Vaikka osaan muuten keskustella suhteellisen hyvin englanniksi niin vastaan tulikin ihan yllättäin ongelma, kun en tajua mitä eroja näillä "a/an" artikkeleilla on ja millaisissa sanoissa noita kutakin voi käyttää? Vielä se että missä voin käyttää artikkeleita "the" ja "on" sanoja? Nämä kaikki tuli ihan yllätyksenä kun aloin vasta tajuumaan että niillä on jokin todellinen käyttötarkoitus ja olen käyttänyt "a", "the" ja "on" sanoja mutta niiden todellinen tarkoitus on ihan hämärän peitossa. Muutenkin olisi tarkoitus päntätä edelleen englantia täydellä voimalla koska haluan oppia kyseistä kieltä niin mielettömän paljon kun vieläkin on niitä ongelmia monessa yksityisissä sanoissa. Olisiko ketään joka ehtisi auttaa minua?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kun sana alkaa vokaalilla, laitat sen eteen "an". konsonantin eteen tulee "a".
esim . an apple / a car.
the on määrätty artikkeli, eli asia/esine on ennestään tuttu, sitä ei mainita ensimmäistä kertaa.
jos sinulla on pyörä, puhut ensin, että " i have a bicycle".
seuraavassa lauseessa se sitten onkin jo "the bicycle", eli vaikka:
i´ll take the bicycle into the garage.
se "on" tarkoittaa: jonkin päällä.
esim. on the table, on the sofa, on the first floor.
kysymyksessä "what´s on?" se taas tarkoittaa, että mitä on tapahtumassa, mitä on esim. telkkarissa tms. "on"-prepositiota käytetään myös viikonpäivien kanssa, esim. on Monday, on Sunday.
olikohan tästä yhtään apua?
Ovatko isot alkukirjaimet jotenkin kadonneet koneestasi?
Tämä valaisee minua jo paljon. Ja tuo "what's" taitanee olla myös "what is", eikö näin?
Ja olikin joten ei mitään tuolla enään. Pitäisi edelleen opetella noita artikkelien käyttöä. Uskomatonta kun tulikin tällainen tilanne vasta jälkikäteen, vaikkei mikään iso ongelma ollut mutta niiden käyttötarkoitus oli hitusen verran hukassa.
Oppiminen on hauskaa ja oppimisen into vielä hauskempaa!
Edelliseen neuvoon vielä lisäksi adjektiivin vaikutus a/an - käyttöön:
Jos edellä oleva adjektiivi alkaa konsonantilla, on käytössä a,
vaikka sana itse alkaisi vokaalilla.
"That's a poor excuse" (=se on huono tekosyy)
Ja sama toisinpäin.
"I've had an exhausting day" (=minulla on ollut raskas/uuvuttava päivä)
Tuli vielä sitten mieleen pieni tarkennus.
Voisi, pilkuntarkkana ollessaan, enemmänkin puhua vokaaliäänteestä tai konsonanttiäänteestä kuin vokaaleista ja konsonanteista. Toisin sanoen, ääntäminen ratkaisee.
Esimerkiksi:
Tunti = hour , äännetään "auö" (ja tähän saa joku muu hakea oikean kirjoitustavan), jolloin on käytössä an.
"This will take an hour" (= tässä menee tunti)
Yksikkö = unit, äännetään "jynit" (edelleen hatusta tempaistu kirjoitusasu),
jolloin käytössä on a.
"A light-year is a unit of distance" (=valovuosi on etäisyyden yksikkö)
Selvä, alkaa selkiintymään nyt nämä pikku hiljaa ja paljonkin. Mihin tuota sanaa "will" voi käyttää ja mikä se on? Mulla on joitakin käsitteitä kyllä sen käytöstä, mutta se että mitä se oikeastaan on kun en saanut selville.
toivottavasti tämä ei ole mikään jäynäketju
Ei tiettävästi...jäynä? En tajunnut.
Lainaa kirjastosta englannin kielioppi ja perehdy käsitteisiin, ettei tarvitse jokaista "sanaa" ihmetellä.
Vielä pieni viesti isoin alkukirjaimin.
Hyvä, että neuvoni auttoi edes vähäsen.
Täällä keski-Euroopassa kirjoitetaan kaikki viestit pienin kirjaimin, se on ollut tapa jo pitkään! (siis: vapaa-ajan viestit).
Opetan englantia saksankielisille, siksi suomeni on aika huonoa.
terveisin
"24"
Joo nyt tiedän noi artikkelit eli en tarvitse enää apua näissä, thank you very much.
varmaan hauskan kuuloista sun puhe, jos nyt kuulet ensimmäisen kerran näistä artikkeleista?
Jou, varsinkin kun ne opetetaan melkein ensimmäisenä asiana koulussa. Mutta kuten kaikki osaajat tietää niin kielioppia opetellaan vasta kun sitä oikeasti jossain tarvitaan, huonommin natiivienglantilaiset osaa kielioppia kuin keskivertosuomalainen joka osaa englantia kohtuullisesti. Jos ei ole kääntäjänä jossain virastossa jossa kieliasu on tärkeä niin hitot koko kieliopista, pääasia että tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itse mistä on kyse.
Se keskivertosuomalaisen englanti vasta hupaisaa onkin. Joskus siita ei ota selvaa Erkkikaan.
Toisaalta myos keskivertosuomalaisen suomen kieli alkaa olla vaikeata ymmartaa kun sanoista kaytetaan vaannoksia joita ei mistaan sanakirjasta loydy.
Sitä vastoin kaikkialla muualla maailmassa ihmiset, joilla englanti ei ole äidinkieli, puhuvat täydellistä Oxfordin englantia.