Ei persoonallisuushäiriötä mutta, piirteitä

Piirteisyys tarkoittaa lievänä ilmeneviä poikkeamia "normaalista, terveestä" eli et ole tarpeeksi "sairas" tullaksesi diagnosoiduksi persoonallisuushäiriöiseksi, mutta et ole ihan perustervekään psyykkisesti. Psykiatriassa monesti ei ole diagnostisia on/off tiloja, vaan raja on veteen piirretty viiva, liukuva tai sumuisen epämääräinen "terveen" ja "sairaan" välillä. Joistakin persoonallisuushäiriöistä voi parantuakin pysyvästi, epävakaan diagnoosin saaneista 10 - 20 vuoden kuluttua voidaan osa todeta siinä mielessä parantuneiksi, että diagnostiset kriteerit eivät enää täyty. Itsellä henk.koht. on parempi perehtyneisyys Aspergerin syndroomaan, jonka diagnoosin saadakseen tulee täyttää tietyt diagnostiset kriteerit. En muista montako niitä oli, sanotaan että jos psykiatrin/neurologin arvioinnissa kuusi kohtaa kuudesta hänen arvionsa mukaan on paikkansapitäviä kohdallasi, saat diagnoosin Aspergerin syndrooma (siis lievä autismi). Jos täytät neljä kriteeriä kuudesta, sinut todetaan Asperger-piirteiseksi, eli jäät nornaalin ja Aspergerin välimaastoon. Toivottavasti auttoi vähän? Toki voisit esittää palstakysymyksesi suoraan lääkärillesi jos mahdollista, se olisi selkeintä.

Jos sinulla on todettu piirteitä persoonallisuushäiriöstä, niin se tarkoittaa sitä, että sinulla on lapsuudessasi ja nuoruudessasi (eli aikana, jolloin koko psyykesi ja psykologinen "minä" on rakentunut) ollut vaikeita kokemuksia, joita et ole omalla lapsen ja nuoren mielellä pystynyt käsittelemään, koska se ei ollut sen aikaisen kehitystasosi vuoksi kerta kaikkiaan mahdollista.

Kaikki vaikeat kokemukset (jotka voivat olla mitä vain esim. omien vanhempien kyvyttömyydestä vastata omilla tunteillaan sinun tunteisiisi aina harvinaiseen mutta vakavaan seksuaaliseen hyväksikäytöön tai jotain siltä väliltä) ovat muodostuneet sinun psyykeessäsi lähelle "häiriötä", tavaksi reagoida tietyllä tavalla erilaisissa tilanteissa.

Persoonallisuushäiriöt eivät ole sellaisia joko tai -asioita, vaan ne ovat laaja skaala ns. terveestä aina vaikeasti sairaaseen asti, kuten terveestä itsetunnosta ja mielestä aina paranoidiin skitsofreniaan. Tavallaan sitä häiriön rajaa voi olla vaikea vetää, mutta on olemassa tietynlainen raja, jossa käyttäytymisen koetaan olevan jo "normaalin" (vaikka sellaista tuskin onkaan) tuolla puolen eli häiriön puolella. Tähän on tietysti olemassa psykologisia testejä ja psykiatrian tutkimustapoja.

Jos olet saanut piirteitä persoonallisuushäiriöstä-diagnoosin, voit ottaa itse asian esimerkiksi niin, että toipumisesi voi alkaa. Jos sinulle muodostuu persoonallisuushäiriö, elämäsi tulevaisuus saattaa olla sen kanssa hyvin hankalaa (elämä kun voi olla hankalaa jo ihan muutenkin, tosin se voi olla hyvää ja antoisaakin).

Persoonallisuuhäiriöönkin voi kuitenkin saada apua. Sitä saa oikeanlaisesta psykoterapiasta, pitkäkestoisesta psykodynaamisesta tai kognitiivisesta psykoterapiasta. Joskus näiden kanssa apuna käytetään myös lääkitystä. Terapia on kuitenkin se, joka auttaa tuon "häiriön" korjaamisessa.

Muistathan, että sinä et ole häiriö! Häiriön piirteet ovat tietty osa sinun käyttäytymistäsi. Sinä olet hyvä - muista se. Jos haluat, oikeanlaisella psykoterapeuttisella tuella voit ottaa tuon "häiriön" tai "piirteet" hallintaasi: tällöin et anna noiden piirteiden hallita sinua.

Jos haluat tietää lisää persoonallisuushäiriöistä, voit lukea seuraavia linkkejä ja kirjoja, joissa on hyvää asiatietoa (kirjoja voit hakea omasta kirjastostasi):

Terveyskirjasto:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407

Mielen maailma 5: Persoonallisuus ja mielenterveys (lukion oppikirja) WSOY
http://www.helmet.fi/record=b1806550~S9*fin

Juha Kemppinen: Naamion takaa - Persoonallisuuden mahdollisuudet
http://www.helmet.fi/record=b1952119~S9*fin