Koska mediassa on liikkunut tietoja ettei jäänmurtopalveluja tarvitse enään parinkymmenen vuoden kuluttua päätin ottaa selville miten näin loistava analyysi on suoritettu.
Ja löydökset vakuuttavia, "vertailujaksolla 1971-2000."
Vertailujaksoksi on valittu juuri kolmen äärimmäisen jäätalven jälkeiset vuodet, eli samat jälkeiset lämpenevät vuodet joita on käytetty referenssinä ilmastonlämpenemishourimoinnissa.
Ja tuloksena tietysti AGW mantra:
"Muutoksia tapahtuu jo lähivuosikymmeninä, mutta viimeistään vuoden 2030 jälkeen ankarat jäätalvet
harvinaistuvat, ja vuoden 2040 jälkeen niitä ei juuri enää esiinny. Vastaavasti tarkastelujakson aikana
leudot ja erittäin leudot jäätalvet yleistyvät".
Tutkimus tehty viime vuonna, eikä viime jäätalvi saanut kelloja soimaan.
Ihan tulee mieleen kansakoulun ekaluokkalainen, jolle opetetaan laskuviivaimen käyttöä.
Eihän siinä mitään, mutta kun päättäjien pitää tehdä päätöksiä, ja joutuvat perustamaan päätöksensä esim. jäänmurtajien tilaamisesta AGW hihhulointiin.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24433/2010nro4.pdf?sequence=1
Ja löydökset vakuuttavia, "vertailujaksolla 1971-2000."
Vertailujaksoksi on valittu juuri kolmen äärimmäisen jäätalven jälkeiset vuodet, eli samat jälkeiset lämpenevät vuodet joita on käytetty referenssinä ilmastonlämpenemishourimoinnissa.
Ja tuloksena tietysti AGW mantra:
"Muutoksia tapahtuu jo lähivuosikymmeninä, mutta viimeistään vuoden 2030 jälkeen ankarat jäätalvet
harvinaistuvat, ja vuoden 2040 jälkeen niitä ei juuri enää esiinny. Vastaavasti tarkastelujakson aikana
leudot ja erittäin leudot jäätalvet yleistyvät".
Tutkimus tehty viime vuonna, eikä viime jäätalvi saanut kelloja soimaan.
Ihan tulee mieleen kansakoulun ekaluokkalainen, jolle opetetaan laskuviivaimen käyttöä.
Eihän siinä mitään, mutta kun päättäjien pitää tehdä päätöksiä, ja joutuvat perustamaan päätöksensä esim. jäänmurtajien tilaamisesta AGW hihhulointiin.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24433/2010nro4.pdf?sequence=1
Vastaukset 12
Vanhimmat
päätös ajaa alas Helsingin lumenraivauskalusto ja organisaatio. Eihän semmoista tarvi kun enää ei lunta nähdä konsaan. Ideologian kritiikitön palvoja pantiin asiasta vastaamaan ja seuraukset on surulliset ja lasku kova.
Itseasiassa Pekka Sauri, vihr, lipasutti tämän suustaan yhdessä uutislähetyksessä. Mies sanoi ihan suoraan, että viime talven piti olla vain poikkeus, sillä "kaikkien ennusteiden" mukaan tällaisia lumitalvia ei Helsinkiin enää saada. Heh heh...
Asiaa kysyttiin lumiaurakuskilta, joka oli ollut 35 vuotta kaupungin hommissa ja vastaus oli, että "tossa oli noi muutamat lämpimät talvet, mutta aika normaalia tää on, pikkusen on lunta enemmän ku tavallisesti". Ja vastaus siihen miksi Helsingissä oli tänä ja viime talvena lumikaaos: " Ei oo enää miehiä ja kalustoa silleen niin ku ennen oli". Ja miksiköhän on näin?
Sinivihreät varpuset ovat päättäneet, ettei niitä tarvita, koska ei tule luntakaan. Hupsis heijaa.
Ilmatieteenlaitos on tehnyt hyvää työtä merialueen jäätilanteen ennustamisessa. Jääkentän laajuus on arvioitu 80 % todennäköisyydellä seuraavasti:
2011–2020 vuosina 125000-240000 km²
2021–2030 vuosina 110000-220000 km²
2031–2040 vuosina 95000–190000 km²
2041–2050 vuosina 75000–170000 km²
Miten monta jäämurtajaa tarvitaan vuonna 2050 murtamaan 170’000 neliökilometrin jääalue?
Jos käyttää FMI,n laskukaavoja, ja valitsee vertailujaksoksi 1990 - 2010.
