Närpiön miehet todella vähissä1944

muutkin suomalaiset rintamamiehet tekivät, ja sinä käpykaartilaisen äpärä voit pitää mölyt mahassa.

Oletko edes asevelvollisuutta suorittanut??

Ps opettele lukemaan. Perustelut löytyy ylempää...DORKA!

sinunkin historiantieto ammennettu närpiön apukoulusta? kuinka ruotsi teki teräskauppaa hitlerin kanssa sota-aikana????

Maksuksi juutalaisten kultahampaat, eli pidä poju svekomielesi faktoissa!!

Tapio on selvästi lukenut Kulomaan kirjasta tämän luvun, koskapa hän käyttää liki samaa termiä " jäädä sotimaan Hitlerin puolesta" kuin Kulomaa kirjassaan.

Sivu 343:

"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana."

Teksti jatkuu suoraan samana kuin avauksessakin:

"Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) merkille "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."

Käpykaartiin? kirjoitti:

Tapio on selvästi lukenut Kulomaan kirjasta tämän luvun, koskapa hän käyttää liki samaa termiä " jäädä sotimaan Hitlerin puolesta" kuin Kulomaa kirjassaan.

Sivu 343:

"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana."

Teksti jatkuu suoraan samana kuin avauksessakin:

"Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) merkille "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."

Vuoden 1944 heinäkuussa on varmaan jokaisella täysjärkisellä ollut mitta täynnä, ja isänmaallinen propaganda naurattanut. Lue vaikka Tuntematon sotilas, mikäli sitä voi pitää yhtään realistisena kuvauksena. Valtaosa suomalaisista tuskin on lähtenyt innosta puhkuen ylittämään vanhaa rajaa, ja istunut sitten korsussa neljää vuotta. Hyvä silti että saatiin torjuntavoitto.

Toetterstroem kirjoitti:

Vuoden 1944 heinäkuussa on varmaan jokaisella täysjärkisellä ollut mitta täynnä, ja isänmaallinen propaganda naurattanut. Lue vaikka Tuntematon sotilas, mikäli sitä voi pitää yhtään realistisena kuvauksena. Valtaosa suomalaisista tuskin on lähtenyt innosta puhkuen ylittämään vanhaa rajaa, ja istunut sitten korsussa neljää vuotta. Hyvä silti että saatiin torjuntavoitto.

>>Lue vaikka Tuntematon sotilas, mikäli sitä voi pitää yhtään realistisena kuvauksena

revi poju siitä ja mee tervaamaan soutuvenettä, saattaa lähituleivaisuudessa olla taas merenkurkku svedua soutamassa.

Ja se ruotsin teräskauppa natsisaksan kanssa??

Tätä karkuruusasiaa jaksavat jatkuvasti jauhaa sellaiset fennot, jotka eivät ole saaneet tietoa siitä valtavasta (suomenkielisestä) karkuruudesta, joka räjähti surukarkuruuden kanssa ihan täsmälleen samaan aikaan, kesällä -44. Silloinhan pelkästään Kannaksen taisteluista otti livohkat noin 8000 suomenkielistä, joka on pirun paljon.
Eli jos olivat raukkoja ruotsinkieliset, niin sitä olivat myös suomenkieliset. Tämä on vaan fennoille ihan liian kitkerää totuutta, kas kun sen avulla ei voi hyökätä ruotsinkielisten niskaan.

Jos suru-karkureita oli Uumajassa 600, niin 17% mukaan olisi suomenruotsalaisten maavoimien vahvuus ollut vain noin 3500 miestä. Näinhän ei tietenkään ollut, sillä ruotsinkielisiä oli armeijassa (ja myös maavoimissa) paljon enemmän. Tarkista lähteesi.
Sen sijaan on niin, että jos Suomen armeijan koko vahvuus oli vuonna -44 vajaat puoli miljoonaa, ja niistä varsinaisia rintamajoukkoja noin puolet, niin suomenkielisten karkureiden osuus (noin 35.000) on siitä noin 14%.
Eli revi siitä.
Sitäpaitsi: kuka noita loputtoman pitkiä spämmejä jaksaa lukea. Kerro mielipiteesi, se riitää keskusteluksi.

taas tätä... kirjoitti:

