Otsikko saattaa antaa kamalan valittaja-akka tyyppisen kuvan minusta mutta piti keksiä joku joka kuvaa tätä asiaa.
Siis minä olen ollut mieheni kanssa yhdessä reilut 4 vuotta ja naimisissakin olemme. Olen pitkään puhunut siitä kuinka haluaisin tehdä ulkomaan matkan yhdessä mieheni kanssa niin, että matka olisi molemmille se ensimmäinen ulkomaanmatka. Ensimmäinen lento, ensimmäiset jännitykset ym.
Asia on ollut aina vähän niin ja näin. Viime vuonna eräs mieheni kaveri ehdotti, että he lähtisivät ulkomaille. Minä (teidän mielestänne typeränä) valitin, että se loukkaisi minua.
No nyt aloin todellakin säästämään ulkomaanreissua varten tämän vuoden alusta ja helmikuussa sanoin, että varataan se matka nyt sitten. Jahkailua vain ja nyt mieheni ilmoitti kuukausi sitten, että hänen pari kaveriansa lähtee ulkomaille ja hän haluaisi mukaan. No minä annoin sitten luvan (siis hyväksyin, en tietenkään lupia antele kun en häntä halua määrätä) vaikka loukkaannuin.
Ja olen edelleen loukkaantunut. Tuo kyseinen ulkomaanmatka olisi marraskuussa ja me puhuimme, että menisimme itse silloin sille ensimmäiselle matkalle.
Olen ollut tästä asiasta vihainen ja tiuskinut kuin mikäkin kakara ja mieheni ei ihan ymmärrä vaikka olen yrittänyt selittää, että en ole vihainen MATKASTA vaan siitä, että tekee sen ENSIN KAVEREIDENSA KANSSA vaikka antoi olettaa minulle ihan muuta.
Mikä neuvoksi?
Sanoin itsekin hänelle kaksi asiaa:
a.) kun ajattelen järjelläni, en voi pidätellä sinua, luotan sinuun, olet ansainnut lomasi ja voithan oppia jotain (esim. mitä tehdään lentokentällä) jonka voit minulle kertoa, kun joskus menemme sitten yhdessä ulkomaille
b.) kun ajattelen tunteillani, olen loukkaantunut, en pidä siitä, että aloin näkemään vaivaa asian eteen (eli säästämään vähistä rahoistani) ja minä ymmärsin, että me teemme sen ulkomaan reissun ensiksi yhdessä!
JA ETTEI JOKU VAAN KYSY ETTÄ MIKSI ETTE MENE NYT ULKOMAILLE TAI SITTEN JOSKUS ENNEN KAVEREIDEN KANSSA TAPAHTUVAA REISSUA NIIN SIIHEN ON KAKSI SYYTÄ:
a.) en pysty säästämään ulkomaanreissua varten niin nopeasti rahaa, minulla on rahat koossa vasta lokakuu-joulukuun tienoilla
b.) mieheni ei saa kahta viikkoa vapaaksi loka-joulukuun tienoille (eli saa yhden viikon jonka kaverit sitten varastivat)
että tällainen vuodatus.
Siis minä olen ollut mieheni kanssa yhdessä reilut 4 vuotta ja naimisissakin olemme. Olen pitkään puhunut siitä kuinka haluaisin tehdä ulkomaan matkan yhdessä mieheni kanssa niin, että matka olisi molemmille se ensimmäinen ulkomaanmatka. Ensimmäinen lento, ensimmäiset jännitykset ym.
Asia on ollut aina vähän niin ja näin. Viime vuonna eräs mieheni kaveri ehdotti, että he lähtisivät ulkomaille. Minä (teidän mielestänne typeränä) valitin, että se loukkaisi minua.
No nyt aloin todellakin säästämään ulkomaanreissua varten tämän vuoden alusta ja helmikuussa sanoin, että varataan se matka nyt sitten. Jahkailua vain ja nyt mieheni ilmoitti kuukausi sitten, että hänen pari kaveriansa lähtee ulkomaille ja hän haluaisi mukaan. No minä annoin sitten luvan (siis hyväksyin, en tietenkään lupia antele kun en häntä halua määrätä) vaikka loukkaannuin.
Ja olen edelleen loukkaantunut. Tuo kyseinen ulkomaanmatka olisi marraskuussa ja me puhuimme, että menisimme itse silloin sille ensimmäiselle matkalle.
Olen ollut tästä asiasta vihainen ja tiuskinut kuin mikäkin kakara ja mieheni ei ihan ymmärrä vaikka olen yrittänyt selittää, että en ole vihainen MATKASTA vaan siitä, että tekee sen ENSIN KAVEREIDENSA KANSSA vaikka antoi olettaa minulle ihan muuta.
Mikä neuvoksi?
Sanoin itsekin hänelle kaksi asiaa:
a.) kun ajattelen järjelläni, en voi pidätellä sinua, luotan sinuun, olet ansainnut lomasi ja voithan oppia jotain (esim. mitä tehdään lentokentällä) jonka voit minulle kertoa, kun joskus menemme sitten yhdessä ulkomaille
b.) kun ajattelen tunteillani, olen loukkaantunut, en pidä siitä, että aloin näkemään vaivaa asian eteen (eli säästämään vähistä rahoistani) ja minä ymmärsin, että me teemme sen ulkomaan reissun ensiksi yhdessä!
