Kuka muistaa vielä niiitä aikoja kun LYL:ssä oli niitä entisiä, legendaarisia, opettajia. Kuten Helojoki, Hämäläisen Ville, Amalia, Tuupa, Sässärä, Kontturin Jorma, Keron Jouko ja monta muuta.
Olisi niistä tarinoita vaikka kuinka. Mutta kerron itse yhden miten Tuupa aina uuden luokan opetettavaksi saadessaan kertoi tarinan miten hän oli joskus suuttunut jollekin pojalle niin että potkaisi poikaa persuksiin niin jotta poika lensi oven läpi. No, tosiasiassa hän oli mitä ihanin ihminen, en nähnyt koskaan suuttuvan. Rauha hänen muistolleen.
Muistellaas vanhaa Lieksan Yhteislyseota.
Vara_tankero
95
5159
Vastaukset
- siitä on aikaa
Voi tok mie heijjät muistan!
Mehu-Maija siellä kellarissa piti tytöille jöötä.
Panuvaaran Liisalla oli kintut koirankarvoja täynnä ja jaloissa eripari -sukat ( toisessa sauna ja toisessa ei) ja saksan opiskelu oli sitäsuntätä. Sillä oli kiinanpalatsikoiria sehr viel.
Kontturi oli pieni mies, mutta tiukka ope, äidinkieltä?. Impivaarako se opetti matikkaa? Kutvonen poikien voikkaa. Keron muistelen taas olleen ison ja riuskan ruotsin open?
Opetti meikää Sarkalassa ekan vuoden, kun ei sovittu Moisionkadulle.
Biologiaa Esko Lappi, taitaa vieläkin kertoa luonnonystäville kukista ja meh...
Siimeksen Antti heitteli sienellä ja taisi olla pikkuhiprakassa tunneilla.
Viktor Riissanen kirjoittelee kirjoja nykyään.
Sinikka Evesti pikkuriikkinen saksan maikka, hiirulainen hiljaa ja ujona .
Kalkkunasta tykkäsin. Ihmetteln vieläkin miten hän jaksoi pienellä sievällä käsialalla kirjoittaa taululle pitkät historian rimpsut. kaija elää vielä.
Hämäläisen tunnilla ei kukaan kuunnellut, Ville jorisi omiaa ja muut teki samoin.
Voi, voi, niitä aikoja :)- LYL ent. oppilas
-----Hämäläisen tunnilla ei kukaan kuunnellut, Ville jorisi omiaa ja muut teki samoin-----
Ville ei ollut mikään tiukkapipo mutta muistelen kyllä hänen tunneillaan olleen suhteellisen hyvän järjestyksen. Hänellä oli luontaista auktoriteettia. Joskus luki jostain vanhasta kirjasta pitkiä pätkiä vanhoja kreikkalaisia tarinoita.
Kontturi opetti joskus poikien käsitöitä. Kero oli pitkä mies mutta mahdottoman laiha ja kapea. Ei mitään painijan hartioita. Vaikka oli vain ylioppilas titteliltään niin hyvin se osasi opettaa, paremmin kuin moni ns. pätevä.
Amaliaa vähän pelättiin, oli aika kireä neiti-ihminen. Meni tosin myöhemmin naimisiin ja otti nimekseen Mäenpää-Hopia. Eläneekö vielä, en tiedä. - yo72
Satuinpa jotenkin silmäilemään näitä viestejä. Itse en ollut lykkiläinen vaan pyllistä yo vm -72. Tuttuja opettajien nimiä vilahtelee, tuo Panuvaaran Liisa, olikos hän "Sohvi" lempinimeltään? Ajeli sellaisella farmari-kansanautolla. Lapin Eskohan oli meillä rexinä vielä 1972, Kontturikin taisi käsitöitä PYLlissä opettaa. O tempora, o mores. Ja jos tästä saisi viestiketjua aikaan, niin olihan meillä keskikouluaikana huippupainonnostajakin opettajakunnassa, Eskelisen Matti. Ketäs muita? Unsi Männistö...
- Amirachirocontti
Pistäisittekö ystävällisesti oman nimenne syytöksien alle. Mielestäni koulussa oli ihan hyvät opettajat ja työrauha verrattuna nykyisen peruskoulun aikaansiellä ja muualla. Ei tule tuohesta takkia, voisi olla sen ajan opetajien kommentti meistä.
Liittutaulu oli hankala luettava ja luokassa huono ilma iltapäivisin. Oppilaat haisimme kerran viikossa pesytyneiltä ja voimistelusalin lattia oli tahmea.
1954-1962 ullamaria.hiltunen@
- Nannukka K
Ei elä Martta enää. Hänen kuolinilmoituksensa oli muutama vuosi sitten Kotimaa lehdessä.
- Voi entisaikoja
Mahtaneeko näistä entisajan opettajista kuten Hämäläisen Ville ja Tuupaisen Rauha ja Jouko Kero elää enää kukaan. Helojokihan muistaakseni on myös kuollut jo aikaa sitten.
- Entinen oppilas
Helojoki oli pieni mies mutta hänestä lähti kokoonsa nähden mahtava ääni. Huuto kaikui joskus kerroksesta toiseenkin. Oli joskus lukukauden päätteeksi jälki-istunnossa ja Helojoki kävi pitämässä meille kevyen "alkupuhuttelun". Melkein ikkunat helisi kun ukko huusi meille "roistoille". Mutta se oli sitä aikaa, ei taida olla enää mahdollista.
- Taravankero
Oli se joskus iso koulu, oppilaita n. 800 pitäjän joka puolelta. Mitä lie nykyään?
- oisdyfoads
oho!
Oi niitä aikoja...
Silloin kun minä yritin siellä jotain oppia, se oli vielä Lieksan Yhteiskoulu. Opettajat oli osin samoja kuin edellä, historiaa ja maantietoa opetti Paavo Kontkanen (fil.tohtori) Matikassa oli ekaluokalla Anttilan Eino H(liikunnanopettaja), myöhemmin Valosen Pekka. Kaija Kilpi suomen kieltä, Ämmä ruotsia, Eero Lemola Saksaa, sittemmin Sirkka Hyvärinen.- oi ihanaa aikaa
Huh, ihan outoja nimiä minulle nuo kaikki ! Itse olin siellä 1960-luvun alkupuolella mutta en muista ketään noista.
