Kumoran kukkula

Muuta en osaa sinulle Reijooh sanoa! =)

ja pysyy.
Et pysty ikinä todistamaan noilla jutuillasi mitään joka voisi vahingoittaa mormonikirkon etenemistä.
Oletko muuten kaiken tutkimuksesi keskellä tutustunut intiaanien perimätietoihin, voisi olla hyvä sinullekin, sillä sielläpä onkin jännittäviä juttuja.
He kun kertovat melkein täsmälleen Mormonin kirjan tarinan, puhuvat isästä , äidistä ja neljästä pojasta jotka tulivat Amerikan mantereelle ja kaksi vanhempaa poikaa olivat vihaisia nuoremmille ja heistä tuli raakalaisia ja metsästäjiä,
(Lehin perhe)
He puhuvat valkoisesta Jumalasta joka tuli heidän luokseen.(Kristuksen ilmestyminen nefiläisille)
Heillä on tieto Jeesuksen valitsemista 12 opetuslapsista nimineen (nefiläisten keskuudessa)
jne. jne.
Kun oletkirkkoa vainonnut aloituksillasi, niin tekisipä mieleni aloittaa aloitukset näistä intiaanien perimätiedoista- yksi kerrallaan.Katsotaan, miten ehdin.
Kyllä tai ei.

still going kirjoitti:

ja pysyy.
Et pysty ikinä todistamaan noilla jutuillasi mitään joka voisi vahingoittaa mormonikirkon etenemistä.
Oletko muuten kaiken tutkimuksesi keskellä tutustunut intiaanien perimätietoihin, voisi olla hyvä sinullekin, sillä sielläpä onkin jännittäviä juttuja.
He kun kertovat melkein täsmälleen Mormonin kirjan tarinan, puhuvat isästä , äidistä ja neljästä pojasta jotka tulivat Amerikan mantereelle ja kaksi vanhempaa poikaa olivat vihaisia nuoremmille ja heistä tuli raakalaisia ja metsästäjiä,
(Lehin perhe)
He puhuvat valkoisesta Jumalasta joka tuli heidän luokseen.(Kristuksen ilmestyminen nefiläisille)
Heillä on tieto Jeesuksen valitsemista 12 opetuslapsista nimineen (nefiläisten keskuudessa)
jne. jne.
Kun oletkirkkoa vainonnut aloituksillasi, niin tekisipä mieleni aloittaa aloitukset näistä intiaanien perimätiedoista- yksi kerrallaan.Katsotaan, miten ehdin.
Kyllä tai ei.

Lue lisää

Alkuperäiskansojen tarinoista löytyy taatusti vastaavuuksia Mormonin kirjaan, oltiin millä mantereella tahansa.
Sukujen ja perhesuhteiden tarinat toistuvat, eikö olekin hämmästyttävää? Kaikissa kulttuureissa on ollut velisurmia, kateutta, rakkautta, juonittelua, hämmästyttävää, eikö totta!.
Tämä kaikki todistaa, että Mormonin kirja on... ja blääh blääh blääh.

Sama juttu tietysti kuin niiden kiasmien kanssa. Kun Smith oli korvakuulolta päässyt jyvälle Raamatun puheenparresta ja seneli omiaan sen mukaan, Smithin saneluista löydetyt "kiasmit" todistavat, että hän käänsi hebreaa, vai reformoitua egyptiäkö se oli ;-)

still going kirjoitti:

ja pysyy.
Et pysty ikinä todistamaan noilla jutuillasi mitään joka voisi vahingoittaa mormonikirkon etenemistä.
Oletko muuten kaiken tutkimuksesi keskellä tutustunut intiaanien perimätietoihin, voisi olla hyvä sinullekin, sillä sielläpä onkin jännittäviä juttuja.
He kun kertovat melkein täsmälleen Mormonin kirjan tarinan, puhuvat isästä , äidistä ja neljästä pojasta jotka tulivat Amerikan mantereelle ja kaksi vanhempaa poikaa olivat vihaisia nuoremmille ja heistä tuli raakalaisia ja metsästäjiä,
(Lehin perhe)
He puhuvat valkoisesta Jumalasta joka tuli heidän luokseen.(Kristuksen ilmestyminen nefiläisille)
Heillä on tieto Jeesuksen valitsemista 12 opetuslapsista nimineen (nefiläisten keskuudessa)
jne. jne.
Kun oletkirkkoa vainonnut aloituksillasi, niin tekisipä mieleni aloittaa aloitukset näistä intiaanien perimätiedoista- yksi kerrallaan.Katsotaan, miten ehdin.
Kyllä tai ei.

Lue lisää

Mielelläni voin jutella noista legendoista. Pistä tulemaan vain.

still going kirjoitti:

ja pysyy.
Et pysty ikinä todistamaan noilla jutuillasi mitään joka voisi vahingoittaa mormonikirkon etenemistä.
Oletko muuten kaiken tutkimuksesi keskellä tutustunut intiaanien perimätietoihin, voisi olla hyvä sinullekin, sillä sielläpä onkin jännittäviä juttuja.
He kun kertovat melkein täsmälleen Mormonin kirjan tarinan, puhuvat isästä , äidistä ja neljästä pojasta jotka tulivat Amerikan mantereelle ja kaksi vanhempaa poikaa olivat vihaisia nuoremmille ja heistä tuli raakalaisia ja metsästäjiä,
(Lehin perhe)
He puhuvat valkoisesta Jumalasta joka tuli heidän luokseen.(Kristuksen ilmestyminen nefiläisille)
Heillä on tieto Jeesuksen valitsemista 12 opetuslapsista nimineen (nefiläisten keskuudessa)
jne. jne.
Kun oletkirkkoa vainonnut aloituksillasi, niin tekisipä mieleni aloittaa aloitukset näistä intiaanien perimätiedoista- yksi kerrallaan.Katsotaan, miten ehdin.
Kyllä tai ei.

