Eli niista (suomessa a niin kuin aiti ja o niin kuin oljy ja a niin kuin aland). Eli aidissa a:n paalla kaksi pistetta. Ja oljyssa o:n paalla kaksi pistetta. Vokaalit: a,e,i,o,u,y,a (aiti),o(oljy). Non niin, ainakin Albaniassa ja kaikitenkin Ranskassakin e:n paalla voi kayttaa kahta pstetta. Ao. maan kielta osaavat selittaa, miksi. Ja sitten ainakin Kreikassa i:n paalla voi kayttaa kahta pistetta.. Ja Saksassahan on saksalainen u ja ne kaksi pistetta. Eli siina meni jo kaikki vokaalit (- y). Eli ei kai toi aakkoshomma ole ihan pelkastaan suomalaisten harteilla, onhan noita kahden pisteen juttuja muissakin maissa, vaikkakin eri kirjaimissa.. Sitten slaavilaisissa kielissa kaytetaan pienta v:ta oikein tai vaarin pain vokaalin tai konsonantin paalla. Sitten kaytetaan oikealle nousevaa pienta kaltevaa viivaa (vokaali tai konsonantti) tai vasemmalle nousevaa pienta viivaa.. Ainakin Espanja (a, e, o). Sitten Espanjassa kaunokirjoitusaakkosmerkki a:n, o:n ja n:n paalla. Sitten Puolassa L:n paalla kaltevaa poikkiviivaa. Sitten c: n alaosassa kiemuraa ainakin Albaniassa ja Puolassa a:ssa ja e:ssa ja Romaniassa s:ssa. Ja joissakin slaavilaisissa kielissa D:ssa poikkiviivaa.. Ja Tanskassa ja Norjassa o:n paalla kaltevaa viivaa.. Ja sitten ainakin Unkarissa o:n paalla pienta puoliympyraa ja Moldovassa a:n paalla. Ja sitten Latviassa i:n, e:n ja v:n paalla vaakasuoraa viivaa. Puolassa kaytetaan z:n paalla yhta pistetta..
No se lansimaisista aakkosista. Sitten on kyrilliset aakkoset; venaja, bulgaria... Sitten on viela kreikassa omat aakkoset (fyssasta ja matikasta tuttuja...).
No niin, perkele, jos tiedat naa kirjainten ylamerkit ja niiden merkityksen, sitten kyrilliset aakkoset ja kreikkalaiset aakkoset, niin mika estaisi opettelemasta vaikka kaikkia eurooppalaisia kielia kerralla selvaksi aivan kuin koulussa opiskeltiin aikoinaan englantia ja ruotsia?
No se lansimaisista aakkosista. Sitten on kyrilliset aakkoset; venaja, bulgaria... Sitten on viela kreikassa omat aakkoset (fyssasta ja matikasta tuttuja...).
No niin, perkele, jos tiedat naa kirjainten ylamerkit ja niiden merkityksen, sitten kyrilliset aakkoset ja kreikkalaiset aakkoset, niin mika estaisi opettelemasta vaikka kaikkia eurooppalaisia kielia kerralla selvaksi aivan kuin koulussa opiskeltiin aikoinaan englantia ja ruotsia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
apollo, aurinko
Sinäkö et sitten periaatteesta käytä pisteitä?
Samoja "ylämerkkejä" eli tarkkeita käytetään eri kielissä enemmän tai vähemmän eri merkityksissä. Jos haluat oppia uusia kieliä, joudut opiskelemaan myös tarkkeiden merkityksen kyseisessä kielessä.
Euroopan pääkielten tarkkeiden merkityksen tunnen suurimmalta osalta. Niissäkin on eroja. Korkomerkkinä on italiassa (´) mutta espanjassa (`), kun taas ranskassa näitä tarkkeita käytetään aivan muihin tarkoituksiin.
Aasialaisten kielten tarkkeet ovat jo sitten aivan oma lukunsa.
wtf?
Ei kai tarkkeiden käytössä pitäisi mitään kummallista olla.
Vähintä, mitä suomalaiselta kirjoittajalta voi vaatia, lienee ääkkösten ohella suhumerkkien Š š ja Ž ž käyton osaaminen sellaisia tarvittaessa. Aaliomaiselta, anteeksi: ääliömäiseltä tuntuu myös esimerkiksi ”Mynchenistä” kirjoittaminen sillä verukkeella, ettei omassa tietokoneessa muka ole ü-kirjainta!
Yksi Suomen myydyimmistä automerkeistä on nykyisellään Škoda tai Skoda sen mukaan, mikä kulloisenkin kirjoittajan sivistystaso sattuu olemaan.
Tuon automerkin kotimaan valtakielessä on tarkemerkkejä enemmältikin: kirjainten Š š ja Ž ž lisäksi löytyvät myös kirjaimet Á á, Č č, Ď ď, É é, Ě ě, Í í, Ň ň, Ó ó, Ř ř, , Ť ť, Ú ú, Ů ů ja Ý ý. On ehkä liikaa vaadittu, että niitä osattaisiin muodostaa joka yhteydessä tšekkinimiä siteerattaessa.
Tuntuu oudolta aloittaa lause eli-sanalla. Samoin ärsyttää Lidlin kassa, joka
sanoo jokaiselle asiakkaalle "eli hei" ja laskun suuruuden "eli kaksi viisikymmentä".
En viittis lukea sitä mitä kirjoitit ellet kirjoittaa uudelleen käyttäen suomenkielen "pisteitä" (treemoja).