Matikkaa muuten opetti Pielisjärven silloisen kunnanlääkärin Paavo Piiroisen vaimo, etunimeä en muista. Oli muistaakseni ekonomi koulutukseltaan.
Sitten siellä opetti kieliä Maija-Liisa Kolehmainen. Sanottiin, että hän oli itsensä kuuluisan näyttelijän Vilho Ilmarin tytär. - oi ihanaa aikaa
oi ihanaa aikaa kirjoitti:
Huh, ihan outoja nimiä minulle nuo kaikki ! Itse olin siellä 1960-luvun alkupuolella mutta en muista ketään noista.
Matikkaa muuten opetti Pielisjärven silloisen kunnanlääkärin Paavo Piiroisen vaimo, etunimeä en muista. Oli muistaakseni ekonomi koulutukseltaan.
Sitten siellä opetti kieliä Maija-Liisa Kolehmainen. Sanottiin, että hän oli itsensä kuuluisan näyttelijän Vilho Ilmarin tytär.Heh, nyt tuli etunimi mieleen, oli Kerttu Piiroinen.
- muistanpa-hyvinkin
oi ihanaa aikaa kirjoitti:
Heh, nyt tuli etunimi mieleen, oli Kerttu Piiroinen.
Sukunimi oli Piironen ja hän oli koulutukseltaan ekonomi. Matkan opettaja jonkin aikaa 60-luvun alussa. Miehensä Paavo oli Pielisjärven kunnanlääkäri ja myös Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Pankakosken tehtaan työterveyslääkäri.
- muuten-ihan-hyvä
muistanpa-hyvinkin kirjoitti:
Sukunimi oli Piironen ja hän oli koulutukseltaan ekonomi. Matkan opettaja jonkin aikaa 60-luvun alussa. Miehensä Paavo oli Pielisjärven kunnanlääkäri ja myös Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Pankakosken tehtaan työterveyslääkäri.
Pitää olla matikan - ei matkan opettaja!
Kuten monet meistä tietävät tai muistavat, pitkäaikaisimmat Lieksan yhteiskoulun (1924 - 1956), myöhemmin Lieksan yhteislyseon (1956 -1973) pitkäaikaisimmat rohtorit olivat Arsi Panuvaara ja Maino Helojoki. Arsi Panuvaara (sukunimi oli Pantsu vuoteen 1934 saakka) oli rehtorina vuosina 1924 - 1950 ja Mainio Helojoki vuosina 1950 - 1973. Helojoki aloitti saksan ja ruotsin kielten opettajana vuonna 1936. Minuakin hän opetti kolmisen lukuvuotta 50 -luvun lopulta 60-luvun alkuun.
- pienipellavapää
Kyllä Matleena. Hän on lääkäri ja erikoistunut migreenin hoitoon. Olin Matleenan kanssa samalla luokalla Lieksan yhteislyseossa.
Vai sitä hänelle nyt kuuluu.
Viimeksi kun pihassa poiketessa näin, oli pieni tyttö.
Älä vaan turhaan pelästy, mutta luulen tunteneeni äitisi, en ole aivan varma.- nyt.jurppii
kamuttaja kirjoitti:
Vai sitä hänelle nyt kuuluu.
Viimeksi kun pihassa poiketessa näin, oli pieni tyttö.
Älä vaan turhaan pelästy, mutta luulen tunteneeni äitisi, en ole aivan varma.Ketä muita sinä tältä palstalta tunnet tai tiedät entä mitä arkistosi kertoo heistä?
- asuin.naapurissa
kamuttaja kirjoitti:
Vai sitä hänelle nyt kuuluu.
Viimeksi kun pihassa poiketessa näin, oli pieni tyttö.
Älä vaan turhaan pelästy, mutta luulen tunteneeni äitisi, en ole aivan varma.Vihjaa vähän kuka on hänen äiti
- pienipellavapää
kamuttaja kirjoitti:
Vai sitä hänelle nyt kuuluu.
Viimeksi kun pihassa poiketessa näin, oli pieni tyttö.
Älä vaan turhaan pelästy, mutta luulen tunteneeni äitisi, en ole aivan varma.Kyllä varmaan tunsitkin, koska se kävi ilmi yhden aiemman keskustelun aikana.
- sippuras
Hei sinä voit auttaa komuttajan selvityksessä kerro tietosi.
pienipellavapää kirjoitti:
Kyllä varmaan tunsitkin, koska se kävi ilmi yhden aiemman keskustelun aikana.
Toivottavasti en kertonut liikaa, ettet paljastu.
Muistan jutun.- pienipellavpää
kamuttaja kirjoitti:
Toivottavasti en kertonut liikaa, ettet paljastu.
Muistan jutun.Jos tunsit äitini niin mahdollisesti tiedät/arvaat yhden asian hänen elämästään. Siihen liittyy päivämäärä 11.11.1948.
Ei tarvitse kertoa asiaa, riittää kun sanot ymmärrätkö mistä puhun. pienipellavpää kirjoitti:
Jos tunsit äitini niin mahdollisesti tiedät/arvaat yhden asian hänen elämästään. Siihen liittyy päivämäärä 11.11.1948.
Ei tarvitse kertoa asiaa, riittää kun sanot ymmärrätkö mistä puhun.Olen tuossa miettinyt ja lopputulos on tämä.
Olen joko erehtynyt äitisi suhteen, tai muistini ei pelaa.
En nimittäin saa mieleeni mitään varmaa mimenomaan juuri tuohon päivään liittyvää, joka voisi koskea äitiäsi.- pienipellavapää
kamuttaja kirjoitti:
Olen tuossa miettinyt ja lopputulos on tämä.
Olen joko erehtynyt äitisi suhteen, tai muistini ei pelaa.