Lue lisää

Itse en oikein ehdi penkoa kaikkea, mikä kiinnostaisi.
Olisi hyvä, jos joku mormoni tosiaan kertoisi edes kirkon virallisen näkemyksen perusteluineen ja historialliset sekä muut tosiasiat olisivat kanssa paikallaan.

Täällä valitetaan, että mormoneja vainotaan ja etsitään vain puutteita uskosta ja historiasta.
Tässä olisi nyt yksi tilaisuus kertoa tosiasiat mormoninäkökulmasta, mutta kukaan ei taida osata tai tietää?
Onko tämä kysymys Kumoran kukkulasta mormonien mielestä jälleen yksi osa vainoa?
Perustelkaa sitten edes se, miksi.

Tuskastuttavaa keskustella, kun ei asiatietoa mormoneilta ollenkaan näytä löytyvän.

Et voi tulkita asiaa niin että mormonismin opetukset ovat todistettu vääräksi sen perusteella että jos et saa vastauksia kysymyksiisi...

Itse en ole vähään aikaan aktiivisesti seurannut tätä palstaa, joten en ole edes nähnyt kysymystäsi (ennen kuin nyt...).

Mutta sanoisin että asetat vastausvaihtoehtojen avulla liikaa rajauksia ja oletuksia, jotta kysymykseesi olisi edes järkevää vastata...

Elikkä, mitä vastausvaihtoehdot tarkoittavat:

a) En hyväksy sitä että Mormonin Kirjan tapahtumat käsittävät koko ameriikan manteretta käsittäviä taphtumia, mutta se ei kutienkaan tarkoita sitä että Kumoran kukkula ei voisi olla sama kuin Mormonin Kirjassa mainittu paikka, eikä tarkoita sitä että voisi olla....

Enkä myöskään hyväksy sitä että koko (tai lähes koko) ameriikan väestö on ollut *kirjaimellisesti* Juutalaista alkuperää. Mutta sekään ei tarkoita sitä että Kumaran kukkula olisi se sama paikka kun MK:ssa mainittu, tai ei ole ... MK:in puhuu noistä väestöryhmistä "Nefiläisistä" ja "Laamanilaisista" myöskin hengellisessä mielessä ... joten suora kirjaimellinen tulkinta siitä että kaikki ameriikan kansat olisivat fyyseltä syntyperältään juutalaista alkuperää oletuksena on väärä.

b) "Hyväksymällä tämän katsantokannan kuitenkin kyseenalaistat mormoniprofeettojen opetukset 170 vuoden ajalta."

En opetuksia vaan ehkä yhden opetuksen kohdan siitä että Mormonin Kirja puhuu kaikista amerrikan mantereen väestöstä... Onhan ihan selvää että MK ei todellakaan puhu kaikista, sillä missä on maininta esim. eskimoista? Vaikka viittellä "kylmässä asuvat ja jäällä kulkevät" tms... Tämä tulee ilmi ihan ekaa kertaa MK:aa lukiessa.

"ja pidät Mormonin kirjaa lähinnä kokoelmana hengellisiä kirjoituksia, joilla on vain symboliarvoa."

Se onko tuntemamme Kumoran kukkula nyt se sama kuin MK:ssa mainittu ei todellakaan tarkoita sitä että MK olisi vain hengellinen tuotos eikä kuvaisi todellisia tapahtumia ameriikan mantereella.

Eli rajoitat yksinkertaisesti liikaa henkilön ajatusmaailmaa ja uskoa kyllä/ei vastausvaihtoehtojen mukaan.

Minusta on yksi ja sama onko MK:n Kumoran kukkula sama kuin nyt tunnettu kukkula.

Jos en olisi ko. mieltä niin joutuisin myöskin hylkäämään Raamatun epätäsmällisten maantieteellisten faktojen takia. (Tämä eritoten myöskin komenttina Jasmiinalle, joka asíoihin ja niiden seurauksiin paremmin perehtymättä "aamentaa" reijooh:n tekstin, vaikka uskookin Raamattuun...)

Sekoitit nyt pari asiaa, jotka eivät kuulu yhteen.
Et voi samaan aikaan kannattaa profeettojen kantaa kaikista (tai suurimmasta osasta) intiaaneja laamanilaisten jälkeläisinä ja samalla kannattaa teoriaa, jonka mukaan laamanilaisia olisikin ollut niin vähän ettei heistä olisi jälkeä Amerikan väestön geenikartassa.

Puhuit siis itsesi pussiin.

P.S. Aabrahamin kirjajutussa et vastauksillasi tuonut mitään uutta keskusteluun. Voidaan siihenkin palata myöhemmin...

reijooh kirjoitti:

Sekoitit nyt pari asiaa, jotka eivät kuulu yhteen.
Et voi samaan aikaan kannattaa profeettojen kantaa kaikista (tai suurimmasta osasta) intiaaneja laamanilaisten jälkeläisinä ja samalla kannattaa teoriaa, jonka mukaan laamanilaisia olisikin ollut niin vähän ettei heistä olisi jälkeä Amerikan väestön geenikartassa.

Puhuit siis itsesi pussiin.

P.S. Aabrahamin kirjajutussa et vastauksillasi tuonut mitään uutta keskusteluun. Voidaan siihenkin palata myöhemmin...

Lue lisää

miksi ei edes välillä yrittää olla hyppäämättä johtopäätöksiin ennen kunnon keskustelua? ;)

Ketä sinun mielestä ovat lamanilaiset?

Onko mahdotonta että nefiläisiin ja lamanilaisiin liittyi muita kansoja jo mormonin kirjan aikoihin?

