Ennustaminen ja tiede

Palstalta saa lukea monenlaisia käsityksiä tieteestä. Siitäpä on herännyt filosofinen kysymys: Voiko ennustaminen todella olla tiedettä? Sillä ennustamisestahan näissä lämpenemispuheissa on kysymys. Paraikaa todistamme kuinka ilmastoennusteet menevät aivan kirkonpenkin alle ryminällä.

Ennustaminen on ennustamista riippumatta siitä kuinka hienoja metodeja ennustaja kertoo povaamisensa tueksi keksineensä. Yksi tutkii lampaanmaksaa, toinen keskustelee vainaiden kanssa, kuka lätkii kortteja tai tiirailee taivaankappaleiden näennäisiä asentoja, joku rakentelee malleja. Jos ennustaminen on tiedettä, mikä erottaa tiede-ennustamisen hömppä-ennustamisesta. Varmuudellahan kukaan ei voi tulevaisuudesta sanoa mitään, ei edes sitä että aurinko nousee tänä aamuna.

Eikö Aino Kassinen siis olisi ansainnut akateemikon arvonimen?
26270
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Miksi valehtelet? Noita älyttömyyksiä raapustaessasi ilmasto lämpeni ennätysvauhtia.

Äänestä
  • kun aikuiset keskustelee

    Äänestä

osua oikeaan jälkeenpäin tulkittuna, etenkin jos horoskooppi on laadittu hyvinkin moniselitteisesti.
Jos ennustukselle annetaan 50% todennäköisyys, niin lanttia heittäessähän ennustus toteutuu, jollei kolikko jää pystyyn.
Ilmastoennusteet menevät pääsääntöisesti pieleen, vai onko näyttää toteutunutta ilmastoennustetta, kun ei tule mieleen.

Äänestä
  • Ääri-ilmiöiden lisääntymisestä niin se kattaa sen syrjälleenkin jääneen kolikonheiton.

    Äänestä

Pörssimaailmassa kurssien kehityksen analysoiminen eteen ja taaksepäin on tiedettä, mutta arviot tulevien kurssien muutoksista ovat enemmänkin ennusteita.
Miten lie sään ja ilmaston suhteen ;)

Äänestä
  • on tikkaa heittävä apina ennustanut kurssien kehitystä paremmin kuin parhaat meklarit ja tieteilijät. Eli tulkitsen että niin ilmasto kuin pörssikurssit, vaikkeivät satunnaistapahtumia olekaan kuten lottoarvonta, ovat niin komplekseja monimuuttujakokonaisuuksia että niiden mallintaminen on mahdotonta ja mallien perusteella tapahtuva ennustaminen ja puhdas veikkaus tuottavat yhtä hyviä tuloksia.

    Äänestä

  • Entä kun havaitaan asteroidi ja lasketaan sen osuvan Maapalloon?

    Tiedettä vaiko povaamista?

    Äänestä

  • Vähäpaljo kirjoitti:

    Entä kun havaitaan asteroidi ja lasketaan sen osuvan Maapalloon?

    Tiedettä vaiko povaamista?

    Ei lasketa %laskulla.
    Ei asteroidin radan laskeminen ole ennustamista, vaan laskemista joka perustuu havaintoihin
    asteroidin radasta.
    Näitä laskuja ei saa päästää alarmistin käsiin koska silloin jokainen havaittu asteroidi olisi törmäyskurssilla maahan, ja pitäisi perustaa kansainvälinen asteroidikomissio keräämään rahaa asteroidien torjumiseksi parin vuoden välein, sekä luoda kansainvälesesti sitova asteroidisopimus, ja asteroidivero ihmisten kulutuksen vähentämiseksi..

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Ei lasketa %laskulla.
    Ei asteroidin radan laskeminen ole ennustamista, vaan laskemista joka perustuu havaintoihin
    asteroidin radasta.
    Näitä laskuja ei saa päästää alarmistin käsiin koska silloin jokainen havaittu asteroidi olisi törmäyskurssilla maahan, ja pitäisi perustaa kansainvälinen asteroidikomissio keräämään rahaa asteroidien torjumiseksi parin vuoden välein, sekä luoda kansainvälesesti sitova asteroidisopimus, ja asteroidivero ihmisten kulutuksen vähentämiseksi..

    ennustuksissaan täydellisesti, väärin nimittäin.
    http://stevengoddard.wordpress.com/2011/02/18/met-office-trusted-by-millions-of-people-across-britain/

    Äänestä

  • Sähköteurastaja kirjoitti:

    Ei lasketa %laskulla.
    Ei asteroidin radan laskeminen ole ennustamista, vaan laskemista joka perustuu havaintoihin
    asteroidin radasta.
    Näitä laskuja ei saa päästää alarmistin käsiin koska silloin jokainen havaittu asteroidi olisi törmäyskurssilla maahan, ja pitäisi perustaa kansainvälinen asteroidikomissio keräämään rahaa asteroidien torjumiseksi parin vuoden välein, sekä luoda kansainvälesesti sitova asteroidisopimus, ja asteroidivero ihmisten kulutuksen vähentämiseksi..