En nimittäin saa mieleeni mitään varmaa mimenomaan juuri tuohon päivään liittyvää, joka voisi koskea äitiäsi.No helpotetaan vähän. Tuona päivänä tapahtunut asia näkyi äitini elämässä ja teki hänestä erikoilaatuisen. Itselleni selvisi tuon tapahtuman päivämäärä vanhasta asiapaperista kiirastorstaina. En ole tiennytko. asian taphtuma-ajankohtaa aikaisemmin. On yksi asia josta äitini tunnistaa varmasti.
pienipellavapää kirjoitti:
No helpotetaan vähän. Tuona päivänä tapahtunut asia näkyi äitini elämässä ja teki hänestä erikoilaatuisen. Itselleni selvisi tuon tapahtuman päivämäärä vanhasta asiapaperista kiirastorstaina. En ole tiennytko. asian taphtuma-ajankohtaa aikaisemmin. On yksi asia josta äitini tunnistaa varmasti.
Voin olla väärässä äitisi suhteen.
Ainoa josta olisi mielikuva, niin liittyy korkea lämpötila.
En asunut tämän epäilemäni ihmisen lähistöllä.
Kuitenkin ilmeisesti tunnen koska kerroit minun kirjoittaneen hänestä jotain aikaisemmin.
En ilmeisesti saa yhdistää oikeaa henkilöä, vaan jonkun toisen.- pienipellavapää
No seuraava vihje ,äitini oli vaalea ja nuorena kaunis. Muistutti kovasti Regina Linnanheimoa ja harrastikin teatteritaiteita. Nuoruuden kuvansa löytyy Kantapuun yhdestä kuvasta.
- Anonyymi
Minäkin olin Matleenan kanssa samalla luokalla, ilmeisesti siis sinunkin kanssa, kuka lienetkin.
- saatava.rautoihin
kamuttaja on varmaan tosi vanha ukko kun tuntee yli 65v naisen äidin.
Minäkin tunsin 1870 -luvulla syntyneen mummoni yli 20 vuotta, kun hän asui meillä.
- Mutkonen
Oliko voimistelun ope joku Vutkonen tai Putkonen
- rotestimökinpoika
Matti Kutvonen
- pienipellavapää
Oli luokanvalvojamme kun aloitin koulunkäyntini Lieksan yhteislyseossa.
Matti Kutvonen tuli Kai Öhmannin tilalle voimistelun opettajaksi. Öhmann on/olisi nyt 88 vuoden ikäinen. Monet muistavat "Öhkyn" hyvin värikkäänä persoonana. Hän piipahti rellullansa vuoden 1960 olympialaisissa Roomassa, josta hänellä olikin paljon kerrottavaa.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Matti Kutvonen tuli Kai Öhmannin tilalle voimistelun opettajaksi. Öhmann on/olisi nyt 88 vuoden ikäinen. Monet muistavat "Öhkyn" hyvin värikkäänä persoonana. Hän piipahti rellullansa vuoden 1960 olympialaisissa Roomassa, josta hänellä olikin paljon kerrottavaa.
Öhkystä kuulin, että oli reipas otteissaan.
Urheilukentällä tavattiin, mutta miesten kesken oli aivan mukava kaveri.Matin taustaa en muista, eikä taida olla arkistossani.
Matin vaimoa ihailen yrittämishalusta ja sisukkuudesta.
Hän nousi vaatimattomista olista ja kouluttautui opettajaksi.
Hänen veljensä muistaakseni kunnostautui, tai ainakin osallistui Estonian pelastustoimiin.- rotestimökinpoika
Matti vaimoineen asui seinänaapurina Koskella -60 luvulla.
kamuttaja kirjoitti:
Öhkystä kuulin, että oli reipas otteissaan.
Urheilukentällä tavattiin, mutta miesten kesken oli aivan mukava kaveri.Kai Rudolf Petter Öhmann oli hyvin aikaansaava mies. Lieksassa asuessaan kolmekymppisenä miehenä hänellä oli jo neljä lasta toisesta avioliitostaan, yksi vuotta kohden. Ensimmäisestä avioliitosta oli kaksi. Hän harrasti myös oikeaa kalastusta.
- lapsen.vinkkeli.hämää
rotestimökinpoika kirjoitti:
Matti vaimoineen asui seinänaapurina Koskella -60 luvulla.
Minkä ikäinen Kutvonen on? Katsoin koulukuvia, mutta en osaa sanoa. Hän oli -75 luokanvalvojamme.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kai Rudolf Petter Öhmann oli hyvin aikaansaava mies. Lieksassa asuessaan kolmekymppisenä miehenä hänellä oli jo neljä lasta toisesta avioliitostaan, yksi vuotta kohden. Ensimmäisestä avioliitosta oli kaksi. Hän harrasti myös oikeaa kalastusta.
Monet ihmettelevät kamuttajan arkistoja. Ei arkistoissa ole mitään ihmettelemistä. Monilla ihmisillä on monenlaisia arkistoja monista eri aiheista. Öhmannin tiedot kaivoin omasta arkistostani, joka onkin paisunut melkoiseksi paikallishistorian tietolähteeksi vuosikymmenien aikana. Kun oma muisti ei aina "pelaa", asioita voi tarkistaa arkistoista. Öhkyn syntymäpäivä oli äskettäin 15.3.
lapsen.vinkkeli.hämää kirjoitti:
Minkä ikäinen Kutvonen on? Katsoin koulukuvia, mutta en osaa sanoa. Hän oli -75 luokanvalvojamme.
Matti asuu Lieksassa ja on hyvissä ruumiin ja sielun voimissa. Matti aloitti valmistuttaan voimistelun opettajan tehtävän Lieksan yhteislyseossa vuonna 1962. Tästä voitte itse kukin lähteä ikää arvailemaan. Minä en sitä kerro.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Matti asuu Lieksassa ja on hyvissä ruumiin ja sielun voimissa. Matti aloitti valmistuttaan voimistelun opettajan tehtävän Lieksan yhteislyseossa vuonna 1962. Tästä voitte itse kukin lähteä ikää arvailemaan. Minä en sitä kerro.
siis valmistuttuaan...