Varuilta 25 jäänmurtajaa.
ohutta jäätä pystyy murtamaan vaikka soutuveneellä.
tehdyn hyvää työtä ennen kuin ennuste on varmennettu? Mitä tarkoitat?
Nythän jo ensimmäinen jakson 2011-2020 talvi tulee menemään reippaasti yli ennustetun 80% ylärajatason.
Viime vuonna että sen kaltaisen talven mahdollisuus oli 1/20.
Tällöin mahdollisuus että tästä talvesta tulisi tälläinen on (1/20)*(1/20) = 1/400, eli yksi neljästäsadasta.
Jos ensi talvi on tätä luokkaa mahdollisuus FMI, mukaan olisi 1/8000, ja kaikki FMI,n lausumat on tallennettu.
Mitäs menevät antamaan eksakteja lukuja, pölhö-kustaat.
Onko kyseessä MTL:stä siirrettyjen jääasiantuntijoiden tekemät ennusteet vai vanhan IL:n meteorologien ennusteet?
Itämeren jäiden ennustaminen on mahdotonta, joten et voi sanoa tuota hyväksi työksi. Tässä esimerkkejä siitä, mitä jäät vaihtelevat vuosittain:
1929 390
1930 58
1931 175
1932 148
1933 148
1934 110
1935 90
1936 148
1937 161
1938 70
1939 61
1940 420
1941 371
1942 420
1943 84
1944 64
1945 109
1946 215
1947 420
1948 201
1949 62
Itämeri voi olla kokonaan jäässä ja seuraavana vuonna vain Pohjanlahti. Tuo laitoksen ennustus voi mennä 100 prosenttisesti pieleen.
Todellisessa elämässä jäänmurtajatarve voi olla 170000 neliökilometrin jäätalvella korkeampi kuin esimerkiksi nyt.
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/jaa/fi_FI/jaatalven_ankaruus/
"Toisaalta on huomioitava, että leuto talvi ei välttämättä ole merenkulullisesti helppo eikä ankara vastaavasti merenkulullisesti vaikea. Kuluvan talven (2003) kaltaiset keskimääräisiksi jäävät talvet ovat merenkulullisesti niitä kaikkein vaikeimpia."
Mutta tietenkin on huomioitava sekin, että ankarakin jäätalvi voi olla merenkulullisesti vaikea ( No *, Sherlock ).
Ja hyvin oleellinen tekijä on se, että paljonko itämerellä on avustusta tarvitsevaa liikennettä armon vuonna 2050.... Mikäli ilmasto lämpenee IPCC:n ennustamalla tavalla, voi hyvinkin olla että Suomeen on enempi tunkua kuin nyt. Mutta voi hyvinkin olla myös toisin.... säiden kehityksen veikkaaminen on vaikeampaa... Ja tekniikkakin voi tehdä harppauksia... jne jne...
FMI: "Itämeren jääpeitteen laajuus oli 24.2. 310 000 km² eli suurin sitten ankaran talven 1987. Pakkasten jatkuessa jäällinen alue yhä laajenee. "
"Ankaran" jäätalven rajaksi on määritelty 279000 km², joten tuo raja meni tällä viikolla rikki, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1987. Se on aina määritelty systemaattisesti samojen objektiivisten kriteereiden mukaan. Kriteerit ovat monessa mielessä hyviä. Mutta niissäkin on aukkonsa, mutta ne aukot ovat täsmälleen samoja mitä löytyy arktisen kokonaisjäämäärän mittaamisessa. Eli jos niitä liikaa kyseenalaistaa, puhuupi siinä itsensä pussiin kun seuraavan kerran hehkuttaa sea ice extent käppyröitä.
Tulevaisuus sitten kertoo, pitkääkö "ankaran" jäätalven rajaa pienentää, vai tuleeko näitä lisää tulevina vuosikymmeninä. Vaikka seuraava itämeren talvi olisi leuto, tai jopa ankara, tilastollinen merkitys on vähäinen. Pitkäjänteisyyttä vaaditaan, parin-kolmen-neljän tai vaikka jopa viiden talven perusteella ei johtopäätöksiä voi tehdä. Oli ne Suomessa sitten kylmiä niinkuin tämä talvi, tai leudompia kuten talvi 2007-2008.
Kirjoituksesi oli hieno ja asiallinen.
Mutta jos FMI esittää että yksi mahdollisuus 20, kymmenestä, se on luku.
Eihän minunkaan laskukaava ole ihan totta, kosska kaksi eri jäätalvea ei voi esiintyä samalle talvelle.
Jätin vain huomiomattani merkityksettömänä.
Eli oikea laskukaava on (1/20)* ((1/(20-1)), mutta kunm tämä talvi oli jäisempi otin aiheen
huomioon, ja sorruin epätarkkuuteen.