Fukushiman ydinvoimalaturma levittää kaikkialle maailmaan mitättömiä määriä luonnottomia isotooppeja, joista ei ole vaaraa tarpeeksi kaukana, mutta jotka voidaan mitata massaspektrometrillä.
Sama asia ainakin ydinkokeiden ja Tsernobylin kanssa. Erityisesti ensimmäisen ydinfissiopommin ja ensimmäisen ydinfuusiopommin(vetypommi) kanssa.
Laskeuma on siis eräänlainen hidas globaali aikamerkki, joka jättää jälkensä esim. nyt tehtyyn lasiin, saviruukkuihin, vuosikertaviineihin, painomusteeseen ja arkistoituun paperiin. Sitä voi ehkä käyttää joissain murhatutkimuksissa tms.
Uudessa Meksikossa 1945 tehty ydinkoe ja sen jälkeiset kokeet auttaa joissain antiikin aitoustutkimuksissa, eli jos esineen sisältä löytyy niitä ydinkokeen jäämiä, se on tehty 1945 jälkeen.
En tiedä oliko 1945 edes päivittäistä säteilymittausta esim. Ruotsissa ja Sveitsissä, mutta jos ei ollut, ydinlaskeuman etenemisen voi ehkä jälkikäteen mitata erilaisista tunnettuna päivänä tehdyistä esineistä, suljetuista laatikoista ja kuivuneesta musteesta. Wentzel Hagelstam saattaa tietää miten sellaiset esineet löytyy helpoimmin.
Jos 1945 oli säteilymittausta, se oli kai lähinnä puhtaan tieteellisessä tarkoituksessa kosmisen säteilyn vaihteluiden kirjaamiseksi.
Tähän asiaan liittyen voi heittää pohdittavaksi sellaisenkin kysymyksen, että kannattaisiko Marsin tai Venuksen ilmakehään joskus laskea 100kg jotain luonnotonta isotooppia merkkausaineeksi jotta voidaan tutkia niiden planeettojen tuulia ja aineiden kiertokulkuja muutaman luotaimen avulla...
t
Sama asia ainakin ydinkokeiden ja Tsernobylin kanssa. Erityisesti ensimmäisen ydinfissiopommin ja ensimmäisen ydinfuusiopommin(vetypommi) kanssa.
Laskeuma on siis eräänlainen hidas globaali aikamerkki, joka jättää jälkensä esim. nyt tehtyyn lasiin, saviruukkuihin, vuosikertaviineihin, painomusteeseen ja arkistoituun paperiin. Sitä voi ehkä käyttää joissain murhatutkimuksissa tms.
Uudessa Meksikossa 1945 tehty ydinkoe ja sen jälkeiset kokeet auttaa joissain antiikin aitoustutkimuksissa, eli jos esineen sisältä löytyy niitä ydinkokeen jäämiä, se on tehty 1945 jälkeen.
En tiedä oliko 1945 edes päivittäistä säteilymittausta esim. Ruotsissa ja Sveitsissä, mutta jos ei ollut, ydinlaskeuman etenemisen voi ehkä jälkikäteen mitata erilaisista tunnettuna päivänä tehdyistä esineistä, suljetuista laatikoista ja kuivuneesta musteesta. Wentzel Hagelstam saattaa tietää miten sellaiset esineet löytyy helpoimmin.
Jos 1945 oli säteilymittausta, se oli kai lähinnä puhtaan tieteellisessä tarkoituksessa kosmisen säteilyn vaihteluiden kirjaamiseksi.
Tähän asiaan liittyen voi heittää pohdittavaksi sellaisenkin kysymyksen, että kannattaisiko Marsin tai Venuksen ilmakehään joskus laskea 100kg jotain luonnotonta isotooppia merkkausaineeksi jotta voidaan tutkia niiden planeettojen tuulia ja aineiden kiertokulkuja muutaman luotaimen avulla...
t
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin ja puiden vuosilustoista eli vuosirenkaista on mahdollista mitata ydinkokeita, Tsernobyliä ja Fukushimaa, jos tiettyä vuosirengasta laittaa massaspektrometriin. Ehkä voi mitata myös tulivuorenpurkauksia ja asteroidin törmäyksiä.
Onko nämä joitain tiettyjä isotooppeja?
Eikös esim. esineiden ikää mitätä yleensä Carbon-14 isotoopin avulla.