Jos suru-karkureita oli Uumajassa 600, niin 17% mukaan olisi suomenruotsalaisten maavoimien vahvuus ollut vain noin 3500 miestä. Näinhän ei tietenkään ollut, sillä ruotsinkielisiä oli armeijassa (ja myös maavoimissa) paljon enemmän. Tarkista lähteesi.
Sen sijaan on niin, että jos Suomen armeijan koko vahvuus oli vuonna -44 vajaat puoli miljoonaa, ja niistä varsinaisia rintamajoukkoja noin puolet, niin suomenkielisten karkureiden osuus (noin 35.000) on siitä noin 14%.
Eli revi siitä.
Sitäpaitsi: kuka noita loputtoman pitkiä spämmejä jaksaa lukea. Kerro mielipiteesi, se riitää keskusteluksi.

>>Jos suru-karkureita oli Uumajassa 600, niin 17% mukaan olisi suomenruotsalaisten maavoimien vahvuus ollut vain noin 3500 miestä. Näinhän ei tietenkään ollut, sillä ruotsinkielisiä oli armeijassa (ja myös maavoimissa) paljon enemmän. >Nyt arvioidaan kesän 1944 "kovissa" taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä.

taas tätä... kirjoitti:

Jos suru-karkureita oli Uumajassa 600, niin 17% mukaan olisi suomenruotsalaisten maavoimien vahvuus ollut vain noin 3500 miestä. Näinhän ei tietenkään ollut, sillä ruotsinkielisiä oli armeijassa (ja myös maavoimissa) paljon enemmän. Tarkista lähteesi.
Sen sijaan on niin, että jos Suomen armeijan koko vahvuus oli vuonna -44 vajaat puoli miljoonaa, ja niistä varsinaisia rintamajoukkoja noin puolet, niin suomenkielisten karkureiden osuus (noin 35.000) on siitä noin 14%.
Eli revi siitä.
Sitäpaitsi: kuka noita loputtoman pitkiä spämmejä jaksaa lukea. Kerro mielipiteesi, se riitää keskusteluksi.

Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997

Sivulla 275-276 kerrotaan Munsalalaisuudesta seuraavasti:

"Kun 1980- ja 1990 -luvuilla puhuttiin rintamakarkuruudesta, se yhdistettiin usein ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja JR61:een.
Tähän syyllisiksi ei voida osoittaa pahansuopia suomalaiskiihkoilijoita, vaan asian on pitänyt esillä se voimakas keskustelu, jota ruotsinkielisella Pohjanmaalla asiasta on käyty.

Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa. Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa."


Loppuun muutama fakta samaisesta aiheesta:

1) Kenen lohkolla Summa murtui 1940?

Vastaus: Lindmanin pataljoonan lohkolla.

2) Kuka teki elokuvan suomenruotsalaisten sodasta?

Vastaus: Lindman.

3) Mitä sanoi Lindman Ilta-Sanomissa?

Vastaus: "Ruotsinkieli on myrkkyä monille."

4) Mitä muuta Lindman sanoi?

Vastaus: "Ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso."

5) Mitä Lindman sitten teki?

Vastaus: Teki vieläkin kalliimman elokuvan suomenruotsalaisten ja riikinruotsalaisten säätiöiden miljoonilla aiheesta "Talitiikerit".
Kun elokuva sai murskaavat arviot Ruotsissa ja ei menestynyt ollenkaan, Åke sanoi ettei ruotsalaiset tiedä mitään sodasta, joten pitäkööt suunsa kiinni!

Tästä hyvästä Kalle-Kustaa antoi Åkelle kultaa ja mirhamia:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960

"Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on myöntänyt suomalaisohjaajalle Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin."


6) Miten suomenruotsalaiset suhtautuivat karjalalaisiin evakkoihin?

Vastaus: estivät Ruotsi-kortin avulla karjalaisia evakkoja pääsemästä "pyhälle ruotsalaiselle maalle.

7) Ketkä liittoutuivat 1945 vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita Suomen eduskunnassa?

Vastaus: Rkp ja Skdl!

8) Oliko muista mukana?

Vastaus: No eipä juuri, muutama sossu ja pari maalaisliittolaista.

9) Miksi kolmen eri tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret pitävät suomenruotsalaisia epäisänmaallisina?

