitäkään voi vaatia että koko elämä myllerretään ylt'ympäri jonkun sellaisen vuoksi johon juuri on tutustumassa.

(Liian erikoista tai kipakkaa huumoria ei ehkä kannata käyttää parinhaussa, ellei sitten halua sellaisen suhteen missä vittuillaan päin näköä päivät pääksytysten.)

Lue lisää

Miksi toisen luo tarvitsee muuttaa? Voihan sitä käydä vierailulla, vaikka toisella puolella maata.

Minulla on kyllä ajokortti ja auto, vaikka köyhä olenkin. Ajokortin hinta on vain kertasijoitus josta on hyötyä sitten kymmeniä vuosia eteenpäin, auton pito sensijaan kyllä maksaa sitten jatkuvasti.

M1978 kirjoitti:

Miksi toisen luo tarvitsee muuttaa? Voihan sitä käydä vierailulla, vaikka toisella puolella maata.

Minulla on kyllä ajokortti ja auto, vaikka köyhä olenkin. Ajokortin hinta on vain kertasijoitus josta on hyötyä sitten kymmeniä vuosia eteenpäin, auton pito sensijaan kyllä maksaa sitten jatkuvasti.

Lue lisää

Siis minähän nimenomaan EN halua toisen kanssa asumaan (ellei sitten joskus sanotaan 5 v seurustelun jälkeen tunnu vakavasti siltä että haluaa olla kokoajan yhdessä).

Mutta ei se mielestäni ole mitään normaalia seurustelua jos tavataan vaan kerran kuussa tai muutaman kerran vuodessa. Valitettava tosiasia on että siinä ei jää suhteelle tilaa hengittää, eli enpä usko että kovin montaa mielenkiintoista normaalia pikku juttua onnistutaan puuhailemaan, kuten esim. luontoretkiä tai kulttuurikierros tms. kun monet miehet kuitenkin kuvittelevat että kun he kaukaa tulevat niin he saavat tulla naisen kotiin kuin bordelliin, eli mitään muuta ei ole luvassa kuin paineiden purkua. Normaaliin parisuhteeseen kuuluu muukin puuhastelu. Kun nähdään aika tiiviisti ei ole pakko kokoajan elää kuin viimeistä päivää, vaan ihan pelkkä oleilukin toisen kanssa iltaa viettäen luonnistuu.

Olin nuorena suhteessa jossa tavattiin harvoin ja aina kun mies lähti luotani, oli sellainen olo että nähdäänköhän enää koskaan. Ei sitä samaa paskaa jaksa enää. Tulee liian epävarma olo. Pystyn kyllä luottamaan toiseen enkä kuvittele että hän pettää sillä aikaa kun ei olla yhdessä, mutta jos en pysty osallistumaan toisen arkeen mitenkään, niin ei kiitos.

Jee..näihän se menee...heti ku viestin saaa, nii alkaa miettii ja pähkäileen, et mikähä hullu tuoki oikeen on..

pähkäilijätär kirjoitti:

Jee..näihän se menee...heti ku viestin saaa, nii alkaa miettii ja pähkäileen, et mikähä hullu tuoki oikeen on..

Ei oo profiilia, niin eipä tartte kuluttaa energiaa pohtimiseen, että mistä kukin on karannut.
Näin pakkasilla kannattaa elää säästöliekillä, sillä yksin aivot jo käyttää 20 % ihmisen energ....