JA ETTEI JOKU VAAN KYSY ETTÄ MIKSI ETTE MENE NYT ULKOMAILLE TAI SITTEN JOSKUS ENNEN KAVEREIDEN KANSSA TAPAHTUVAA REISSUA NIIN SIIHEN ON KAKSI SYYTÄ:
a.) en pysty säästämään ulkomaanreissua varten niin nopeasti rahaa, minulla on rahat koossa vasta lokakuu-joulukuun tienoilla
b.) mieheni ei saa kahta viikkoa vapaaksi loka-joulukuun tienoille (eli saa yhden viikon jonka kaverit sitten varastivat)
että tällainen vuodatus.
Vastaukset 26
Vanhimmat
ymmärtääkö kukaan sitä, kun haluaisi kokea jonkun asian yhdessä sellaisen kanssa jolle asia on myös täysin uutta....
eri asia on jos mieheni olisi jo käynyt ulkomailla ennen minua...
huoh..
niin ja emme tehneet edes häämatkaa (saatika sitten pitäneet juhlia)
...
anna mennä!
Aika outoa, että pitää noin tuoreessa suhteessa yksin lähteä. Ja matkakohde on tietenkin Thaimaa?
Voit olla mielestäni ihan aidosti ja oikeutetusti mustasukkainen. On se kumma kumma kun nykyään koetetaan parisuhteessa olla niin vapaamielisiä, ettei vaan toista loukattaisi vapauden rajoittamisella.
Sitähän se parisuhde on, että sitoudutaan toisiinsa ja noilla yhteisillä kilometreillä mitä teillä on pitäisi vielä jaksaa olla toisensa kanssa ja puhaltaa yhteiseen hiileen.
Sinuna alkaisin katsoa suhdettanne toiselta kantilta ja tekemään jo jonkinlaista pesäeroa ainakin henkisesti. Keskity omiin juttuihisi äläkä mieti ja suunnittele yhteisiää asioita. Ei se toinenkaan sitä tee.
kanarialle lähtevät, yhden kaverin äiti on mukana matkalla... eli ei mun mies mitään pahaa tekis (joo elämästä ei ikinä tiedä mutta silti..)
mutta harmittaa, kun piti yhdessä lähteä ja sit käy näin.
ehkä oikein mulle kun kerran viime vuonna "kielsin" sitä lähtemästä..
mitäs vikaa thaimaassa?
itsekkin haluaisin mennä joko sinne, vietnamiin, laosiin ja kambotzaan!
Pakko sanoa että te molemmat olette parisuhdekyvyttömiä ihmisiä!Siis mitenkä asioista voidaankaan tehdä monimutkaisia ja aivan tyhjästä!Mies olisi ehkä voinut miettiä tuota asiaa kerran olette puhuneet tuosta.Vaikka,eiipä tuo sinunkaan käytöksesi loukkaantumisineen ole kovin aikuista.Ihan aidosti,16v teini tytöt voi suuttua poikikselle tollasesta mut ei enää aikuiset ihmiset.
Ja heiii!Jos tuo on TODELLA noin kova pala sinulle,niin ei muuta kuin hakemaan joko luottokortti tai joustoluottoa pari tonnia jonka voit maksella omaa tahtia poijes.Ja eikun matkalle niin onpahan yksi huoli maapallolla vähemmän.
kyllä sitten ihmiset osaavat olla törkeitä ja loukkaavia mutta täällä yleensä puhutaankin suoraan ja siihen pitää varautua kun tänne kirjoittaa..
mutta minun mielipiteeni on se, että SINÄ kuullostat jossakin määrin kypsemmältä kuin miehesi. kerroit, että olet joskus kieltänyt ulkomaanreissun mikä ei tietenkään ollut hyvä juttu mutta nyt aloit säästämään ja miehesi tekee näin.
joku voisi sanoa, että ansaitset sen mutta itse ymmärrän tuon, että haluat kokea ulkomaanreissun niin, että se olisi vissiin miehellesikin ensimmäinen kerta? itse olen samoilla linjoilla mutten ikinä niin, että kieltäisin.
siis tarkoitan, että se on kivaa kun kokee jotain toisen kanssa jolle se on myös uutta mutten sitä vaadi.
olet mielestäni täysin oikeutettu olemaan vihainen mutta kuitenkaan vajoamaan niin alas, että alkaisit nalkuttamaan tästä joka päivä.
tässä on kaksi mahdollisuutta: miehesi peruu matkan tai hän menee sinne ja sinä hyväksyt sen.
jos et hyväksy niin ei ole hyvä olla miehesi kanssa.
mutta kyllä, olen sinun puolellasi.
