Sangen mielenkiintoinen lasku tulee, kun derivoi tai pikemminkin vain jakaa graviaatiovakion käänteisluvun, se nimittäin on "toista aikapotenssia eli nopeutta"
(1/G)/T = v, vielä Roon eli tiheyden kuution avulla...
(Roomaa/Rooaurinko)^3*M/(v^2*R0*T) = v
(Roomaa/Rooaurinko)^3*M = v^3*R0*T
Tilanne on vastaava kuin laskea suoraan G:n avulla:
M = v^2*R0/G
Näin ollen 1/G = v*T*(Rooaurinko/Roomaa)^3
Perustelut sille, miksi tiheys on kolmannessa potenssissa on se, että myös matka on kolmannessa potenssissa ja siis itse asiassa jotain jää tässäkin kaavassa selvittämättä:-)
Kuulle vastavasti:
Rookuu = Roomaa*(8*pi^3*Retä^4/(Tkiertoaika^2*Mmaa))^(1/3)
Rookuu =
5517 kg/m^3*(8*pi^3*384400000^4/(3600*24*27,32179)^2/(5.974*10^24))^(1/3)
Rookuu = 3012 kg/m^3
Tämä on melko lähellä nykyisinkin arvioitua...
(3341 kg/m^3)
Roomars = (Auringon avulla)
1409*(8*pi^3*(227,9*10^9)^4/(3600*24*365.2425*1.8809)^2/(2*10^30))^(1/3)
Roomars = 6428 kg/m^3
Tämä eroaa nykyisin arvioidusta huomattavasti...
Havaitse, että graviaatiovakion avulla suoraan laskettuna:
Roomars = Rooaurinko * (2*pi*Retä*G)^(1/3)
Roomars = 1409*(2*pi*(227,9*10^9*6,67259*10^-11)^(1/3) = 6441 kg/m^3
Laskin saattaa narrata...
Mutta tulokset ovat nyt huomattavasti parempia kuin joku aika sitten, kun sain kuulle jotain titaanin tiheyden:-)
Tietysti maalle sitten:
Roomaa = (Auringon avulla)
1409*(8*pi^3*(1,496*10^11)^4/(3600*24*365.2425)^2/(2*10^30))^(1/3)
Roomaa = 5588 kg/m^3
Eli mahdollisti auringon tiheys voi olla hieman enemmän,
mikäli tulos 5517 kg/m^3 on kuitenkin tarkka tiheys maalle...
Suoraan G:llä:
Roomaa = Rooaurinko*(2*pi*1,496*10^11*6,67259*10^-11)^(1/3)
Roomaa = 5598 kg/m^3
EI helposti jokainen uskoisi, että kiertoon vaikuttaa SEKÄ kierrettävän että kiertäjän TIHEYS!
Tämä ei ollut kovin "virallista tiedettä", aikaulottuvuuksiensa takia, joten voitte heittää tällä tuloksella vesilintua tai pyyhkiä sitä kuuluisaa..... Tossa vieressä olisi kuvakin....
Aika, kiihtyvyys ja tiheys...
10
203
Vastaukset
- Aukino
Jossakin vaiheessa minulla oli mukana myös suhteuttaminen maapallon kokoon kierrettävää...
Eli jos Kuu on maapallon kokoon nähden paljon pienempi, saamme oikeasti kuulle sen titaanin tiheyden
Rookuu = Roomaa*(2*pi*38440000*G)^(1/3) * Rmaa/Rkuu
Rookuu = 3012 * 6378/1738 = 11053 kg/m^3
Eli sitähän epäilin, että sitten ennen saattoi olla viisaampikin kuin nykyään...
Tästä on todisteena se kuukävely, jossa ihmiset ja se tomu tippuu alas paljon aiemmin kuin mitä kuun normaalitiheydellä olisi laskettu.... Siitä "crea" aikoinaan sfnetissä vaahtosi oikein urakalla!
