Viisas ja älykäs yhtä kysymysmerkkiä

Siis, älykkyys on potentiaalia ja järkevyys on potentiaalin käyttöä eikä ihminen ole viisas, jos hän ei ole ensin järkevä.

Ymmärsinkö oikein?

Minä en ole siis älykäs, joten en voi olla järkevä enkä sitäkautta viisas.

Minulle tärkeä ihminen, ystävä, paljasti olevansa huippuälykäs, siis mensan jäsen.

Mitä juteltavaa meillä olisi ollut? Jälkikäteen ajateltuna olin varmaan naurettava jutellessani asioita luonnosta, eläimistä, elämästä, ihmissuhteista, laulujen sanoista, tanssista jne . Onneksi en puhunut metallitöistäni, koska tällä naisella oli myös metallialan tutkinto. Hän sanoikin joskus ettei halua kuulla jokapäiväisyyksiä. En ehkä antanut hänelle "haasteita". Ehkä hän halusi sosiaaliset ympyränsä muiden mensalaisten joukkoon, pois vähemmällä älyllä varustettujen piiristä. Sosiaalinen media ainakin on heidän käytössään.

Älykkyys on tosiaan laaja käsite ja herättää positiivisia mielikuvia. "Yliälykkyys" koetaan uhkana. En halua ystäväkseni todistetusti 'yliälykästä', koska silloin minä olisin aina se vastaanottava osapuoli. Kuka sellaista haluaa? Kaikkien pitää saada "päteä" joskus jossain asiassa ystäpiirissä. Minä kuuntelen mielelläni toista kotikutoista "asiantuntijaa" ja on kiva saada kertoa, että minulla on jossain asiassa tietävä ystävä. Haluanko sanoa kenellekään, että minulla on huippuälykäs ystävä eli minä häneen verrattuna olen tyhmä. Huippuälykkäät voivat foorumeillaan kehua kuuluvansa kaikki samaan älykkyystasoon, johon muut eivät hevillä pääse.

Ystävyyteen tuli särö, joka suureni ja lopulta ystävyys rikkoutui. Voimme kuulemma olla "ihmisiksi". Emme siis enää ystäviä?

Aloittaja vertasi sanaa 'älykäs' jollaan, joka on meressä. Ovatko siis ne 2 prosenttia eli mensaan hyväksyttävät niitä, jotka pääsevät maailman merellä siihen jollaan ja muille heitetään vain pelastusrengas.

Siinä pohdintoja älykkyydestä ja viisaudesta ja järkevyydestä ja niitten kaikkien yhteenkietomisesta ihmiselämässä.