Huomionhakuinen anoppi...

Anoppi soitteli välillä miehelleni esim että lähe nyt viemään kauppaan. (asutaan vähän kauempana mutta anyway) Saahan sitä toki viedä. mutta hänen miehellänsäkin" on auto.. Muttei voi kulma aina ajaa kun on juonut.
Kerran anoppi soitti että pitäis just nyt lähtee koiraa viemään eläin lääkärissä (silmätulehdus varmaankin) Mies oli ihan väsynyt ja sanoi ettei millään jaksaisi. Saattoi olla vähän ärtynytkin... mutta no siihen hänen äippä laittoi luurin korvaan. Mieheni ei itke melkein koskaan mutta silloin hän alkoi itkemään kun tuntui niin pahalta jos oli pahoittanut äiti mielensä. Sitten hän koitti soittaa äidilleen pahoitellakseen jos loukkaantui tjs. Mutta äiti ei vastannut, vaan hänen isänsä vastasi, mieheni kysyi voitko antaa äidille, taustalla kuului kun hänen äitinsä supatti "sano etten oo kotona!"

Todella kypsää.

Sitten äippä myös valitti meille että "voiii kun oisi joku joka käyttäisi noita koiria ulkona.. tulee "pelkotila" kun haukkuvat välillä muille koirille ja vetää....." hänen miehensä käyttää niitä kyllä myös. mutta anoppi katsoi merkitsevästi poikaansa. ( haluaisi varmaan että alkaisi käyttämään niitä 3 krt päivässä)

En tiedä oliko kirjoituksessani muuta pointtia kun kirjottaa vaan mun ajatuksia ylös. Ja ois kiva kuulla mitä mieltä muut on tuommosesta. Joku voi ajatella että oonpas hirvee. Mutta mua vaan jotenkin ärsytti/ärsyttää....

Mut jos joku on vaan sitä mieltä että minä olen kamala kun tänne tämmöistä kirjoitan, niin olisi kiva jos semmonen ei vastaisi mitään.

Vaikka minä tämmöisiä negatiivisia asioita kirjoitin.. Niin olisi ehkä mukava käydäkkin siellä kylässä joskus edes.. En minä häntä kuitenkaan inhoa, kaikesta huolimatta. Mutta en vain viitsi mennäkkään kun on ollut niin pitkän aikaa jo etten oo nähnytkään niitä.

Kai ne sen jatkuvat valitukset saatto johtuu siitä että on tyytymätön elämäänsä/ onneton/surullinen. Mutta silti. Minusta asioille pitäisi tehdä jotain eikä oikein koittaa huolestuttaa muita, varsinkin jos ei ole valmis asioille mtn tekemään, itse sitä loppujen lopuks on vastuussa onnellisuudestaan turha on aina muita syyttää.. :

Se vielä unohtui sanoa.. Siis isoin asia mikä minua on häirinnyt hieman on hänen itsensä diagnisoima hajusteyliherkkyys, joka siis tarkoittaa sitä että meidänkin pitäisi rajoittaa elämäämme. Hän on siis itse entinen tupakan polttaja (mennyt yksi aski päivässä tupakkaa monen vuoden ajan), heillä on kaksi koiraa, ei ole mitään allergioita, ja hän on myös itse käyttänyt hajusteita, hajuvesiä yms. Mutta sitten hänellä nyt onkin muka tälläinen. Hänen "miehensä" ei oikein usko kyseiseen asiaan, eikä hänen toinen tytärkään. Hänen oireensa ovat sanojensa mukaan hengen ahdistus ja paha olo. Hän siis kärsii KAIKISTA tuotteisita missä on hajusteita, esim hammasatahna, normaali shampoo... jne. Hän kärsiii myös ruuista joissa on mausteita. Tämäkin on uusi vaiva. Mieheni sanoi joskus kys. asiasta kun ihmettin että "ei kukaan muukaan äitin tuota juttua usko ja välitä kun mä!!!!" Ei siinä mitään, mutta kun minun esim kylään mennessäni pitäisi olla ilman deudoranttia, en olisi saanut pestä hiuksiani tavallisella shampoolla yms. Ja emme muutenkaan arkena saa käyttää pyykinpesu aineita joissa on hajusteita. No ei toi oo paljoo vaadittu kuitenkaan kylään mennessä että tosiaan pesin silloin itseni hajusteettomilla tuotteilla mutta silti :P hän muutenkin selittelee juttuja tyyliin " tänään kun kävelin tuolla ulkona niin siinä oli joku ruoka auto vanhainkodin edessä ja tuli niiiin paha olo kun ne hajut tulivat nenään.... yliherkkyyteni" Kyllä ymmärrän että esim joku vahva partavesivoi ottaa henkeen, niin itsellänikin ottaa. Mutta että kaikki.... Niin menee ihan yli.