Opettajan tehtävät ja niiden vuosiluvut ovat julkisia tietoja.- rotestimökinpoika
Oliko Matilla ja hänen vaimollaan ottopoika vai muistanko väärin?
- uutuksiaseitkytluvulta
Meidän luokka kävi hänen kotonaan "retkellä." Lapsista en muista havaintoja, eikä hän niistä puhunut kuten monet opettajistamme. Ei toki tarkoita etteikö lapsia voinut olla. Heille oli juuri valmistunut rivitaloasunto Koski-Jaakon kadulle. Saattoi olla opettajien yhteishanke, koska muitakin opeja asui samassa talossa. Muistan kuika he kehuivat ajastettua sähkösaunaa. Varsinkin Lahdenkauppi innokkaana kuntoilijana.
- muistan-hänet
rotestimökinpoika kirjoitti:
Oliko Matilla ja hänen vaimollaan ottopoika vai muistanko väärin?
http://www.hs.fi/muistot/a1364354233684
Mielsestäni Pasi oli ihan Kutvosten oma ja ainoa poika. - rotestimökinpoika
muistan-hänet kirjoitti:
http://www.hs.fi/muistot/a1364354233684
Mielsestäni Pasi oli ihan Kutvosten oma ja ainoa poika.Kuka oli Visa?
- rotestimökinpoika
Vastaan itse tähän kun soitin nuorimmalle velipojalle Lieksaan. Pasi ja Visa ovat veljeksiä ja Matin poikia. Ottopoika joka hämäsi minua oli ilmeisesti rouvan veli joka oli heillä käymässä.
- ruskisoldat
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Matti asuu Lieksassa ja on hyvissä ruumiin ja sielun voimissa. Matti aloitti valmistuttaan voimistelun opettajan tehtävän Lieksan yhteislyseossa vuonna 1962. Tästä voitte itse kukin lähteä ikää arvailemaan. Minä en sitä kerro.
Hienoa että Matti voi hyvin.Ei ole miestä näkynyt lenkkeilemässä niin kerkesin jo ajatella että oisko muuttanut pois tai terveys prakannut.
rotestimökinpoika kirjoitti:
Vastaan itse tähän kun soitin nuorimmalle velipojalle Lieksaan. Pasi ja Visa ovat veljeksiä ja Matin poikia. Ottopoika joka hämäsi minua oli ilmeisesti rouvan veli joka oli heillä käymässä.
Vieläkö vaimo elää?
Hän kuuluu parin kierteen ja mutkan kautta sukuun.
- nmikäänsheriffi
Matti se oli, mutta shakki ja patti, elämän, on kaukana tästä tyylistä.
Paha ei ole kenkään ihminen,
vain toinen on tyhmempi toista.
Paha on vain Katti Mattinen,
joka kakki kenkään Tattisen
-joka on Hyvin Hygieeninen
eikä tuhmempi tonttua toista,
jolla polla ei leikkaa, ei loista.
Eeva-Liisa Manner muistaakseni näin runoili. Helottaen mainiosti, kirjoittaen siimeksen antoisassa varjossa ;) Kävipä ainakin kerran luonani. 1982. - rotestimökinpoika
Muistanpa tapauksen LYLliltä -60 luvulta. Esteri Impivaara opetti meille matematiikkaa ja oli kaksi tuntia peräkkäin. Päivän viimeiset tunnit. Luokkaan tullessaan hän sanoi: kyllä minä tiedän kuka teistä tupakoi, mutta se siitä.
Pidetään tunnit yhteen kyytiin kun minulla on vähän kiire. Puolivälissä tunteja hän
sanoi: WC:ssä voi käydä nopeasti jos on tarvis. Neljä oppilasta läksi laahustamaan
luokan ovea kohti. Impi sanoi: mutta sinne ei mennä tupakalle! Kolme kääntyi takaisin.
Muistaako joku tapauksen?- tarkkalukija
Jätitkö koulun kesken? Kerroit olleesi RUK:ssa kansakoulupohjalta.
- rotestimökinpoika
tarkkalukija kirjoitti:
Jätitkö koulun kesken? Kerroit olleesi RUK:ssa kansakoulupohjalta.
Minä odotin tuota lukeeko joku tarkasti kirjoitukset. Kolmanteen luokkaan jäi oppikoulu. Erinäisten syiden takia menin kansalaiskouluun ja sieltä ammattikouluun. Voin mainita pahimmille kiusaajille että olen pärjännyt elämässä paljon paremmin kuin moni heistä. Olen kuitenkin tilanteen tasalla vaikka en asukaan enää Lieksassa.
- ruotsi.takkusi
Etpä ollut ainoa. On meitä monta muutakin. Syyt jokaisella omiaan.
- kovahko
Luokkakoot hipoi 40 oppilasta, eikä minkäänlaista tukea saanut. Jos ei kotoa pystytty jelppimään, niin yksin takkusi oppimisvaikeuksien kanssa. Muutama oppilas oli todella tuplannut lähes kaikki luokat. Liekö sitten armovitosilla koulusta ulkoistaneet.
ruotsi.takkusi kirjoitti:
Etpä ollut ainoa. On meitä monta muutakin. Syyt jokaisella omiaan.
Ruotsi takkusi Lieksan yhteislyseon alaluokilla hyvin monella. Tutusta ja turvallisesta kansakoulusta siirryttiin uuteen tuntemattomaan ja pelottavaan kouluun, jossa oli valtavasti oppilaita ja paljon opettajia. Piti erota tutusta kansakoulusta, sen opettajasta ja useimmista koulukavereista. Muutos oli suuri.
Esimerkiksi LYLlin kevätlukukauden 1961 oppilasmäärä oli 808. Hyvin tavallista silloin oli, että joka viides ekaluokkalainen sai ehdot. Luokalleenkin jäi silloin muutama oppilas. Useimmiten ehdot tulivat juuri ruotsin kielestä, joka oli aivan uusi aine.