KUU ON mahdollisesti TITAANIA ja tämä tarkoittaa, että kaueammalla etäisyydellä on maapallon kokoinen tiheys helposti liian suuri, ilman suhteutusta säteeseensä...
Tämä tarkoittaa, että myös kuun massa on täysin eri, jollei se sitten ole todellisuudessa paljon pienempi, mutta miksei voisi myös tiheys väärin arvioitu?- A_KAR
Heh, olenkohan muuttamassa "kuuta veriseksi", kuten Ilmestyskirja lupaa ja joku aiemmipikin "apostoli"...
- Aukino
A_KAR kirjoitti:
Heh, olenkohan muuttamassa "kuuta veriseksi", kuten Ilmestyskirja lupaa ja joku aiemmipikin "apostoli"...
Uskon kaikesta huolimatta, että kuun koko on oikein arvioitu, sen fyysiset mitat, mutta tiheys siis väärin, eihän ole uskottavaa, että maapalloa hötöisempi pallo kiertyisi akselinsa ympäri VÄHEMMÄN kuin maa...
Miten sitten käy gravitaatiovakiolaskun? Ei kuinkaan, koska maapallolle täytyy laskea lisäksi liikemäärämomentti, mikä sillä menee kiertää akselinsa ympäri...
Ihmettelin joskus, että kiertelyjä laskiessa jätettiin huomiotta maapallon kiertyminen akselinsa ympäri, mutta siis KUUN TITAANITIHEYS ja maapallon kiertyminen akselinsa ympäri toivottavasti tuottaa oikean vastauksen?
Eli liikemäärämomentti täytyy laskea yhteen maan gravitaation kanssa ja siitä tulee sama kuin kuun gravitaatiosta...
Täytyy laskea myös kuun kertaalleen kiertyminen akselinsa ympäri...
Miten selitätte muuten, ilman että kuu on tiheämpi kuin maa sen, että se kääntyy VÄHEMMÄN kuin maa, se on ristiriita, joka tällä teorialla selittyy...
Myös tämä tekisi keskipakoismallin, missä kaukaiset kohteet olisivat hyvin tiheitä, eli niitä tavallaan tulisi olla "eksponentiaalinen määrä" kauempana lisää, mikäli kuitenkin samatiheyksisiä tai kertoimella 12*n^2 tähtikuoren tähtien määriä (ikosaedri) kun lasketaan kauemmille kohteille tarvittavaa massaa....
Tästä voisi tehdä vielä hienomman teorian, ja varmaan päivitän tämän tiedon joskus siihen "Fysiikka" kotisivuni tekstiin.... - A_KAR
Aukino kirjoitti:
Uskon kaikesta huolimatta, että kuun koko on oikein arvioitu, sen fyysiset mitat, mutta tiheys siis väärin, eihän ole uskottavaa, että maapalloa hötöisempi pallo kiertyisi akselinsa ympäri VÄHEMMÄN kuin maa...
Miten sitten käy gravitaatiovakiolaskun? Ei kuinkaan, koska maapallolle täytyy laskea lisäksi liikemäärämomentti, mikä sillä menee kiertää akselinsa ympäri...
Ihmettelin joskus, että kiertelyjä laskiessa jätettiin huomiotta maapallon kiertyminen akselinsa ympäri, mutta siis KUUN TITAANITIHEYS ja maapallon kiertyminen akselinsa ympäri toivottavasti tuottaa oikean vastauksen?
Eli liikemäärämomentti täytyy laskea yhteen maan gravitaation kanssa ja siitä tulee sama kuin kuun gravitaatiosta...
Täytyy laskea myös kuun kertaalleen kiertyminen akselinsa ympäri...
Miten selitätte muuten, ilman että kuu on tiheämpi kuin maa sen, että se kääntyy VÄHEMMÄN kuin maa, se on ristiriita, joka tällä teorialla selittyy...