Markus kirjoitti:

miksi ei edes välillä yrittää olla hyppäämättä johtopäätöksiin ennen kunnon keskustelua? ;)

Ketä sinun mielestä ovat lamanilaiset?

Onko mahdotonta että nefiläisiin ja lamanilaisiin liittyi muita kansoja jo mormonin kirjan aikoihin?

Lue lisää

Keitä ovat laamanilaiset?

President Spencer W. Kimball:

The term Lamanite includes all Indians and Indian mixtures, such as the Polynesians, the Guatemalans, the Peruvians, as well as the Sioux, the Apache, the Mohawk, the Navajo, and others. It is a large group of great people. (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7)

Mikä on laamanilaisten alkuperä?

From the Book of Mormon

“And then shall the remnant of our seed know concerning us, how that we came out from Jerusalem, and that they are descendants of the Jews.” (Book of Mormon, 2 Nephi 30:4)

Minun mielipiteelläni laamanilaisista ei nyt liene suurta väliä, mutta nuo edellämainitut kirkon profeettojen ja mormonin kirjan opetukset tekevät asian harvinaisen selväksi.

Käsittääkseni Mormonin kirjassa ei anneta missään vaiheessa ymmärtää että nefiläiset ja laamanilaiset olisivat sekoittuneet muihin kansoihin. Keskustellaan siltä pohjalta mihin Mormonin kirja antaa edellytykset, eikä mielikuvituksellisten teorioiden.

Ilmeisesti et siis tulkitse Mormonin kirjaa kirjaimellisesti, koska sinulle on omaperäisiä mietteitä laamanilaisten alkuperästä? Muista kuitenkin, että profeettojen opetukset ovat selkeitä ja johdonmukaisia tässä asiassa.

reijooh kirjoitti:

Keitä ovat laamanilaiset?

President Spencer W. Kimball:

The term Lamanite includes all Indians and Indian mixtures, such as the Polynesians, the Guatemalans, the Peruvians, as well as the Sioux, the Apache, the Mohawk, the Navajo, and others. It is a large group of great people. (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7)

Mikä on laamanilaisten alkuperä?

From the Book of Mormon

“And then shall the remnant of our seed know concerning us, how that we came out from Jerusalem, and that they are descendants of the Jews.” (Book of Mormon, 2 Nephi 30:4)

Minun mielipiteelläni laamanilaisista ei nyt liene suurta väliä, mutta nuo edellämainitut kirkon profeettojen ja mormonin kirjan opetukset tekevät asian harvinaisen selväksi.

Käsittääkseni Mormonin kirjassa ei anneta missään vaiheessa ymmärtää että nefiläiset ja laamanilaiset olisivat sekoittuneet muihin kansoihin. Keskustellaan siltä pohjalta mihin Mormonin kirja antaa edellytykset, eikä mielikuvituksellisten teorioiden.

Ilmeisesti et siis tulkitse Mormonin kirjaa kirjaimellisesti, koska sinulle on omaperäisiä mietteitä laamanilaisten alkuperästä? Muista kuitenkin, että profeettojen opetukset ovat selkeitä ja johdonmukaisia tässä asiassa.

Lue lisää

Elder Spencer W. Kimball (Apostle, President)

And Lehi and his family became the ancestors of ALL of the Indian and Mestizo tribes in North and South and Central America and in the islands of the sea (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7, emphasis added).

Kimball tuossa julistaa, että Lehistä perheineen oli esi-isukki kaikille intiaaniheimoille koko Amerikassa.

Tuolla tavalla profeetat tulkitsevat Mormonin kirjan opetuksia. Tulkitsetteko te myöhempien aikojen pyhät eri tavalla?

"En tiedä, eikä kukaan profeettamme ole saanut asiasta ilmoitusta. Asia ei ole kovinkaan olennainen."

Ilmoitusko pitäisi saada jo kertaalleen kirjatusta jumalan sanasta? Joseph Fielding Smith kirjoitti asiasta seuraavasti: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=
1000000000000003&conference=4500000000000259&posting
=22000000006048515

Milloin muuten viimeksi mormoniprofeetta on saanut jonkin ilmoituksen? Mikä virka on profeetalla joka ei saa ilmoitusta?

Asia on erittäin olennainen, koska se on selkeästi Mormonin kirjassa mainittu paikka, joka tiedetään.Näin ollen tapahtumia voidaan tarkastella eri tavalla kuin tuntemattomien paikkojen osalta. Kirkko omistaa kukkulan ja lähiympäristön ja se on erittäin tärkeä paikka kirkolle. Jos muuta väität niin valehtelet tai olet tietämätön.

"On hyvinkin mahdollista että on olemassa kaksi kukkulaa nimeltään Kumora, tätä tukee mielestäni Mormon 8:2-5"

Tuo kyseinen kohta ei kyllä viittaa mitenkään siihen, että olisi olemassa kaksi Kumoran kukkulaa. Ja entä sitten vaikka olisikin?

"Ja uskon kyllä että mormonin kirja kertoo Intiaanien esi-isistä. Tosin en usko että laamanilaiset ja nefiläiset olivat kaikkien intiaanien ainoat esi-isät."

Tuo on juuri se asia mikä on kaikkein ristiriitaisinta koko jutussa. Olet siis eri mieltä profeettojen kanssa siitä ettei laamanilaiset olekaan kaikkien/suurimman osan intiaanien esi-isiä? Miten voit jatkuvasti elää tuon ajatuksen kanssa että olet eri mieltä profeetan kansa? Kuka tässä nyt on väärässä? Sinä ja lukuista muut mormonit ajattelevat toisin kuin profeetat ovat aina opettaneet. Miten ihmeessä voit luottaa Hinckleyn profeetallisuuteen kun hän ei tajua selkeää asiaa? Miten voit uskoa Mormonin kirjaan ylipäätään kun se ei sinunkaan mielestäsi kirjaimellisesti pidä paikkaansa? Mikä sinun mielestäsi Mormonin kirjassa pitää paikkansa ja mikä on tarua tai symboliikkaa? Varmaan aika hankala vastata, joten yleensä mormonit tukeutuvat profeettaan tässä asiassa. Mutta kun profeetta on eri mieltä kuin sinä, niin eikö ala jo hälytyskellot soida?

