Hämmästytän teitä hieman kummallisella aikaulottuvuusteorian sovelluksellani:
Gravitaatiovakio: G = v^2*R/M, missä v on kiertäjän nopeus, R on etäisyys ja M on kierrettävän massa:
Tämä oletetaan avaruudessa vakioksi, eikä sitä tässä varsinaisesti "kumota"
Lasketaan KIERRETTÄVÄN massa pelkästään etäisyydellä, kiertoajalla, ja ARVIOLLA kappaleiden tiheydestä!
ENSIN MAALLE:
d(1/G)/dt = dM/d(v^2*R*t)
TÄMÄ ON AIKALUTTOVUUUS-teorialla toista aikaulottuvuuden potenssia, eli NOPEUTTA, kuitenkin AIKAAN eli sitä kautta NOPEUTEEN on liittynyt KIITHYVYYDEN sijaan kappaleiden tiheyksiä:
Jatketaan:
d(1/G)/dt = w*(Rookiertäjä/Rookiertäjä)
w = (Rookj/Rookt)
Samoin siis 1/G;nkin nopeuksiin.
dM/dt = 8*pi^3*R^4*t^3*(Rookj/Rookr)...
=> M = 8*pi^3*R^4/t^2*(Rookj/Rookr)^3
Nyt siis integroimalla saadaan massa:
(ja derivaatan -2, katoaa)
M = 8*pi^3*(1,496*10^11)^4/(3600*24*3654.2425)^2*(1409/5517)^3
M = 2,07826014*10^30 kg, tämä on sangen lähellä arvioitua arvoa...
Todellisuudessa kai hiukan alle 2...
Sitten maalle kuun suhteen sama:
M= 8*pi^3*(4*10^8)^4/(3600*24*27.3217)^2*(5517/3341)^3
M = 5,13167286*10^24 kg nykyinen arvio on 5,974*10^24 kg ja se siis pikemmin graviaatiovakiolla, ei muulla...
Maapallo on siis mahdollisesti TIHEÄMPI, kuin tuossa väitetään.(Tai kuu hötelöisempi ja kauempana)
Oliskin kiva jos tilavuutemme olisi TASAN 10^21, sillä asun huoneessa 21! Tällöin tiheys maalla olisi peräti 6000 kg/m^3 tai hieman alle...
Sitten vaikkapa Jupiterille ja Auringolle:
M = 8*pi^3*(778.4*10^9)^4/(11.863*3600*24*365.2425)^2*(1409/1340)^3
M = 7,55*10^32 kg
NYT TÄMÄ ON VÄÄRIN, ellei oleta Jupiterille PALJON suurempaa tiheyttä RooJupiter = 9500 kg/m^3
Tai vaihtoehtoisesti suringolle paljon pienempää...)
M = 2.12*10^30 kg auringolle, Jupiterin tiheydellä 9500 kg/m^3!
On tietysti mahdollista että Jupiter "näkee", jotenkin ylimääräistä massaa paljon siinä, että sen ympärillä on niin monta kuuta? (Yli 64 kpl)... Itse asiassa tämä on uskottava malli, ei ole syytä uskoa Jupiterin olevan kovin hötelöinen, eihän se pystyisi kai silloin pitämään kuitaankaan niin lähellä!
Onko mahdollista että Jupiterilla on kauhea TIHEYS? Jos kuitenkin sen säde on oikein arvioitu, on sen massa hirmuinen, ei kuitenkaan välttämättä KOKO kappaleella, sillä VOI OLLA kaasukehä! Auringollakaan on tuskin maan verran tiheää massaa vetypilvensä ykäpuolella... Ja sekin todennäköisesti vain TIHEÄÄ heliumia... Plasmamuodossa kaasut voivat olla kymmeniätuhansia kertoja tiheämpää kuin kylmässä kaasussa....
Mutta tietysti tuossa kaavassa ei ole TIEDETÄ kappaleen kokoa, ainoastaan sen YTIMEN tiheys, jonka siis on oltava riittävän suuri... Ja se siis todella olisi suurempikin....
