Paljonko pitää CO2:ta olla?

Juu juu.

Mutta millä pitoisuudella se 100% kasvihuonevaikutus saavutetaan???

Tollopeloton kirjoitti:

Juu juu.

Mutta millä pitoisuudella se 100% kasvihuonevaikutus saavutetaan???

Mitä jos määrittelisit mitä meinaat 100% kasvihuonevaikutuksella?

ADsfsf kirjoitti:

Mitä jos määrittelisit mitä meinaat 100% kasvihuonevaikutuksella?

Sitähän minä tarkoitan 100% kasvihuonevaikutuksella, että CO2 absorptoi kaiken lämpösäteilyn ominaistaajuudeltaan niin, ettei avaruuteen pääse läpi yhtään kyseistä taajuutta.

Esim. lasista menee 90% valoa läpi ja aurinkolaseista 5%, mutta teräs pellin läpi 0%, jolloin saavutetaan 100% läpäisyn esto.

Tollopeloton kirjoitti:

Sitähän minä tarkoitan 100% kasvihuonevaikutuksella, että CO2 absorptoi kaiken lämpösäteilyn ominaistaajuudeltaan niin, ettei avaruuteen pääse läpi yhtään kyseistä taajuutta.

Esim. lasista menee 90% valoa läpi ja aurinkolaseista 5%, mutta teräs pellin läpi 0%, jolloin saavutetaan 100% läpäisyn esto.

Ymmärtääkseni mikään aine ei tee sitä 100% pitoisuudellakaan.

ADsfff kirjoitti:

Ymmärtääkseni mikään aine ei tee sitä 100% pitoisuudellakaan.

Jos pilkkua haluat fiilata ja kaasusta on kyse, niin kysytään sitten 99,9999999% täydellistä absorptiota.

Kiinteät aineet pystyvät myös täyteen 100%:iin...

en odota alarmistin ymmärtävän hölkäyksen pöläystä, eli välttäkää joutavanpäiväisiä
linkkilitanioita.
http://mc-computing.com/qs/Global_Warming/Venus.html

Yhtä kylmää?

Wikipediasta: 50km 75°C 1.066 ilmakehän paine

Tuolla korkeudella ilmakehän koostumus on tosin erilainen; happea ja typpeä.

SAFsff kirjoitti:

Yhtä kylmää?

Wikipediasta: 50km 75°C 1.066 ilmakehän paine

Tuolla korkeudella ilmakehän koostumus on tosin erilainen; happea ja typpeä.

Miksi saastuneesta Wikipediasta.
Miksi vertaat yhtä ilmakehää 1.066 paineeseen.
Tuostahan on juuri kysymys.
Vertaa samalla 90 barbaarin paineeseen, ja lämpötilaan joka johtuu siintä että Venus on sisäisesti kuuma, ja kuumentaa kaasukehänsä.
Eihän auringonsäteily edes pääse lämmittämään Venuksen pintaa koska Venuksen albedo, eli heijastuskerroin on niin suuri, ja lämpö ei siirry kylmemmästa kuumempaan, eli lämpö
siirtyy Venuksen sisuksista viileämpään kaasukehään.
Kuinka näin yksinkertainen asia voi olla nuin vaikea.

Sähköteurastaja kirjoitti:

Miksi saastuneesta Wikipediasta.
Miksi vertaat yhtä ilmakehää 1.066 paineeseen.
Tuostahan on juuri kysymys.
Vertaa samalla 90 barbaarin paineeseen, ja lämpötilaan joka johtuu siintä että Venus on sisäisesti kuuma, ja kuumentaa kaasukehänsä.
Eihän auringonsäteily edes pääse lämmittämään Venuksen pintaa koska Venuksen albedo, eli heijastuskerroin on niin suuri, ja lämpö ei siirry kylmemmästa kuumempaan, eli lämpö
siirtyy Venuksen sisuksista viileämpään kaasukehään.
Kuinka näin yksinkertainen asia voi olla nuin vaikea.

Itse väitit Venuksessa olevan yhden ilmakehän paineessa yhtä kylmää. Onko tasan yhden ja 1,066 paineessa merkityksellistä eroa tämän väitteen suhteen?

Albedo vaikuttaa näkyvään valoon, joten väitteesi auringon säteilystä on väärä.

Oma linkkisi käytti yhtenä lähteenä myös Wikipediaa, joten se siitä.

