Mihin perustuu neutraalin mesonin synnyttäminen elektronin ja positronin spinien epämääräisyys? Miksei niillä ole jo heti synnyttyään hajotusta mesonista määrätty spin? Yksi kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinnan olettamuksistahan on nimenomaan se että kun toisen syntyneistä hiukkasista spin mitataan ja se aktualisoituu havainnossa, tiedetään myös toisen syntyneen hiukkasen spin, eli sekin aktualisoituu epäselvästä tilasta. Mitä jos spinit ovatkin koko ajan ylös tai alas, ja vastinhiukkasella toisin päin? Silloinhan mitään kvanttilomittumista ei edes tarvittaisi asian selittämiseksi ja lokaalit vuorovaikutukset olisivat edelleen voimassa. Miksi siis spin ei voi olla jo määrätty heti hajoamisen jälkeen, ennen havaintoa?
Spinin epämääräisyys
Spinnissä
41240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Niissä spineissä ei olekaan mitään epämääräisyyttä, juuri tällaisten väärien perusteiden takia kvanttimekaniikan pohja on maho ja tulkinta väärä. EPR-paradoksi syntyy vain tällaisten väärien tulkintojen takia. Maailma on indeterministinen ja eilokaali vain jos uskoo esim. hiukkasten spinien epämääräisyyteen ennen mittausta, eli uskoo väärin ymmärrettyjen perusteiden päälle tehtyyn kvanttitulkintaan ja näiden väärien tulkintojen varassa tehtyjen kokeiden tuloksien väärintulkintaan.
Väärintulkinta 1:
syntyneiden hiukkasten spinit ovat epämääräiset
Väärintulkinta 2:
kun yhden hiukkasen spin mitataan, jollakin kaukovaikutuksella lomittumisella myös toinen spin määräytyy samalla kahdesta mahdollisesta tilasta
Väärä johtopäätös:
Maailma on todennäköisyysluonteinen ja indeterministinen sekä eilokaali.
EPR-paradoksin ja kokeiden taustalla on siis jo alusta asti väärin tulkittu kvantti-ilmiöiden maailma.
Kas kummaa kun kukaan ammattifyysikko ei taida jakaa mielipidettäsi.
Bellin teoreeman ja Aspectin kokeiden tulokset eivät riipu tulkinnoista eivätkä selity uskonnollissävyisellä inttämisellä.
Väitätkö ettei aloittajan mainitseman neutraalin spin-0 mesonin hajoaminen elektroniksi ja positroniksi kvanttitulkinta riipu siitä että niiden spinien oletetaan olevan epämääräisessä tilassa? Muutenhan olisi aivan selvää että kun toisen tila mitataan niin saadaan toisen tila, liikemäärän säilymislain perusteella. Ainut ongelma on se että fysiikka olettaa näiden hiukkasten spinin olevan ennen mittausta epämääräinen todennäköisyystulkinnan takia, siis osin spin on ylöspäin ja osin alaspäin. Jos se ei olekaan epämääräinen niin mitään valoa nopeampaa yhteydenpitoa ei tarvita koska jo hajoamisen yhteydessä toinen sai spinin alaspäin ja toinen spinin ylöspäin. Toisen hiukkasen vastakkainen spin ei siis yhtäkkiä realisoidu toisen hiukkasen spinin mittaamisen yhteydessä.
Tulkinta epämääräisestä spinistä johtaa järjenvasteiseen lopputulokseen, tulkinta jo alkujaan määrätyistä spineistä voidaan selittää lokaaleilla deterministisillä teorioilla. Taustalla on vain tulkinta todennäköisyysluonteisesta maailmasta, jossa spinit ovat sekatiloissa ennen mittausta, joka on väärä.
Kyösti Blinnikka. Bellin teoreema:
Lyhenne.
"...Entä sitten tapaus, jossa molempia (ilmaisimia) on käännetty 30 astetta eri suuntiin? ... Jos b- ja c-kohdissa antikorrelaatioita on yksi neljästä (1/4), niin kaksinkertaisella kulmaerolla (60 astetta) antikorrelaatioita tulisi olla enintään kaksi neljästä. Siis antikorrelaatioita on korkeintaan 2/4 = 1/2 eli 50 %. ...
Kvanttimekaniikan mukaan laskettu ennuste ko. tapaukselle on, että korrelaatioita tapahtuu 3/4 eli 75%. Kvanttimekaniikka siis rikkoo lokaalisuusolettamusta.