p.s. ymmärrän myös tuon työjutun. en kannata ketään lintsaamaan mutta sanonpahan vaan, että lintsaaminen siksi, että hoitaisi asiat kuntoon parisuhteessa on moninkerroin järkevämpi tekosyy kuin se, ettei vain huvita mennä töihin ja jäädään makoilemaan
Kyllä tuossa kohtaa olisi ihan kohtuullista, että puolison kanssa tehdyt suunnitelmat menisivät kavereiden edelle. Miehen matka ilmeisesti lykkää sen teidän yhteisen reissunne hamaan ja määrittelemättömään tulevaisuuteen?
musta tuntuu vaan niin pahalta, kun kerran "kielsin" häntä lähtemästä ulkomaille.. viime vuonna joskus... niin en nyt halua laittaa yhtään vastaan vaikka olen todella katkera, kun antoi olettaa, että tehdään yhteinen matka ja tuntuu ihan turhalta, että olen säästänyt rahaa sitä varten.
ei kaikki suhteet ole sellaisia että kumppanin kanssa "voisi" lähteä jonnekkin. tällöin mennään kavereitten kanssa.
yleensä näissä suhteissa on sitten "jotain vikaa", mutta ymmärrän kyllä miestä täysin! miksi lähteä jonnekkin naisen kanssa kun suhteessa ei mene ihan 100% hyvin, eikä ole rento/hyvä olla toisen kanssa?!
no kyllä me vaan voitaisiin kaksin mennä, loppuvuodesta..
ihan ok että menee kavereidensa kanssa ulkomaille, ei siinä ole mitään pahaa.
mutta pointti olikin siinä että luvattiin toista ja laitettiin kaverit edelle...
ihan sama vaikka kävisi kuussa kavereidensa kanssa mutta lupaus on lupaus?
mistä tiedät miten meillä menee?
jos luit viestini niin siinä voisi olla yksi syy, miksi laittoi kaverit edelle ;)
luin hätäisesti, anteeksi.
joo tuulettuminen tekee tosiaan aina hyvää. itsekin välillä lähden pohjoiseen kavereita tapaamaan viikoksi tai pariksi ja mieheni on kanssa välillä muualla..
mutta kyse ei ole nyt siitä
Mutta hei, jos kumppanin kanssa ei jostain syystä koe voivansa lähteä, pitää kertoa se hänelle. Ei siis antaa toisen esimerkiksi säästellä rahaa yhteistä matkaa varten tietäen koko ajan, ettei itse aio lähteä.
kyllä se sanoo, et voi mun kans lähtee mut sanoi, että tarttui nyt vaan tähän mahdollisuuteen...
MUITA MIELIPITEITÄ?
Mikset itse lähtisi omien kavereidesi kanssa ulkomaille?
ei oo ketään kuka lähtis :(
Olette varmasti kovin nuoria, kun yhden kaverin äitikin lähtee mukaan? Tämä pisti miettimään, että jos olette jo naimisissa ja mies lähtee kavereidensa kanssa reissuun, mutta jonkun kaverin äiti lähtee mukaan niin miksi sinä et voisi liittyä tuohon porukkaan? Mielestäni olet oikeutetusti pettynyt, kun mies pistää kaverit vaimonsa edelle. Jos olisin sinä niin alkaisin varmaan miettimään onko liitto niin hyvässä jamassa kuin luulin.
mieheni on 26v
niin ja mua ei haluttais mukaan, en tykkää näistä mieheni kavereista niin paljoa ja hotellihuone on neljälle ettei enää edes mahtuis mukaan.. enkä mä viihtyis.
Parisuhteessa tuskin on mitään vialla. Tunnutte vaan olevan kovin nuoria?
Vaikuttaa sille, että kaverisi on vielä kovin kypsymätön ja ymmärtämätön. Ei hän varmasti tuota pahaa tarkoittaen tee, ennemminkin lapsellisuuttaan, suoraa sanoen.
Hyvä jos voit hänelle valittamatta ja ruikuttamatta sanoa, että olet pettynyt.
Luultavasti hän ei sitä täysin ymmärrä, mutta asiat opitaan puhumalla, ei vaikenemalla ja murjottamalla.
Se, että olet nyt säästänyt hyvän klumpin rahaa, on vain positiivinen asia, eikö?
Pidä ne säästössä tulevaa varten! Ehkä matkustatte myöhemmin yhdessä? Ehkä hankitte jotain mukavaa, tai suot itsellesi jotain ylimääräistä?
Elämässa tulee pettymyksiä. Sille ei mitään voi. Tällaisen takia ei mitään liiton purkamisia ym. typeryyksiä kannata alkaa edes ajatella! Puhukaa asiasta, tehkää kompromisseja. Niitä on pakko oppia tekemään jos toisen kanssa aikoo elää! Puolin ja toisin.
Kasvakaa yhdessä, vierekkäin! Onnea teille!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11540069#comment-62065220
teki tällaisen tempun mies mulle :(
lueppas viestini uudelleen niin huomaat, että olin jälleen kerran oikeassa ;)
jos jotakuta kiinnostaa, niin ajattelin mainita tilanteen. eli mies lähtee kavereiden kans ulkomaille thats it ja se ei haittaa mua enää ---- niin paljoa.
kaikki ok.