Yhteisövero-osuudesta suoraan valtiontukeen

Islamofasisteille tulee jakaa rahaa. Että he voivat ostaa heimoveljilleen aseita.

HE 250/2014 löytyy nyt Eduskunnan sivulta. Suora linkki http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 250/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD toimii vain hetken, mutta etsikää tuolla HE-numerolla.

Hyvää on selvä luettelo siitä, mihin tehtäviin korvaus on tarkoitettu.

Tämä tulee ajankohtaiseksi joteensakin juuri nyt. Lähetekeskustelu on tiistaina. Koska vaalikausi on loppumassa, asia menee valitettavan kiireisellä aikataululla. Nyt olisi hyvä muistuttaa kansanedustajia mm. siitä, että evlut kirkkoon kuuluvien osuus vajoaa kiihtyvästi ja sen pitäisi näkyä lainsäädännössäkin.

Kysymys on hinnasta, jonka Stubb maksattaa veronmaksajilla jotta saa KD:n pysymään hallituksessaan ja hallituksen pysymään pystyssä. Mikä on siitä saatava hyöty valtiontaloudelle ja työllisyydelle?

Mitähän tälle tässä vaiheessa kannattaisi tehdä? Olisi se mukavaa, jos jo lähetekeskustelussa joku ihmettelisi esim. miksi ylimääräinen miljoona on koplattu mukaan esitykseen, johon se ei mitenkään kuulu.

Liitto voi tehdä jotain noottia vielä, ja sen lisäksi olisi tovottavaa, että itse kullakin olisi joku tai joitakin kansaedustajia, usemmastakin puolueestä yhteensä laskien, joiden puoleen voi kääntyä. Ja jos ei ole, ehkä pitäisi sitten hommata semmoisia ensi vuonna.

Kansanedustajat ja ehdokkaat kuuntelevat herkemmällä korvalla oman vaalipiirinsä immeisiä.

Asia meni odotetusti hallintovaliokuntaan. Lähetekeskustelussa äänessä olivat vain kirkkomyönteiset, muutama puheenvuoro käytettiin. Esim. Eeva-Maria Maijala (KESK): "Yhteisöveroa on käytetty jopa lyömäaseena kirkkoa vastaan - -". http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_118_2014_ke_p_3.shtml

Räsänen kommentoi pienuskontojen tukea: "noin miljoonalla eurolla pystyttäisiin kompensoimaan muiden uskonnollisten yhdyskuntien vastaavaa yhteiskunnallista työtä. - - Jos ajatellaan sitten näitä muita uskonnollisia yhdyskuntia, niin niitä koskee lähinnä vain kulttuurihistoriallisten joidenkin arvorakennusten ja irtaimiston ylläpito, koska niillä ei ole taas näitä hautaustoimeen ja väestökirjanpitoon liittyviä velvoitteita niin kuin evankelisluterilaisella kirkolla."

Pienuskonnoilla on hautausmaita. Avainsana lienee "velvoite", jonka takia niitä ei tueta. Sama koskee va-yhdistysten hautausmaita.

Suomessa on vanhoja ort kirkkoja. Kuitenkin esityksen mukaan ort kirkon tukea ei nosteta käytännössä yhtään. Eli mitä kulttuurihistoriallisesti arvokasta omistavat esimerkiksi Vapaakirkko, Metodistikirkko, Karhun kansa, islam-seurakunnat, juutalaisten seurakunnat...?

Tämä kysymys on aivan aivan aito, en tosiaan tiedä.

Hallintovaliokunta aloittaa käsittelyn huomenna. Kuultavina:

- vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola, opetus- ja kulttuuriministeriö
- finanssineuvos Elina Pylkkänen, valtiovarainministeriö
- kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, Kirkkohallitus
- kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, Kirkkohallitus

Tämmöistä on liiton piirissä kehitelty Jorin ansiokkaalla myötävaikautuksella

Yleistä
Nykytilanteeseen verrattuna esitys on muutos parempaan. On hyvä, että esitys luettelee tyhjentävästi ne kohteet, joihin rahoitus osoitetaan. Esitetty ”könttätuki” ei ole kuitenkaan perusteltu. Jokainen tukikohde on syytä päättää erikseen.
Kirkon maksamaan korvausta jäsenmaksun perimisestä kirkollisverolla ei ole oikein vähentää 6 miljoonalla eurolla, ja koko kirkollisverojärjestelmä on syytä ottaa tarkasteluun ihmisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Pienuskontojen tuen viisinkertaistaminen ei ole tarpeen.

Hautaustoimi
Erityisesti haluamme kiinnittää valiokunnan huomion hautaustoimen pääomakuluihin. Tämä summa, joka kirkon omassa kirjanpidossa kulkee sisäisen korkomenon nimellä, on esityksen mukaan suuruudeltaan 17,4 miljoonaa euroa.
Tämän osuuden korvaaminen tarkoittaisi, että valtio maksaisi kirkolle korkoa sen omistamista hautausmaista. Kirkon maaomaisuus on historiallisesti pääosin perua kirkon julkisoikeudellisesta asemasta (PeVL 71/2002). Osuuden korvaaminen ei ole perustelua.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kirkot
Rakennusperinnön säilyttäminen on sinänsä arvokasta ja tukemisen arvoista. Yksinkertaisinta olisi muuttaa rakennusperintölakia siten, että vanhat kirkot saisivat korjausavustuksia samoilla pykälillä kuin muutkin rakennukset.
Vanhat kirkot ovat pääosin edelleen käytössä; ellei niitä olisi, seurakunnat pitäisivät jumalanpalveluksia jossain muualla. Mielekästä on korvata se osuus, joka syntyy ylimääräisenä kuluna nimenomaan vanhan rakennuksen ylläpidosta verrattuna uudempaan rakennuskantaan.