Vastaus: eiköhän se ala olla itsestään selvää muillekin (Folkting 1997, CIVIC-tutkimus 2000, Virrankoski 2004).

10) Voiko noilla eväillä odottaa pakkoruotsittajilta muuta kuin herjaa ja solvauksia?

Vastaus: Eipä tietenkään. Kun faktat puuttuvat, niin vain henkilökohtaisuudet jäävät.


LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.

Kirjallisuutta:

Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980
Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.
Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.
Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
Uppslagsverket Finland (1983).
Tervasmäki Vilho: Aaverykmentti kolmella kannaksella - JR 5:n tie jatkosodassa 1941-1944. Porvoo ja Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983.
Pertti Kilkki: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998.
Tie Ihantalan tulimyrskyyn. Rajajääkäripataljoona 2 jatkosodassa. Toimittanut Aimo Purhonen 1994. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. Gummeruksen Kirjapaino Jyväskylä 1994.

Go west kirjoitti:

>>Jos suru-karkureita oli Uumajassa 600, niin 17% mukaan olisi suomenruotsalaisten maavoimien vahvuus ollut vain noin 3500 miestä. Näinhän ei tietenkään ollut, sillä ruotsinkielisiä oli armeijassa (ja myös maavoimissa) paljon enemmän. >Nyt arvioidaan kesän 1944 "kovissa" taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä.

Jos suomalaisia karkureita oli tuo 14% rintamajoukoista (niinkuin ilmeisesti oli), niin mikä olisi siinä tuo JV-joukkojen karkuriprosentti? Ettei vain olisi ollut vähintään tuo 17%?
Eli eipä nyt hehkuteta ihan omaa pahaa tahtoa. Yksisilmäisyys on huono tapa. Silloin ei tahdo totuus oikein maistua.
Ja mistähän tuo Kulomäki ne muut sadat sivut kirjoitti, siinä kirjassaan??
Ettei vain suomenkielisestä karkuruudesta.
Siitähän riittää aineistoa varmaan useampaankin väitöskirjaan:

Munsala mielessäin kirjoitti:

Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997

Sivulla 275-276 kerrotaan Munsalalaisuudesta seuraavasti:

"Kun 1980- ja 1990 -luvuilla puhuttiin rintamakarkuruudesta, se yhdistettiin usein ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja JR61:een.
Tähän syyllisiksi ei voida osoittaa pahansuopia suomalaiskiihkoilijoita, vaan asian on pitänyt esillä se voimakas keskustelu, jota ruotsinkielisella Pohjanmaalla asiasta on käyty.

Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa. Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa."


Loppuun muutama fakta samaisesta aiheesta:

1) Kenen lohkolla Summa murtui 1940?

Vastaus: Lindmanin pataljoonan lohkolla.

2) Kuka teki elokuvan suomenruotsalaisten sodasta?

Vastaus: Lindman.

3) Mitä sanoi Lindman Ilta-Sanomissa?

Vastaus: "Ruotsinkieli on myrkkyä monille."

4) Mitä muuta Lindman sanoi?

Vastaus: "Ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso."

5) Mitä Lindman sitten teki?

Vastaus: Teki vieläkin kalliimman elokuvan suomenruotsalaisten ja riikinruotsalaisten säätiöiden miljoonilla aiheesta "Talitiikerit".
Kun elokuva sai murskaavat arviot Ruotsissa ja ei menestynyt ollenkaan, Åke sanoi ettei ruotsalaiset tiedä mitään sodasta, joten pitäkööt suunsa kiinni!

Tästä hyvästä Kalle-Kustaa antoi Åkelle kultaa ja mirhamia:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960

"Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on myöntänyt suomalaisohjaajalle Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin."


6) Miten suomenruotsalaiset suhtautuivat karjalalaisiin evakkoihin?

Vastaus: estivät Ruotsi-kortin avulla karjalaisia evakkoja pääsemästä "pyhälle ruotsalaiselle maalle.

7) Ketkä liittoutuivat 1945 vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita Suomen eduskunnassa?

Vastaus: Rkp ja Skdl!

8) Oliko muista mukana?

Vastaus: No eipä juuri, muutama sossu ja pari maalaisliittolaista.

9) Miksi kolmen eri tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret pitävät suomenruotsalaisia epäisänmaallisina?

