Syötetäänkö lapsellesi koulussa roskaa?

no huhhuh tiedän että kouluruoka on joskus paskan makusta ,mutta epäterveellistä!
tuollainen kemikaali määrä ei ole missäään tapauksessa terveellistä.

"– Ruokalistalta on vaikea löytää ruokaa, jonka raaka-aine ei olisi peruna tai vehnäjauho. Ainekset ovat halvemmasta päästä. Viikon ruokalista on kustannustehokas, mutta se voisi olla ravitsemusarvoltaan parempi. "

vehnähän on epäterveellistä jos sitä syö ´liian paljon ja kerralla.

lisäaineista on vain yksinkertaisesti haittaa.

"– Peräti 30 prosenttia oppilaista ei enää syö kouluruokaa. Se on huolestuttavaa ja kertoo siitä, ettei kouluruoan maku ole kohdallaan."

samoin hygeenisyys.

olen itse koulun oppilas yläasteella niin täytyy kyllä myöntää että söisin mieluuummin riisiä,´puuroa sellaisia ruokia johon ei olisi lisätty minkäänlaisia kemikaaleja harmi. ;(
oma terveys tässä menee taidanpa jättää syömättä koulussa.

Heh heh, entisessä koulustani löytyi taannoin jauhelihaa, jonka viimeinen käyttöpäivä on vuonna 2014. Hurjaa.

Onneksi olen nyt amiksessa, ruoan voi jopa sanoa olevan ruokaa eikä roskaaa.

nyt täytyy kyllä sanoa, että HÄVETKÄÄ! Suomessakin on paljon ihmisiä, joille jokapäiväinen leipä ei ole itsestäänselvyys. Silloin kun nirsoilette ruuallenne miljoonat lapset kuolevat nälkään samaan aikaan. Oppikaa arvostamaan sitä ruokaa mitä saatte, koska se ei ole itsestäänselvyys

ne suurimmat ruikuttajat jotka eivät osaa tehdä etes kotona kunnon ruokaa vaan ostellaan valmiita eineksiä.

Olipa omituisen sävyinen tuo Taloussanomien kirjoitus. Asia on oikea ja keskustelun arvoinen, mutta esitetty kovin asenteellisesti ja yksipuolisesti. Lisäaineita on lähes kaikessa syömässämme. Pahimpia mausteallergikkoja lukuunottamatta kouluikäiset ja vanhemmat tuskin suostuvat syömään täysin mautonta ruokaa. Vai tekisitkö itse kermaporsasta pelkästään porsaanlihasta ja kermasta ilman mausteita, suolaa ja sakeuttavaa ainetta? Pullosta lorauttamassamme maustekastikkeessa tai fondissa samoin kuin liemikuutiossa on mahtava määrä lisäaineita, mutta silti kaipaamme niiden antamaa makua. Lisää makua ropsitaan maustepurkeista.
Natriumbentsoaattia näkyy olevan kermaporsaaseen laitetussa sinapissa. Kyseessä ei siis ole keittäjien natriumbentsoaattiastiasta kauhoma lisäaine. Keittäjät eivät myöskään muuntele "puhtaana" tullutta maissitärkkelystä. Varmaankin on mahdollista valita säilöntäaineeton sinappi ja muuntelematon tärkkelys. Kokonaisuudessa niitä on kuitenkin hyvin pieni määrä.
Pinaattiohukaisiin kuten kaikkiin muihinkin ohukaisiin käytetään nestettä, kananmunia ja jauhoja. Jos pinaatin määrä kasvaa liian suureksi, ohukaisista tulee kuivia ja hajoavia.
Jauhelihakastikkeeseen ainakin meillä laitetaan nestettä ja suurustetta juuri siksi, että siitä saataisiin aikaan kastike. Näin ollen se ei voi sisältää pelkkää lihaa. Koska harmaa soosi ei innosta, väriä antamaan käytetään esim. sokerikulööriä, joka nimensä mukaan valmistetaan sokerista.
Kouluruoan ravitsemusarvoa parantaisi huomattavasti se, että lapset söisivät myös salaattia/ raastetta ja joisivat rasvatonta maitoa. Näin toimien myös lisäaineiden määrä suhteessa kokonaisuuteen pienenisi huomattavasti. Lautasella pyöritelty jauhelihanmuru ei ravitse. Ruoka ei tosiaankaan ole yksiselitteisen pahaa, koska viereisessä pöydässä sitä syödään jo toista lautasellista.
Meteliä tuntuvat pitävän oppilaat, jotka luettuaan raflaavan otsikon saavat uutta pontta väitteelleen kouluruoan "paskuudesta". Nälkään juodaan limua ja syödään pikaruokaa eikä huolta lisäaineista yllättäen enää olekaan. Vanhemmat huutavat: "Hyi, lapseni ei voi syödä kanannahkaa!" , työntävät valmishampurilaisen mikroon ja roiskaisevat siihen runsaasti ketsuppia.

Harmittaa tällainen haaskaaminen. Jos 30% koululaisista ei syö kouluruokaa, sitä menee toden näköisesti haaskuun n. 30%. Eikö olisi fiksuinta nostaa hieman budjettia (nykyään n. 0.70€ / oppilas), niin tulisi parempaa ja ekologisempaa ruokaa, mitä useampi söisi. Ei menisi niin paljoa ruokaa roskikseen.