2.3. Todelliset kokeet
Koska Bellin epäyhtälön perusteella saadaan _ tarkka mitattavissa oleva luku_ , voidaan kokeellisesti mitata kumpi on oikeassa, lokaalinen, realistinen teoria vai kvanttimekaniikka. Mikäli kokeen tulos pysyy Bellin epäyhtälön rajoissa, on kvanttimekaniikka väärässä.
Tehdyt kokeet osoittavat kuitenkin, että kvanttimekaniikan mukainen korrelaatio on tosiasia, joten toisella polarisaattorilla mitattu tulos riippuu ensimmäisen polarisaattorin asettelusta ja päinvastoin. Mikään lokaalinen, realistinen teoria ei voi tehtyjen kokeiden perusteella selittää havaintoja. ... Edelleen kokeet eivät vain riko Bellin epäyhtälöitten mukaan laskettua arvoa, vaan ne toteuttavat mittaustarkkuuden rajoissa kvanttimekaniikan mukaan lasketun arvon."
Googlaa ja lue koko artikkeli. Fysiikka ei todellakaan oleta, kuten väitit, vaan laskee. Et ole tainnut perehtyä Bellin teoreemaan edes pintapuolisesti.
Paitsi jos avaruus on kvantittunut ja täten myös mahdolliset avaruudelliset suunnat ovat kvantittuneet. Tämä mahdollistaa mainitut korrelaatiot ilman oletusta lokaalisuuden rikkomisesta. Hiukkasten kulkusuunta ja polarisaattorin suunta voivat saada vain tiettyjä arvoja, joka aiheuttaa fotonien korrelaatiot eri kulmissa olevissa polarisaattoreissa. Näin maailma on edelleen kausaalin deterministinen ja lomittuminen on virheellisestä avaruustulkinnasta johtuvaa harhaa. Bellin teoreema ja Aspectin koe eivät siis yksin riitä kertomaan maailman indeterminismistä tai kumoamaan kausaalia determinismiä, koska taustalla oleva "piilomuuttuja" kvantittunut avaruus ja sen kvantittuneet arvot voivat vaikuttaa tuloksiin. Avaruuden-ulottuvuuksien väärä tulkinta voi siis viedä harhaan ja pahasti.
Fyysikot ovat hurahtaneet todennäköisyystulkinaan.
Sama juttu tämän dekoherenssin kanssa jossa hiukkasten häirinnät romahduttavat toistensa aaltofunktiot. Koko dekoherenssia ei tarvita kun ajatellaan tämän aaltofunkrtion romahtamisen johtuvan aivan normaalista kausaalista vuorovaikutuksesta hiukkasten välillä. Diskreetin avaruuden diskreetit hiukkaset vuorovaikuttavat naapureidensa kanssa lokaalisti, eli häiritsevät toisiaan perusmittakaavassa, koko todennäköisyystulkinnan dekoherenssia tai aaltofunktiota ei edes tarvita, vaan palataan kausaaliin deterministisesti kvantittuneeseen fysiikaan. Kvantittunut ei ole synonyymi todennäköisyysluonteiselle tai tilastolliselle tai epämääräiselle, se kertoo että luonto on epäjatkuvasti muuttuva.
"Fyysikot ovat hurahtaneet todennäköisyystulkinaan."
Siis kaikki fyysikot ovat hurahtaneita, mutta onneksi sinä korjaat tilanteen.
Onkohan realismintajusi vähän hukassa? Tutustu nyt ihan oikeasti Bellin teoreemaan ja kokeisiin. Sinun pitäisi kyetä osoittamaan joko teoreema tai koejärjestely vääräksi. Asia on yksiselitteinen.
Esimerkki koski neutraalin spin 0 mesonin hajoamista elektroniksi ja positroniksi, joka on täysin selitettävissä klassisella fysiikalla kvanttilisäyksellä.
Googlattu lainauksesi koskee taas fotonikokeita. Nämä pystytään myös kuvaamaan deterministisesti diskreetillä avaruudella, jossa tietenkin myös rotaatiot ym. ovat kvantittuneet aika-avaruuden kvantittumisen takia. Tämä diskreetisti kvantittunut avaruus rajoittaa fotonien kulkua, joten saadaan mitattu antikorrelaatio ilman lokaalisuuden rikkoutumista. Olettamalla avaruus jatkuvaksi "vapaaksi" saadaan tuloksia jotka tukevat todennäköisyysolettamaa. Samoin kuin hiukkaset eivät ole pistemäisiä, avaruus ei ole jatkuvaa.