Myös tämä tekisi keskipakoismallin, missä kaukaiset kohteet olisivat hyvin tiheitä, eli niitä tavallaan tulisi olla "eksponentiaalinen määrä" kauempana lisää, mikäli kuitenkin samatiheyksisiä tai kertoimella 12*n^2 tähtikuoren tähtien määriä (ikosaedri) kun lasketaan kauemmille kohteille tarvittavaa massaa....
Tästä voisi tehdä vielä hienomman teorian, ja varmaan päivitän tämän tiedon joskus siihen "Fysiikka" kotisivuni tekstiin....Kun siis ihmettelette jollakin etäisyydellä LIIAN SUURTA tiheyttä - jos laskette sillä kaavalla, se on kokonaisarvo KAIKILLE kyseisellä etäisyydellä oleville kohteille... Siis jos tiehys on kuitenkin "lähellä" maan tiheyttä, se on vain kertaantunut esim. Jupiterin kuiden määrällä...
Hiukan vain ihmetyttää se, että eikö myös koko Auringon massa kertaudu jokaista eri etäisyyttä kohden samalla massa-arvolla, eli olisi siis aivan moninkertainen sen mukaan, mikä määrä on erietäisyydellä kohteita?
JOS siis maapallo olisi AINOA kohde etäisyydellä 1,496*10^11 m, olisi tiheys arvo se 5590 kg/m^3, mutta tämä on todellisuudessa kokonaisarvo KAIKILLE auringon massalla lasketuille arvoille. Siis todellisuudessa Auringon massa on moninkertainen AINA kun lasketaan uusi etäisyysarvo!
Näin se tiede kehittyy, kuka pysyy perässä? - A_KAR
A_KAR kirjoitti:
Kun siis ihmettelette jollakin etäisyydellä LIIAN SUURTA tiheyttä - jos laskette sillä kaavalla, se on kokonaisarvo KAIKILLE kyseisellä etäisyydellä oleville kohteille... Siis jos tiehys on kuitenkin "lähellä" maan tiheyttä, se on vain kertaantunut esim. Jupiterin kuiden määrällä...
Hiukan vain ihmetyttää se, että eikö myös koko Auringon massa kertaudu jokaista eri etäisyyttä kohden samalla massa-arvolla, eli olisi siis aivan moninkertainen sen mukaan, mikä määrä on erietäisyydellä kohteita?
JOS siis maapallo olisi AINOA kohde etäisyydellä 1,496*10^11 m, olisi tiheys arvo se 5590 kg/m^3, mutta tämä on todellisuudessa kokonaisarvo KAIKILLE auringon massalla lasketuille arvoille. Siis todellisuudessa Auringon massa on moninkertainen AINA kun lasketaan uusi etäisyysarvo!
Näin se tiede kehittyy, kuka pysyy perässä?Taisitte jo huomata, mikä vika tässä "Titaanikuu-teoriassa" on... Jos havaitaan ainoastaan kuun etäisyydellä titaanin tiheys, se tarkoittaa, ettei Aurinko vaikuttaisi massaamme enää ollenkaan, eli aurinko alkaisi puoliintua valoltaan jotenkin....
- A_KAR
A_KAR kirjoitti:
Taisitte jo huomata, mikä vika tässä "Titaanikuu-teoriassa" on... Jos havaitaan ainoastaan kuun etäisyydellä titaanin tiheys, se tarkoittaa, ettei Aurinko vaikuttaisi massaamme enää ollenkaan, eli aurinko alkaisi puoliintua valoltaan jotenkin....
Ja ehkä pitäisi puhua "lyijykuusta", jonka läpi Teräsmieskään ei nää?
Titaanin tiheyshän ei ole kuin 5540 kg/m^3 js siis lyijyn 11350 kg/m^3
- Aukino
Vielä lasku Galaksiemme tähtien etäisyyksistä:
Arviolta on galaksissamme 2*10^11 tähteä(200 mrd kpl)
Jos tähdet jakautuvat tasaisesti galaksiin, nk. ikosaedri sijainneilla:
Xkok = 12*1^2 12*2^2 12*3^2 12*4^2 ...