Vastaus: eiköhän se ala olla itsestään selvää muillekin (Folkting 1997, CIVIC-tutkimus 2000, Virrankoski 2004).

10) Voiko noilla eväillä odottaa pakkoruotsittajilta muuta kuin herjaa ja solvauksia?

Vastaus: Eipä tietenkään. Kun faktat puuttuvat, niin vain henkilökohtaisuudet jäävät.


LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.

Kirjallisuutta:

Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980
Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.
Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.
Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
Uppslagsverket Finland (1983).
Tervasmäki Vilho: Aaverykmentti kolmella kannaksella - JR 5:n tie jatkosodassa 1941-1944. Porvoo ja Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983.
Pertti Kilkki: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998.
Tie Ihantalan tulimyrskyyn. Rajajääkäripataljoona 2 jatkosodassa. Toimittanut Aimo Purhonen 1994. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. Gummeruksen Kirjapaino Jyväskylä 1994.

Entä sitten? Vähentääkö tämä suomenkielisten pelkuruutta ja karkuruutta? Eikö suomenkielisiä lintsannut jo kutsuntavaiheessa jatkosodan alla yli 1500. Eikö Kolarin sosialistien joukkokarkuruus ollut samanlaista kuin munsalan sosialisti-uskovaisten.
Samanlaisia ilmiöitä, joilla ei ole kielen kanssa mitään tekemistä, paitsi fennospämmääjien kieroutuneessa mielikuvituksessa.

taas tätä... kirjoitti:

Entä sitten? Vähentääkö tämä suomenkielisten pelkuruutta ja karkuruutta? Eikö suomenkielisiä lintsannut jo kutsuntavaiheessa jatkosodan alla yli 1500. Eikö Kolarin sosialistien joukkokarkuruus ollut samanlaista kuin munsalan sosialisti-uskovaisten.
Samanlaisia ilmiöitä, joilla ei ole kielen kanssa mitään tekemistä, paitsi fennospämmääjien kieroutuneessa mielikuvituksessa.

Karkureiksi vahvistettiin koko armeijan osalta ratkaisuvaiheessa 1944 vain 5338 miestä. Paljonko Suomen ruotsalaisia oli tuosta määrästä Uumajassa? 10% vai enemmänkin...

Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 Otava 1976 ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid. Suomen armeijan valistustoiminta ja mielialojen ohjaus Jatkosodan aikana.

Samainen kirja kertoo sivulla 162, miten IV armeijakunnan osalta koottiin 22.6.1944 mennessä selustasta yli 19000 sotilasta eksyneinä tai karkureiksi luokiteltuina. Summittaisen arvion mukaan heistä voitiin pitää n. 10%-20 % asemansa jättäneinä sotilaskarkureina. Karkureiksi vahvistettiin koko armeijan osalta ratkaisuvaiheessa 1944 vain 5338 miestä. Paljonko tuosta määrästä oli Uumajassa?

taas tätä... kirjoitti:

Entä sitten? Vähentääkö tämä suomenkielisten pelkuruutta ja karkuruutta? Eikö suomenkielisiä lintsannut jo kutsuntavaiheessa jatkosodan alla yli 1500. Eikö Kolarin sosialistien joukkokarkuruus ollut samanlaista kuin munsalan sosialisti-uskovaisten.
Samanlaisia ilmiöitä, joilla ei ole kielen kanssa mitään tekemistä, paitsi fennospämmääjien kieroutuneessa mielikuvituksessa.

Korjataan, KuloMAAN kirjassa, ei Kulomäen (ennekuin joku fenno ryhtyy siitä riehumaan). Silti on totta, että noin 35.000 käpykaartilaisen (yli 2 divisioonaa) on Uuumajan 600 miestä kuin kärpäsen paska.
Aihe vaan on fennoille niin äärettömän rakas, vaikka samaan aikaan Hämeen korvissa piilotteli moninkertainen määrä hämäläisiä kommunisteja ja muita pelkureita. Eikä Häme väestöltään ole tippaakaan suurempi kuin Suomen ruotsinkieliset alueet.
Tosin: hämäläinen Väinö Linnahan kirjoitti Suomen Suuren Sankaritarinan, mutta unohti mainita, että nimenomaan se tuntemattoman rykmentti oli armeijan toiseksi pahin karkuriyksikkö...
Eli se siitä sankaruudesta.