Hän muutenkin uskoo ennustajiin yms. Kertoi kerran kuinka ennustaja oli sanonut että "poikasi välittää sinusta enemmän kuin tyttäresi" Siitä hän selitti että niinpä! paljon enemmän poikani välittää" tjs... aika törkeäst häneltä minusta sanottu hänen tyttärestään. Siinä sen taas näkee miten syyttää muita vaan.

Noista hajusteasioista ollaan vähän riidelty kun mua ärsyttää se että en oikein jaksa uskoa siihen koko vaivaan kyseisistä jutuista johtuen, ja kun munkin pitäis rajottaa omaa elämääni sen takia. Ja se että mieheni niiiin autuaasti uskoo kaiken mitä mami sanoo. No eihän se ole paljoa vaadittu mutta silti :P

Mieheni on myös ehkä hieman äitinsä aivopesemä kun se anoppi jatkuvasti valittaa ties mistä ja haukkuu mieheni isää. hän on vähän isäänsä vastaan kun on isän vika että äidillä on paha olla. "isä ei välitä ja siksi äidillä on paha olla"

Minua ärsyttää kun mieheni on niin naivi eikä nää muutenkaan rivien välistä mtn.
Nyt vähän ärsytti ihan muistakin jutuista johtuen niin tää viesti saatto olla vähän tympee..

Voi että ihmiset ovat epätietoisia. Kyllä yliherkkyys hajusteille kasvaa kun on kauan ollut tekemisissä aineiden kanssa jotka antavat alleriaa, itselläni on se myös ja olen jo lopettanut sanomasta että en kestä hajuvesiä en pesuaineita enkä hiustenpesuaineiden tuoksuja. Ihmiset haluavat haista, ja siinä ei auta miten yrittäisi selvittää että on vaikea hengittää. Toivottavasti hän on hommannut cortisoni lääkkeet itselleen, itse käytän niitä aina kun joku hajupommi tulee kylään. Muuten ihan kummaa että pitää lääkitä itseään vaikka huonon olotilan voisi välttää vaan sillä kun toiset ymmärtäisivät miten työlästä se on olla allerginen. Ei aikuinen ihminen keksi tuollaista, ne on ympäristössä olevat ihmiset jotka eivät voi käsittää että toinen voi todella huonosti. Tuttavani jolla oli sama vaiva ja ei kestänyt mausteita kuoli hiljattain, nyt ei tarvitse hänen ystäviensä enää olla ilman hajuvesiä hänen vuokseen, joten kun hajuveden käyttö on tärkeämpää kun toisen tukehtuminen on maailmassa jotain pahasti vialla.Joten älkää rajoittako omaa elämäänne haiskaa ihan rauhassa, ja miehesi joka jaksaa ymmärtää OMAA äitiään voisi ehkä auttaa häntä saamaan lääkkeet ajoissa vaivaansa.
Koirathan voi laittaa pois jos ei niitä itse jaksa kuljetella lenkeillä, ei kai se teidän velvollisuutenne ole alaata niitä kuljettamaan.Muuten kaikissa suhteissa ihmisten kanssa on aina kismaa joten älä itseäsi turhaan syyttele jos on joskus riitaa tullut. Ja anna miehesi pitää äidistänsä niin kauan kun hän elää, ethän varmaan itsekkään haluaisi että joku arvostelisi sinun ja äitisi välejä. Elämä on vaan sellaista, mutta kun yrittää ymmärtää toisiakin ja heidän murheitaan niin on helpompi elää.

Kyllä minä ymmärrän muitakin ja muiden murheita, ja haluan tukea :P. En nyt mikään kylmä ihminen ole. Mutta ei ole kiva jos jokainen pikkuasiakin on niin murheen kryyni. Mutta minusta tässä vaan jotenkin näkyy niin läpi semmoinen hmmm tuntuu että hän haluaa olla joku prinsessa.

Uskon kyllä että tuo hajusteyliherkkyys on ihan oikeakin vaiva ja sellaista on olemassa. Mutta minusta tuntuu että tässä on kyseessä se että hän ei vain yksinkertasesti pidä hajusteista, ja haluaa siitä huomiota, ja dramatisoi koko juttua. koska hän on niitä ennenkin käyttänyt niitä (vuosia) ja nuo muutkin jutut vähän vaikuttaa siltä. Mutta olkoon. Jos oikeasti kärsisi niin en minä nyt haluaisi haista jollekkin että toinen kärsii. Olenhan minä ollut ihan steriili kun sinne olen mennyt :P....

