Suomalaisten menneisyydestä vaikuttaa olevan enemmän kuin varsinaista tietoa. Esim. saamelaisten virallinen esihistoria on täyttä huu-haata. Kun Tacitus kirjoitti alkeellisista fenneistä, silloiset "asiantuntijat" keksivät liittää heidät A. Bremeniläisen "lappeihin", koska eiväthän he missään tapauksessa voineet olla suomalaisia (ESI-ISIÄ). Todellisuudessa he olivat balttiheimo, ja nyk. hämäläisten esi-isiä/-äitejä. Nykyinen ns. saamelaisuus syntyi, lähinnä Kainuunmeren yläpuolisille alueille, kun syrjääni/komit (myöh. KAINULAISET) tulivat kivikaudella "Suomeen,Skandinaviaan" peura/porolaumoineen ja samojedirenkeineen. joilta he olivat anastaneet porot ja isännyyden- Heihin yhtyi 2-tuhatluvun alussa näitä pohjoiseen vaeltavia kierteleviä, tawastilaisten orjuudesta karanneita hämyjä (orjaslappalaisia). He jäivät tai otettiin kainulaisisäntien pororengeiksi. Saamenkieli kehittyi kullakin suurella ja eristyneellä siita-alueella omaksi murteekseen, jossa oli samojedi-, belttilais- ja permiläis-suomalaista sanastoa. Perimä on samojedeilta, baltti/hämäläisiltä ja sattumansysäilynä kainulaisisänniltä saatua. Ei olisi 5-60 vuotta takaperin uskonut että nykysaamet ovat usein vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä. Saame-nimi lienee tullut mustaa tarkoittavasta seme-/zeme-sanasta, jota käytettiin vielä 1800-luvun Venäjällä, tarkoittaen mustaa kansaa, eli työväestöä ja palvelijoita. (Myöhemmin heistä tuli punaisia.) Sabme-nimi taas O. Magnuksen kirjan kuvituksesta, jossa sukset oli piirretty pitkäkärkisiksi PUUKENGIKSI, jota sabme-sana tarkoittaa.
Kainulaisista sen verran, että he olivat paitsi maanviljelyä ja karjanhoitoa, myös kauppaa ja merenkulkua harrastavaa kekseliästä kansaa, joiden ensimmäisiä markkinapaikkoja olivat ns. Jätinkirkot eli Metelikirkot Oulun (kreik. Thoule) ympäristössä. Myöhemmät Finingialaisten (foinikialaiset) esi-isät perustivat mm. Välimeren suuret kaupunkikulttuurit.
Tästä "musta kansa"-nimestä vielä vähän lisää. Sain vuosituhannen alkupuolella Honkajoelta (E. Majakangas)) vanhan sananparren: "Ruotsi ruualla, mustakansa murkinalla". Se osoittaa nähdäkseni kahden eri kansan
jonkin asteista arvostuksen eroa. Itä-tseremissin seme (suhuässällä) tarkoittaa mustaa, kuin myös muutamat vastaavat balttisanat, joista lienee saame-sana. Lappalaiset eivät käytä mustaa väriä puvuissaan, joten nimen lienee antanut ruotsi. Hyvä kuvaus kainulais / ruotsien asemasta Lapissa, on Giuseppe Acerbin 1799, piirros "tunturilappalaisen kota", jossa kaksimetrinen kainulaisisäntä selittää pienikokoisille alaisilleen (tai pojilleen), päivän tehtävät.
Kainulaisista sen verran, että he olivat paitsi maanviljelyä ja karjanhoitoa, myös kauppaa ja merenkulkua harrastavaa kekseliästä kansaa, joiden ensimmäisiä markkinapaikkoja olivat ns. Jätinkirkot eli Metelikirkot Oulun (kreik. Thoule) ympäristössä. Myöhemmät Finingialaisten (foinikialaiset) esi-isät perustivat mm. Välimeren suuret kaupunkikulttuurit.
Tästä "musta kansa"-nimestä vielä vähän lisää. Sain vuosituhannen alkupuolella Honkajoelta (E. Majakangas)) vanhan sananparren: "Ruotsi ruualla, mustakansa murkinalla". Se osoittaa nähdäkseni kahden eri kansan
jonkin asteista arvostuksen eroa. Itä-tseremissin seme (suhuässällä) tarkoittaa mustaa, kuin myös muutamat vastaavat balttisanat, joista lienee saame-sana. Lappalaiset eivät käytä mustaa väriä puvuissaan, joten nimen lienee antanut ruotsi. Hyvä kuvaus kainulais / ruotsien asemasta Lapissa, on Giuseppe Acerbin 1799, piirros "tunturilappalaisen kota", jossa kaksimetrinen kainulaisisäntä selittää pienikokoisille alaisilleen (tai pojilleen), päivän tehtävät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eipä tuo taijja pittää paikkaansa ;) hyvä että valtion maat annetaan oikeille henkilöille käyttöön että saavat harjoittaa elinkeinoaan ,
kiitos hettalaiset kun pidätte meidän saamelaisten puolta.
Kerrotko tarkemmin mihin sinun "todellisuutesi" perustuu?
Ei se perustu mihinkhään , kuulo puhetta . kuulin ko joku kerto saatoin käsittää väärinki .
Ihan hyvin voipi tuo olla totta. Moni asia käypi järkhenki...
Kyllä mustaa väriä on monenkin seudun lapinpuvussa.