Käsite älykkyys on kyseenalaistettava.

Ajatteliminen on älyä. Osaatko puhua tai kirjoittaa ilman älyä.

Saitko huonot pisteet testissä?

Tietenkin älykkyys on määritelty, keksitty. Niin kuin esimerkiksi onni. Onko ihminen onnekas, jos hän voittaa lotossa, vaikka todennäköisestihän joku voittaa.

Ei älykkyydellä ole suoraa yhteyttä oppimisen kanssa, eikä varsinkaan osaamisen

Näillä palstoilla tunnutaan liittävän älykkyys ja varsinkin mensalaisuus suoraan Rahaan. vaikka varmasti on erittäin älykkäitä ja varsinkin rikkaita ihmisiä mensan ulkopuolellakin.

Sanaa älykkyys käytetään arkipuheessa täysin väärin. Äly = kirjaoppineisuus käytännön osaaminen hyvät sosiaaliset taidot. Mikään näistä ei välttämättä liity korkeaan älykkyyteen tai välttämättä puutu matalan älykkyyden omaavalta henkilöltä. Älykkyys voidaan määritellä ÄO:n avulla, jolloin oikea määritelmä olisi älykkyystestin pistemäärä. Tällöin ainakaan sosiaaliset taidot eivät liittyisi älykkyyteen, testi kun ei mittaa niitä. ÄO testi ei voi mitenkään mitata kaikkea lahjakkuutta, jota ihminen kykenee hyödyntämään

"toimiakseen uudessa tilanteessa tarkoituksenmukaisella tavalla"

,mikä on yksi älykkyyden määritelmä. Viime aikoina ollaan myös tutkittu työmuistin ja älykkyyden yhteyttä. Näiden kahden välillä on vahva korrelaatio, joten "tyhmää" ihmistä voitaisiin sanoa yksinkertaiseksi. Kuitenkaan kyseessä ei ole sama asia, ja imbesillillä voi olla jopa mahtava työmuisti, esimerkkinä eräät autistiset savant-henkilöt. Tällä hetkellä paras määritelmä älykkyydelle on:

"Älykkyys on sitä, mitä älykkäillä henkilöillä on muita enemmän."

Leonardo da Vinci oli sitä, mitä kutsumme älykkääksi. Jos ihmisen kyvyt ovat samaa luokkaa, häntä voidaan kaikella oikeutuksella kutsua älykkääksi. Voidaan kai kysyä, onko älykkyys myös elämäntapa: rakkautta tietoa kohtaan ja halua selvittää universumin mysteerit. Yksin tämä ei kuitenkaan riitä, koska jos ei ole kykyä selvittää mieltä askarruttavia salaisuuksia, ei voi olla älykkyyttäkään. Onko ihminen sitten vain tietokone, jonka aivoilla on tietty määrä muistia ja toimintanopeutta käytössään? Itse uskon tietokonevertaukseen, mutta pidän sitä liian yksinkertaisena tapana kuvata aivoja. Ehkä aivot ovatkin joukko tietokoneita, joilla kaikilla on omat parametrinsa, jotka yhdessä määrittävät henkilön älykkyyden.

Pitäisikö älykkyys siis kyseenalaistaa? Koska kyseessä on todellinen ilmiö, sen kyseenalaistaminen olisi silmien sulkemista todellisuudelta. Käsite "älykkyys" kuvaa sitä, kuinka hyvin ihmisen aivot kykenevät vastaamaan ympäristön haasteisiin. Ihmiset eroavat tässä suhteessa hyvinkin paljon toisistaan. Lapsinerot ja kehitysvammaiset sen meille todistavat.

Tasa-arvon uusi ulottuvuus: kaikki ihmiset ovat yhtä älykkäitä, älyllinen syrjiminen tai suosiminen kriminalisoitava?

Todella korkeasti koulutettu ja älykkäänä pidetty ihminen voi tilanteen tullen olla todella tyhmä ja tehdä todella tyhmiä päätöksiä tai asioita.
Samoin tyhmänä pidetty ihminen voi tehdä tilanteen tullen viisaita ja älykkäitä asioita ja päätöksiä.
En pidä kirjanoppineisuutta tai akateemisuutta tai matemaattista lahjakkuutta älykkyytenä vaan sitä mihin voimavarojaan ja elämänkokemustaan käyttää.

