Tämä on varmaan suht,tyhmä kysymys, mutta mitä siinä tapahtuu, kun kuva on vaikka 8Mt ja sitten kun muuttaa sitä vaikka 1Mtksi. niin mikä siinä kuvassa ikäänkun muuttuu? Lähteekö kuvasta värejä vai terävyyttä vai mitä se tiedostokuun pienetäminen konkreettisesti tarkoittaa?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kuvasta vähenee kuvapisteitä eli pikseleitä. Tiedostokokoon vaikuttaa myös tiedoston pakkaamisen taso, siis pakatussa ja pienemmässä on vähemmän yksityiskohtia.
”mitä se tiedostokuun pienetäminen konkreettisesti tarkoittaa? ”
kuvasta häviää ihan kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia
vrt
– laita pöydälle esim kahdeksan sokeripalaa
– ota sitten niistä seitsemän pois
– mikä muuttui, pöydällä on edelleen sokeria mutta …?
”Lähteekö kuvasta värejä vai terävyyttä”
tehdäänpä uusi koe
– otetaan vaikka 16 kpl erivärisiä esineitä (esim nappeja)
– poistetaan sitten joukosta niin paljon nappeja, että jäljelle jää vain 1/8 osa eli kaksi nappia
– lähtikö värejä vai terävyyttä?
Mutta ilmeisesti suhteellisen vähän se vaikuttaa kumpaankin ellei todellakin katso hyvin hyvin tarkkaan kuvan eri kohtia, että mitä hävisi.. monesti ei kuvassa kyllä huomaa..
Kitos vastauksista
no ei kun
– erittäin paljon kuvan tarkkuuteen kun 87,5% kuvan yksityiskohdista hävitetään.
– terävyyteen sillä ei ole mitään vaikutusta, yksi pikseli on yhtä terävä kuin miljoonat
– mahdollisten sävyjen määrä tulee ensisijassa kuvan bittisyydestä
kuvan tiedosto voidaan esimerkiksi pienentää muuttamalla kuva mustavalkoiseksi, silloin siinä ei oikeastaan näy yhtään väriä
– digitaalisessa kuvassa on aina värejä vain kolme tai vähemmän, näistä väreistä sitten voi olla useita kirkkaus ja harmausasteita kuvan bittisyydestä riippuen.
No esimerkiksi otetaan 8x8 pikselin ryhmä ja näytetään vaan yks pikseli jonka väriks laitetaan noitten pikseleitten värin keskiarvo.
ihmissilmä ei erota tarkasti pieniä värin muutoksia.
Jos kuva näytetään pienenä niin silloin kuvassa on oikeastaan liikaa informaatiota joka poistetaan.
Jos kuvaa pakkaa liikaa siihen saattaa tulla artifakteja kohtiin, jossa on jyrkkiä kontrastieroja. Toisaalta pakkauksen yletön pienentäminen ei juuri tee kuvasta parempaa. Joku pari bittiä/pikseli antaa jo aika hyvän laadun. Kahdeksan megatavun kuva on todella suuri. Nykyiset 12 megapikselin kamerat tekevät noin kolmen megatavun kuvia. Ohjelmissa usein kuvataan pakkaussuhdetta luvulla, joka on nollasta sataan (tätä toisinaan nimitetään prosenteiksi, mutta se ei ole oikein hyvä, koska 100 ei ole häviötön). Asetus kannattaa asettaa n. 95:een tai parempaan. Usein oletus on vain jotain 80.
Homma on vähän sama kuin digi-TV:ssä, jossa saattaa virheitä näkyä. Digi-TV:n MPEG on sukua JPEG:lle. Siinä tosin on myös liikkuvaan kuvaan liittyviä pakkausta.
Katso esimerkiksi kuvaa:
http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014158-1037.jpg
suurennettuna. Näet henkilöiden ja ylänurkan tekstin ympärillä epätarkkuutta. Tämä johtuu liiasta pakkaamisesta.
Tässä siis oletan, ettei kyse ole triviaalista seikasta, kun kuvan muuttaminen BMP:stä JPEG:iksi tai kuvan pikselimäärän pudottamisesta.
” Joku pari bittiä/pikseli antaa jo aika hyvän laadun.”
Montako värivaihtoehtoa voi saada kahdella bitillä?
Kysymyksesi on aika epäoleellinen, koska kyse on pakatusta kuvasta. Pakkaamattomassa kuvassa on 24 bittiä/pikseli.
Neljä
24 bittiä kuulostaa aika äveriäältä. Milläs kameralla moisia 24-bitin värejä saa?
Ja millä niitä katsellaan?