M = 9500 kg/m^3* 4/3*pi*(7*10^7 m)^3 = 1,38*10^28 kg, tämä siis kuitenkin EHKÄ kuidensa kanssa....
nykyinen arvio oo noin Mjup = 4,5*10^26 kg... Ehkä ei kuitenkaan tarkoiteta kaavassamme kuin jokseenkin vakiokokoisen YTIMEN tiheyttä???! Kaasua VOI olla siis Jupiterilla niinkin paljon, mutta YDIN siis tiheähkö...
Välttämättä siis kaavamme ei ota kantaa kaasupilven kokoon, joka varsinaista massa ympäroi... Mutta luulisi sen fyysisen ulkonaäkönsä tulevan lähellä pintaa olevasta KOVASTA kamarasta.
Entäs jos ne kaikki kuut ovatkin JUPITERIN KOKOISIA:-) (31 kuuta olisi, ja ne olisivat saman kokoisia kuin Jupiter)
Mitenkä VENUKSELLE tällä OMALLA kaavalla:
(AIkaisemmat arviot perustuvat vain gravisvakioon)...
M = 8*pi^3*(108.2*10^9)^3/(0.6152*3600*24*265.2425)^2*(1409/5200)^3 = 1.79*10^30kg
Eli jälleen Venuksen tiheys saataa olla penempi(mikäli etäisyyskään on oikein, tai auringon mahdollisesti suurempi!)
Lopuksi Uranuksella:
Maurinko = 8*pi^3*(2870*10^9)^4/(84,04*3600*24*365.2425)^2*(1400/1100)^3 = 4,93*1033
Eli 2466-kertaa liian suuri...
Taaskaan tosin tuon Uranuksen nykyarvio TIHEYDELLE ei vakuta uskottovalta... Tuskin vettä enemmän muka. Syy ulommaksi jotumiseen radoillaan todennäköisesti olisi juuri se, että kappaleilla on liian suuri tiheys, ja niitä tarvitaan moukaroimaan linnunradan rajoja.... Eli tiheämpää kappaletta on vaikeampi NOSTAA! Ja siksi se saa "kunnian" olla kauempana!
Maurinko = [Uranuksen tiheydellä 13000 kg/m^3) = 2*10^30kg
Itse asiassa Gravitaatiovakio EI yksinään OTA kantaa kiertäjän tiheyteen, mutta tämä kaava paljastaa, että graviksen käänteisluku dervioituna ajalla on nopeus kertaa tiheyksien suhde, ja itse gravisnopeudessakin on tällöin pitänyt ottaa huomioon tiheyksien suhde!
ELI kaavamme, jonka voitte lisätä kaavakokeilmaanne, jos se saa hyväksynnän, voit itsekin käydä esittelemessä TÄTÄ fysiikan proffallesi:-)
d(1/G)/dt = (Rkt/Kr)^3 *v (^3 koska nopeuksia yhtälössä on kolme kpl)...
M = v^3*R*(Rookt/Rookt)^3/t = 8*pi^3*R^4/(t^2)*(Rookierrettävä/Rookiertäjä)^3
MOLEMPIEN KAPPALEEN TIHEYS siis vaikuttaa kiertämistapahtumaan!
Gravitaatiovakio: G = v^2*R/M, missä v on kiertäjän nopeus, R on etäisyys ja M on kierrettävän massa:
Tämä oletetaan avaruudessa vakioksi, eikä sitä tässä varsinaisesti "kumota"
Lasketaan KIERRETTÄVÄN massa pelkästään etäisyydellä, kiertoajalla, ja ARVIOLLA kappaleiden tiheydestä!
ENSIN MAALLE:
d(1/G)/dt = dM/d(v^2*R*t)
TÄMÄ ON AIKALUTTOVUUUS-teorialla toista aikaulottuvuuden potenssia, eli NOPEUTTA, kuitenkin AIKAAN eli sitä kautta NOPEUTEEN on liittynyt KIITHYVYYDEN sijaan kappaleiden tiheyksiä:
Jatketaan:
d(1/G)/dt = w*(Rookiertäjä/Rookiertäjä)
w = (Rookj/Rookt)
Samoin siis 1/G;nkin nopeuksiin.
dM/dt = 8*pi^3*R^4*t^3*(Rookj/Rookr)...