    Laskemalla ne ilmastomallitkin tehdään.

    Onko astronomien matematiikka jotenkin eri asia kuin klimatologien matematiikka?

    Miten ne eroavat? Kerrothan.

    Äänestä

  • Vähäpaljo kirjoitti:

    Laskemalla ne ilmastomallitkin tehdään.

    Onko astronomien matematiikka jotenkin eri asia kuin klimatologien matematiikka?

    Miten ne eroavat? Kerrothan.

    Asteroidin radan laskemisessa on vai yksi tai muutama muuttuja, jotka ovat kaikki etukäteen tiedossa. Ilmastotutkijoiden laskelmissa sen sijaan on useita kymmeniä ellei satoja muuttujia, ja kaikki muuttujat eivät ole edes tiedossa.

    Muutenhan matematiikka on ihan samaa :D

    Äänestä

  • ................. kirjoitti:

    Asteroidin radan laskemisessa on vai yksi tai muutama muuttuja, jotka ovat kaikki etukäteen tiedossa. Ilmastotutkijoiden laskelmissa sen sijaan on useita kymmeniä ellei satoja muuttujia, ja kaikki muuttujat eivät ole edes tiedossa.

    Muutenhan matematiikka on ihan samaa :D

    Ei asteroidien ratojenkaan osalta kaikki muuttujat ole tiedossa. Yleensä sanotaankin, että törmäysmahdollisuus on esim. 1/1000.

    Kuinka monta muuttujaa laskelmissa saa olla, että se se vielä tiedettä eikä povausta? Kerrotko tarkan rajan.

    Äänestä

  • ................. kirjoitti:

    Asteroidin radan laskemisessa on vai yksi tai muutama muuttuja, jotka ovat kaikki etukäteen tiedossa. Ilmastotutkijoiden laskelmissa sen sijaan on useita kymmeniä ellei satoja muuttujia, ja kaikki muuttujat eivät ole edes tiedossa.

    Muutenhan matematiikka on ihan samaa :D

    Eroaa oikeasta matematiikasta siten että kun sinne syöttää roskaa sisälle, tulee vääriä
    ennustuksia ulos.
    Limatolokiassa käytetään hihasta vedettäviä muuttujia, joita kansanomaisesti ja
    maailmanlaajuisestikin nimitetään "fudge factor" eli huijauskerroimeksi.
    Tuo kerroin määrää kuinka monta astetta maapallon halutaan lämpenevän play stationilla
    mallinnettaessa.
    Ko. termi esiteltiin yhdessä cilmategate e-mailissa.
    Muistaakseni kyse oli MWP,n hävittämisestä historiasta, vai oliko se viime jääkausi
    mikä piti hävittää.

    Äänestä

  • Vähäpaljo kirjoitti:

    Laskemalla ne ilmastomallitkin tehdään.

    Onko astronomien matematiikka jotenkin eri asia kuin klimatologien matematiikka?

    Miten ne eroavat? Kerrothan.

    Asteroidi etenee tunnettua rataa, josta sitä poikkeuttaa vain jokin ulkoinen voima. Se ei siis itsekseen singahtele sinne tänne, eikä sillä ole edes väliaineen vastusta riesanaan. Kiertoratojen matemaattinen pohja on hyvin tunnettua ja sinänsä eksaktia tiedettä Sitä ei tarvitse mallintaa oletuksin.

    Klimatologien laskento on aivan samaa mutta ongelma on juuri havainnon kaoottisuus. Mallit eivät ole eksakteja kaavoja vaan joukko heuristiikkaa.
    Eläköön tämä pieni ero.

    Äänestä

  • Vähäpaljo kirjoitti:

    Ei asteroidien ratojenkaan osalta kaikki muuttujat ole tiedossa. Yleensä sanotaankin, että törmäysmahdollisuus on esim. 1/1000.

    Kuinka monta muuttujaa laskelmissa saa olla, että se se vielä tiedettä eikä povausta? Kerrotko tarkan rajan.

    "Yleensä sanotaankin, että törmäysmahdollisuus on esim. 1/1000."

    Juuri tuollainen tarkka matemaattinen arvo (esim. 1/1000) osoittaa sen, että tähtitiede on ilmastotieteeseen verrattuna eksaktia tiedettä. Veturi-insinöörin hatusta heittämä luku (ilmasto lämpenee ihmisen vaikutuksesta 90%:n todennäköisyydellä) ei perustu mihinkään matematiikkaan, vaan on täysin propagandistinen heitto.