Voimme näin jälkikäteen vain arvailla, johtuivatko ehdot ja luokallejäämiset vain oppilaiden huonoudesta, vai oliko opettajissakin jotain vikaa. Olen ajan myötä kallistunut jälkimmäisen olettamukseni kannalle.kovahko kirjoitti:
Luokkakoot hipoi 40 oppilasta, eikä minkäänlaista tukea saanut. Jos ei kotoa pystytty jelppimään, niin yksin takkusi oppimisvaikeuksien kanssa. Muutama oppilas oli todella tuplannut lähes kaikki luokat. Liekö sitten armovitosilla koulusta ulkoistaneet.
Vuonna 1960 Lieksan yhteislyseossa aloitti neljä luokkaa, joissa jokaisessa oli 40 oppilasta. Oppilaat olivat suurta massaa ja todellakaan tukea ei saanut mistään. Jos jäi oppimisessa jälkeen, niin pysyi myös jäljessä. Opettajapula vaivasi Lieksan kaltaisia syrjäkyliä ja puolet lyseoon haalituista silloisista opettajista oli epäpäteviä.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ruotsi takkusi Lieksan yhteislyseon alaluokilla hyvin monella. Tutusta ja turvallisesta kansakoulusta siirryttiin uuteen tuntemattomaan ja pelottavaan kouluun, jossa oli valtavasti oppilaita ja paljon opettajia. Piti erota tutusta kansakoulusta, sen opettajasta ja useimmista koulukavereista. Muutos oli suuri.
Esimerkiksi LYLlin kevätlukukauden 1961 oppilasmäärä oli 808. Hyvin tavallista silloin oli, että joka viides ekaluokkalainen sai ehdot. Luokalleenkin jäi silloin muutama oppilas. Useimmiten ehdot tulivat juuri ruotsin kielestä, joka oli aivan uusi aine.
Voimme näin jälkikäteen vain arvailla, johtuivatko ehdot ja luokallejäämiset vain oppilaiden huonoudesta, vai oliko opettajissakin jotain vikaa. Olen ajan myötä kallistunut jälkimmäisen olettamukseni kannalle.Ei ole Lieksa ainoa jossa ruotsi takkusi.
Siellä missä minä kävin lyseoni oli aivan sama juttu.
Se oli minunkin heikoin aineeni, kun taas englanti oli vahva.
Kerran ruotsin maikka sai raivarin tunnilla kun kaikki ei ollut tehnyt läksyjä.
Hän repi kirjansa kappaleiksi ja heitti sivut lattialle, ja hyppi niiden päällä, ja kiljui, että mitä minun kannattaa tällaisia laiskureita opettaa, minä lopetan tähän.
Seuraavana päivänä tuli tunnille uuden kirjan kanssa ikään kuin ei mitään olisi tapahtunut.
Kyllä meitä oppilaita lähinnä nauratti, oli viimeinen vuosi menossa.- mutoksia
Myös sillä oli paljon vaikutusta, ettei juuri kenenkään vanhemmat olleet päivääkään vieraita kieliä opiskelleet. Varmaan vasta 80-luvun lopulta alkaen lähes kaikki vanhemmatkin osasivat halutessaan auttaa kielten opiskelussa, mutta silloin pelasi jo muukin tukiopetus.
Omana kouluaikanani siirryimme joukko-oppiin, jota hyvin matematiikkaa osannut isäni äimisteli. Eipä tullut niitä oppikirjoja säilytettyä, olisi nyt kiinnostavaa tutkailla. Lauri Kähkönen tuli matikan opeksi ja taisi olla ensimmäinen opettaja, joka kysyi ymmärsittekö ja pyrki selittämään asiat niin, että kaikki pysyisi kärryillä. Alle kolmekymppinen uusi ope oli useimmille mieleinen.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/joukko-oppia-vareissa mutoksia kirjoitti:
Myös sillä oli paljon vaikutusta, ettei juuri kenenkään vanhemmat olleet päivääkään vieraita kieliä opiskelleet. Varmaan vasta 80-luvun lopulta alkaen lähes kaikki vanhemmatkin osasivat halutessaan auttaa kielten opiskelussa, mutta silloin pelasi jo muukin tukiopetus.
Omana kouluaikanani siirryimme joukko-oppiin, jota hyvin matematiikkaa osannut isäni äimisteli. Eipä tullut niitä oppikirjoja säilytettyä, olisi nyt kiinnostavaa tutkailla. Lauri Kähkönen tuli matikan opeksi ja taisi olla ensimmäinen opettaja, joka kysyi ymmärsittekö ja pyrki selittämään asiat niin, että kaikki pysyisi kärryillä. Alle kolmekymppinen uusi ope oli useimmille mieleinen.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/joukko-oppia-vareissaMinä kävin oppikoulua 50- ja 60-luvuilla. Kirjoitin pitkän matikan ja ole pärjännyt elämässäni jotenkuten ilman joukko-oppia. Sellaisesta ei edes puhuttu silloin missään. Se taisikin jäädä lyhyeksi älynvälähdykseksi 70-luvulla, koska se ei ole sattunut tulemaan koskaan vastaani missään yhteydessä. Taskulaskimia ei ollut, vaan laskettiin päässä tai laskutikulla ja taulukoista katsottiin sinien ja cosinien arvot.
Minun mielestäni olisi edelleenkin hyödyllistä opettaa laskennon perusasiat hyvin ja ihan ilman taskulaskimia tai vastaavia vempaimia. Tiedän lähipiiristä, että lukion läpäisseet hallitsevat vaivoin kertotaulun, jotkut eivät sitäkään. Se lienee laskimien ansiota.
Joitakin vuosia sitten leipomon myyjän piti katsoa heitä varten tehdystä taulukosta kuinka paljon maksaa kuusi munkkipossua kun yhden hinta oli 2 euroa. Olisikohan siinä auttanut joukko-oppi? En osaa tuohon vastata, kun en päässyt opiskelemaan koskaan niin korkeaa matematiikkaa, mutta kertotaulu olisi hieman auttanut. Nykyään kassakoneet hoitavat laskutaidonkin vajeen.- rotestimökinpoika
Tähän on hyvä lisätä Päätalon Hermannin sanonta: nykyiset koulukkaat ei osaa laskea kuin hätäisesti paistinpottuja kymmeneen!