=> M = 8*pi^3*R^4/t^2*(Rookj/Rookr)^3
Nyt siis integroimalla saadaan massa:
(ja derivaatan -2, katoaa)
M = 8*pi^3*(1,496*10^11)^4/(3600*24*3654.2425)^2*(1409/5517)^3
M = 2,07826014*10^30 kg, tämä on sangen lähellä arvioitua arvoa...
Todellisuudessa kai hiukan alle 2...
Sitten maalle kuun suhteen sama:
M= 8*pi^3*(4*10^8)^4/(3600*24*27.3217)^2*(5517/3341)^3
M = 5,13167286*10^24 kg nykyinen arvio on 5,974*10^24 kg ja se siis pikemmin graviaatiovakiolla, ei muulla...
Maapallo on siis mahdollisesti TIHEÄMPI, kuin tuossa väitetään.(Tai kuu hötelöisempi ja kauempana)
Oliskin kiva jos tilavuutemme olisi TASAN 10^21, sillä asun huoneessa 21! Tällöin tiheys maalla olisi peräti 6000 kg/m^3 tai hieman alle...
Sitten vaikkapa Jupiterille ja Auringolle:
M = 8*pi^3*(778.4*10^9)^4/(11.863*3600*24*365.2425)^2*(1409/1340)^3
M = 7,55*10^32 kg
NYT TÄMÄ ON VÄÄRIN, ellei oleta Jupiterille PALJON suurempaa tiheyttä RooJupiter = 9500 kg/m^3
Tai vaihtoehtoisesti suringolle paljon pienempää...)
M = 2.12*10^30 kg auringolle, Jupiterin tiheydellä 9500 kg/m^3!
On tietysti mahdollista että Jupiter "näkee", jotenkin ylimääräistä massaa paljon siinä, että sen ympärillä on niin monta kuuta? (Yli 64 kpl)... Itse asiassa tämä on uskottava malli, ei ole syytä uskoa Jupiterin olevan kovin hötelöinen, eihän se pystyisi kai silloin pitämään kuitaankaan niin lähellä!
Onko mahdollista että Jupiterilla on kauhea TIHEYS? Jos kuitenkin sen säde on oikein arvioitu, on sen massa hirmuinen, ei kuitenkaan välttämättä KOKO kappaleella, sillä VOI OLLA kaasukehä! Auringollakaan on tuskin maan verran tiheää massaa vetypilvensä ykäpuolella... Ja sekin todennäköisesti vain TIHEÄÄ heliumia... Plasmamuodossa kaasut voivat olla kymmeniätuhansia kertoja tiheämpää kuin kylmässä kaasussa....
Mutta tietysti tuossa kaavassa ei ole TIEDETÄ kappaleen kokoa, ainoastaan sen YTIMEN tiheys, jonka siis on oltava riittävän suuri... Ja se siis todella olisi suurempikin....
M = 9500 kg/m^3* 4/3*pi*(7*10^7 m)^3 = 1,38*10^28 kg, tämä siis kuitenkin EHKÄ kuidensa kanssa....
nykyinen arvio oo noin Mjup = 4,5*10^26 kg... Ehkä ei kuitenkaan tarkoiteta kaavassamme kuin jokseenkin vakiokokoisen YTIMEN tiheyttä???! Kaasua VOI olla siis Jupiterilla niinkin paljon, mutta YDIN siis tiheähkö...
Välttämättä siis kaavamme ei ota kantaa kaasupilven kokoon, joka varsinaista massa ympäroi... Mutta luulisi sen fyysisen ulkonaäkönsä tulevan lähellä pintaa olevasta KOVASTA kamarasta.
Entäs jos ne kaikki kuut ovatkin JUPITERIN KOKOISIA:-) (31 kuuta olisi, ja ne olisivat saman kokoisia kuin Jupiter)
Mitenkä VENUKSELLE tällä OMALLA kaavalla:
(AIkaisemmat arviot perustuvat vain gravisvakioon)...
M = 8*pi^3*(108.2*10^9)^3/(0.6152*3600*24*265.2425)^2*(1409/5200)^3 = 1.79*10^30kg
Eli jälleen Venuksen tiheys saataa olla penempi(mikäli etäisyyskään on oikein, tai auringon mahdollisesti suurempi!)
Lopuksi Uranuksella:
Maurinko = 8*pi^3*(2870*10^9)^4/(84,04*3600*24*365.2425)^2*(1400/1100)^3 = 4,93*1033
Eli 2466-kertaa liian suuri...
