Hurjat lumipyryt ja muut äärimmäiset sääilmiöt pohjoisella pallonpuoliskolla johtuvat ilmaston lämpenemisestä, yhdysvaltalainen tutkijaryhmä vahvistaa.
Taustalla on lisääntyneen lämpenemisen aiheuttama ilmankosteuden lisääntyminen. Runsaslumisen talven jälkeen on pohjoisella pallonpuoliskolla luvassa runsaita sateita ja tulvia, tutkijat päättelivät puhelinkokouksessaan.
Ilmakehän kosteus on lisääntynyt, koska lämmön noustessa valtameristä haihtuu entistä enemmän vettä, ilmastotutkija Todd Sanford perustelee. Mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän se pystyy keräämään vesihöyryä.
Sanford on yksi "huolestuneiden tutkijoiden" (Union of Concerned Scientists) ryhmästä, joka haluaa kiinnittää ihmisten huomion ilmastonmuutokseen.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on ollut lunta paikoitellen jopa nelinkertaisesti normaalihankiin verrattuna. Lunta on riittänyt maan keskiosista koilliskulmaan.
Vettä on kinoksissa korkeimpia koskaan mitattuja lukemia, tutkija Jeff Masters Weather Undergroundista arvioi.
"Jos kaiken sen veden sulattaisi kerralla, laajoilla alueilla olisi viisitoista senttimetriä paksu vesipeite," Masters sanoo. Jos kaikki lumeen sitoutunut vesi sulaa äkkiä ja samalla alkavat kevätsateet, se tietää Mastersin mukaan kaikkien aikojen tulvia esimerkiksi Mississippijoen yläjuoksulla.
Yhdysvaltain ilmatieteenlaitos varoitti jo viime kuussa, että laajat alueet Keski- ja Pohjois-Yhdysvalloissa ovat tulvavaarassa. Kevät näyttäisi sitä paitsi alkavan entistä aikaisemmin. Mastersin mukaan Länsi-Yhdysvaltojen vuorilla lumet alkavat sulaa 1–3 viikkoa aikaisemmin kuin 60 vuotta sitten.
Ilmastotutkijoiden mukaan viime vuosi oli lämpimin mitattu.
"Hullun sään" ainoa järkevä selitys on maapallon lämpeneminen kasvihuonepäästöjen takia, tutkija Mark Serreze Yhdysvaltain Lumi- ja jäätietokeskuksesta sanoo.
(HS)
Taustalla on lisääntyneen lämpenemisen aiheuttama ilmankosteuden lisääntyminen. Runsaslumisen talven jälkeen on pohjoisella pallonpuoliskolla luvassa runsaita sateita ja tulvia, tutkijat päättelivät puhelinkokouksessaan.
Ilmakehän kosteus on lisääntynyt, koska lämmön noustessa valtameristä haihtuu entistä enemmän vettä, ilmastotutkija Todd Sanford perustelee. Mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän se pystyy keräämään vesihöyryä.
Sanford on yksi "huolestuneiden tutkijoiden" (Union of Concerned Scientists) ryhmästä, joka haluaa kiinnittää ihmisten huomion ilmastonmuutokseen.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on ollut lunta paikoitellen jopa nelinkertaisesti normaalihankiin verrattuna. Lunta on riittänyt maan keskiosista koilliskulmaan.
Vettä on kinoksissa korkeimpia koskaan mitattuja lukemia, tutkija Jeff Masters Weather Undergroundista arvioi.
"Jos kaiken sen veden sulattaisi kerralla, laajoilla alueilla olisi viisitoista senttimetriä paksu vesipeite," Masters sanoo. Jos kaikki lumeen sitoutunut vesi sulaa äkkiä ja samalla alkavat kevätsateet, se tietää Mastersin mukaan kaikkien aikojen tulvia esimerkiksi Mississippijoen yläjuoksulla.
Yhdysvaltain ilmatieteenlaitos varoitti jo viime kuussa, että laajat alueet Keski- ja Pohjois-Yhdysvalloissa ovat tulvavaarassa. Kevät näyttäisi sitä paitsi alkavan entistä aikaisemmin. Mastersin mukaan Länsi-Yhdysvaltojen vuorilla lumet alkavat sulaa 1–3 viikkoa aikaisemmin kuin 60 vuotta sitten.
Ilmastotutkijoiden mukaan viime vuosi oli lämpimin mitattu.
"Hullun sään" ainoa järkevä selitys on maapallon lämpeneminen kasvihuonepäästöjen takia, tutkija Mark Serreze Yhdysvaltain Lumi- ja jäätietokeskuksesta sanoo.
(HS)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sama asia toisessa ketjussa. Paljonkos se sademäärä on AGW:n seurauksena lisääntynyt, kun vertaillaan 1700-1800 lukuun? 2 tuuma? Enempi? 10 metriä? kaikki maailman lumi?
Ja Jeff Masterssin juttu ompi tuolla:
http://www.wunderground.com/blog/JeffMasters/comment.html?entrynum=1755
Mikäli ilman suhteellinen kosteus pysyy keskimäärin vakiona, niin voisihan sitä arvioida... Olettaen että lämpenemistä olisi tapahtunut vaikkapa 2 astetta sitten 1800-luvun. Suurin kosteus horittaneen ilmaan trooppisilla seuduilla.
Mutta tästä todennäköisesti löytyy tarkempaa dataa. Sitä dataa kun käytetään sääennustusten laatimiseen. Ilmamassan kosteus sekä lämpötila kun ovat oleellisia tekijöitä. Ikävä vaan, että 1800-luvulta moista dataa ei ole saatavilla. 1970-luku taas on liian lähellä nykyhetkeä että voisi tehdä isompia päätelmiä. Suuntaa antavia lukemia kyllä saisi esimerkiksi vertailemalla tyyliin keskiarvo 1960-1990 vs. keskiarvo 2001-2011...
Eihän sademäärien tarvitse olla mitenkään normaalia korkeampia jotta lunta kertyisi paljon. Riittää, että on pitkiä pakkasjaksoja, niin ettei lumi pääse sulamaan.
Ja pakkasta on riittänyt marraskuusta saakka niin jenkeissä kuin meillä Euraasiassakin. Lumi ei ole päässyt juurikaan sulamaan, jolloin normaalia vähäisempikin sademäärä on kertynyt kinoksiksi eikä ole juossut sulamisvetenä pois.
Näin vähäisestäkin sademäärästä kertyy paksut kinokset.