Minä sentään kahen viikon kiertokoululla piirrän melko sievät lumerot ja osaan
laskea. Uskon, että osaat laskea. Meidän aikanamme opeteltiin jo kansakoulussa peruslaskutoimitukset ja kertotaulu. Hyvin usein pidettiin myös päässälaskukokeita, joiden kysymyksiin vastasivat tietenkin parhaiten osaavat. Se kannusti harjoittelemaan laskemista myös kotona, jotta pärjäsi näissäkin kisoissa. Myös laskennon sanallisia tehtäviä harrastettiin mekaanisten laskujen lisäksi. Nämä kaikki tulivatkin sitten eteen kaksipäväisissä oppikoulun pääsytutkinnoissa.
- eivätolekadonneet
Sekä peruslaskutoimituksen päässälaskuna että kertotaulut opetetaan ala-asteella. Kertotaulu toisella ja kolmannella luokalla. Se sitten ehkä unohtuu, mutta kyllä se pitää silloin osata.
- rotestimökinpoika
Kertotaulu on vähän niin kuin polkupyörällä ajo, kun kerran oppii niin aina osaa.
Minulla oli työnjohtoryhmässä aikoinaan sorvari joka laski päässään moninumeroisia lukuja. Kertoi systeemin mikä helpottaa isojen lukujen käsittelyä pääkopassa. Tämä vaatimaton kaveri opetti myös yliopistossa sivutöinään silloin tällöin. Olivatpa veljensä kanssa ottaneet kisaa tietokoneen kanssa, voittaen. mutoksia kirjoitti:
Myös sillä oli paljon vaikutusta, ettei juuri kenenkään vanhemmat olleet päivääkään vieraita kieliä opiskelleet. Varmaan vasta 80-luvun lopulta alkaen lähes kaikki vanhemmatkin osasivat halutessaan auttaa kielten opiskelussa, mutta silloin pelasi jo muukin tukiopetus.
Omana kouluaikanani siirryimme joukko-oppiin, jota hyvin matematiikkaa osannut isäni äimisteli. Eipä tullut niitä oppikirjoja säilytettyä, olisi nyt kiinnostavaa tutkailla. Lauri Kähkönen tuli matikan opeksi ja taisi olla ensimmäinen opettaja, joka kysyi ymmärsittekö ja pyrki selittämään asiat niin, että kaikki pysyisi kärryillä. Alle kolmekymppinen uusi ope oli useimmille mieleinen.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/joukko-oppia-vareissaMinäkin innostuin 70- luvun alussa opettelemaan joukko oppia.
Opetin sitten sitä sivuhommina lyseolaisille.
Siinnä on joukot ja alkiot.
Pikakurssi, alkio joka ei kuulu joukkoon on Hylkiö ;-))rotestimökinpoika kirjoitti:
Kertotaulu on vähän niin kuin polkupyörällä ajo, kun kerran oppii niin aina osaa.
Minulla oli työnjohtoryhmässä aikoinaan sorvari joka laski päässään moninumeroisia lukuja. Kertoi systeemin mikä helpottaa isojen lukujen käsittelyä pääkopassa. Tämä vaatimaton kaveri opetti myös yliopistossa sivutöinään silloin tällöin. Olivatpa veljensä kanssa ottaneet kisaa tietokoneen kanssa, voittaen.Olen täsmälleen samaa mieltä kuin rotestimökinpoika kertotaulun osaamisesta. "Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa." Kertotaulua opeteltiin kansakoulun alaluokilla niin kauan, että sen jokainen osasi kuin vettä valaen. Jos sen on kerran oppinut kunnolla, se ei taatusti unohdu. Muistisairaus voi viedä viime hetken tiedot unohduksiin, mutta kertotaulu ja muut vanhat asiat saattavat vielä silti löytyä muistisopukoista. Jos kertotaulua ei osaa nyt, ei sitä ole silloin koskaan osannutkaan!
- rotestimökinpoika
7x7 tuotti vaikeuksia toisella luokalla, Pajamon Airi seisotti minua pulpetin vieressä ja taululle oli kirjoitettu isolla 49. Varttitunnin tuijotus lukemaan ja se on painunut tuonne kiintolevylle. Varmaan vielä jos joku hautajaisissa kyselee tuota niin vastaus tulee.
- oi-niitä-aikoja
Omilta kouluajoiltani muistan Pankakoskelta opettajan Pirkko Lamberg joka tahkosi ja tahkosi kertolaskuja meidän päähän.Tämä on jäänyt erityisesti mieleen kun sanoi." vaikka minä tulisin yöllä herättämään kello 3 ja kysyisin paljonko on 7x7 niin vastaus pitää tulla kuin apteekin hyllyltä". Minä opin kertotaulun pelon kanssa ja nyt kertotaulua kun tarttee niin vastaukset tulee kuin apteekin hyllyltä.Vieläköhän Pankakosken koulun opettajista elää esim Pirkko Lamberg,Ilma ja Eino Kainulainen.Eine Ikäheimo .Otto Penttinen on ainakin poisnukkuneet.Kauko Pelkonen elää ja on niin tyylikäs harmaa tukka miehellä.Matti Niemi oli minun alkuaikoina johtaja opettajana sit tuli Kauko Pelkosesta johtaja opettaja.
- penapiirtäjä
rotestimökinpoika kirjoitti:
Minä odotin tuota lukeeko joku tarkasti kirjoitukset. Kolmanteen luokkaan jäi oppikoulu. Erinäisten syiden takia menin kansalaiskouluun ja sieltä ammattikouluun. Voin mainita pahimmille kiusaajille että olen pärjännyt elämässä paljon paremmin kuin moni heistä. Olen kuitenkin tilanteen tasalla vaikka en asukaan enää Lieksassa.
aika monella jäi oppikpilu kolmanteen luokkaan
Minun aikanani Lieksan yhteislyseossa alaluokilla saksaa ja ruotsia opettaneelta miesopettajalta paloi usein pinna penkin alle menneiden kokeiden takia. Hän oli vuonna 1910 syntynyt sodat käynyt mies ja kuri oli hyvin armeijamainen. Kokeita palauttaessaan hänen äänensä kantoi ympäri koulua kuin sotatantereella kuunaan. Luulen, ettei karjuminen parantanut oppimiskykyämme yhtään. Se toi lisää pelkoa ja arkuutta kyseisiä oppiaineita kohtaan eikä korjannut vähäistä motivaatiota tippaakaan. Kun arvosteluasteikko oli nollasta kymppiin, luokan parhain oppilas saattoi saada kokeesta vain nelosen. Kokeet olivat aivan liian vaikeita opetuksen tasoon nähden.