Myös radioaktiivisen hajoamisen ns tunneloituminen on kuvattavissa täysin kausaalina tapahtumaketjuna deterministisesti kvantittuneessa avaruudessa. Schrödingerin kissa siis on laatikossaan joko elävä tai kuollut riippuen siitä onko kausaalin deterministinen tapahtumaketju hajottanut ytimet. Missään epämääräisessä tilasa se ei ole.
Jos nämä ovat kuvattavissa, niin ole hyvä ja kuvaa (ja käy pokkaamassa Nobel). Muuten juttusi on turhaa löpinää.
Et tainnut vieläkään lukea Bellin teoreemaa?????
Ja sinäkin korkeintaan olet kopioinut tekstin.
Kopioimisen lisäksi olen lukenut sen, kuten myös paljon muita tekstejä. Jotain niistä olen kyennyt jopa ymmärtämään.
Kuvitteletko sinä luovasi fysiikkaan jotain uutta? Minä en kuvittele. Rahkeeni eivät kerta kaikkiaan riitä siihen. Hyvä kun kykenen sisäistämään Bellin teoreeman ajatuksen ja Aspectin kokeen merkityksen.
"Fyysikot ovat hurahtaneet todennäköisyystulkinaan."
Toisaalta tämä kommenttisi osoittaa, että pidät itseäsi koko fyysikkokuntaa fiksumpana, joten etköhän sinä ainakin omasta mielestäsi kykene luomaan uutta kvanttifysiikan saralle. :D
No jos kaikilla olisi sama asenne kuin sinulla niin mitenhän pitkällä fysiikka olisi?
Vastasin aloittajan kysymykseen ja totesin että spinien ollessa määrätyt jo hajomisessa, mitään kausaaliongelmaa ei edes ole. Samoin muille todennäköisyystulkinnan järjenvastaisille kvantti-ilmiöiden tulkinnoille olen kehittänyt deterministiset mallit, jolloin mitään epälokaaleja ratkaisuja ei edes tarvita. Se on sama onko valtaosa fyysikoista eri mieltä, deterministinen tulkinta kvanttifysiikan ilmiöille on ainakin kaunein vaihtoehto.
Et siis ymmärrä Bellin teoreemaa. Selevä.
Kokeessa toisen ilmaisimen muutokset vaikuttivat toisen ilmaisimen tulokseen. Se ei selity millään piilomuuttujalla, kuten tilojen määräytyminen jo hajoamisessa.
Jos olet kehittåänyt deterministiset mallit, kuten usein olet väittänyt, niin miksi ihmeessä et julkaise niitä?
Asenteesta.
Olen kapealla sektorilla fysiikan ammattilainen, mutta ymmärrän rajoitukseni, enkä edes yritä alkaa mähkimään kvanttiteorioita uusiin puihin. Siihen minulla ei ole koulutusta. Sinun koulutuksestasi en tiedä, mutta juttujesi perusteella et oikein tunnu ammattifyysikolta.
"Et siis ymmärrä Bellin teoreemaa. Selevä.
Kokeessa toisen ilmaisimen muutokset vaikuttivat toisen ilmaisimen tulokseen. Se ei selity millään piilomuuttujalla, kuten tilojen määräytyminen jo hajoamisessa.
Jos olet kehittåänyt deterministiset mallit, kuten usein olet väittänyt, niin miksi ihmeessä et julkaise niitä?"
Koita nyt ymmärtää että erilainen tulkinta avaruuden rakenteesta antaa erilaiset korrelaatio-odotukset hiukkasten käyttäytymiselle, esim. fotoneille eri polarisaatiotiloissa. Juuri tämä tulosten korrelaatio puhuu nykyään todennäköisyystulkinnan puolesta. Jos samat tulokset saadaan ilman todennäköisyysolettamaa deterministisellä mallilla jossa ei ole epämääräisyyttä, tulkinta on paljon kauniimpi. Jos et ymmärrä asiaa niin selevä, ei voi mitään.
Olisi kiva jos joku vastaisi minunkin aloittamaani kysymykseen.
"Miksi siis spin ei voi olla jo määrätty heti hajoamisen jälkeen, ennen havaintoa?"