Itse olen allerginen eläimille ja joillekkin ruuille, pähkinöistä voin saada anaflyktsisen kohtauksen. ja saan myös joistain dödöistä ja hajusteista ihottumaa ja lievähköää hengenahdistusta, mutten niin merkittävää että kieltäisin kaikkia olemassa käyttämättä niitä, mutten todellakaan kaikista saa tuotteista saa. niin ja eräs LV merkkinen hajusteeton saippua aiheuttaa minulle ihottumaa ja kirvelyä, kumma vaikka on hajusteeton. Samoin yksi kasvonaamio teki naamastani verestävän ja turvonneen. Tupakkaakaan en pysty polttamaan.

Tuolla ei ole mitään allergioista. Luulisi että yliherkkyydet liittyisivät usein sellaisille ihmisille joilla muutenki on jotain allergioita. Ja ihmetyttää että joka ikinen tuotekko jossa on hajusteista, luulisi että ne olisi vain jotkut tietyt... Hän on myös aikaisemmat 40 vuotta syönyt mausteisia ruokia ja käyttänyt hajusteita.

Saisi minun mies arvostella äitiäni ja suhdettani äitiini jos olisi jotain aihetta... no tämä hajuste asia nyt kuitenkin on loppujen lopuksi aika pieni asia, mutta noi jotkut muut jutut.

On minusta hyvä että he pitävät yhteyttä ja että välittävät toisistaan. en minä halua mihinkään väliin tulla tai mustamaalata häntä. En nyt olekkaan puhunut mitään hänen äidistään, joskus vaan riidassa mutta tyhmäähän se oli.

Hieman vaan ärsyttää mieheni sokea ritarillisuus muutenkin tjs.

Tympeä ja kuiva elämäänsä kyllästynyt Wanhapiika se täällä vastailee. taitaa tunnistaa itsensä tekstistä kun häntä niiiiiiiin "Rasittaaaaaaaa"

Sanoin viestissäni jo etten kaipaa tuollaisia ilkeämielisiä ja mitään sanomattomia herjaviestejä, joissa ei ole mitään asia sisältöä tai tilanteeseen muutenkaan osuvaa.

Joten jos menisit vittuun siitä :)

Hus!

Samaa mieltä.. Anoppipeikko vissiin vaihtoi vaan nimimerkkiä taikka sitten täällä riehuu joku samanlainen anoppi jolla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa..

Aloittaja, tekstisi kuulostaa tosi tutulta.. eroituksella että minun anoppini huutaa meillä käydessään asiansa ja päästää isoäänisen porun usein miehelleni syyllistääkseen (minusta ei välitä kukaan...kukaan ei auta minua jne...) ..

Että tuttua on, anoppi tahtoo prinsessa kohtelua. Ymmärrän että säälit häntä, niin minäkin. Muttei ole meidän asiamme auttaa siinä mitä anoppi ei edes ikinä tunnustaisi-omia virheitään-.

Juu, ja minä kyllä TIEDÄN ETTEN OLE TÄYDELLINEN miniä, niin ei tarvitse minullekaan kertoa erikseen tätä..

Kiitos vastauksesta, kiva saada välillä jotain tukevia kommentteja eikä vaan jotain naljailua..

Varmaan rasittavaa tuommonen kertomasi huutaminen jo yms :P:D..

On se jotenkin ihme kun aikuinen ihminen niin heittäytyy.. Vaikka minulla olisikin asiat huonosti niin en minä siitä muita syyllistäisi tai jatkuvasti vatvoisi muille, ja vielä niin pienistä asioista :P. Ja tuo että omille lapsille tai niiden kumppaneille... En voi tajuta. Kuitenkin ite sitä on vastuussa ei muut, mutta sitä ei taida tietyntyyppiset ihmiset tajuavan, aina se vika löytyy muista. Eikä kaikesta huolimatta olla valmiita tekemään asioille mitään jotta ne olisivat paremmin, kunhan vaan on tapana voivotella.

Hyvää jatkoa sulle =)

Justiinsa näin itsekkin ajattelen, koitataan keskittyä siihen hyvään mitä on ja unohtaa anopit ja appiukot, eikös!

Mukavaa jatkoa myös sinulle!