Milläs kameralla moisia 24-bitin värejä saa?
Eiköhän se mene niin, että jos asiasta ei mitään ymmärrä niin hyvällä mielikuvituksella ”pari bittiä/pikseli antaa jo aika hyvän laadun” ja 24 bittiä/pikseli saa kun kertoo 8 biitiä kolmella ja uskoo, että ykis pikseli on sama kuin punainen kaksi vihreää sininen pikseli.
Joillekin vain on liian vaikea ymmärtää mikä ero on kuvan bittisyydellä ja bittiä/pikseli käsitteillä
Ja millä niitä katsellaan?
Taitaa onnistua vain 24 bittisessä unessa
Täydellinen tietämättömyys tekee usein ”asiantuntijaksi”
Kuvan bittisyys?
Mikäs tuo termi mahtaa olla? Vasenkätisyys/oikeakätiisyys, samaa kategoriaa?
Bittiä/Byteä per pikseli on aivan selvä mutta tuo bittisyys, se on ihan uutta.
Kerrohan mitä se tarkoittaa.
1 byte (tavu) = 8 bittiä.
Jos noin olisi niin mikäs se 14-bittinen sitten on, olisko 1,5 byteä hä?
Kuvan bittisyys?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bitti
Bitti (engl. bit eli binary digit ’binäärinumero’) on informaatioteoriassa informaation määrän mitta ja tietotekniikassa tiedon tai tietovuon pienin käsiteltävä osa. Bitistä voidaan käyttää lyhennettä b … toisinaan käytetään merkintää bit.
Se bittisyys on sitä, että kuinka monen numeron tarkkuudella kuvadataa tallennetaan. Arvo kirjoitetaan dataan ns. binäärilukuna jossa on vain ykkösiä tai/ja nollia.
Esim kahdella bitillä voidaan ilmoittaa nejä eri lukuarvoa (vaihtoehtoa) 00, 01, 10, ja 11. Joten esim:
– 2-bittisessä datassa voisi olla korkeintaan neljä ei sävyä/pikseli
– 8 bittisessä 256 sävyä
– 16 bittisessä 65 536
– 32 bittisessä 4 294 967 296
jne
ps
jos esimerkiksi haluat ilmoittaa kymmenjärjestelmän luvun ”ysi ysi ysi” tarkasti bitteinä niin sinun on käyettävä 10-bittistä ”kuvaa” = 1111100111
Kuvassa mahdollisten värien määrästä käytetään nimitystä värisyvyys, bittisyys.
Värien määrä on tietysti teoreettinen, esim missään 32 bittisessä kuvassa ei koskaan liene kaikkia mahdollisia 16,7 miljoonaa värisävyä.
Kuvan bittisyys on kuvan värikanavien bittisyyden summa.
Digikameran RGM-värikuvassa on kolme värikanavaa joten jos värejä on esim 8 Bit/väri niin kuva on 24 bittinen, ja kussakin osavärissä (R, G ja B) voi olla n 250 eri arvoa.
Nelivärinen painokuva (CMYK) on yleensä 32-bittinen, jokaista osaväriä kuvaa 8-bittinen kanava.
Aidosti harmaasävykuvassa kuvassa om vain yksi ”värikanava”
Bitmap (mustavalkoisessa) kuvassa on vain mustia ja valkoisia pikseleitä
esim. kuva kameran kortilla (3648x2736 pix RAW) = 12,3 Mt
sama kuva PhotoShopissa värin bittisyys/tiedostokoko (pakkaamaton kuva)
32 bit (RGB, Pro Photo) / 114,2 Mt
16 bit (CMYK) / 76,1 Mt
16 bit (RGB, Pro Photo) / 57,1 Mt
8 bit (CMYK) / 38,1
8 bit (sRGB) / 28,6 Mt
8 bit (Grayscale) / 9,52 Mt
1 bit (Bitmap, mustavalkoinen) / 1,19 Mt
jtk edelliseen
kuvan bittiisyys on siis osavärin bittisyys x osavärien (värikanavien) määrä
Esim. ns. duotone -kuvassa on kaksi osaväriä, RGB -kuvassa on kolme ja CMYK -kuvassa neljä, CMYKOG HifiColor (CMYK CMY, CMYK RGB, HexaChrome ja IndiChrome) -kuvissa 6 tai 7 (vaatii lisäplugin PhS:n), EderMCS -kuvassa 5–8 PMS-lisäväri.
pps.
pari bittisessä voi viis olla max 16 väriä
Siis se kaksi bittiä pikseliä kohden oli pakatussa kuvassa. Esimerkiksi 12 megapikselin kuva: 12*2 / 8 = 3 megatavua Pakkaamattomana samassa kuvassa on 24 bittiä pikseliä kohden.