    Esim. taloustieteessä voidaan myös yrittää laskea pörssikurssien kehityksen suunnan todennäköisyyksiä, mutta liian monet muuttujat estävät tarkkojen laskelmien teon. Sama asia on siis ilmastotieteessä.

    Äänestä

  • ; kirjoitti:

    Asteroidi etenee tunnettua rataa, josta sitä poikkeuttaa vain jokin ulkoinen voima. Se ei siis itsekseen singahtele sinne tänne, eikä sillä ole edes väliaineen vastusta riesanaan. Kiertoratojen matemaattinen pohja on hyvin tunnettua ja sinänsä eksaktia tiedettä Sitä ei tarvitse mallintaa oletuksin.

    Klimatologien laskento on aivan samaa mutta ongelma on juuri havainnon kaoottisuus. Mallit eivät ole eksakteja kaavoja vaan joukko heuristiikkaa.
    Eläköön tämä pieni ero.

    "havainnon kaoottisuus" hah!

    Nykyään juttu vaan on niin, että tietokoneiden kapasiteetti riittää ilmastomallienkin vaatimaan laskentatehoon.

    Äänestä

  • Vähäpaljo kirjoitti:

    "havainnon kaoottisuus" hah!

    Nykyään juttu vaan on niin, että tietokoneiden kapasiteetti riittää ilmastomallienkin vaatimaan laskentatehoon.

    Eihän ne edes tiedä mitä arvoja sinne pitää syöttää.
    Ne vetää jokuin keksityt säteilypakotteet hihasta, koska koko säteilypakotetta, joka olisi ratkaiseva arvo, ei pysty laskemaan ilmakehän kaoottisuuden vuoksi.
    Sihsi säteilypakote suure on empiirisesti havainnoitu 20 vuoden ajalta jotain 1980 . 2000
    ja yhdistetty samantaikaiseen CO2 nousuun, ja väitetty korrelaation todistavan jotain.Nyt vain on käynyt niin ikävästi että väittävät CO2 määrän jatkavan kasvuaan, ja ilmaston lämpeneminen on kääntynyt laskuun, mikä vain todistaa että lyhyen ajan korrelaatio ei todista kausaliteettia eli syy yhteyttä, vaan ilmaston viileneminen todistaa alkuperäisin CO2 kytkennän olleen täysin virheellinen.

    Äänestä

  • Vähäpaljo kirjoitti:

    "havainnon kaoottisuus" hah!

    Nykyään juttu vaan on niin, että tietokoneiden kapasiteetti riittää ilmastomallienkin vaatimaan laskentatehoon.

    Vähäpaljon kommenteista huomaa taas kerran, ettei hän edes yritä ymmärtää mistä on kyse.

    Ihan oikeasti, Jöns/Vähäpaljo yritä nyt edes vähän olla utelias, opi ja ihmettele. Kommenttiesi lukeminen on tuskallista.

    Äänestä

  • Vähäpaljo kirjoitti:

    "havainnon kaoottisuus" hah!

    Nykyään juttu vaan on niin, että tietokoneiden kapasiteetti riittää ilmastomallienkin vaatimaan laskentatehoon.

    ""havainnon kaoottisuus" hah!"

    Olipa lapsellinen kommentti

    Äänestä

  • Vähäpaljo kirjoitti:

    "havainnon kaoottisuus" hah!

    Nykyään juttu vaan on niin, että tietokoneiden kapasiteetti riittää ilmastomallienkin vaatimaan laskentatehoon.

    mutta mallintajien ei. Kun edelleenkään se tietokone ei "tiedä" yhtään sen enempää kuin sen ohjelmoija. Havainnon kaoottisuus asettaa systeemin suunnittelijan kovan paikan eteen: Millä helvatalla puet ohjelmakoodin muotoon kaikki mahdolliset luonnonilmiöt.

    Saimme taas surullisen esimerkin environmentalistien vajavaisesta sivistyksestä: Ikään kuin tietokone ratkaisisi ongelmia kuin joku oraakkeli. Vaan kun ei ratkaise. Se tekee vain askel askelelta sitä mitä ohjelmoija on käskenyt.

    Äänestä

  • ; kirjoitti:

    mutta mallintajien ei. Kun edelleenkään se tietokone ei "tiedä" yhtään sen enempää kuin sen ohjelmoija. Havainnon kaoottisuus asettaa systeemin suunnittelijan kovan paikan eteen: Millä helvatalla puet ohjelmakoodin muotoon kaikki mahdolliset luonnonilmiöt.

    Saimme taas surullisen esimerkin environmentalistien vajavaisesta sivistyksestä: Ikään kuin tietokone ratkaisisi ongelmia kuin joku oraakkeli. Vaan kun ei ratkaise. Se tekee vain askel askelelta sitä mitä ohjelmoija on käskenyt.