Lämpenisi punahehkuiseksi, jollon se jäähtyisi heti.
Punahehku juuri tarkoittaa että luovuttaa voimakkaasti lämpöenergiaa IR säteilyllä.
Kaik´män eikä piisankaan, maapallo kylmenee ehkä jonkun vuoden, vihaiset hiihtäjät ehkä tyytyväisiä.
Toisaala näkihän se etteivät olleet ikinä hiihtäneet, kun sulalla kadulla paarustivat.
Eikö kukaan ollut kertonut että yleensä hiihdetään lumella, jollei harrasta vesihiihtoa.

Sähköteurastaja kirjoitti:

Lämpenisi punahehkuiseksi, jollon se jäähtyisi heti.
Punahehku juuri tarkoittaa että luovuttaa voimakkaasti lämpöenergiaa IR säteilyllä.
Kaik´män eikä piisankaan, maapallo kylmenee ehkä jonkun vuoden, vihaiset hiihtäjät ehkä tyytyväisiä.
Toisaala näkihän se etteivät olleet ikinä hiihtäneet, kun sulalla kadulla paarustivat.
Eikö kukaan ollut kertonut että yleensä hiihdetään lumella, jollei harrasta vesihiihtoa.

Oho, Suoli24:llä tiedetään näköjään tarkasti paitsi oman peräkammarin asiat myös lähiplaneettojen tilanne!

Huikean nerokasta asiantuntemusta ja säihkyvää älyn säteilyä, eipä voi muuta sanoa.

.,.m kirjoitti:

Oho, Suoli24:llä tiedetään näköjään tarkasti paitsi oman peräkammarin asiat myös lähiplaneettojen tilanne!

Huikean nerokasta asiantuntemusta ja säihkyvää älyn säteilyä, eipä voi muuta sanoa.

Ihanko itte kävit mittaamassa, moisella tarkkuudella.
"Yhtä kylmää?
Wikipediasta: 50km 75°C 1.066 ilmakehän paine"
Miten mittasit ilmakehän paineen tuhannesosan tarkkuudella? Täh?
Entäs korkeuden, millä ilveellä.

Sähköteurastaja kirjoitti:

Ihanko itte kävit mittaamassa, moisella tarkkuudella.
"Yhtä kylmää?
Wikipediasta: 50km 75°C 1.066 ilmakehän paine"
Miten mittasit ilmakehän paineen tuhannesosan tarkkuudella? Täh?
Entäs korkeuden, millä ilveellä.

Kelpaako ESA:n Venus Express data?

http://www.esa.int/images/Picture3_H.jpg

http://www.esa.int/images/Picture1_H.jpg

DSafsssgd kirjoitti:

Kelpaako ESA:n Venus Express data?

http://www.esa.int/images/Picture3_H.jpg

http://www.esa.int/images/Picture1_H.jpg

verrattuna Maapallon vastaaviin olosuhteisiin.
Mistä löydät kasvihuoneilmiön, voitko osoittaa sen minulle?
Katso joutessasi Venus kuvia, huomaat että se on valoinen kuin lumipallo, ja täten heijastaa auringon säteilyn pois.
Pois pois, lopettakaa inttäminen, jollei auringon säteily lämmitä Venuksen pintaa, se ei lämmitä, ei lämmitä.
Miten ylipäätänsä on mahdollista että olematon säteily lämmittää?
http://www.mentallandscape.com/V_DigitalImages.htm

Sähköteurastaja kirjoitti:

verrattuna Maapallon vastaaviin olosuhteisiin.
Mistä löydät kasvihuoneilmiön, voitko osoittaa sen minulle?
Katso joutessasi Venus kuvia, huomaat että se on valoinen kuin lumipallo, ja täten heijastaa auringon säteilyn pois.
Pois pois, lopettakaa inttäminen, jollei auringon säteily lämmitä Venuksen pintaa, se ei lämmitä, ei lämmitä.
Miten ylipäätänsä on mahdollista että olematon säteily lämmittää?
http://www.mentallandscape.com/V_DigitalImages.htm

Väitteesi pitää mikäli auringon näkyvä valo on merkityksellisin auringon säteilyn lämmittävä tekijä.

No, onko se? XD

Dsfgdg kirjoitti:

Väitteesi pitää mikäli auringon näkyvä valo on merkityksellisin auringon säteilyn lämmittävä tekijä.

No, onko se? XD

Tuolla korkeudella ilmakehä muuten koostuu pääasiallisesti hapesta ja typestä.

Tarkoitan tietysti CO2:en absorptoimaa taajuusaluetta, joka on suhteellisen kapea kaistale kaikesta lämpösäteilystä. Vain tämän kaistaleen 100%:sta absorptiota haen...