5333 vs 600 kirjoitti:

Karkureiksi vahvistettiin koko armeijan osalta ratkaisuvaiheessa 1944 vain 5338 miestä. Paljonko Suomen ruotsalaisia oli tuosta määrästä Uumajassa? 10% vai enemmänkin...

Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 Otava 1976 ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid. Suomen armeijan valistustoiminta ja mielialojen ohjaus Jatkosodan aikana.

Samainen kirja kertoo sivulla 162, miten IV armeijakunnan osalta koottiin 22.6.1944 mennessä selustasta yli 19000 sotilasta eksyneinä tai karkureiksi luokiteltuina. Summittaisen arvion mukaan heistä voitiin pitää n. 10%-20 % asemansa jättäneinä sotilaskarkureina. Karkureiksi vahvistettiin koko armeijan osalta ratkaisuvaiheessa 1944 vain 5338 miestä. Paljonko tuosta määrästä oli Uumajassa?

Numeroita riittää eri suuntiin, mutta olivatko Uumajan karkurit sitten "ratkaisuvaiheen" karkureita (ja miten hitossa he olisivat parissa viikossa sinne edes ehtineet?) vai koko sodan aikana kertyneitä?
Eipä nyt verrata puuroa ja mansikkakiisseliä, vaikka kuinka mieli tekisi.
19.000 miestä on sitäpaitsi yhden kuukauden ajalta, ja vain yhdestä armeijakunnasta, helkkarin suuri luku hiippareita.
Ja käsittääkseni ainut karkuruudesta oikeasti väitellyt on tuo Kulomaa, ei Salminen, joka varmaan kyllä tuntee propagandan.
Muuten; 600 miestä vastaisi melko hyvin ruotsinkielisten väestöosuutta, JOS oikea kartkureiden määrä olisi ollut vain tuo runsaat 5300, ja jos kaikki karkuritluvut koskisivat vain tuota ratkaisuvaihetta.
Mutta kun ilmeisesti näin ei ole, on mokomaa vertailua turha tehdä.

taas tätä... kirjoitti:

Korjataan, KuloMAAN kirjassa, ei Kulomäen (ennekuin joku fenno ryhtyy siitä riehumaan). Silti on totta, että noin 35.000 käpykaartilaisen (yli 2 divisioonaa) on Uuumajan 600 miestä kuin kärpäsen paska.
Aihe vaan on fennoille niin äärettömän rakas, vaikka samaan aikaan Hämeen korvissa piilotteli moninkertainen määrä hämäläisiä kommunisteja ja muita pelkureita. Eikä Häme väestöltään ole tippaakaan suurempi kuin Suomen ruotsinkieliset alueet.
Tosin: hämäläinen Väinö Linnahan kirjoitti Suomen Suuren Sankaritarinan, mutta unohti mainita, että nimenomaan se tuntemattoman rykmentti oli armeijan toiseksi pahin karkuriyksikkö...
Eli se siitä sankaruudesta.

"Tosin: hämäläinen Väinö Linnahan kirjoitti Suomen Suuren Sankaritarinan, mutta unohti mainita, että nimenomaan se tuntemattoman rykmentti oli armeijan toiseksi pahin karkuriyksikkö...
Eli se siitä sankaruudesta."

Olen jo monasti maininnut, että kovimmista paikoista lähdetään hyppyyn metsiin, eikä sieltä linjojen takaa, missä surut kiillottelivat tykkejään. Suomenruotsalaisia oli paljon tykistössä, turaanit ilmeisesti kuuluivat etummaisiin monttuihin.

Yksiköstään eksynyt ja metsässä harhaillut sotamies Hytti, neljän lapsen isä, jonka majuri S. O. Lindgren pikaistuksissaan ampui, painii soutajien kanssa aivan eri sarjassa. Lienee Hytti kuitenkin tilastoissa karkurina.

jokkex kirjoitti:

"Tosin: hämäläinen Väinö Linnahan kirjoitti Suomen Suuren Sankaritarinan, mutta unohti mainita, että nimenomaan se tuntemattoman rykmentti oli armeijan toiseksi pahin karkuriyksikkö...
Eli se siitä sankaruudesta."