    Heh heh

    Äänestä

Kannattaa tutustua aiheeseen vaikkapa selaamalla muutamia alan perusoppikirjoja, sieltä ne asiat selviää.

"Ennustaminen" tieteessä on hieman eri asia kuin vaikkapa korteista povaaminen. Yksinkertaistettuna se on hetkellä T havaitun säännönmukaisuuden mukaan ajassa etenevän ilmiön tarkastelua hetkellä T 1.

Newtonilaisen maailmankaikkeuden lineaariset ilmiöt ovat helposti ennustettavia, kvanttimaailmassa on sitten kaikki toisin... Sää on taas kaoottinen (turbulenttinen) ilmiö, siksi sitä ei kannata ennustaa kovin pitkälle. Ja ilmasto taas... ? : )

Äänestä

Tieteellisen teorian tai mallin hyvyyttä voi testata esimerkiksi siten, että katsotaan, millaisia tulevia tilanteita se ennustaa, kun lähtötilanne tunnetaan.

Esim. painovoimateoria ennustaa kiven putoamisen. Jos ennuste ei osukaan, ankaran falsfikaatiokriteerin mukaan teoria on hylättävä vääränä.

Tilastollisuus tuo joka tapauksessa löysyyttä ennusteiden osuvuuteen ja teorioiden hylkäämisehtoihin.

Horoskooppikin on tiedettä, jos se tuottaa mitattavia ennusteita, jotka myöhemmin voidaan mitata ja osoitaa oikeiksi. Paremmin asiaan perehtymättä arvelen, ettei tuo mitattavuus ole ihan kohdallaan, yksikäsitteisyys puuttuu jne. astrologiassa. Toki hienoja tietokoneohjelmia on laadittu astrologiseen laskentaan, mutta ...

Ilmastotiede tuottaa ennusteita, joiden osuvuutta voidaan mitata. Tilastollisesta luonteesta johtuen esim. uskoa ilmaston lämpenemiseen ei heti hylättäisi, vaikka kaikki mittarit osoittaisivat kylmenemistä. Mutta kyllä se siitä lopulta korjaantuisi, toki maksaen miljardeja virheinvestoinneissa.

Äänestä
  • Miksi valehtelet? Noita älyttömyyksiä raapustaessasi ilmasto lämpeni ennätysvauhtia.

    Äänestä

  • howjspksq kirjoitti:

    Miksi valehtelet? Noita älyttömyyksiä raapustaessasi ilmasto lämpeni ennätysvauhtia.

    Kun sinulle hienotunteisesti selitettiin:
    "Ilmastotiede tuottaa ennusteita, joiden osuvuutta voidaan mitata"
    Ja nyt kun tutkimme ennusteitten osuvuutta, niin pitkän ajan ennusteet menevät enemminkin metsään
    kuin arpomalla suoritetut.
    Tälläisella mittauksella on vankka todistusarvo.
    Jos mallinnukset tuottavat virheellisiä tuloksia, mallinnuksessa on vikaa, eikä ilmastossa jota ennustetaan.
    Kun alarmistit eivät halua korjata mallinnuksiaan, he yrittävät korjata ilmaston väärennöksillään, kuten väärentämällä historiaa yrittämällä poistaa sieltä esimerkiksi MWP,n eli keskiajan lämpimän.
    Näin limatolookit ovat muuttaneet keskuudessaan jopa kylmän kuumaksi ym. mielipuolista.

    Äänestä

  • howjspksq kirjoitti:

    Miksi valehtelet? Noita älyttömyyksiä raapustaessasi ilmasto lämpeni ennätysvauhtia.

    Suomessakin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


MungoZandler kirjoitti:

Palstalta saa lukea monenlaisia käsityksiä tieteestä. Siitäpä on herännyt filosofinen kysymys: Voiko ennustaminen todella olla tiedettä? Sillä ennustamisestahan näissä lämpenemispuheissa on kysymys. Paraikaa todistamme kuinka ilmastoennusteet menevät aivan kirkonpenkin alle ryminällä.

Ennustaminen on ennustamista riippumatta siitä kuinka hienoja metodeja ennustaja kertoo povaamisensa tueksi keksineensä. Yksi tutkii lampaanmaksaa, toinen keskustelee vainaiden kanssa, kuka lätkii kortteja tai tiirailee taivaankappaleiden näennäisiä asentoja, joku rakentelee malleja. Jos ennustaminen on tiedettä, mikä erottaa tiede-ennustamisen hömppä-ennustamisesta. Varmuudellahan kukaan ei voi tulevaisuudesta sanoa mitään, ei edes sitä että aurinko nousee tänä aamuna.

Eikö Aino Kassinen siis olisi ansainnut akateemikon arvonimen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu