Miksi darvinilainen ateismi on se, mitä pitää vastustaa!

Pommittajakuoriainen Turust
Voiko evoluutioteoria selittää tämän? Tai kuka tahansa. Minun järkeeni ei käy mihin tällaista otusta tarvitaan.
Pommittajakuoriainen (Brachinus crepitans) on pieni hyönteinen, joka on aseistettu tyrmäävän tehokkaalla puolustusjärjestelmällä. Vihollisen uhatessa tämä pippurinen pommittajakuoriainen pamauttaa kahdesta peräpäässään sijaitsevasta putkesta ärsyttävää ja pahanhajuista, lämpötilaltaan sata-asteista kaasua suoraan epäonnisen päällekävijän naamalle. Tohtori Hermann Schildknecht, saksalainen kemisti, tutki pommittajakuoriaista saadakseen selville, kuinka se saa aikaan tämän vaikuttavan kemiallisen taidonnäytteen. Hän selvitti, että kuoriainen muodostaa räjähdysaineensa sekoittamalla yhteen kahta kemikaalia (vetyperoksidia ja hydrokinoneita), jotka yhdistyessään muodostavat erittäin vaarallisen kemikaaliseoksen.
Näiden kemikaalien lisäksi tämä etevä pikku kuoriainen lisää seokseen kemikaalia, joka toimii inhibiittorina. Inhibiittori estää kemikaaleja reagoimasta ja mahdollistaa niiden varastoinnin pitkiäkin aikoja. Aina kun jokin saaliseläin, esimerkiksi sammakko, lähestyy pommittajakuoriaista, se ruiskauttaa varastoimiaan kemikaaleja kahteen polttoputkeen ja lisää juuri oikealla hetkellä seokseen vielä yhtä kemikaalia (anti-inhibiittoria). Se poistaa inhibiittorin vaikutuksen ja aivan hyökkääjäparan nenän edessä tapahtuu voimakas räjähdys. Onko tällainen ihmeellinen ja mutkikas mekanismi voinut kehittyä pikku hiljaa miljoonien vuosien kuluessa? Evolutionisti vastaa uskonsa mukaisesti lammasmaisesti "kyllä", edes yrittämättä kokeellisesti osoittaa vastauksen oikeellisuutta, mutta tämän mielipiteen pikainenkin tarkastelu paljastaa sen järjettömyyden, joka pakottaa hieman syvällisempiin pohdiskeluihin.
Kehitysopillisen "ajattelun" mukaan tuhansien pommittajakuoriaissukupolvien on täytynyt sekoittaa väärin näitä vaarallisia kemikaaleja kohtalokkaissa kehitysopillisissa kokeiluissaan, ja räjäyttää itsensä kappaleiksi. Lopulta, niin meille vakuutetaan, ne keksivät maagisen seoksen, mutta entä inhibiittorin kehittyminen? Ei ole mitään tarvetta kehittää inhibiittoria, ellei jo ole olemassa niitä kahta kemikaalia, joita yritetään ehkäistä toimimasta yhdessä.
Toisaalta, jos ne kaksi kemikaalia ovat jo olemassa ilman inhibiittoria, on liian myöhäistä, sillä kuoriainen on jo räjähtänyt taivaan tuuliin. Selvästikään tällainen järjestelmä ei ole mitenkään voinut kehittyä ilman älykästä ennaltatietämystä ja suunnittelua. Otaksutaan kuitenkin pienen kovakuoriaisen jotenkin onnistuneen kehittämään samanaikaisesti nämä kaksi kemikaalia sekä tuikitärkeän inhibiittorin. Tämäkään ratkaisu ei kuitenkaan hyödyttäisi kovakuoriaista millään lailla, koska sekoitus vain lojuisi säiliössään hyödyttömänä. Jotta siitä olisi kovakuoriaiselle mitään hyötyä, siihen täytyy lisätä anti-inhibiittoria.
Niinpä meidän oletetaan uskovan, että jälleen tuhansien sukupolvien ajan pommittajakuoriaiset sekoittivat ja varastoivat näitä kemikaaleja ilman mitään varsinaista syytä tai hyötyä, kunnes anti-inhibiittori lopulta valmistui. No nyt se saattoi ryhtyä tositoimiin! Anti-inhibiittorin avulla se saattoi räjäyttää itsensä kappaleiksi ja tehdä sitä havittelevan nälkäisen saalistajan aikeet tyhjiksi.
Ai niin, senhän täytyi vielä kehittää itseensä kaksi polttoputkea ja tarkka kommunikaatio- ja ajoitusjärjestelmä säädelläkseen räjähdyksen suuntaa ja ajoitusta. Joten olemme taas samassa tilanteessa: tuhansien sukupolvien ajan nämä huolettomat pikku kovakuoriaiset kulkivat ympäriinsä poksahdellen kuin ilotulitusraketit, kunnes ne lopulta oppivat hallitsemaan uusia kykyjään.
Mutta mikä kumma motivoisi tällaista tuhoisaa, yrityksen ja erehdyksen kautta etenevää asteittaista evoluutiota? Kehitysprosessissahan kaiken otaksutaan olevan perin järkevää ja loogisen tarkoituksenmukaista, tai muuten ei kehitystä tapahdu.
Mutta edellä kuvattu prosessi on täysin järjetön, ja koko puolustusjärjestelmän kehittyminen valmiiksi yhdellä kertaa on tähtitieteellisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Kuitenkin luonto pursuaa lukemattomia vastaavia esimerkkejä täydellisestä koordinaatiosta.
Niinpä voimme vain päätellä hämmästyttävän pikku pommittajakuoriaisen olevan vahva todiste erityisestä luomisesta, sillä mitään muuta järkeenkäypää selitystä moiselle ihmeellisyydelle ei ole. Vai onko? Vastatkaa nyt hyvät ihmiset, etten jäisi loppuelämäkseni päkättiin moisen pommittajan kanssa. Onko tällaisella räjäyttäjällä jotakin tekemistä alkuräjähdyksen kanssa?

Kyllä Raamatun luomiskertomus on sentään erittäin loogillinen tavalliselle syntiselle.

Totuus elää kirjoitti:

Pommittajakuoriainen Turust
Voiko evoluutioteoria selittää tämän? Tai kuka tahansa. Minun järkeeni ei käy mihin tällaista otusta tarvitaan.
Pommittajakuoriainen (Brachinus crepitans) on pieni hyönteinen, joka on aseistettu tyrmäävän tehokkaalla puolustusjärjestelmällä. Vihollisen uhatessa tämä pippurinen pommittajakuoriainen pamauttaa kahdesta peräpäässään sijaitsevasta putkesta ärsyttävää ja pahanhajuista, lämpötilaltaan sata-asteista kaasua suoraan epäonnisen päällekävijän naamalle. Tohtori Hermann Schildknecht, saksalainen kemisti, tutki pommittajakuoriaista saadakseen selville, kuinka se saa aikaan tämän vaikuttavan kemiallisen taidonnäytteen. Hän selvitti, että kuoriainen muodostaa räjähdysaineensa sekoittamalla yhteen kahta kemikaalia (vetyperoksidia ja hydrokinoneita), jotka yhdistyessään muodostavat erittäin vaarallisen kemikaaliseoksen.
Näiden kemikaalien lisäksi tämä etevä pikku kuoriainen lisää seokseen kemikaalia, joka toimii inhibiittorina. Inhibiittori estää kemikaaleja reagoimasta ja mahdollistaa niiden varastoinnin pitkiäkin aikoja. Aina kun jokin saaliseläin, esimerkiksi sammakko, lähestyy pommittajakuoriaista, se ruiskauttaa varastoimiaan kemikaaleja kahteen polttoputkeen ja lisää juuri oikealla hetkellä seokseen vielä yhtä kemikaalia (anti-inhibiittoria). Se poistaa inhibiittorin vaikutuksen ja aivan hyökkääjäparan nenän edessä tapahtuu voimakas räjähdys. Onko tällainen ihmeellinen ja mutkikas mekanismi voinut kehittyä pikku hiljaa miljoonien vuosien kuluessa? Evolutionisti vastaa uskonsa mukaisesti lammasmaisesti "kyllä", edes yrittämättä kokeellisesti osoittaa vastauksen oikeellisuutta, mutta tämän mielipiteen pikainenkin tarkastelu paljastaa sen järjettömyyden, joka pakottaa hieman syvällisempiin pohdiskeluihin.
Kehitysopillisen "ajattelun" mukaan tuhansien pommittajakuoriaissukupolvien on täytynyt sekoittaa väärin näitä vaarallisia kemikaaleja kohtalokkaissa kehitysopillisissa kokeiluissaan, ja räjäyttää itsensä kappaleiksi. Lopulta, niin meille vakuutetaan, ne keksivät maagisen seoksen, mutta entä inhibiittorin kehittyminen? Ei ole mitään tarvetta kehittää inhibiittoria, ellei jo ole olemassa niitä kahta kemikaalia, joita yritetään ehkäistä toimimasta yhdessä.
Toisaalta, jos ne kaksi kemikaalia ovat jo olemassa ilman inhibiittoria, on liian myöhäistä, sillä kuoriainen on jo räjähtänyt taivaan tuuliin. Selvästikään tällainen järjestelmä ei ole mitenkään voinut kehittyä ilman älykästä ennaltatietämystä ja suunnittelua. Otaksutaan kuitenkin pienen kovakuoriaisen jotenkin onnistuneen kehittämään samanaikaisesti nämä kaksi kemikaalia sekä tuikitärkeän inhibiittorin. Tämäkään ratkaisu ei kuitenkaan hyödyttäisi kovakuoriaista millään lailla, koska sekoitus vain lojuisi säiliössään hyödyttömänä. Jotta siitä olisi kovakuoriaiselle mitään hyötyä, siihen täytyy lisätä anti-inhibiittoria.
Niinpä meidän oletetaan uskovan, että jälleen tuhansien sukupolvien ajan pommittajakuoriaiset sekoittivat ja varastoivat näitä kemikaaleja ilman mitään varsinaista syytä tai hyötyä, kunnes anti-inhibiittori lopulta valmistui. No nyt se saattoi ryhtyä tositoimiin! Anti-inhibiittorin avulla se saattoi räjäyttää itsensä kappaleiksi ja tehdä sitä havittelevan nälkäisen saalistajan aikeet tyhjiksi.
Ai niin, senhän täytyi vielä kehittää itseensä kaksi polttoputkea ja tarkka kommunikaatio- ja ajoitusjärjestelmä säädelläkseen räjähdyksen suuntaa ja ajoitusta. Joten olemme taas samassa tilanteessa: tuhansien sukupolvien ajan nämä huolettomat pikku kovakuoriaiset kulkivat ympäriinsä poksahdellen kuin ilotulitusraketit, kunnes ne lopulta oppivat hallitsemaan uusia kykyjään.
Mutta mikä kumma motivoisi tällaista tuhoisaa, yrityksen ja erehdyksen kautta etenevää asteittaista evoluutiota? Kehitysprosessissahan kaiken otaksutaan olevan perin järkevää ja loogisen tarkoituksenmukaista, tai muuten ei kehitystä tapahdu.
Mutta edellä kuvattu prosessi on täysin järjetön, ja koko puolustusjärjestelmän kehittyminen valmiiksi yhdellä kertaa on tähtitieteellisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Kuitenkin luonto pursuaa lukemattomia vastaavia esimerkkejä täydellisestä koordinaatiosta.
Niinpä voimme vain päätellä hämmästyttävän pikku pommittajakuoriaisen olevan vahva todiste erityisestä luomisesta, sillä mitään muuta järkeenkäypää selitystä moiselle ihmeellisyydelle ei ole. Vai onko? Vastatkaa nyt hyvät ihmiset, etten jäisi loppuelämäkseni päkättiin moisen pommittajan kanssa. Onko tällaisella räjäyttäjällä jotakin tekemistä alkuräjähdyksen kanssa?

Kyllä Raamatun luomiskertomus on sentään erittäin loogillinen tavalliselle syntiselle.

Lue lisää

> Voiko evoluutioteoria selittää tämän? Tai kuka tahansa.
> Minun järkeeni ei käy mihin tällaista otusta tarvitaan.

Enpä lukenutkaan tuota pidemmälle.

Evoluutioteoria ei vastaa kysymykseen: miksi. Se vastaa kysymykseen: miten.

Jos on olemassa otus, jota ei tarvita mihinkään, on se erittäin hyvä argumentti kreationismia vastaan, ei evoluutioteoriaa vastaan. Jos tuota otusta ei tarvita mihinkään, Jumala ei luonut maailmaa kuudessa päivässä noin 6 000 vuotta sitten.