Väestökirjanpito
Väestökirjanpidon vastuu siirtyi lopullisesti valtiolle jo noin kymmenen vuotta sitten.
Evankelis-luterilainen kirkko voi nyt tarjota palveluna jäsenilleen esimerkiksi vihkimisiä sekä kastettujen lasten merkitsemistä väestörekisterissä kirkon jäseniksi. Tämä on etu eikä valtion auttamista. On syytä kysyä paljonko valtionkirkkojen tulee tästä edusta maksaa, ei suinkaan, mitä valtion tulee maksaa kirkolle.
Valtion pitäisi selvittää, miten ja millä kustannuksilla kaikki lakisääteisiin tarkoituksiin tarvittavat kirkonkirjatiedot saataisiin siirretyksi väestötietojärjestelmään. Tältä osin olisi hyvä, jos mahdollisen tuen määrä päätettäisiin vuosittain.

Pienuskontojen tuki
Esityksen mukaa muiden uskonnollisten yhdyskuntien saamaa tukea lisätään miljoonalla eurolla. Esitys ei millään tavoin perustele tätä. Olisi toivottavaa, että valiokunta estäisi lain myöhemmän tulkinnan niin, että se velvoittaa tukemaan pienuskontoja.
Muiden pienuskontojen kuin pienemmän valtionkirkon kannalta esitys tarkoittaisi tuen viisinkertaistumista. Tämä on kyseenalaista varsinkin nykyisessä taloustilanteessa.

Kirkollisveron perintäkorvaus
Kirkollisveron perintäkorvauksen laskeminen 6 miljoonalla eurolla ei ole oikein, sillä yhteisöveron jako-osuuden maksamisesta luopuminen ja budjettirahoitukseen siirtyminen ei vähennä verohallinnon työtä olennaisesti. Samalla koko kirkollisverojärjestelmä on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun, sillä näin ”positiivinen erityiskohtelu” rikkoo ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta julkisen vallan toiminnassa.

Pidemmän aikavälin näkymät
Ehdotus voi näyttää järkevältä vielä vuonna 2016, mutta jo 2026 tilanne on toinen. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus supistuu nyt prosenttiyksikön vuodessa lähinnä kirkosta eroamisen vuoksi. Tulevaisuudessa yhä enemmän myös lapsia jätetään kastamatta - osuus on jo alittanut kirkkoon kuuluvuuden. Lasku tulee kiihtymään.
Jo nyt tulee valmistautua hautaustoimen järjestämiseen kokonaan toisella tavalla. Yksinkertaisin tapa on siirtää hautaustoimi kunnille. Viittaamme tässä perustuslakivaliokunnan lausuntoon 71/2002: "Kirkon julkisoikeudellinen luonne merkitsee sitä, että omaisuudensuoja perusoikeutena ei ole tällaisessa yhteydessä merkityksellinen seikka."

Ei mitään valtion rahallista tukea millekään uskonnonmuodolle eikä -suunnalle!!

Kirkko saa valtiolta tukea niihin tehtäviin, jotka se hoitaa valtion puolesta.

Vapaa-ajattelijat saavat valtiolta tukea omaan keskinäiseen kerhotoimintaan (= järjestöeliitin keskitys hotelleissa, ulkomaanmatkoilla yms.).

Vapaa-ajattelijoiden saama taloudellinen tuki on täysin perusteeton ja tulisi lakkauttaa mahdollisimman nopeasti. Ajatukselle on kannatusta jopa vapaa-ajattelijoiden omassa keskuudessa, mikäli Jori puhuu totta.

Miksi vapaa-ajattelijat yhä tuhlaavat valtion rahaa omiin harrastuksiinsa? Mikseivät vaparit voi kuluttaa järjestötoimintaansa omia rahojaan? Tätähän he ovat vaatimassa muiltakin

VA-liiton lausunnolla ei ollut mitään merkitystä. Valiokunta lienee käyttänyt vain minuutteja asian pohtimiseen, ja tässä tulos:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/havm_37_2014_p.shtml

Ei niin minkäänlaista pohdintaa, vaan evlut kirkon laskelma evlut kirkon tarvitsemasta rahamäärästä hyväksyttiin sellaisenaan.

Tänään oli 1. käsittely, joka on tämän osalta vain muodollisuus. Kaksi PS:n edustajaa äänessä, lähinnä varmistelemassa että kai tätä nyt sitten varmasti korotetaan tulevaisuudessa. Pöytäkirja on eduskunnan www-sivulla.

Esityshän vaatii jatkoksi lakiteknisen esityksen, jolla poistetaan yhteisövero-osuus. Sellainen on annettu, ja evlut kirkko on antanut siitä lausunnon, ks. http://kappeli2.evl.fi/KKHAsha.nsf/wwwlausunnotaikajarjestys? . Tämän mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset veivät 21,9 miljoonaa vuonna 2012. Vuosi 2012 oli vertailu, kun tuen suuruus päätettiin.

Vuonna 2013 summa oli 14,1 miljoonaa. Kaikkiaan tuon mukaan yhteiskunnalliset tehtävät maksoivat 125,3 miljoonaa. Tästä 17,4 miljoonaa oli hautaustoimen laskennallisia sisäisiä korkoja. Tämä vähennettynä summa on 107,9 miljoonaa.

Tuen suuruus on 114 miljoonaa, jonka lisäksi veronkannon korvauksia alennettiin 6 miljoonaa.

Päätös on tehty, mutta sitä on aihetta kritisoida.