Xkok = 12*n*(n 1)*(2*n 1)/6 = 4*n^3 4*n^2 2*n^2 2*n
Xkok = 4*n^3 6*n^2 2*n
Xkok = 2*10^11, kun n = 3684
Eli kukin tähtikuori sisältää 12*n^2 tähteä...
Edellä saimme yhtälön:
1/G = 2*pi*Retä*(Rookierrettävä*Rmaa/(Rookiertäjä/Rookiertäjä)^3
Retä = (Rookiertäjä/Rookierrettävä)^3*(Rkiertäjä/Rkierrettävä)^3/(G*2*pi)
Jos siis PINNASSA on 12*n^2 tähteä,
on etäisyyttä kohden (12*n^2)^(1/2)-tähteä...
Tämä tarkoittaa, että Rookiertäjä on (12*n^2)^(1/2)-kertaa etäisyyteensä nähden tähtiä (koska ilman neliöjuurta kyse oli pinnassa olevista tähdistä)...
Näin ollen Rookiertäjä on siis tuon kertoimen verran suurempi, kuin perusetäisyys, kun se lasketaan...
Retä = (12*n^2)^(1/2)*(Rooaurinko/Rooaurinko)/(Raurinko/Rmaa)^3/G
Eli lähimmän tähtikuoren etäisyys on:
Retä = (12)^(1/2)*(6.96*10^8/6378140)^3/(6,67259*10^-11*2*pi)
Retä = 1.073647926*10^16 m = 1.134 valovuotta...
Kauin tähtikuori siis on 3684:
Retä = (12*3684^2)*(6.96*10^8/6378140)^3/(6,67259*10^-11*2*pi)
Retä = 3.955318963*10^19 m = 4178 vv...
Eli eihän olisikaan mahdollista että valovuoden etäisyydellä 1. tähtikuori, olisi 3684:s tähtikuori paljoa kauempana kuin 4000 valovuotta, jos tähtikuorilla kaikki tähdet yhtä kaukana toisistaan?
Tämä viittaa väkisinkin kretskuiluihin ja luomiseen:-)- A_KAR
Ongelma tietysti tuossa ym. on se, että galaksimme oletetaan kiekoksi eikä palloksi, niinkuin tuossa yllä....
Mutta siis tuo samainen kaava tuottaa ihan oikeita arvioita omassa aurinkokunnassamme, mitä nyt tosiaan kuulle tiheydeksi LYIJYÄ(11300 kg/m^3), silloin kun on muutettu kuuta vastaava tiheys kappaleiden säteiden suhteessa....
Ja pahempi ongelma tietysti kaavassa on, etten muista miten johdin sen tiheyden koroittamisen kolmanteen:-)
- juha822222
Veden tiheys on valtava
vesi ei ole pehmeä elementti järvessä
mutta pienemmässä määrässä vesi ei ole kova elementti
siis jos järvessä uit niin huomaat pian jos menet rintauintia esim että voimat alkavat hiipua taviksella, jos olet kuntouimari jaksat pitempää mutta fysiikan lait tulevat heilläkin vastaan jossain vaiheessa.
Jos tiputat veteen, vaikka 2-4 metrin syvyiseen vesialtaaseen uimahallissa niin kyllä mulla ainakin korvissani humisee ja tuntuu kehossa se veden kovuus ):
jos kuvitellaan että kannetaan isoa vesisaavia joka täynnä vettä niin sehän on suht painava vaikka siinä ei ole vettä hirveän paljoa vielä...voisi kuvitella että tuo on hyvin kevyt.- Misiip
Mikähän sinua oikein vaivaa?
Kysyt ja vastailet ihan itseksesi!!!???
Olisikohan aika mennä jollekin asiantuntijalle, josko tuskaasi löytyisi apua?
En sinänsä ota kantaa teoreemoihisi, koska en ole mikään tieteentuntija, mutta huolestuttaa tuo kysymys/ vastaus dilemma ihan yksinään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "984446Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293303No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452370- 351378
- 341113
- 321036
- 121033
- 158997
- 6924
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12862