Taaskaan tosin tuon Uranuksen nykyarvio TIHEYDELLE ei vakuta uskottovalta... Tuskin vettä enemmän muka. Syy ulommaksi jotumiseen radoillaan todennäköisesti olisi juuri se, että kappaleilla on liian suuri tiheys, ja niitä tarvitaan moukaroimaan linnunradan rajoja.... Eli tiheämpää kappaletta on vaikeampi NOSTAA! Ja siksi se saa "kunnian" olla kauempana!
Maurinko = [Uranuksen tiheydellä 13000 kg/m^3) = 2*10^30kg
Itse asiassa Gravitaatiovakio EI yksinään OTA kantaa kiertäjän tiheyteen, mutta tämä kaava paljastaa, että graviksen käänteisluku dervioituna ajalla on nopeus kertaa tiheyksien suhde, ja itse gravisnopeudessakin on tällöin pitänyt ottaa huomioon tiheyksien suhde!
ELI kaavamme, jonka voitte lisätä kaavakokeilmaanne, jos se saa hyväksynnän, voit itsekin käydä esittelemessä TÄTÄ fysiikan proffallesi:-)
d(1/G)/dt = (Rkt/Kr)^3 *v (^3 koska nopeuksia yhtälössä on kolme kpl)...
M = v^3*R*(Rookt/Rookt)^3/t = 8*pi^3*R^4/(t^2)*(Rookierrettävä/Rookiertäjä)^3
MOLEMPIEN KAPPALEEN TIHEYS siis vaikuttaa kiertämistapahtumaan!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Uusi gravitaatiomn kaava on melkoisen hämmästyttävä. Kukahan fyysikko ottaa tuon tosissaan? Mitä näyttöä sinulla on?
Ota pillerisi ja kirjoittele vasta sitten, kun maailma alkaa näyttää selkeämmältä
Olet väärässä. Kaikki tiheydet on laskettu oikein, koska luotaimet menevät sinne minne pitääkin. Jos tiheys heittäisi ei luotaimet osuisi minnekkään.
Olisiko kannattanut ajatella ennen kuin teit tuon aloituksen.
Luotaimia pitää koko ajan ohjata.
Ei kaikkea voi laskea... Todellisuudessa niitä täytyy ohjata hiukkassuihkuilla kaiken aikaa...
Mutta totta, SE oli väärin, minkä väitin Jupiterin massaksi nykymallissa se on:
2*10^27 kg ja siis tuolla KESKIPAKOISMALLILLA 1,38*10^28 kg, eli massaero olsii noin 7-8-kertainen.
Itse gravitaatiovakioon TUO malli ei vaikuta, mutta tietysti vaikuttaa kappaleen massaan, jos tiheys vaihtelee.
Mutta kommentoikaa KESKIPAKOISAJATUSTANI: Tiheämmät kappaleet joutuvat REUNOILLE? Eikö ole totta?
JOS siis kappaleiden ETÄISYYDET ovat oikein, ovat tiheydet planeetoille:
Merkurius: Rookiertäjä = (8*pi^3*R^4/t^2*(Rookierrettävä)^3/M)^(1/3)
Rookiertäjä = 4072 kg/m^3
Venus: RooVenus = 5015 kg/m^3
(8*pi^3*(108,2*10^9)^4/(0,.6152*3600*24*365,2425)^2*1409^3/(2*10^30))^(1/3)
Maa: RooMaa = 5588 kg/m^3
(8*pi^3*(149,8*10^9)^4/(3600*24*365,2425)^2*1409^3/(2*10^30))^(1/3)
Mars: RooMars = 6428 kg/m^3
(8*pi^3*(227.9*10^9)^4/(1.8809*86400*365.2425)^2*1409^3 /(2*10^30))^(1/3)
Jupiter: RooJupiter = 9686 kg/m^3
(8*pi^3*(778,4*10^9)^4/(11.863*86400*365.2426)^2*1409^3/(2*10^30))^(1/3)
Saturnus: RooSaturnus = 11851 kg/m^3
(8*pi*3*(1425,6*10^9)^4/(29.41*86400*365.2425)^2*1409^3/(2*10^30))^(1/3)
Uranus: RooUranus = 14958 kg/m^3
(2870^10^9)^4/(84.04...