Toistan siis kysymyksen: Mitä virkaa on profeetalla, joka ei saa ilmoitusta tai jonka kertomat asiat eivät pidä paikkaansa?

Mormonikirkolla ei siis ole profeettaa.

Kirkkonne opettaa profeettojen sanoista seuraavaa:


Prophets have the right to personal opinions. Not every word they speak should be thought of as an official interpretation or pronouncement. However, their discourses to the Saints and their official writings should be considered products of their prophetic calling and should be heeded.

… The prophet does not have to say “Thus saith the Lord” to give us scripture. (Teachings of the Living Prophets: Student Manual for Religion 333, copyright 1982, Corporation of the President, Church of JCLDS, p. 21).

Eikö seuraavia Joseph Fielding Smithin kirjattuja sanoja pidä ottaa vakavasti kuten tuossa äskeisessä sanotaan?

Missä on Kumoran kukkula?

Arveluja Mormonin Kirjan maantieteestä. Viime vuosina on tiettyjen Mormonin Kirjan tutkijoiden keskuudessa syntynyt teoria, jonka mukaan sinä aikana, josta Mormonin Kirja kertoo, nefiläisten ja laamanilaisten asuinalue rajoittui lähes yksinomaan alueelle, joka käsittää Keski-Amerikan ja Meksikon eteläosan -jolloin Tehuantepecin kannas on todennäköisesti Mormonin Kirjassa mainittu "kapea kannas", eikä Panaman kannas.(16 AI. 50:34; 52:9; 63:5; Morm. 2:29; 3:5.)

Tämä teoria perustuu sille olettamukselle, että Lehin siirtokunnan oli mahdotonta lisääntyä ja täyttää koko pallonpuoliskoa tuhannen vuoden aikana eli Lehin Jerusalemista tulon ja nefiläisten Kumoran kukkulalla tapahtuneen tuhoutumisen välisenä aikana. Lisäksi he väittävät, että Mormonin Kidassa kerrotut maastamuutot, kaupunkien rakentamiset, sodat ja taistelut osoittavat mahdottomaksi sen, että kansa olisi levinnyt sellaisten suurien etäisyyksien päähän, jollaisia on Pohjois- ja Etelä-Amerikan alueella.

...

Kumoran, Raaman ja Ripliankumin paikka. Jotta tämä nykyaikainen teoria olisi johdonmukainen, sen täytyy sijoittaa Ripliankumin vedet ja Kumoran kukkula jonnekin rajoitetulle alueelle Keski-Amerikkaan, huolimatta kirkon päinvastaisista opetuksista yli sadan vuoden ajan. Tämän teorian tähden muutamat kirkon jäsenet ovat hämmentyneet ja heidän uskonsa Mormonin Kirjaan on suuresti horjunut. Tästä syystä tässä esitetään todisteita, jotka osoittavat, että ei ole ainoastaan mahdollista, että nämä paikat ovat saattaneet sijaita siten kuin kirkko on väittänyt viimeisten sadan vuoden ajan, vaan että asia todellakin on niin.

Tiedetään, että Kumoran kukkula, missä nefiläiset tuhottiin, on sama kukkula, missä myös jaredilaiset tuhottiin. Jaredilaiset tunsivat tämän kukkulan nimellä Raama. Se oli lähellä Ripliankumin vesiä, mikä Eterin kirjan mukaan "käännettynä on iso tai kaiken ylittävä". (18 Et. 15:8-11.) Mormon lisää: "Ja tapahtui, että me kuljimme Kumoran maahan, ja me pystytimme telttamme Kumoran kukkulan ympärille; ja siinä maassa oli paljon vesistöjä, jokia ja lähteitä; ja täällä me toivoimme pääsevämme laamanilaisista voitolle." (Morm. 6)

Alkuaikojen johtavat veljet paikansivat Kumoran New Yorkin osavaltion länsiosaan. Täytyy myöntää, että tämä kuvaus sopii täsmälleen New Yorkin osavaltiossa sijaitsevaan Kumoran maahan, jolla nimellä se on tunnettu siitä lähtien, kun Moroni kävi profeetta Joseph Smithin luona, sillä kukkula on suurten järvien läheisyydessä ja myös monien jokien ja lähteiden maassa. Lisäksi profeetta Joseph Smith itse on julkisesti ehdottomastijulistanut, että se kukkula, jota nykyisin nimitetään Kumoran kukkulaksi, on täsmälleen se kukkula, josta Mormonin Kirjassa puhutaan. (History of the Church, v:n 1948 painos, osa 2, s. 79-80.)

Lisäksi sillä tosiasialla, että kaikki hänen työtoverinsa alusta asti ovat puhuneet siitä sinä samana kukkulana, minne Mormon ja Moroni kätkivät aikakidat, täytyy olla jotakin painoa. Järkevän ihmisen on vaikea uskoa, että sellaiset miehet kuin Oliver Cowdery, Brigham Young, Parley P. Pratt, Orson Pratt, David Whitmer ja monet muut olisivat voineet usein puhua paikasta, missä profeetta Joseph Smith sai levyt, Kumoran kukkulana, profeetan sitä oikaisematta, ellei se ollut tosiasia. Se, että profeetan päivinä tästä kukkulasta puhuttiin tällä nimenomaisella tavalla, on historiallisesti vahvistettu tosiasia.

...