Ihmiskunta kokonaisuutena on äärimmäisen tyhmä ja epäviisas. Sen näkee jo ihmiskunnan historiasta ja nykyisestä maailmanmenosta.

Se että ajattelemme asioita ja voimme kommunoikoida keskenämme puhumalla ei tee meistä sen älykäämpiä kuin vaikka delfineistä.

Älykkäät ja viisaat olennot eivät tapa toisiaan ja tuhoa omaa elinympäristöään.

Mitä enemmän jotakin taitoa harjoittaa sitä taitavammaksi siinä tulee. Sama pätee ajatteluun.

Se joka ei harjoita ajattelua ei ole siinä kovinkaan kyvykäs.

Ja samaan tapaan kuin kaverista joka harjoittaa pelkästään hauista muttei muita lihaksia tulee epäsuhtainen friikki, tulee kaverista joka harjoittaa yksipuolista ajattelua sen yhden asian tietäjä mutta muutoin pösilö.

Itseäni hieman epäilyttää, pystyykö ihmisen älykkyyttä oikeastaan mittaamaan ja vertailemaan täydellisesti koskaan. Kaipa tämä onnistuu jossain tietyssä määrin, mutta eiköhän viisaskin ihminen voi olla joissakin asioissa "tyhmä". Itsestäni vain tuntuu, että tässä maailmassa ihmiset yrittävät päättää yhteiskunnassamme mikä on älykkyyttä ja mikä ei. Se on kyllä totta, että ihmiset ovat parempia eri asioissa, mutta miten tämä liittyy älykkyyteen? " Tyhmä" ihminen voi tehdä joskus myös fiksuja asioita samoin kuin älykäs ihminen voi tehdä typeriä asioita. Enkä aja takaa mitään tasa-arvoisuutta vaan ihan oikeasti vain pistää välillä ajattelemaan tätäkin asiaa. Voiko älykkyyttä verrata esim: Oppimis nopeuteen tai siihen mitä ihminen ei opi?

Saman pohdinnan voisit esittää sijoittamalla sanan älykkyys tilalle melkein minkä tahansa ihmisen ominaisuutta kuvaavan sanan, esim. luovuus tai sosiaalisuus. On outoa, että monien muiden ominaisuuksien suhteen hyväksytään ihmisten erilaisuus, mutta älykkyyden osalta se pyritään kieltämään.

Riittää täysin, jos suhteellistaa käsitteen "älykkyys". On erilaisia tapoja ymmärtää älykkyys eikä näiden asioiden paremmuusjärjestyksestä päästä ikinä yksimielisyyteen. Nopeaälyinen pitää itseään älykkäimpänä, kuten myös syvällinen ajattelija tai viisas. Ihminen on lajityypillisesti älykäs olento.

Sen sijaan pyrkimyksesi samaistaa älykkyys aivojen tutkimukseen on kummallista. Älykkyyden merkitys ei muutu lainkaan siitä, mitä tiedämme aivojen toiminnasta. Vaikka tuntisimme mielen toiminnan täydellisesti, on silti olemassa ihmisiä, jotka ratkaisevat vaikeita ongelmia ja niitä, jotka eivät tällaiseen kykene. Ja jos manipuloimme aivojamme toimimaan älykkäämmin, meillä on jo käsitys siitä, mitä älykkyys on.

Älykkyys ei siis ole jokin olento, joka pitäisi aivoista löytää ja jonka tutkiminen muka paljastaisi sen, mitä älykkyys on. Yhtä vähän esimerkiksi nopeuden käsite muuttuu, jos puramme Ferrarin moottorin osiin ja yritämme sitä kautta määritellä, mitä nopeus on.

Ihmisistä suurimman osan älykkyyttä voidaan kohtalaisen luotettavasti arvioida erilaisilla dimensioilla. Ei ole mitenkään yllättävää, jos yksi on älykäs yhdessä, toinen toisessa asiassa. Tämäkään ei poista sitä seikkaa, että on olemassa tietty käsitys siitä, mitä älykkyys on ja me vain käytämme tätä käsitettä vaihtelevasti eri tilanteissa. Kouluälykkyys, tietoviisaus, katuälykkyys, tunneälykkyys, matemaattinen älykkyys, hoksaaminen, mielikuvitus, loogisuus - on kymmeniä älykkyyttä sivuavia sanoja, joista jokainen normaaliälyinen varmasti omaa aika hyvän (ei tietenkään täydellisen) käsityksen.