Neptrunus: RooNeptunus = 17382 kg/m^3
(4501*10^9)^4/(165.0...
Pluto: RooPluto = 19 001 kg/m^3
(5885*10^9)^4/(246,8...
Eli Pluto olisi todennäköisesti Volframia tai Uraania tai Kultaa...
Neputunus olisi samoin esim. Uraania.
Uranus olisi lyijyä, ja sitäkin sekoittuneena esim. Uraaniin tai kultaan...
Saturnus olisi esim. LYIJYÄ
Mars esim. Tinaa tai Rautaa suurimmaksi osakseen ytimeltään kuten maakin...
Roope Ankan seikkailut KULTAISELLA planeetalla saattavat SIIS OLLA TOTTA, tai sillä voi olla VNHA PERÄ!
Myös eräät "pyhät kirjoitukset" kertovat että Herralla on VALTAVA KULTAINEN vuori, jossakin Taivaassa... (Eenokin kirjassa)
Eli kun aurinko kierrättää planeettoja - niistä TIHEIMMÄT joutuvat ulkokaarille...
Ei niitä paljoa ohjailla. jos radat olisi päin persettä laskettu, ei polttoaine riittäisi suuriin manoveereihin. Olikos se nyt Voyager kun Titan kantoraketin toisen vaiheen poltto katkesi sekunnin liian aikaisin. Arveltiin jopa ettei se koskaan tavoittaisi jupiteria. Niin pienestä oli kyse. itse luotaimessa oli vain 1000 kiloa polttoainetta . Sillä ei paljoa asioita korjata jos laskelmat heittäisi. Eihän Voyager 2 saatu enää palaamaan planeettojen ratatasolle, jotta se olisi voinut tutkia myös Urannusta ja Neptunusta. Titan kuun ohitus heitti sen lasketusti pois ratatasolta. ja sen annettiin sitten mennä.
Ennenkuin ihan teilaat mallini, ota huomioon, ettei kaavani ottanut kantaa, kuin YTIMEN ksekimääräiseen tieheyteen kyseisillä kappaleilla.
JOS nillä on valtavan suuri kaasukehä - se voi olla, mutta ytimensä olisi ulkoplaneetoilla JOKO - paljon suurempi tilavuudeltaan TAI, se olisi tiehydeltään valtava.
VOI olla, että esim. Jupiterin ydin on saman painoinen kuin meillä, alle 5800 kg/m^3 mutta se olisi SUUREMPI TILAVUUDELTAAN, ja sen vuoksi se kasvattaa ytimen arvioidun tiheyden suuremmaksi...
Ja varmasti onkin.... VOI OLLA edeellenkin ihan oikein nykyiset tiheysarviot, koska kaavani EI OTA KANTAA kappaleen fyysisiin rajoihin, ainoastaan siihen ytimeen, jota Aurinko kierrättää ympäriinsä.
TOKI: Esim. Plutolla olisi valtava tiheys, ja sen täytyisi olla lähes koko sen fyysiselle mitaallekin sama? Tuo ei ole siis kappaleen fyysisesten rajojen keskimääräinen tiehys - SE VOI OLLA SE, mikä nykyäänkin väitetään!
Todistaen ym väitteeni TIHEYDESTÄ vain ytimelle:
JOS maapallon kokoiseksi JUPITERIN tilavuuden muuttaa?
Jupiterin massa: 317.83*6*10^24 kg = 1.58*10^27 kg...
Maapallon kokoiselle:
M*(Rjupkisäde/Rmaakisäde)^3 *1,58*10^27 kg =
= RooJupydin*(Rjupkisäde/Rmaakisäde)^3*4/3*pi*6,4*10^6)^3
RooJupydin = 1.58*10^27/(4/3*pi*(6,4*10^6)^3)*(Rmaa/Rjup)^3 =
Roojupdin = 10214 kg/m^3
Eli kutakuinkin sama, kuin ym. mallilla...
Tässä siis oletetaan, että etäisyys auringosta vaikuttaa kappaleen suhteisiin noin muutenkin...