Nefiläisten ja jaredilaisten sodat New Yorkin osavaltion länsiosassa. Näiden profeetta Joseph Smithin, Oliver Cowderin ja David Whitmerin antamien todisteiden valossa emme voi sanoa, että nefiläiset ja laamanilaiset eivät pitäneet hallussaan Yhdysvaltojen aluetta ja että Kumoran kukkula on Keski-Amerikassa. Emme myöskään voi sanoa, että se suuri taistelu, joka johti nefiläisten tuhoutumiseen, tapahtui Keski-Amerikassa. Jos Zelph, vanhurskas mies, taisteli suuren profeetta-kenraalin alaisena viimeisissä taisteluissa nefiläisten ja laamanilaisten välillä; jos tuo suuri profeetta-kenraali oli tunnettu Kalliovuorilta Kumoran kukkulalle tai itäiseen mereen saakka, niin jotkin noista taisteluista, ja ilmeisesti viimeiset taistelut, tapahtuivat nykyisten Yhdysvaltojen rajojen sisäpuolella.

...

Kumora oli kerran verilöylynja hävityksen tapahtumapaikka. Seistessäni Kumoran kukkulan huipulla suuren väkijoukon keskellä, josta vain muutamat kuuluivat kirkkoon, yritin nähdä mielessäni menneitten päivien näkymät. Tänne olivat kokoontuneina suuret sotajoukot täynnä katkeraa vihaaja tuhoaminen mielessään. Ajattelin niitä suuria lupauksia, jotka Herra oli antanut profeettojensa kautta niille, jotka pitäisivät hallussaan tätä valittua maata, ja sitä kuinka nuo lupaukset jäivät täyttymättä, koska kansa rikkoi Hänen käskyjään. Täällä eräs kansa tuhoutui äärimmäisen jumalattomuutensa tähden.

...

Maailma tietämätön Kumoran tärkeydestä. ... Tänne Moroni Herran käskystä kätki kansansa pyhät aikakidat. Täällä hän 1400 vuotta myöhemmin, silloin ylösnousseena olentona, tuli Joseph Smithin tykö ja uskoi nämä samat aikakirjat nuoren miehen huostaan. Silloin kun profeetta ensimmäisen kerran kävi kukkulalla, se oli puiden peitossa; tänä päivänä [1923] se on paljaaksi raivattu runsaana kasvavaa ruohoa lukuun ottamatta. Tämä aikaisempi taistelun ja verenvuodatuksen näyttämö, jossa kaksi kansaa tuhoutui, ja myöhemmin muinaisten aikakirjojen pyhä kätköpaikka, on tänä päivänä rauhallisena lepäävän ja märehtivän kadan olinpaikka. Tämän maan monet miljoonat asukkaat eivät halua uskoa, koska he rakastavat pimeyttä enemmän kuin valkeutta, ja vaikka enkeli on sen heille julistanut, he eivät näytä uhraavan niille ihmeellisille tapahtumille, joita on tapahtunut Kumoran kukkulallaja sen lähistöllä, enempää ajatuksia kuin nämä naudat. (Relief Society Magazine, 10. vsk., s. 586-587.)

reijooh kirjoitti:

Kirkkonne opettaa profeettojen sanoista seuraavaa:


Prophets have the right to personal opinions. Not every word they speak should be thought of as an official interpretation or pronouncement. However, their discourses to the Saints and their official writings should be considered products of their prophetic calling and should be heeded.

… The prophet does not have to say “Thus saith the Lord” to give us scripture. (Teachings of the Living Prophets: Student Manual for Religion 333, copyright 1982, Corporation of the President, Church of JCLDS, p. 21).

Eikö seuraavia Joseph Fielding Smithin kirjattuja sanoja pidä ottaa vakavasti kuten tuossa äskeisessä sanotaan?

Missä on Kumoran kukkula?

Arveluja Mormonin Kirjan maantieteestä. Viime vuosina on tiettyjen Mormonin Kirjan tutkijoiden keskuudessa syntynyt teoria, jonka mukaan sinä aikana, josta Mormonin Kirja kertoo, nefiläisten ja laamanilaisten asuinalue rajoittui lähes yksinomaan alueelle, joka käsittää Keski-Amerikan ja Meksikon eteläosan -jolloin Tehuantepecin kannas on todennäköisesti Mormonin Kirjassa mainittu "kapea kannas", eikä Panaman kannas.(16 AI. 50:34; 52:9; 63:5; Morm. 2:29; 3:5.)

Tämä teoria perustuu sille olettamukselle, että Lehin siirtokunnan oli mahdotonta lisääntyä ja täyttää koko pallonpuoliskoa tuhannen vuoden aikana eli Lehin Jerusalemista tulon ja nefiläisten Kumoran kukkulalla tapahtuneen tuhoutumisen välisenä aikana. Lisäksi he väittävät, että Mormonin Kidassa kerrotut maastamuutot, kaupunkien rakentamiset, sodat ja taistelut osoittavat mahdottomaksi sen, että kansa olisi levinnyt sellaisten suurien etäisyyksien päähän, jollaisia on Pohjois- ja Etelä-Amerikan alueella.

...

Kumoran, Raaman ja Ripliankumin paikka. Jotta tämä nykyaikainen teoria olisi johdonmukainen, sen täytyy sijoittaa Ripliankumin vedet ja Kumoran kukkula jonnekin rajoitetulle alueelle Keski-Amerikkaan, huolimatta kirkon päinvastaisista opetuksista yli sadan vuoden ajan. Tämän teorian tähden muutamat kirkon jäsenet ovat hämmentyneet ja heidän uskonsa Mormonin Kirjaan on suuresti horjunut. Tästä syystä tässä esitetään todisteita, jotka osoittavat, että ei ole ainoastaan mahdollista, että nämä paikat ovat saattaneet sijaita siten kuin kirkko on väittänyt viimeisten sadan vuoden ajan, vaan että asia todellakin on niin.