Olen jo monasti maininnut, että kovimmista paikoista lähdetään hyppyyn metsiin, eikä sieltä linjojen takaa, missä surut kiillottelivat tykkejään. Suomenruotsalaisia oli paljon tykistössä, turaanit ilmeisesti kuuluivat etummaisiin monttuihin.

Yksiköstään eksynyt ja metsässä harhaillut sotamies Hytti, neljän lapsen isä, jonka majuri S. O. Lindgren pikaistuksissaan ampui, painii soutajien kanssa aivan eri sarjassa. Lienee Hytti kuitenkin tilastoissa karkurina.

Hytistä en tiedä sen enempää kuin sinäkään, eli tuskin juuri mitään. Mutta vamma se tuntuu olevan asennevammakin.
Eikä Linnan porukka ollut yhtään sen kovemmissa paikoissa kuin muutkaan jalkaväkiyksiköt, porukassa taisi vaan olla vähän enemmän kaupunkilaiskommunisteja, jotka ovat tunnestusti maanpetturiväkeä..

taas tätä.... kirjoitti:

Numeroita riittää eri suuntiin, mutta olivatko Uumajan karkurit sitten "ratkaisuvaiheen" karkureita (ja miten hitossa he olisivat parissa viikossa sinne edes ehtineet?) vai koko sodan aikana kertyneitä?
Eipä nyt verrata puuroa ja mansikkakiisseliä, vaikka kuinka mieli tekisi.
19.000 miestä on sitäpaitsi yhden kuukauden ajalta, ja vain yhdestä armeijakunnasta, helkkarin suuri luku hiippareita.
Ja käsittääkseni ainut karkuruudesta oikeasti väitellyt on tuo Kulomaa, ei Salminen, joka varmaan kyllä tuntee propagandan.
Muuten; 600 miestä vastaisi melko hyvin ruotsinkielisten väestöosuutta, JOS oikea kartkureiden määrä olisi ollut vain tuo runsaat 5300, ja jos kaikki karkuritluvut koskisivat vain tuota ratkaisuvaihetta.
Mutta kun ilmeisesti näin ei ole, on mokomaa vertailua turha tehdä.

>>olivatko Uumajan karkurit sitten "ratkaisuvaiheen" karkureita (ja miten hitossa he olisivat parissa viikossa sinne edes ehtineet?) vai koko sodan aikana kertyneitä?

jokkex kirjoitti:

"Tosin: hämäläinen Väinö Linnahan kirjoitti Suomen Suuren Sankaritarinan, mutta unohti mainita, että nimenomaan se tuntemattoman rykmentti oli armeijan toiseksi pahin karkuriyksikkö...
Eli se siitä sankaruudesta."

Olen jo monasti maininnut, että kovimmista paikoista lähdetään hyppyyn metsiin, eikä sieltä linjojen takaa, missä surut kiillottelivat tykkejään. Suomenruotsalaisia oli paljon tykistössä, turaanit ilmeisesti kuuluivat etummaisiin monttuihin.

Yksiköstään eksynyt ja metsässä harhaillut sotamies Hytti, neljän lapsen isä, jonka majuri S. O. Lindgren pikaistuksissaan ampui, painii soutajien kanssa aivan eri sarjassa. Lienee Hytti kuitenkin tilastoissa karkurina.

Hytin tapaus on tarkkaan kirjoitettu ja kaikki kirjatkin on sopivasti tuossa hyllyssä.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/2092766

S.0 Lindgren ja kissat ja vähän muutakin

Tapaus Hytti tunnetaankin paremmin tällä palstalla. Sitä en tiennyt että "ruunasiko" Linkku itse itsensä? Ehkä ei kuitenkaan...