Jos näin olisi, niin Aspectin koe antaisi toisenlaisen tuloksen:
Bellin epäyhtälöitten testaamiseksi tehdyt kokeet osoittavat, että alkeishiukkasen polarisaatiotason mittauksessa tulos riippuu myös kaukana sijaitsevan toisen mittauslaitteen asetteluista. Jos hiukkasella olisi jo lähtiessä tietty polarisaatio, ei sen hiukkasparin mittausntrumentin muutos vaikuttaisi siihen.
"Olisi kiva jos joku vastaisi minunkin aloittamaani kysymykseen."
Siihenhän tässä on yritetty vastata. Vai ymmärränkö kysymyksen väärin?
Kyselisin miten se riippuu tässä mainitsemassani esimerkissä toisen mittauslaitteen asettelusta? Kyseessähän on spin 0-hiukkanen, joka hajoaa elektroniksi ja positroniksi. Jos positronin spiniksi mitataan spin alaspäin, niin elektronin spiniksi saadaan spin ylöspäin, ja toisinpäin. En ymmärrä miten tässä kyseisessä mittauksessa tulos riippuu toisen mittauslaitteen asettelusta, kun omasta mielestäni se riippuu vain ensin mitatun hiukkasen spintilasta. Kun mitatun hiukkasen spin on ylöspäin tai alaspäin, toisen hiukkasen spintilan pitää olla vastakkainen. Tämä liikemäärän säilymisen takia.
Aspectin mittaukset sen sijaan tehdään fotonikokeilla, mutta tässä mainitsemassani esimerkissä on kyse kahdesta hiukkasesta ja niiden spintiloista. Vai laajennetaanko Aspectin kokeiden tulokset ja oletukset koskemaan automaattisesti kaikkia hiukkaskokeita?
Miten voidaan todentaa että spin 0-mesonin hajoamistuotteiden spinit todella ovat sekatilassa ennen mittausta, ettei niillä ole heti hajoamisen jälkeen yksikäsitteisiä vastakkaisia spintiloja?
"Vai laajennetaanko Aspectin kokeiden tulokset ja oletukset koskemaan automaattisesti kaikkia hiukkaskokeita?"
Onko eri alkeishiukkasille eri kvanttifysiikka?
Kerropa sitten miten hajonneen hiukkasen synnyttämien tytärhiukkasten spin"sekatila" mitataan ja todetaan ettei niillä ole määrättyä spintilaa heti syntymästään asti? Et voi vedota Aspectin kokeisiin, vaan kerro se koejärjestely joka kertoo että ne ovat sekatilassa ennen mittausta. Sillä jos ne eivät ole sekatilassa vaan määrätyssä tilassa, on aivan selvää että kun toiselle hiukkaselle mitataan spin ylös, niin toiselle se on spin alas ihan energian/liikemäärän säilymisen takia. Toisen hiukkasen spin ei siis spontaanisti aktualisoidu toisen mittauksen jälkeen, vaan niillä oli energiaperiaatteiden mukaiset spintilat heti hajoamisesta jälkeen jotka mittaus vain kertoo.
Tämä on tätä tyhjänpäiväistä jaskanjauhantaa. Mikset kerro miten asiat ovat tässä määrätyssä tapauksessa, vai etkö ymmärrä koko asiaa? Oma vastaukseni "Spinnissä"-nimimerkille on se että kyseisen hajoamisen hiukkasilla on määrätyt spinit koko ajan, eikä mitään sekatilaa ole olemassakaan. Tämä poistaa koko ongelman spin-0 mesonin hajoamistuotteiden kohdalta, mitään lomittumista hiukkasten välillä ei tarvita.
Havainto ei siis realisoi toisen hiukkasen spiniä, jolloin muka myös toisen hiukkasen spin aktualisoituu eilokaalisti. Kun hiukkasilla tässä hajoamistapahtumassa on jo alkujaan määrätyt spintilat, on selvää että mikäli selvitetään toisen hiukkasen spin, niin toisella hiukkasella sen pitää olla vastakkainen, koska ne jakoivat syntyessään alkuperäisen hiukkasen liiketilan. Näin spin 0 hiukkanen hajotessaan tuottaa spin -1/2 ja 1/2 (=0) hiukkaset. Todennäköisyystulkintaongelma on siis pelkästään filosofinen tässä hajoamistapahtumassa. Fotonikokeilla on turha koittaa sotkea tätä yksinkertaisinta tulkintaa joka ei vaadi lomittumisharhaa.
Heitähän viite artikkeliin, joka tukee väitettäsi.