Onneksi lukiota kohti mentäessä opettajien taso parani ja pääsimme päämääräämme alaluokkien surkeista opettajista ja heidän raivoamisistaan huolimatta.
Opettajat olivat usein pelottavia ja kaukaisia olentoja, jotka toteuttivat vain heille annettua yhteislyseoiden lukusuunnitelmaa vähät välittäen oppien perille menosta. Heidän mielessään lienee pyörinyt vain opettajanviran kolme tärkeintä asiaa: kesäkuu, heinäkuu ja elokuu!- opetustaidoista-riippuu
Äidilläni oli tapana sanoa:"Jos oppilas ei ole oppinut, niin opettaja ei ole opettanut."
- tytöntyllerö-65v
Eräs huonoimmista opettajista lyllillä oli eräs hyvin outo vanhapoika matikanopettaja, joka lähetteli vessapperiin kirjoittamiaan kirjeitä luokan tytöille. On jo vanhus, lieneekö enää elossa. Hänellä ole lempinimenä eräs juurikasvi. Todella surkea ja säälittävä tapaus opettajaksi.
- huono.porkkana
tytöntyllerö-65v kirjoitti:
Eräs huonoimmista opettajista lyllillä oli eräs hyvin outo vanhapoika matikanopettaja, joka lähetteli vessapperiin kirjoittamiaan kirjeitä luokan tytöille. On jo vanhus, lieneekö enää elossa. Hänellä ole lempinimenä eräs juurikasvi. Todella surkea ja säälittävä tapaus opettajaksi.
Kyseisellä juurikasvilla oli harrastuksena kerätä vinyyliäänilevyjä, joita hän kutsui kuuntelemaan. Juurikasvi kuoli muutamia vuosia sitten erakoituneena.
- Anonyymi
huono.porkkana kirjoitti:
Kyseisellä juurikasvilla oli harrastuksena kerätä vinyyliäänilevyjä, joita hän kutsui kuuntelemaan. Juurikasvi kuoli muutamia vuosia sitten erakoituneena.
Semmoinen oranssi juurikasviko?
Lieksan yhteislyseon asiansa osaavina opettajina lähes 60 vuotta sitten minä pidin Martta Mäenpäätä, Vilho Hämäläistä, Antti Siimestä, Esko Lappia, Sulo Repoa, Mainio Helojokea ja Ensio Talvilaa. En maininnut, että hyvinä opettajina. Silloin luettelo lyhenee jonkin verran.
- LYL
wanha LYL in käynyt
Mainitsemasi opettajat todella minustakin osasivat asiansa - opettaminen oli sitten eri asia,
ilmeisesti muuallakin siihen aikaan- - muumimuamo-60
Martta Mäenpää oli taitava ja topakka opettaja. Kyllä häntä ja hänen opetustaan kunnioitettiin, Kukaan ei Martan silmille syleksinyt saati nimitellyt..- toista se on nykyajan kouluissa, jopa opettaja joutuu pelkäämään oppilaitaan..
- Erno.Porkki
Muistatteko vielä Vieno Huttusen ja Pentti Hirvosen?
- tutuuja.olivat
Muistanhan minä Pentin. Hän on Veikko Hirvosen poika Hovilankadulta 60-luvulla. Vieno Huttunen oli myöhemmältä nimeltään naimisiin mentyään Rautiainen. Rautiaiset asuivat Merilässä.
- vaari-pankolta
Vuonna 1960 LYL laajeni Sarkalaan, sinne otettiin uudet ekaluokkalaisedt. Itse en siellä ollut koska aloitin jo 1959 enkä tiedä miten Sarkalan tiloissa opiskelu tapahtui, jos mitenkään.
Lieksan Lehti kirjoitti syyskuussa 1960 seuraavanlaisen jutun.
80 oppilasta aloitti oppikoulunsa Sarkalassa
Sarkalassa ja sen ympäristössä on kuluvan syyskuun alusta lähtien näkynyt tavallisuudessa poikkeavaa vilskettä. 80 pientä tyttöä ja poikaa on aloittanut siellä oppikoulun ohdakkeisen polun taivaltamisen.
– Koulumme oppilasmäärä on nyt kaikkien aikojen ennätysluvussa 827 ja luokkia on kokonaista 23. Ensimmäisiä luokkia on neljä, joista kaksi olisimme joutuneet jättämään kokonaan pois, ellei Sarkalasta olisi saatu vuokrattua lisäopetustiloja koulun käyttöön, kertoi rehtori Mainio Helojoki Lieksan Lehdelle.
– Onhan selvää, etteivät nämä Sarkalan tilat vastaa kaikkia koululle asetettavia vaatimuksia, lausui rehtori Helojoki ja jatkoi, että olisi kuitenkin ollut ikävämpää jättää 80 oppilasta kokonaan pois koulusta. Vielä nytkin jäi viitisenkymmentä hyväksyttyä, joita ei hyvällä tahdollakaan saatu mahtumaan kouluun.
– Syyskesällä suoritettiin Sarkalassa entisessä käräjäsalissa sekä ravintolasalissa pieniä korjaustöitä. Väliovet peitettiin kovalevyin ja asennettiin lisää lämpöpattereita, niin ikään lattiat maalattiin. Ravintolan keittiöstä erotettiin pieni soppi opettajia varten väliseinällä opettajanhuoneeksi.