Dsfgdg kirjoitti:

Väitteesi pitää mikäli auringon näkyvä valo on merkityksellisin auringon säteilyn lämmittävä tekijä.

No, onko se? XD

jos venus heijastaa suurimman osan auringon valosta avaruuteen, miten avaruuteen heijastunut säteily lämmittää Venusta.
Ihmeellistä ajattelua.
Jos auringon valo ei lämmitä Venusta, se ei lämmitä koska se heijastuu avaruuteen.
Mikä taas on niin vaikeata, kun ei, niin ei.

Tollopeloton kirjoitti:

Tarkoitan tietysti CO2:en absorptoimaa taajuusaluetta, joka on suhteellisen kapea kaistale kaikesta lämpösäteilystä. Vain tämän kaistaleen 100%:sta absorptiota haen...

Kysymykseesi on mahdotonta vastata yksiselitteisesti.

Nykyisellä pitoisuudella pinnasta emittoituva hiilidioksidin absorptioviivoille oikeaenerginen säteily suurimmalta osin absorpoituu noin 10m matkalla, absorptio ei koskaan voi olla täydellinen, toisaalta tällöin suurikaan hiildioksidilisä ei vaikuta absorptiomatkaan merkittävästi,
emission, eli mahdollisen energian palautumisen kannalta hiilidioksidilisän vaikutus on vieläkin vähäisempi, koska ilmakehän 1barin paineessa(meren pinta) kaasumolekyylit ovat voimakkaassa vuorovaikutuksessa jolloin ne säteilevät heikosti.

Kun tilannetta tarkkaillaan korkealla troposfäärissä, jossa kaasun paine alkaa olla riittävän alhainen ja jotta energia alkaa siirtyä pääasiassa säteilemällä, päästään tilanteeseen että teoriassa suurempi määrä hiilidioksidia säteilee voimakkaammin, edellytyksellä että täm energia on pois joltain muulta kaasulta tms. tässä tapauksessa se olisi vesihöyry absorptiospektrin päällekkäisyyksien takia, energiaahan ei synny tyhjästä.

Lyhesti, absorpoitavan energian kokonaismäärä ei voi kasvaa sisäsyntyisesti,
joten hiilidioksidin lisääntyvä absorptio on vain ennestään jaossa olevan potin "tasaisempaa" jakoa, vesihöyry vie nykyisellään noin 90% tästä potista ja hiilidioksidi loput,
hiilidioksidi siis voi kahmia vain tätä pöydässä jo olevaa "100 taalan" pottia, se siis ei lisää kasvihuoneilmiötä.

OK, onhan hiilidioksidilla oma pieni siivunsa joka ei muiden kanssa samaan osu, mutta se on lähes merkityksetön, siitäkin syystä että tämä säteily maata kohti suuntautuessaan absorpoituu lyhyellä matkalla uudestaan, ylätroposfäärin paineessa noin 50 m matkalla, uudelleensäteily loppuu aika nopeaan tahtiin paineen noustessa, joten tämä energia ei pääosin pääse takaisin maan pintaan.

Sähköteurastaja kirjoitti:

jos venus heijastaa suurimman osan auringon valosta avaruuteen, miten avaruuteen heijastunut säteily lämmittää Venusta.
Ihmeellistä ajattelua.
Jos auringon valo ei lämmitä Venusta, se ei lämmitä koska se heijastuu avaruuteen.
Mikä taas on niin vaikeata, kun ei, niin ei.

http://ilmatieteenlaitos.fi/venus
"Pintapaine on noin 92 baaria, joka vastaa hydrostaattista painetta maapallon merissä noin kilometrin syvyydellä. Venuksen kaasukehä koostuu pääosin hiilidioksidista (CO2 96,5 %) ja molekulaarisesta typestä (N2 3,5 %). Kaasukehässä on myös pieniä määriä rikkidioksidia (SO2), argonia (Ar), vettä (H2O), hiilimonoksidia (CO), heliumia (He) ja neonia (Ne). Venuksen suuren lämpötilan aiheuttaa voimakas kasvihuoneilmiö. Hiilidioksidi, vesi ja rikkidioksidi sitovat Auringon säteilyn energiaa kaasukehään nostaen lämpötilaa usealla sadalla asteella tasapainotilasta, joka planeetalla vallitsisi ilman näitä kasvihuonekaasuja."