Tiedetään, että Kumoran kukkula, missä nefiläiset tuhottiin, on sama kukkula, missä myös jaredilaiset tuhottiin. Jaredilaiset tunsivat tämän kukkulan nimellä Raama. Se oli lähellä Ripliankumin vesiä, mikä Eterin kirjan mukaan "käännettynä on iso tai kaiken ylittävä". (18 Et. 15:8-11.) Mormon lisää: "Ja tapahtui, että me kuljimme Kumoran maahan, ja me pystytimme telttamme Kumoran kukkulan ympärille; ja siinä maassa oli paljon vesistöjä, jokia ja lähteitä; ja täällä me toivoimme pääsevämme laamanilaisista voitolle." (Morm. 6)

Alkuaikojen johtavat veljet paikansivat Kumoran New Yorkin osavaltion länsiosaan. Täytyy myöntää, että tämä kuvaus sopii täsmälleen New Yorkin osavaltiossa sijaitsevaan Kumoran maahan, jolla nimellä se on tunnettu siitä lähtien, kun Moroni kävi profeetta Joseph Smithin luona, sillä kukkula on suurten järvien läheisyydessä ja myös monien jokien ja lähteiden maassa. Lisäksi profeetta Joseph Smith itse on julkisesti ehdottomastijulistanut, että se kukkula, jota nykyisin nimitetään Kumoran kukkulaksi, on täsmälleen se kukkula, josta Mormonin Kirjassa puhutaan. (History of the Church, v:n 1948 painos, osa 2, s. 79-80.)

Lisäksi sillä tosiasialla, että kaikki hänen työtoverinsa alusta asti ovat puhuneet siitä sinä samana kukkulana, minne Mormon ja Moroni kätkivät aikakidat, täytyy olla jotakin painoa. Järkevän ihmisen on vaikea uskoa, että sellaiset miehet kuin Oliver Cowdery, Brigham Young, Parley P. Pratt, Orson Pratt, David Whitmer ja monet muut olisivat voineet usein puhua paikasta, missä profeetta Joseph Smith sai levyt, Kumoran kukkulana, profeetan sitä oikaisematta, ellei se ollut tosiasia. Se, että profeetan päivinä tästä kukkulasta puhuttiin tällä nimenomaisella tavalla, on historiallisesti vahvistettu tosiasia.

...

Nefiläisten ja jaredilaisten sodat New Yorkin osavaltion länsiosassa. Näiden profeetta Joseph Smithin, Oliver Cowderin ja David Whitmerin antamien todisteiden valossa emme voi sanoa, että nefiläiset ja laamanilaiset eivät pitäneet hallussaan Yhdysvaltojen aluetta ja että Kumoran kukkula on Keski-Amerikassa. Emme myöskään voi sanoa, että se suuri taistelu, joka johti nefiläisten tuhoutumiseen, tapahtui Keski-Amerikassa. Jos Zelph, vanhurskas mies, taisteli suuren profeetta-kenraalin alaisena viimeisissä taisteluissa nefiläisten ja laamanilaisten välillä; jos tuo suuri profeetta-kenraali oli tunnettu Kalliovuorilta Kumoran kukkulalle tai itäiseen mereen saakka, niin jotkin noista taisteluista, ja ilmeisesti viimeiset taistelut, tapahtuivat nykyisten Yhdysvaltojen rajojen sisäpuolella.

...

Kumora oli kerran verilöylynja hävityksen tapahtumapaikka. Seistessäni Kumoran kukkulan huipulla suuren väkijoukon keskellä, josta vain muutamat kuuluivat kirkkoon, yritin nähdä mielessäni menneitten päivien näkymät. Tänne olivat kokoontuneina suuret sotajoukot täynnä katkeraa vihaaja tuhoaminen mielessään. Ajattelin niitä suuria lupauksia, jotka Herra oli antanut profeettojensa kautta niille, jotka pitäisivät hallussaan tätä valittua maata, ja sitä kuinka nuo lupaukset jäivät täyttymättä, koska kansa rikkoi Hänen käskyjään. Täällä eräs kansa tuhoutui äärimmäisen jumalattomuutensa tähden.

...

Maailma tietämätön Kumoran tärkeydestä. ... Tänne Moroni Herran käskystä kätki kansansa pyhät aikakidat. Täällä hän 1400 vuotta myöhemmin, silloin ylösnousseena olentona, tuli Joseph Smithin tykö ja uskoi nämä samat aikakirjat nuoren miehen huostaan. Silloin kun profeetta ensimmäisen kerran kävi kukkulalla, se oli puiden peitossa; tänä päivänä [1923] se on paljaaksi raivattu runsaana kasvavaa ruohoa lukuun ottamatta. Tämä aikaisempi taistelun ja verenvuodatuksen näyttämö, jossa kaksi kansaa tuhoutui, ja myöhemmin muinaisten aikakirjojen pyhä kätköpaikka, on tänä päivänä rauhallisena lepäävän ja märehtivän kadan olinpaikka. Tämän maan monet miljoonat asukkaat eivät halua uskoa, koska he rakastavat pimeyttä enemmän kuin valkeutta, ja vaikka enkeli on sen heille julistanut, he eivät näytä uhraavan niille ihmeellisille tapahtumille, joita on tapahtunut Kumoran kukkulallaja sen lähistöllä, enempää ajatuksia kuin nämä naudat. (Relief Society Magazine, 10. vsk., s. 586-587.)