Alkeishiukkaset ovat kvanttifysiikan mukaan epämääräisessä tilassa. Vaikka asia on todistettu fotoneilla, pätevät samat kvanttifysiikan lait myös muihin alkeishiukkasiin. Scrödingerin aaltoyhtälö voidaan kirjoittaa kaikille ja Heisenbergin epämääräisyys koskee kaikkia.
En ole kvanttifysiikan asiantuntija, mutta alasta jonkin verran lukeneena olen päätynyt eo. johtopäätökseen. Mikäli haluat todistella jotain muuta, sinun pitäisi kyetä viittaamaan edes johonkin ammattilaisartikkeliin asian tiimoilta. Oma "asiantuntemukesi" ei jankutuksineen ole minua oikein vakuuttanut.
"Alkeishiukkaset ovat kvanttifysiikan mukaan epämääräisessä tilassa. Vaikka asia on todistettu fotoneilla, pätevät samat kvanttifysiikan lait myös muihin alkeishiukkasiin."
Asiaa ei ole lopullisesti todistettu edes fotoneilla. Asia on tulkittu näin, koska todennäköisyystulkinta on helppo ratkaisu. Diskreetti avaruus ja sen kvantittuneet ominaisuudet mm. rotaatiotilat sekä eipistemäiset hiukkaset antavat korrelaatiot ilman todennäköisyystulkintaa.
Koska "alkeishiukkaset ovat kvanttifysiikan mukaan epämääräisessä tilassa", ei tarvitse edes ajatella tai tutkia mahdollisuutta että alkeishiukkasten ominaisuudet vaikkapa spin olisi määrätty koko ajan??? Näppärää.
"Scrödingerin aaltoyhtälö voidaan kirjoittaa kaikille ja Heisenbergin epämääräisyys koskee kaikkia."
Dekoherenssilla voi periaatteessa määritellä aaltofunktion "jatkuvan romahdustilan" myös pienissä kappaleissa, jolloin käytännössä aaltofunktiota ei edes tarvita, vaan tilalle voidaan ottaa diskreetin avaruuden lokaalit vuorovaikutukset.
"En ole kvanttifysiikan asiantuntija, mutta alasta jonkin verran lukeneena olen päätynyt eo. johtopäätökseen."
Et ole päätynyt johtopäätöksiin, vaan imenyt muiden johtopäätökset sellaisenaan.
"Mikäli haluat todistella jotain muuta, sinun pitäisi kyetä viittaamaan edes johonkin ammattilaisartikkeliin asian tiimoilta. Oma "asiantuntemukesi" ei jankutuksineen ole minua oikein vakuuttanut."
Kaikki aikanaan.
"Kaikki aikanaan. "
Keskuselunne on ollut huvittavaa. Toinen puhuu fysiikasta ja toinen unelmistaan fysiikan suhteen. Ei tuosta taida tulla lasta eikä paskaa. Taitaa ainakin mennä joltinenkin aika. Jos et edes ymmärrä, että asia on aukottomasti todistettu, niin eipä taida sillä pohjalla kovin äkkiä mullistavaa teoriaa syntyä
No jäädään odottamaan.
"Jos et edes ymmärrä, että asia on aukottomasti todistettu"
Kvanttifysiikka on siis Raamattuun verrattavaa lopullista ja täydellistä Sanaa?
On se sinun käsitystasollesi.
Kvanttifysiikka on tarkin teoria, jota on ikinä tehty. Se ennustaa mikrokosmosta mittaustarkkuudella. Sinä väität kvanttifysiikan tulkinnan olevan väärä ilman, että kykenet antamaan yhtään mitään sen tilalle. Sitten, kun et muuta keksi, alat vetämään analogioita uskontoon. Melko epätoivoista touhuilua sanoisin.
Kvanttifysiikka ja kvanttifysiikan todennäköisyystulkinta, kaksi eri asiaa. Bohmin pilottiaalto- ja monimaailmatulkinta ovat muita tulkintoja kvantti-ilmiöille.
Ja miten ne kumoavat Bellin teoreeman tai Aspectin kokeet? Siitä on kysymys.