http://www.ursa.fi/9planeettaa/venus.html
"Paine Venuksen ilmakehässä on noin 90 kertaa Maan ilmakehän paine (saman paine kuin yhden kilometrin syvyydellä Maan valtamerissä). Se koostuu pääasiassa hiilidioksidista. Monen kilometrin paksuiset useat pilvikerrokset sisältävät rikkihappoa. Nämä pilvet peittävät pinnan täysin näkyvistämme. Tiheä ilmakehä tuottaa irtikaranneen kasvihuoneilmiön, joka nostaa Venuksen pinnan lämpötilaa noin 400 asteella niin että se on yli 740 K (tarpeeksi kuumaa sulattaakseen lyijyn). Venuksen pinta on siis kuumempi kuin Merkuriuksen, vaikka se on lähes kaksi kertaa kauempana Auringosta."

http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/planets/venus.htm
"Venuksen ilmakehä koostuu pääosin hiilidioksidista, ja lisäksi Venuksen ympärillä on monen kilometrin paksuisia rikkihappopilviä, jotka estävät näköyhteyden Venuksen pinnalle. Kaasukehä on hyvin tiheä: paine Venuksen pinnalla on 90 kertaa suurempi kuin Maan pinnalla. - Tiivis kaasukehä aiheuttaa Venuksen pinnalle voimakkaan kasvihuoneilmiön, joka nostaa Venuksen pintalämpötilaa arviolta noin 400 asteella. Tämä selittää sen, miksi Venus on kuumempi kuin Merkurius, vaikka se sijaitsee Merkuriusta miltei kaksi kertaa kauempana Auringosta."

sivistetään alkkista kirjoitti:

http://ilmatieteenlaitos.fi/venus
"Pintapaine on noin 92 baaria, joka vastaa hydrostaattista painetta maapallon merissä noin kilometrin syvyydellä. Venuksen kaasukehä koostuu pääosin hiilidioksidista (CO2 96,5 %) ja molekulaarisesta typestä (N2 3,5 %). Kaasukehässä on myös pieniä määriä rikkidioksidia (SO2), argonia (Ar), vettä (H2O), hiilimonoksidia (CO), heliumia (He) ja neonia (Ne). Venuksen suuren lämpötilan aiheuttaa voimakas kasvihuoneilmiö. Hiilidioksidi, vesi ja rikkidioksidi sitovat Auringon säteilyn energiaa kaasukehään nostaen lämpötilaa usealla sadalla asteella tasapainotilasta, joka planeetalla vallitsisi ilman näitä kasvihuonekaasuja."

http://www.ursa.fi/9planeettaa/venus.html
"Paine Venuksen ilmakehässä on noin 90 kertaa Maan ilmakehän paine (saman paine kuin yhden kilometrin syvyydellä Maan valtamerissä). Se koostuu pääasiassa hiilidioksidista. Monen kilometrin paksuiset useat pilvikerrokset sisältävät rikkihappoa. Nämä pilvet peittävät pinnan täysin näkyvistämme. Tiheä ilmakehä tuottaa irtikaranneen kasvihuoneilmiön, joka nostaa Venuksen pinnan lämpötilaa noin 400 asteella niin että se on yli 740 K (tarpeeksi kuumaa sulattaakseen lyijyn). Venuksen pinta on siis kuumempi kuin Merkuriuksen, vaikka se on lähes kaksi kertaa kauempana Auringosta."

http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/planets/venus.htm
"Venuksen ilmakehä koostuu pääosin hiilidioksidista, ja lisäksi Venuksen ympärillä on monen kilometrin paksuisia rikkihappopilviä, jotka estävät näköyhteyden Venuksen pinnalle. Kaasukehä on hyvin tiheä: paine Venuksen pinnalla on 90 kertaa suurempi kuin Maan pinnalla. - Tiivis kaasukehä aiheuttaa Venuksen pinnalle voimakkaan kasvihuoneilmiön, joka nostaa Venuksen pintalämpötilaa arviolta noin 400 asteella. Tämä selittää sen, miksi Venus on kuumempi kuin Merkurius, vaikka se sijaitsee Merkuriusta miltei kaksi kertaa kauempana Auringosta."

minähän vastasi että Venus on kuumempi kuin Merkuris sen vuoksi että se on kuumempi.
Venuksen kuumuus johtuu taas siintä että se on sisäisesti kuuma.
Eihän auringollakaan ole kasvihuoneilmiötä ja sen pintalämpötilan tunnustetaan olevan jotain 6000 astetta, mikä taas vaikeaa ymmärtää?