Lue lisää

No tarttee kai munkin jotain tähän pistää niin Reijoooooh on vähän onnellisempi. Kaikkihan tietää kuinka paljon hän arvostaa vastauksiani.
Kysynpä ensin jotta opin Profeettamme ilmoituksista jotka on tarkoitettu opiksemme ja jotka on kirjoitettuna opin ja liittojen kirjaan:
Missä kohdin opin ja liittojen kirjaa Profeetta sanoo että oppimme on että Kumoran kukkula on... niinkuin väität??
Totuushan on että OPPIMME on kirjoitettuna pyhiin kirjoituksiin ja jos se ei sieltä löydy ei se ole oppiamme. En minä ainakaan ... varmaankaan... kaikessa ole samaa mieltä profeetan kanssa vain siksi että hän on profeetta, mutta kyllä kuuntelen hänen neuvojansa ja yritän parhaani tehdä niiden mukaan. Hän on viisas ja kokenut mies ja Jumala on hänen kanssaan ja hän saa koko ajan ohjausta ylhäältä. Vaikk akaikkia hänen sanojaan ei laitetakkaan opin ja liittojen kirjaan on niissä paljon oikeita ja selviä asioita.
Ai nii mutta nyt mentiin metsään kun piti mennä kukkulalle.
Piti vielä täällä metsässä huutaa että kyllä se profeetta saa ilmoitusta tarvittaessa. Eikä profeettakaan aina EHKÄ ole samalla aaltopituudella Jumalan kanssa, hänhän on loppujen lopuksi vain ihminen. En tiiä ihan viimesimpiä ilmoituksia, mutta kutsuttinhan lähkärit pois Jugoslaviasta viikoa ennen kuin siellä räjähti. Voihan tohonkin sanoa että johan hullukin en näki että.... niin että ihan sama se on mitä täällä kirjoitttelee.
Jos olet lukenut.. anteeksi KUN olet lukenut Mormonin Kirjaa ja Kumorasta tiedät asiasta oppimme kannalta VÄHINTÄÄN yhtä paljon kuin minäkin. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä missä kukkula on sijainnut, onko se sama paikka mistä Joseph löysi kultalevyt vai ei... oliko Meksikon ja Etelä-Amerikan kannas se kannas josta mormonin kirjassa puhutaan, vai vajosiko jonkin mullistuksen myötä koko kannas mereen ja uusi nousi tilalle...
Yksi asia on varma Mormonin Kirjan totuuta ei kukkulat tai laaksot ja niiden oletetut paikat kaada.

reijooh kirjoitti:

Kirkkonne opettaa profeettojen sanoista seuraavaa:


Prophets have the right to personal opinions. Not every word they speak should be thought of as an official interpretation or pronouncement. However, their discourses to the Saints and their official writings should be considered products of their prophetic calling and should be heeded.

… The prophet does not have to say “Thus saith the Lord” to give us scripture. (Teachings of the Living Prophets: Student Manual for Religion 333, copyright 1982, Corporation of the President, Church of JCLDS, p. 21).

Eikö seuraavia Joseph Fielding Smithin kirjattuja sanoja pidä ottaa vakavasti kuten tuossa äskeisessä sanotaan?

Missä on Kumoran kukkula?

Arveluja Mormonin Kirjan maantieteestä. Viime vuosina on tiettyjen Mormonin Kirjan tutkijoiden keskuudessa syntynyt teoria, jonka mukaan sinä aikana, josta Mormonin Kirja kertoo, nefiläisten ja laamanilaisten asuinalue rajoittui lähes yksinomaan alueelle, joka käsittää Keski-Amerikan ja Meksikon eteläosan -jolloin Tehuantepecin kannas on todennäköisesti Mormonin Kirjassa mainittu "kapea kannas", eikä Panaman kannas.(16 AI. 50:34; 52:9; 63:5; Morm. 2:29; 3:5.)

Tämä teoria perustuu sille olettamukselle, että Lehin siirtokunnan oli mahdotonta lisääntyä ja täyttää koko pallonpuoliskoa tuhannen vuoden aikana eli Lehin Jerusalemista tulon ja nefiläisten Kumoran kukkulalla tapahtuneen tuhoutumisen välisenä aikana. Lisäksi he väittävät, että Mormonin Kidassa kerrotut maastamuutot, kaupunkien rakentamiset, sodat ja taistelut osoittavat mahdottomaksi sen, että kansa olisi levinnyt sellaisten suurien etäisyyksien päähän, jollaisia on Pohjois- ja Etelä-Amerikan alueella.

...

Kumoran, Raaman ja Ripliankumin paikka. Jotta tämä nykyaikainen teoria olisi johdonmukainen, sen täytyy sijoittaa Ripliankumin vedet ja Kumoran kukkula jonnekin rajoitetulle alueelle Keski-Amerikkaan, huolimatta kirkon päinvastaisista opetuksista yli sadan vuoden ajan. Tämän teorian tähden muutamat kirkon jäsenet ovat hämmentyneet ja heidän uskonsa Mormonin Kirjaan on suuresti horjunut. Tästä syystä tässä esitetään todisteita, jotka osoittavat, että ei ole ainoastaan mahdollista, että nämä paikat ovat saattaneet sijaita siten kuin kirkko on väittänyt viimeisten sadan vuoden ajan, vaan että asia todellakin on niin.