– Täällä tapasi toimittajamme tiistaina rouva Airi Stenbergin, joka odotteli juuri matematiikantuntinsa alkamista 1 D-luokalle. Tällä luokalla on pelkästään tyttöjä, kun sen sijaan C-luokalla, joka myös käy Sarkalassa koulua, on sekä poikia että tyttöjä. Oppilaita on molemmilla luokilla tasan 40.
– Opetustyön kannalta suurin hankaluus on opetusvälineiden puuttuminen ja ne joudutaan joka tunnille kuljettamaan yhteislyseolta, seinäkartat ynnä muut. Myös opettajat joutuvat joka tunnin jälkeen kulkemaan koulun ja Sarkalan väliä ja näin ovat lapset joinakin hetkinä välitunneillaan kokonaan ilman opettajan valvontaa. Kun on kysymys ensimmäisistä luokista, ei järjestyksenpito sentään tuottane vaikeuksia, tuumaili rouva Stenberg. Opettajien lisäksi myös oppilaat joutuvat kulkemaan koulun ja Sarkalan väliä, sillä käsityö- ja voimistelutunnit pidetään koululla.
– Enempää opettajien kuin oppilaidenkaan viihtyisyydestä ei juuri Sarkalan suhteen voida puhua. Vanhat seinät ja maalaamattomalla kovalevyllä paikatut ovet antavat ikävän vaikutelman. Kuitenkin on hyvä, että on katto pään päällä, kuten rehtori Helojoki sanoi, ja uutta valtion oppikoulua odoteltaessa tullaan kyllä näinkin toimeen.Noista opettajista en monta tuntenut, mutta Sarkalan olosta kouluna on jotain muistikuvaa, vaikka en itse siellä ollut.
- Anonyymi
Hyviä olivat, minä tunsin. Sarkalan myös. Kysymys kuuluu, miksi opetuksen taso on nyt romahtanut. Ei ole Lieksan vika. Ongelma on laajempi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyviä olivat, minä tunsin. Sarkalan myös. Kysymys kuuluu, miksi opetuksen taso on nyt romahtanut. Ei ole Lieksan vika. Ongelma on laajempi.
On liikaa valinnan vapautta eikä enää turvallisuutta tai rajoja, on liikaa ADHD-koneiden tökkimistä ja liian vähän paperikirjojen lukemista. Viro on jo ohittanut Suomen kouluopetuksen mallimaana. Siellä tehdään nyt kaikki oikein ja Suomessa kaikki väärin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On liikaa valinnan vapautta eikä enää turvallisuutta tai rajoja, on liikaa ADHD-koneiden tökkimistä ja liian vähän paperikirjojen lukemista. Viro on jo ohittanut Suomen kouluopetuksen mallimaana. Siellä tehdään nyt kaikki oikein ja Suomessa kaikki väärin.
Helsingissä ei ole paikoin enää koulukirjoja ja kouluun on tulossa lisää ja lisää säästöjä. Opettajia haukutaan ja heihin käydään käsiksi, purraan, lyödään. Espoossa 14-vuotiaat käyvät ammattimaista huumekauppaa ja ihmettelevät miksi käydä koulua kun huumekaupalla tienaa paljon paremmin. Mielenterveysongelmat räjähtävät käsiin siinä vaiheessa kun mennään lukioon ja jatko-opiskeluun. Työelämässä pitää olla hyvä meininki jaksaa jaksaa hymysi ei hyydy vaativissakaan tilanteissa. Ihmetellään miksi ihmiset ei jaksa, kun kukaan ei ole sellainen ihmeihminen että enää jaksaisi tällaista.
- Anonyymi
Painin käytännössä kaikkia tyttöjä yhteislyseossa paljaalla 🤠 ne on hienoja muistoja!
- Anonyymi
Oon pannu pyllillä paljaalla
- Anonyymi
Hämäläisen Villellä oli Simo-niminen poika. Liekö sama kuin kirjailija Simo Hämäläinen.
- Anonyymi
Liekö Lieksassa tai muuallakaan enää elossa ketään joka aloitti LYL:ssä 1A:lla 1959 ? Olisi kiva kuulla kuulumisia. Minä TN asustelen Tampereella.
- Anonyymi
muistan sinut vetelin sinua turpaan melkein joka päivä ja sinä menit itkemään kulman taakse.
- Anonyymi
-----Lieksan yhteislyseon asiansa osaavina opettajina lähes 60 vuotta sitten minä pidin Martta Mäenpäätä, Vilho Hämäläistä, Antti Siimestä, Esko Lappia, Sulo Repoa, Mainio Helojokea ja Ensio Talvilaa.------
Itse muistan hyvänä opena Jouko Keron, opetti ruotsia. Jostain syystä esiintyy vuosikertomuksissa tittelillä ylioppilas. Miksi lie jääneet opiskelut kesken. Oli pitkä ja laiha mies.- Anonyymi
Poikien käsityönopettaja Kontturi, Kero ja Talvila kokoontuivat Kontturin "konttoriin" ruokatauoan ajaksi keittelemään kahvia ja tupakalle. Hirveä tupakansavu mutta se oli sitä aikaa ja sallittua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poikien käsityönopettaja Kontturi, Kero ja Talvila kokoontuivat Kontturin "konttoriin" ruokatauoan ajaksi keittelemään kahvia ja tupakalle. Hirveä tupakansavu mutta se oli sitä aikaa ja sallittua.
"Konu" poltteli koko ajan junassa välillä Lieksa -Jakokoski. Häntä kutsuttiin myös nimellä Jakokosken kauhu. Nuo ajat olivat onnellisia Lieksassa.
- Anonyymi
Meillä -67 kirjoittaneille on ollut luokkakouksia vuosien mittaan. Koulu järjest meille hienot riemuylioppilasjuhlat, jossa tavattiin joukolla. Jos jäit kutsumatta, kirjoita.
Ruotsin kielestä vielä. Silloin paukutettiin kieli niin, että puhun sitä sujuvasti. En uskaltanut olla vastaamatta.
Eka luokan luokanvalvojan Ilkka Pajamon tapasin vuosien päästä ja hän tunsi - ja kehui. Vieläkin lämmittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663255
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai272313Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681869Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t281795Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161421- 281381
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61276Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281271Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631187Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101187