Jos kuvassa todella olisi vain kaksi bittiä kutakin yksittäistä pikseliä kohden ei värejä voisi olla kuin neljä (musta, valkoinen ja kaksi muuta). Minimi, millä voidaan jotenkin siedettävästi esittää valokuvamaista informaatiota on 8 bittiä eli n. 256 väriä. Tällöinkin värit on palettiin asetettava kuhunkin kuvaan sopivaksi.
”Jos kuvassa todella olisi vain kaksi bittiä kutakin yksittäistä pikseliä kohden ei värejä voisi olla kuin neljä (musta, valkoinen ja kaksi muuta)”
no ei kun se kuvan värien määrä riippuu myös siitä kuika monta 2-bittistä värikanavaa kuvassa on.
Siis yhden pikselin mahdollisen värien määrä ei ole sama kuin kuvan värien määrä.
Tämä kaikki on tietysti pelkkää teoriaa kun katsomme kuvaa.
Näköaistimme (ja muistimme) keksii uusia värejä kun yksittäiset pikselit sekoittuvat keskenään (diffuusi ja optinen sekoittuminen)
Kuvan hyvyyden ratkaisee se montako ”oikeaa” väriä kuvassa on. Teoreettisten vaihtoehtojen määrällä ei ole kuvan katsojalle mitään merkitystä.
Kuvassa esiintyvien (väärien) värien määrää lisää esim aberraatio ja kohina.
”Minimi, millä voidaan jotenkin siedettävästi esittää valokuvamaista informaatiota on 8 bittiä eli n. 256 väriä.”
tuokin on pelkkää teoriaa jolle ei ole vastinetta todellisuudessa aikuisten oikeasti
No johan on bittisyyttä kerrakseen. Eipä noilla nyt niin suurta käytännön merkitystä ole kuvainformaation kannalta jos valokuvia ajattelee.
Ainakin minun kamerat tallettaa kuvista 14 bittiä/pikseli. RAW-tiedoston koko on siis pikselimäärä* 14/8 tavua.
Tuon verran siinä kuvassa on informaatiota kameran jäljiltä.
”Eipä noilla nyt niin suurta käytännön merkitystä ole kuvainformaation kannalta jos valokuvia ajattelee.”
… joopa joo jos esim lehtien ja kirjojen kuvat ei olisi 4-värisiä 32-bittisiä nii sillä ei olisi suurta käytännön merkitystä ”jos valokuvia ajattelee”???
”Ainakin minun kamerat tallettaa kuvista 14 bittiä/pikseli. RAW-tiedoston koko on siis pikselimäärä* 14/8 tavua.
Tuon verran siinä kuvassa on informaatiota kameran jäljiltä.”
… hyvän kameran RAW-tiedostossa on dataa kuvansäätöä yms varten, sillä ei ole merkitystä ”jos valokuvia ajattelee” – jäljiltä.
On, on, bittisyyttä joo. Ja kyllä jo uskotaan että bittisyys on kaiken a ja o vaikkei sillä olekaan mitään tekemistä ketjun aloittajan kysymyksen kanssa.
Mutta kerro vielä mistä voi ostaa 24- tai jopa 32-bit/pikseli kameroita että saataisiin täytettyä kaikki bitit 32-bittisessä kuvassa oleellisella informaatiolla? Muutenhan ne ylimääräiset bitit pitää täyttää fillerillä viemään vaan turhaa tilaa massamuistimedioista.
”On, on, bittisyyttä joo. Ja kyllä jo uskotaan että bittisyys on kaiken a ja o vaikkei sillä olekaan mitään tekemistä ketjun aloittajan kysymyksen kanssa.”
et siis ymmärtänyt aloittajan kysymystä:
”kun kuva on vaikka 8Mt ja sitten kun muuttaa sitä vaikka 1Mtksi. niin mikä siinä kuvassa ikäänkun muuttuu? Lähteekö kuvasta värejä vai terävyyttä vai mitä se tiedostokuun pienetäminen konkreettisesti tarkoittaa?”
tiedoston kokoa voi siis muuttaa myös pienentämällä mahdollisten värien määrää (bittisyyttä). Tämä voi tapahtua myös niin, että kuvassa ei tapahdu mitään näkyvää muutosta
joskus omien virheiden ja tietämättömyyden myöntäminen on kaiken a ja o
”… kuvassa oleellisella informaatiolla? Muutenhan ne ylimääräiset bitit pitää täyttää fillerillä viemään vaan turhaa tilaa massamuistimedioista.”