[sarkasmi] Kiitos. Saatiin tämäkin väittely loppumaan vihdoinkin. [/sarkasmi]

Korjasin kirjoitusvirheet puolestasi, olit vahingossa kirjoittanut tieteen siihen missä piti lukea uskonto. Huomaatko, että näin se on paljon loogisempi. Ei tarvitse kiittää.

Seniili käpysakki kautta maailman elää uskonnollisissa pilvilinnoissa, jossa meidänkaltaiset entiteetit nähdään kettutyttöinä tai huligaaneina. Aivan samalla tavalla, kun jotain maallista oikeutta ei kiinnosta totuus vaan juridiikka, aivan samalla tavalla nämä satuilija(d)papit juovat kahviaan norsunluutorneissa ja myhäilevät toisilleen.

Uskonnollisen myhäilyn perusfunktio ja itsetarkoitus kun on se, että kaikki oikeasti tietävät, että "täyttä paskaahan tässä jauhetaan - mutta se ***** pitää meidät leivänsyrjässä kiinni ja kravaattiakin saa pitää - äitmuor on sit ylpiä siel kotisavon perukoil. Ooh mitä auvoo."

Jokaista tulisi vähän ihmetyttää se sosiaalinen perusretoriikka, jollainen jokaisella uskovaisella on näissä kysymyksissä enemmän tai vähemmän mukana.

Miten tyystin kieroon kasvanut ihmiskunta olisi uskonnon kohdalle jotenkin jumalaisen tai autuaan erehtymätön, kun kaikilla muilla osa-alueilla ihmiskunta on osoittanut valtavaa tyrimisen, julmuuden, härskiyden ja moraalittomuuden potentiaalia.

Astuuko ihminen jonkin puhtaaksi polttavan "tulen" läpi ollessaan tekemisissä niin kutsutun uskonnon kanssa?

Jättääkö hän eteiseen kaikki ihmisyyden ongelmajätteet mennessään papinkammioon.

Olisiko mitenkään mahdollista, että riviuskovainen ei uskaltaisikaan uhmata teologian suuria auktoriteetteja yhteisössä, jossa väärämieliset karsitaan suvaitsevaisuuden nimissä armotta pois.

Voisiko mitenkään olla mahdollista, että asuntolainan lyhennyksiä olisi vähän ikävämpi maksella, jos menettää vaikka taivaspaikan jossain homeisessa jeesmiesten konklaavissa.

Olisiko mitenkään mahdollista, että rivipappi olisi leikissä mukana vain koska se takaa jatkuvuuden uralle ja työterveyshuollolle?

Onko mahdollista, että ihminen ei halua heittää hukkaan sitä, että on uskonut 25 vuotta ja saannut paikan auringosta?

Mahtuuko tämä inhimillisen raamin sisälle?

Ja jos mahtuu, niin kumoaako esim yleinen sisäinen arviointikulttuuri tämän argumentin inhimillisestä tekijästä?

Jokainen järkevä vastaa "Ei!", sillä uskovainen mielikuvitusmaailma toimii kaikkialla ihan samalla reseptillä.

Tarvitseeko edes puhua uskonnosta, sillä meillä on muitakin perspektiiviä antavia kokonaisuuksia esim. politiikka, urheilu, sota.

Missä näistä käytetään aina ja kaikkialla puhtaita keinoja päämäärän saavuttamiseksi?

Kaikkien järkevien yhteinen tavoite tulisi nyt olla joko "uskopravdan" ("pravda" [ven.] = "virallinen totuus") murtaminen tässä maassa tai sitten jotain vaatimattomampaa.

"Uskopravda" katsotaan murtuneeksi, jos oppivelvollisuuskoulu ja lukio lakkaavat opettamasta alkuperäkysymyksistä tunnustuksellisesti ja raamatullisesti -- jos siis kosmologisia, biologisia ja antropologisia evoluutioteorioita aletaan opettaaa "tieteen todistamina tosiasioina" (jollaisia ne oikeasti ovat) ja jos konkreettinen objektiivinen asioiden pohdinta tunnustetaan koulutuskäytänteissä (vähintäänkin) vaihtoehtojensa kanssa tasavertaiseksi alkuperänäkemykseksi (yhdeksi loogisesti mahdolliseksi maailman hahmottamisen tavaksi) sekä periaatteessa (paperilla) että käytännössä (koulu- ja luokkahuonetasolla).

Olet ilmeisesti erehdksessä kirjoittanut väärän nimimerkin. Senhän kuuluisi olla Kreationistipölvästi.