Paitsi jos avaruus on kvantittunut ja täten myös mahdolliset avaruudelliset suunnat ovat kvantittuneet. Tämä mahdollistaa mainitut korrelaatiot ilman oletusta lokaalisuuden rikkomisesta. Hiukkasten kulkusuunta ja polarisaattorin suunta voivat saada vain tiettyjä arvoja, joka aiheuttaa fotonien korrelaatiot eri kulmissa olevissa polarisaattoreissa. Näin maailma on edelleen kausaalin deterministinen ja lomittuminen on virheellisestä avaruustulkinnasta johtuvaa harhaa. Bellin teoreema ja Aspectin koe eivät siis yksin riitä kertomaan maailman indeterminismistä tai kumoamaan kausaalia determinismiä, koska taustalla oleva "piilomuuttuja" kvantittunut avaruus ja sen kvantittuneet arvot voivat vaikuttaa tuloksiin. Avaruuden-ulottuvuuksien väärä tulkinta voi siis viedä harhaan ja pahasti.
Samaa mieltä, kvanttifysiikka on tarkin teoria, mutta kvanttimekaniikan tilastollinen/todennäköisyystulkinta on vain ja ainoastaan kvanttifysiikan tulkinta.
Energia on kvantittunut (fotonien, atomien jne.) ja tämä on ero klassiseen fysiikkaan. Mutta avaruuden tilastollisluonteisuus on vain tiettyjen kokeiden tulkintojen tuoma kuva. Se voi olla oikea, mutta aivan yhtä hyvin se voi olla väärä, jos ja kun tietyt käsitykset avaruudesta ovat vääriä. Jos ja kun monien seikkojen sanelemana (mustan aukon informaatio, kvanttigravitaatio) avaruus osoitetaan kvantittuneeksi, siis diskreetiksi ja samojen joudutaan tekemään ajan kanssa, niin tämä kvantittaa myös muut suureet ja esim. suunnat. Tässä on se "piilomuuttuja" joka vaikuttaa polarisaatiokokeisiin, ja antaa väärän oletuksen indeterminismistä kun sitä tulkitaan väärän avauusolettaman kautta (pistemäiset hiukkaset, jatkuva avaruus, vapaat suureet).
Kerrohan kuka nykyisistä huippufyysikoista EI olisi mennyt harhaan ja pahasti? Voisiko olla, että sinä taistelet tuulimyllyjä vastaan ja olet pahasti harhassa?
Itse kallistun sen vaihtoehdon kannalle.
Kerropa moniko fyysikko tutkii diskreettejä avaruusmalleja ja niiden vaikutusta kvanttikokeiden tuloksiin?
Yksi uusi suunta on myös holografiaperiaate, johon viittaa muunmuassa mustan aukon informaatio. Tilavuudet korvataan tässä pinta-aloilla. Miten luulet Aspectin kokeiden tulosten indeterministisyyden tässä kontekstissa? Vaikka tulokset tukevat todennäköisyystulkintaa nykyisessä käsityksessämme avaruuden rakenteesta, toinen tulkinta (diskreetti avaruus ja/tai holografinen avaruus) voi antaa täysin deterministisen selityksen nykyisen todennäköisyystulkinnan sijaan.
Ja sitten viitteitä tiedeartikkeleihin. Hologrammiavaruus on hypoteesina tuttu, mutta sen deterministisyydestä kuulen nyt ensimäisen kerran.
Myöskään mustien aukkojen teoriat eivät viittaa deterministisyyteen.
Ei vaikuta Bellin teoreemaan. Kyse ei ole tulkinnasta.
Sille voidaan luoda yhtä hyvin deterministisiä malleja, mikään ei niitä estä. Itse asiassa holografinen avaruus voi selittää havaitut kvantti-ilmiöiden outoudet deterministisesti, siten että meidän tavallamme tulkita väärin avaruutta todellisena 3D-tila-avaruutena saamme järjenvastaisia tuloksia, jotka tukevat todennäköisyysolettamaa. Sen sijaan kokeiden tulkinta holografisella avaruudella ja sen geometrialla antaa aivan kausaalin determinismin mukaisia tuloksia.
Et vain ymmärrä asiaa. Kannattaa opiskella lisää.
laitas linkki tieteelliseen julkaisuun, jossa kantaasi tuetaan. '
Ymmärryksen puute saattaa olla myös sinun puolellasi.
Hiukkasta ympäröivä pilottiaalto voi kumota, tästä aallostahan määräytyy hiukkasen käyttäytyminen ja se vaikuttaa raon ja muiden jo kulkeneiden hiukkasten kanssa.
Ja miten vaikuttaa Bellin teoreemaan, vaikka pilottiaalto olisikin olemassa?