… tätä lienee turha sinulle selittää, ymmärrät asian vasta sitten kun opit säätämään kuvia. Silloin sinulle valkenee mihin väreissä ja dynamiikassa olevaa ”ylimääräistä” tarvitaan. Siihen asti voit unohtaa koko asian.
”24- tai jopa 32-bit/pikseli ”
… joskus vielä sinulle saattaa myös selvitä, että ne bitit eivät ole pikselissä vaan ne ovat nollia ja ykkösiä datassa. Sieltä kameran kennon pikselistä mitataan analogisesti vain jännitteen nousu valo vaikutuksesta, kameran pikselissä ei eiis ole yhtään bittiä.
No eihän siinä pikselissä mitään bittejä ole. Ne bitit vaan kuvaa sen pikselin ominaisuuksia. Juuri siksi siihen tarvii enemmän kun yhden bitin. Yhdellä saa aikaan
0 ja 1. Eli valot on/off.
Ja sen yhden pikselin ominaisuuksia kuvaa ne 14 bittiä, jotka tuo kamera tallettaa jokaisesta pikselistä RAW-fileen.
Oliko sulla jotain muuta epäselvää. Sun 24/32 bittiset kuvat ei sisällä yhtään enempää informaatiota kun ne 14-bittiä. Voihan sitä kuvaa säädellä vaikka kuinka.
Mutta se onkin ihan eri asia.
”No eihän siinä pikselissä mitään bittejä ole. Ne bitit vaan kuvaa sen pikselin ominaisuuksia”
taas väärä arvaus. RAW-kuvatiedoston bitit ei todellakaan kuvaa pikselin ominaisuuksia vaan kuvatiedostossa ilmoitetaan vain binärilukuina jännitteen nousu kussakin pikselissä sekä exif-tiedot yms.
Pikselin ominaisuuksista ei biteissä kuvata mitän, ne on enempi kennonvalmistajan ammattisalaisuuksia, mutta jotain mitattua pikselin tietoa ominaisuuksista saatat löytää testituloksista esim.
http://www.dxomark.com/index.php/Camera-Sensor/Compare/Compare-sensors
ps.
Valokuvan kannalta merkittäviä pikselin ominaisuuksia ovat herkkyys, koko ja valonsietokyky (dynamiikka).
Se mitä kuvaa varten mitataan on pikseliin osuvan valon ominaisuus (jota kuvaa jännitteen nousu kussakin pikselissä).
Voi hyvä jysäys mitä pilkunviilausta. Jatka vaan samaan tahtiin. Se on kuule aivan yks lysti mitä viilaat.
14 bitilla voi antaa mitattavalle Suureelle (on se sitten mikä vaan) juuri sellaisen määrän erisuuruisia arvoja kun tuo bittimäärä antaa mahdollisuuden. Ja siinä on pikselin ominaisuudet kuvattuna.
”14 bitilla voi antaa mitattavalle Suureelle (on se sitten mikä vaan) juuri sellaisen määrän erisuuruisia arvoja kun tuo bittimäärä antaa mahdollisuuden. Ja siinä on pikselin ominaisuudet kuvattuna.”
edelläoleva kuvaakin hyvin ymmärrystäsi
Valokuvauksessa ei anneta mitattavalle pikselille mitään ominaisuuksia, ne on annettu kennotehtaalla!
Kameran kennon pikseli ei tee mitään muuta kuin nostaa siihen syötettyä jännitettä jos pikseliin osuu valoa. Tätä sitten mitataan ja sen avulla pyritään osoittamaan paljonko ko pikselille on osunut suodattimen läpäissyttä valoa. Mittaustulos sitten tallennetaan binäärilukuna kuvadataan. Täsät sitten on seurauksena myös se, että kun pikselin ja muun elektroniikan ominaisuuksia ei huomioida niin myös kaikki virheet (kohina) voivat vaikuttaa dataan samoin kuin valo.
Jos otat ns. mustan kuvan niin se ”kuvaa” pikselien ominaisuuksia (ja kameran elektroniikan ja ”softan”) , mutta se ei oikeastaan ole valokuva sillä datassa ei ole mitää joka tulee valosta.
Nyt ei tainnut 24-colorbit ymmärtää. Yks puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä
Joo
tossa jää vain huonoja vaihtoehtoja
– 24-colorbit ei pysty ymmärtämään koko asiaa
– 24-colorbit on niin tyhmä ettei ymmärrä olleensa väärässä
– 24-colorbit tietää ollensa väärässä mutta ei ole munaa myöntää sitä