380 g:n jääkappale otettiin pakastimesta, jonka lämpötila oli -9,6 °C, ja pantiin hyvin eristetyssä
astiassa olevaan jääkylmään ( 0 °C) veteen. Jääkappaleen sisällä oli pieni lämpötilaanturi.
Kun jääkappaleen lämpötila oli tasoittunut 0 °C:seen, osa vedestä oli jäätynyt sen
pintaan. Jääpala otettiin vedestä ja punnittiin uudelleen, jolloin tulokseksi saatiin 403 g.
a) Kuinka paljon energiaa vapautui siitä vesimäärästä, joka jäätyi.
b) Määritä jään ominaislämpökapasiteetti.
Jään ominaissulamislämpö on 334 kJ/kg
astiassa olevaan jääkylmään ( 0 °C) veteen. Jääkappaleen sisällä oli pieni lämpötilaanturi.
Kun jääkappaleen lämpötila oli tasoittunut 0 °C:seen, osa vedestä oli jäätynyt sen
pintaan. Jääpala otettiin vedestä ja punnittiin uudelleen, jolloin tulokseksi saatiin 403 g.
a) Kuinka paljon energiaa vapautui siitä vesimäärästä, joka jäätyi.
b) Määritä jään ominaislämpökapasiteetti.
Jään ominaissulamislämpö on 334 kJ/kg
Vastaukset 3
Vanhimmat
a-kohdassa voit käyttää annettua ominaissulamislämpöä. Energiaa sitoutuu jään sulaessa saman verran kuin sitä vapautuu jäätyessä. Tuossahan on annettu se jään määrä, joka tuossa syntyy...
b-kohdassa oletat vain että jään muodostumisessa vapautunut energia menee sen alkuperäisen kylmän kalikan lämmittämiseen.
Jos ominaissulamislämpö ja ominaislämpökapasiteetti on käsitteenä hukassa, niin kirjasta tai netistä löytyy varmaan helposti.
Q=s*m=334*0,023=Cjää*0,38*9,6
Sama juttu kun talonmies läämmittää koivuhaloilla ja isännöitsijä pilkkeillä. Kumman lämpötyuotto on parempi? Oletusarvona kumpiemin kosteusprossa on sama.