M*(Rjupkisäde/Rmaakisäde)^3 *1,58*10^27 kg =
= RooJupydin*(Rjupkisäde/Rmaakisäde)^3*4/3*pi*6,4*10^6)^3
RooJupydin = 1.58*10^27/(4/3*pi*(6,4*10^6)^3)*(Rmaa/Rjup)^3 =
Roojupdin = 10214 kg/m^3
SOri, nyt pistin massaksi jotain ihan väärää Jupiterille:
Mjup = 317.83*Mmaa = 317.83*5*974*10^24 kg = 1.90*10^27 kg
Roojupydin = 1.90*10^27 kg/(4/3*pi*(6378140)^3)/(149,6/778.4)^3 =
Rjupydin = 12410 kg/m^3
Eli siis aivan koko massaansa ei voi tiivistää MAAN kokoiseksi, koska saimme ytimen tiheydeksei tuossa edellä: Roojup = 9686 kg/m^3. Eli massansa tiivistyisi hieman maata pienemmäksi? EI, vaan juurikin tuossa etäisyyden suhteessa^3...
SOri, nyt pistin massaksi jotain ihan väärää Jupiterille:
Mjup = 317.83*Mmaa = 317.83*5*974*10^24 kg = 1.90*10^27 kg
Roojupydin = 1.90*10^27 kg/(4/3*pi*(6378140)^3)/(149,6/778.4)^3 =
Rjupydin = 12410 kg/m^3
Tossakin oli virhe:
Mjup = 317.83*Mmaa = 317.83*5,974*10^24 = 1,90*10^27kg
Roojupdin = 1,90*10^27 kg/(4/3*pi*6378140^3)*(149,6/778.4)^3
Itse olen varma, että jos AURINKO näyttää jollekin kohteelle pienemmältä, myös sen kohteen etäisyydet ovat kasvaneet... Aivan kuin voidaan olettaa suuressa näkökentässä saman kohteen pienenemisen tarkoittavan suurempaa olentoa....
Huomasin juuri, että planeetan fyyisesten mittojen suhteella tulee parempi:
Roojupydin = 1,90*10^27 kg/(4/3*pi*Rsädemaa^3)*(Rsädemaa/Rsädejup)^3
Roojup = 1,90*10^27kg/ (4/3*pi*Rsädejup^3)
Rsädejup = 7*10^7 m
Eli tuohan on se "virallinen" kaava PALLON tiheyden laskuun...
Eli ilmeisesti tossa mun aiemmassa kaavassa otetaan huomioon pikemminkin jotain etäisyyksistä tulevaa tiheyttä... TAI koko Jupiterin massa on arvioitu väärin...
SE, että Jupiterin YTIMEN tiheyttä tuo aiemmin ilmoitettu kaava kuitenkin arvioi, on totta...
Eli JOS ytimensä tiheys olisi jopa 9686kg/m^3 ja se olisi maapallon kokoinen tilavuus(koska kaavassa ilmeisesti vakiokokoinen tilavuus)
Eli se vakiokokoinen pallo, mihin verrataan tossa MUN kaavassa on:
Mjup = 9686kg/m^3*4/3*pi*Rvakio^3 *(Retäjup/Retämaa)^3= 1,9*10^27 kg
Rvakio = 6 927 379 m
Ja siis sillä 12 410 kg/m^3 täsmälleen maan koko...
Maapallon tapauksessa tämä tarkoittaisi maalle massaa:
Mmaa = 5588kg/m^3*(4/3*pi*6927379^3) = 7,78*10^24 kg...
(eikä 5,974*10^24 kg)
Mutta näin siis vain, jos Jupiterin ja maapallon pitäisi olla ihan samanlaisella suhteella laskettuja ja siis "samankokoisia palloja", jotka on vain etäisyyden tähden jotenkin "väjähtyneet" ja "tihentyneetkin!"
Tolla samalla tavalla voidaan verrata minkä tahansa planeetan mittojen suhteita....
Sori oli virhe tossa kaavassa:
Samoin siis 1/G;nkin nopeuksiin.
dM/dt = 8*pi^3*R^4*t^3*(Rookj/Rookr)...
=> M = 8*pi^3*R^4/t^2*(Rookj/Rookr)^3
EI noin - vaan:
=> d(1/G)/dt = v
=> M/(v^2*R*t) = v
=> M = 8*pi^3*R^4/t^2*(Rookr/Rookj)^3