Sähköteurastaja kirjoitti:

minähän vastasi että Venus on kuumempi kuin Merkuris sen vuoksi että se on kuumempi.
Venuksen kuumuus johtuu taas siintä että se on sisäisesti kuuma.
Eihän auringollakaan ole kasvihuoneilmiötä ja sen pintalämpötilan tunnustetaan olevan jotain 6000 astetta, mikä taas vaikeaa ymmärtää?

Vain se on vaikea ymmärtää, että miksi häiriköit tätä palstaa 24/7/365 noilla täysin sekavilla hörhöilyilläsi.

Sähköteurastaja kirjoitti:

jos venus heijastaa suurimman osan auringon valosta avaruuteen, miten avaruuteen heijastunut säteily lämmittää Venusta.
Ihmeellistä ajattelua.
Jos auringon valo ei lämmitä Venusta, se ei lämmitä koska se heijastuu avaruuteen.
Mikä taas on niin vaikeata, kun ei, niin ei.

Onko se NÄKYVÄ valo ainoa sähkömagneetisen aallonpituuden alue mikä auringon säteilyssä lämmitää?

Rhodiumpinnoitettu peili heijastaa NÄKYVÄÄ auringonvaloa merkittävästi Venusta paremmin, mutta peilikin lämpiää auringon säteilyn vaikutuksesta, koska NÄKYVÄ valo ei ole se merkittävin lämmittävä tekijä.

Mainitsemasi albedo kertoo juuri NÄKYVÄN valon heijastamisesta.

,2 kirjoitti:

Kysymykseesi on mahdotonta vastata yksiselitteisesti.

Nykyisellä pitoisuudella pinnasta emittoituva hiilidioksidin absorptioviivoille oikeaenerginen säteily suurimmalta osin absorpoituu noin 10m matkalla, absorptio ei koskaan voi olla täydellinen, toisaalta tällöin suurikaan hiildioksidilisä ei vaikuta absorptiomatkaan merkittävästi,
emission, eli mahdollisen energian palautumisen kannalta hiilidioksidilisän vaikutus on vieläkin vähäisempi, koska ilmakehän 1barin paineessa(meren pinta) kaasumolekyylit ovat voimakkaassa vuorovaikutuksessa jolloin ne säteilevät heikosti.

Kun tilannetta tarkkaillaan korkealla troposfäärissä, jossa kaasun paine alkaa olla riittävän alhainen ja jotta energia alkaa siirtyä pääasiassa säteilemällä, päästään tilanteeseen että teoriassa suurempi määrä hiilidioksidia säteilee voimakkaammin, edellytyksellä että täm energia on pois joltain muulta kaasulta tms. tässä tapauksessa se olisi vesihöyry absorptiospektrin päällekkäisyyksien takia, energiaahan ei synny tyhjästä.

Lyhesti, absorpoitavan energian kokonaismäärä ei voi kasvaa sisäsyntyisesti,
joten hiilidioksidin lisääntyvä absorptio on vain ennestään jaossa olevan potin "tasaisempaa" jakoa, vesihöyry vie nykyisellään noin 90% tästä potista ja hiilidioksidi loput,
hiilidioksidi siis voi kahmia vain tätä pöydässä jo olevaa "100 taalan" pottia, se siis ei lisää kasvihuoneilmiötä.

OK, onhan hiilidioksidilla oma pieni siivunsa joka ei muiden kanssa samaan osu, mutta se on lähes merkityksetön, siitäkin syystä että tämä säteily maata kohti suuntautuessaan absorpoituu lyhyellä matkalla uudestaan, ylätroposfäärin paineessa noin 50 m matkalla, uudelleensäteily loppuu aika nopeaan tahtiin paineen noustessa, joten tämä energia ei pääosin pääse takaisin maan pintaan.

Juu. Kyllähän minä tuon tiedän, mutta noille AGW-miehille tuo ei uppoa ei sitten mitenkään.

Alle kymmenen metrin matkalla käytännössä 100% absorptio on tapahtunut nykyisellä 390 ppm pitoisuudella.


" toisaalta tällöin suurikaan hiildioksidilisä ei vaikuta absorptiomatkaan merkittävästi,"
Tämä ei kuitenkaan ihan pidä paikkaansa, koska absorption suuruuteen pitoisuus sekä matka vaikuttavat molemmat saman verran. Eli exponentiaalisesti...

Vaikka kaista saturoituisikin, PITOISUUDEN KASVATTAMINEN syö kaistan reunoilta lisää säteilyä, joten täydellistä saturaatiota ei koskaan saavuteta.

Tuolla lisää aiheesta:

http://www.skepticalscience.com/saturated-co2-effect.htm
http://www.skepticalscience.com/saturated-co2-effect-advanced.htm