On vaikea uskoa, että suomalaisen ratsuväen eli "hakkapeliittojen" taisteluhuuto 1600-luvulla olisi ollut "hakkaa päälle". Olisi outoa, jos suomalaisen sotilaan suusta pääsisi raivokkaassa taistelutilanteessa tuollainen epäsuomalainen ilmaus, joka on verrattavissa lähinnä johonkin google-käännökseen.
Agricolan kirkollisissa teksteissä saattoi esiintyä ruotsin mallin mukaisia lauseita tyyliin "Herra armadha meiden pälen", mutta vastaavanlainen kömpelyys ei sovi suomea äidinkielenään puhuneiden sotilaiden spontaaniin sanavarastoon.
Mistä lie syntynyt tuollainen hakkapeliitta-myytti? Suomessa heistä käytettiin yleensä nimitystä ratsumies tai ryttäri.
Agricolan kirkollisissa teksteissä saattoi esiintyä ruotsin mallin mukaisia lauseita tyyliin "Herra armadha meiden pälen", mutta vastaavanlainen kömpelyys ei sovi suomea äidinkielenään puhuneiden sotilaiden spontaaniin sanavarastoon.
Mistä lie syntynyt tuollainen hakkapeliitta-myytti? Suomessa heistä käytettiin yleensä nimitystä ratsumies tai ryttäri.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tulipa mieleen, että yhtä hyvin taisteluhuuto saattoi olla "käykää päälle". Se olisi ainakin ollut suomen kielen rakenteen mukainen.
Tahi sitten huusivat "Hacka på!"...
Sekin on hyvin mahdollista. Suomalaiset ja ruotsalaiset joukot eivät välttämättä erottuneet Keski-Euroopassa toisistaan niin selkeästi kuin kansallisromanttisesti on ollut tapana esittää.
...tai ehkä "kicka på"?
http://www.youtube.com/watch?v=3KLbE6Ps1PU
Tuli mieleen, että voisiko olla virolaisten hakkata (alkaa) siellä jotenkin kummittelemassa.
-- kysymyksessä on aivan selvästi ruotsalaisen komppanian päällikön yllytys huuto juuri ennen joukko-osastojen törmäys tilannetta.
1600-luvulla suomalaisilla Ruotsin ratsuväessä palvelleilla sotilailla tuskin oli samanlainen kielen taju kuin sinulla. Suomen kielestä on aktiivisesti poistettu ruotsalaista vaikutusta.
Juuri näin niitä sanontoja on syntynyt. Ei välttämättä mitään tekemistä alkuperäisen, kuullut sanonnan kanssa. Pakko oli "poistaa", kun ei oikein ymmärretty.
Eikös se "hakkaa päälle" tarkoita sitä kun Suomen Leijona lyö itsensä päähän miekalla. Linkissä kuva siitä.
http://www.google.fi/search?hl=fi&gs_rn=2&gs_ri=hp&cp=8&gs_id=w&xhr=t&q=leijonavaakuna&biw=1920&bih=913&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.&um=1&ie=UTF-8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=-aAOUZ6oN63O4QTFs4HoCA#imgrc=TuWhvTmjpYxydM:;ceFyPisNEDw57M;http://www.akiranta.com/files/akin.albumit.fi/kuva114.jpg;http://www.akiranta.com/42;600;388
Ei esivalta turhaan miekkaa kanna!
http://tinyurl.com/br2prxf
Hakkapeliitta-sanan selitys on Daniel Jusleniuksen fantasioima ja sen uskottavuus on olematon. Kiinnostavinta asiassa on, että selitys esitetään täytenä totena hakuteoksissakin. Vakavammassa tutkimuksessa siihen suhtaudutaan toisin, ks. esim. väitöskirjaa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86131/AnnalesC354Kinnari.pdf?sequence=1
Ketäpä kiinnostaisi lähteä penkomaan 281-sivuista väitöskirjaa läpi saadakseen selvyyttä tämän yhden sanan taustaan?
Olisiko ollut vaikeaa poimia sieltä ne kohdat, jotka liittyvät tähän kysymykseen? (Hakutoiminnolla niitä ei saa esiin.)
- "hakkaa päälle " viittaa murteellisesti torniojokilaaksoon ja meänkieleen -- ilmeisesti niitä suomalaisten komppanian päälliköitä valittiin juuri torniojoen murtokielisiltä alueilta. -- siellä on myös paljon ns. sotilasnimiä sukuniminä
Kiinnostaa näköjään sinua, mutta et vaan osaa.
Asia tuli jo sanottua. Viite oli niitä varten, jotka haluavat ja osaavat lukea tutkimuksia. Jos et osaa lukea väitöskirjoja, hanki kevyempää luettavaa.
Ei ollut vaikeaa. Oli jo poimittu olennainen.
-- kuka perkele tähän asiaan tarvitsee 1700 luvulla eläneen papin joutavaa pälinää,
olisit alleviivanut ne kohdat -- väitöskirja on " asiaa funtsinut " repliikki ,eikä se sisällä 300 sivua.