Kenties ei, sillä täällä on tämä nimimerkki PL vm 52

http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1533&author=10&x=artikkeli

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=943

Hytin ampuma upseeri
Patrick Lindgren 13.3.2010 13:21

http://keskustelu.suomi24.fi/node/2092766#comment-43063706

Erik J. Halmeen muistelmat 1916-1989

Sotavankina 1941 - 44

http://www.yle.fi/dokumentti/sotavangit/halmeen_muistelmat.htm

"Pataljoonan komentajanamme oli entinen maailmanmestari ampuja aktiivikapteeni S.0 Lindgren. Kuvittelimme ensin ettemme tuollaista kukonpoikaa juurikaan vitjassa tule näkemään, mutta erehdyimme. Hän ratsasti lakkaamatta ja joka paikassa. Vaikutti, ettei sillä ole hermoja eikä pienintäkään pelon tunnetta. Tästä Linkusta, kuten me häntä keskuudessamme nimitimme en malta olla kertomatta hiukan enemmän. Tappelutohinoissa aina pyritään käyttämään maastoa suojana. Linkku, ei koskaan edes kumartunut. Merkillinen tuuri seurasi miestä koko sodan ajan. Ainoan kerran kun sai siipeensä, teki sen itse. Jossain Itäkarjalassa käsitteli pistoolia niin huolimattomasti, että ase laukesi lävistäen pussin haaroissansa ja oli joutunut siitä hoitoon.
Linkku selvisi sodasta ehjänä, mutta kuoli sitten - niin hassulta kun se kuulostaakin - kissan takia. Hänellä oli maapaikka Pernajan pitäjässä. Tila oli ympäröity piikkilanka aidoilla kuin oikea keskitysleiri. Hän kasvatti fasaaneja. AK:n toimitusjohtajana ollessaan hän jollakin Puolan reissulla oli joutunut pahaan autokolariin, jossa oli vammautunut päähän vaikeahkosti. Hän väitti siellä Pernajassa ympäristön kissain tappavan fasaanejaan. Kuljeskeli ase kädessä ympäristössä ja ampui kaikki näkemänsä kissat. Kerran Linkku ampui kissan erään navetan nurkalla. Pahaksi onnekseen oli talon emäntä juuri navetassa lypsyllä ja lehmä laukausta säikähtäessään survoi emäntäänsä niin pahoin, että joutui sairaalareissun tekemään. Linkku yritti sitten sopia ja hyvittää jutun tuomalla konjakkia ja muuta hyvää, mutta isäntä oli niin sydämistynyt ettei suostunut sopimaan vaan pani jutun käräjiin. Kun käräjät Pernajassa piti olla huomenna, ampui Linkku itsensä illalla. Tämän kertoi minulle Linkun naapuri virolaissyntyinen veneveistäjä Nyström. Hän oli Linkun hyvä tuttava ja oli vuokrannut maatakin Linkulle. Näin päättyi rajun sotilaan elämä."

Siinä tuli yhden hurrin pää kirjaimellisesti käteen!

S.0 Lindgren ja kissat
Nolo loppu 5.4.2010 21:08

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8979744

Majuri Lindgrenin taistelulähetti Olavi Liisanantti on kertonut siisteystarkastustapauksesta silminnäkijän kuvauksen kirjassaan Taistelulähetin sota. Siinä Linkku piti alastomiksi riisuttamilleen täydennysmiehille siisteystarkastuksen vanhalla rajalla joskus elokuussa 1944 ja silloin hän syynäsi miesten penisten esinahkojen alusia, oliko ne puhtaita. Hän valitsi kaikkein tuppikullisimman ja pitkänahkaisimman miehen ja sieltä löytyikin "valkoinen rasvarengas" poimujen seasta. Liisanantti itse sai 3 vrk arestia tuosta "pahasta" kun ei ollut valvonut miesten mulkkujen puhtautta.

Teloituksista sodissamme
Aihetta raapaissut 17.9.2005 12:32

http://keskustelu.suomi24.fi/node/2092766

taas tätä... kirjoitti:

Jos suomalaisia karkureita oli tuo 14% rintamajoukoista (niinkuin ilmeisesti oli), niin mikä olisi siinä tuo JV-joukkojen karkuriprosentti? Ettei vain olisi ollut vähintään tuo 17%?
Eli eipä nyt hehkuteta ihan omaa pahaa tahtoa. Yksisilmäisyys on huono tapa. Silloin ei tahdo totuus oikein maistua.
Ja mistähän tuo Kulomäki ne muut sadat sivut kirjoitti, siinä kirjassaan??
Ettei vain suomenkielisestä karkuruudesta.
Siitähän riittää aineistoa varmaan useampaankin väitöskirjaan:

>>mistähän tuo Kulomäki ne muut sadat sivut kirjoitti, siinä kirjassaan??

Entä sitten? Lähteitä on siis ollut. Millä tavalla Salmisen teos ylittää Kulomaan väitöskirjan? Lähteitä lienee siinäkin?

taas tätä... kirjoitti:

Entä sitten? Lähteitä on siis ollut. Millä tavalla Salmisen teos ylittää Kulomaan väitöskirjan? Lähteitä lienee siinäkin?

>>Millä tavalla Salmisen teos ylittää Kulomaan väitöskirjan?

Rådinfo kirjoitti:

>>Millä tavalla Salmisen teos ylittää Kulomaan väitöskirjan?

Salmisen kirja on varmaan tosifennoille mukavampaa luettavaa kuin Kulomaan kuvaama totuus.

Salmisen kirja löytää vähän yli 5.000 karkuria, Kulomaa noin 32.000 sotaoikeuden päätöstä samasta asiasta.
Onhan siinä pieni ero. Jos Kulomaan luvut pitävät paikkansa, niin karkureiden suomenennätys taittaa sittenkin tulla suomenkielisten puolelle.
Vaikka kohta varmaan joku keksii, että Kulomaa on Lindmanin, RKP:n ja säätiöiden lahjoma "valetutkija"!

taas tätä... kirjoitti:

Salmisen kirja löytää vähän yli 5.000 karkuria, Kulomaa noin 32.000 sotaoikeuden päätöstä samasta asiasta.
Onhan siinä pieni ero. Jos Kulomaan luvut pitävät paikkansa, niin karkureiden suomenennätys taittaa sittenkin tulla suomenkielisten puolelle.
Vaikka kohta varmaan joku keksii, että Kulomaa on Lindmanin, RKP:n ja säätiöiden lahjoma "valetutkija"!

Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341

1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20

Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.

"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."

taas tätä... kirjoitti:

Salmisen kirja löytää vähän yli 5.000 karkuria, Kulomaa noin 32.000 sotaoikeuden päätöstä samasta asiasta.
Onhan siinä pieni ero. Jos Kulomaan luvut pitävät paikkansa, niin karkureiden suomenennätys taittaa sittenkin tulla suomenkielisten puolelle.
Vaikka kohta varmaan joku keksii, että Kulomaa on Lindmanin, RKP:n ja säätiöiden lahjoma "valetutkija"!

Vuosikausia eturintaman montuissa ja sekasortoisessa tilanteessa, esim. venäläisten suurhyökkäysen aikaan, hyppyyn lähtö on inhimillisyys huomioon ottaen joskus jopa ymmärrettävää.

Takalinjoilla onkin mukava tykkejä kiilloitella ja hinailla perässä kun tulee käsky siirtää putket turvaan etenevän vihollisen tieltä. Vuosikausia Uumajan lohkolla onkin sitten aivan oma lukunsa.

Karkuruutta ei voi laskea vain lukumääränä, vaan on myös huomioitava olosuhteet.

jokkex kirjoitti:

Vuosikausia eturintaman montuissa ja sekasortoisessa tilanteessa, esim. venäläisten suurhyökkäysen aikaan, hyppyyn lähtö on inhimillisyys huomioon ottaen joskus jopa ymmärrettävää.

Takalinjoilla onkin mukava tykkejä kiilloitella ja hinailla perässä kun tulee käsky siirtää putket turvaan etenevän vihollisen tieltä. Vuosikausia Uumajan lohkolla onkin sitten aivan oma lukunsa.

Karkuruutta ei voi laskea vain lukumääränä, vaan on myös huomioitava olosuhteet.

Karkuri on karkuri, ja sillä sipuli.

Käpykaartiin? kirjoitti:

Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341

1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20

Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.

"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."

Eikö tuon Kulomaan väitöskirjan lukemien perusteella pitäisi puhua pikemminkin NÄRPIÖLÄISYYDESTÄ JA NÄRPIÖN SOUTUREISTA?

Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341

1. Närpiö 120
2. Munsala 85

eipä selitellä kirjoitti:

Karkuri on karkuri, ja sillä sipuli.

...ja tappaja on tappaja, ampui ketä ampui ja turha selitellä.

"Katso erikoisesti kirjan sivut 337-341, joiden mukaan Ruotsin Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!"

Kirjoittaja selvästikin tarkoittaa karkurien olleen Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueilta. Kielirajat ovat kuin veitsellä leikaten.