Tiedetään, että Kumoran kukkula, missä nefiläiset tuhottiin, on sama kukkula, missä myös jaredilaiset tuhottiin. Jaredilaiset tunsivat tämän kukkulan nimellä Raama. Se oli lähellä Ripliankumin vesiä, mikä Eterin kirjan mukaan "käännettynä on iso tai kaiken ylittävä". (18 Et. 15:8-11.) Mormon lisää: "Ja tapahtui, että me kuljimme Kumoran maahan, ja me pystytimme telttamme Kumoran kukkulan ympärille; ja siinä maassa oli paljon vesistöjä, jokia ja lähteitä; ja täällä me toivoimme pääsevämme laamanilaisista voitolle." (Morm. 6)

Alkuaikojen johtavat veljet paikansivat Kumoran New Yorkin osavaltion länsiosaan. Täytyy myöntää, että tämä kuvaus sopii täsmälleen New Yorkin osavaltiossa sijaitsevaan Kumoran maahan, jolla nimellä se on tunnettu siitä lähtien, kun Moroni kävi profeetta Joseph Smithin luona, sillä kukkula on suurten järvien läheisyydessä ja myös monien jokien ja lähteiden maassa. Lisäksi profeetta Joseph Smith itse on julkisesti ehdottomastijulistanut, että se kukkula, jota nykyisin nimitetään Kumoran kukkulaksi, on täsmälleen se kukkula, josta Mormonin Kirjassa puhutaan. (History of the Church, v:n 1948 painos, osa 2, s. 79-80.)

Lisäksi sillä tosiasialla, että kaikki hänen työtoverinsa alusta asti ovat puhuneet siitä sinä samana kukkulana, minne Mormon ja Moroni kätkivät aikakidat, täytyy olla jotakin painoa. Järkevän ihmisen on vaikea uskoa, että sellaiset miehet kuin Oliver Cowdery, Brigham Young, Parley P. Pratt, Orson Pratt, David Whitmer ja monet muut olisivat voineet usein puhua paikasta, missä profeetta Joseph Smith sai levyt, Kumoran kukkulana, profeetan sitä oikaisematta, ellei se ollut tosiasia. Se, että profeetan päivinä tästä kukkulasta puhuttiin tällä nimenomaisella tavalla, on historiallisesti vahvistettu tosiasia.

...

Nefiläisten ja jaredilaisten sodat New Yorkin osavaltion länsiosassa. Näiden profeetta Joseph Smithin, Oliver Cowderin ja David Whitmerin antamien todisteiden valossa emme voi sanoa, että nefiläiset ja laamanilaiset eivät pitäneet hallussaan Yhdysvaltojen aluetta ja että Kumoran kukkula on Keski-Amerikassa. Emme myöskään voi sanoa, että se suuri taistelu, joka johti nefiläisten tuhoutumiseen, tapahtui Keski-Amerikassa. Jos Zelph, vanhurskas mies, taisteli suuren profeetta-kenraalin alaisena viimeisissä taisteluissa nefiläisten ja laamanilaisten välillä; jos tuo suuri profeetta-kenraali oli tunnettu Kalliovuorilta Kumoran kukkulalle tai itäiseen mereen saakka, niin jotkin noista taisteluista, ja ilmeisesti viimeiset taistelut, tapahtuivat nykyisten Yhdysvaltojen rajojen sisäpuolella.

...

Kumora oli kerran verilöylynja hävityksen tapahtumapaikka. Seistessäni Kumoran kukkulan huipulla suuren väkijoukon keskellä, josta vain muutamat kuuluivat kirkkoon, yritin nähdä mielessäni menneitten päivien näkymät. Tänne olivat kokoontuneina suuret sotajoukot täynnä katkeraa vihaaja tuhoaminen mielessään. Ajattelin niitä suuria lupauksia, jotka Herra oli antanut profeettojensa kautta niille, jotka pitäisivät hallussaan tätä valittua maata, ja sitä kuinka nuo lupaukset jäivät täyttymättä, koska kansa rikkoi Hänen käskyjään. Täällä eräs kansa tuhoutui äärimmäisen jumalattomuutensa tähden.

...

Maailma tietämätön Kumoran tärkeydestä. ... Tänne Moroni Herran käskystä kätki kansansa pyhät aikakidat. Täällä hän 1400 vuotta myöhemmin, silloin ylösnousseena olentona, tuli Joseph Smithin tykö ja uskoi nämä samat aikakirjat nuoren miehen huostaan. Silloin kun profeetta ensimmäisen kerran kävi kukkulalla, se oli puiden peitossa; tänä päivänä [1923] se on paljaaksi raivattu runsaana kasvavaa ruohoa lukuun ottamatta. Tämä aikaisempi taistelun ja verenvuodatuksen näyttämö, jossa kaksi kansaa tuhoutui, ja myöhemmin muinaisten aikakirjojen pyhä kätköpaikka, on tänä päivänä rauhallisena lepäävän ja märehtivän kadan olinpaikka. Tämän maan monet miljoonat asukkaat eivät halua uskoa, koska he rakastavat pimeyttä enemmän kuin valkeutta, ja vaikka enkeli on sen heille julistanut, he eivät näytä uhraavan niille ihmeellisille tapahtumille, joita on tapahtunut Kumoran kukkulallaja sen lähistöllä, enempää ajatuksia kuin nämä naudat. (Relief Society Magazine, 10. vsk., s. 586-587.)

Lue lisää

Prophets have the right to personal opinions. Not every word they speak should be thought of as an official interpretation or pronouncement. However, their discourses to the Saints and their official writings should be considered products of their prophetic calling and should be heeded.

… The prophet does not have to say “Thus saith the Lord” to give us scripture. (Teachings of the Living Prophets: Student Manual for Religion 333, copyright 1982, Corporation of the President, Church of JCLDS, p. 21).

Vaikka tuossa sanotaan "considered products of their prophetic calling and should be heeded." se ei käsittääkseni tarkoita että kyseessä olisi virallinen oppi, eli ilmoitus Jumalalta. Vaikkakin erittäin harvoissa tapauksissa tapahtuu että profeetan oppi olisi väärä. Meidän tulee varsinkin niissä tapauksissa kun profeetta käskee meidän tehdä jotain tai olla tekemättä jotain "to heed the advice". Ne asiat että missä jokin tapahtuma tapahtui tms. mihin tämäkin aihe lukeutuu eivät ole yhtä olennaisia pelastuksemme kannalta, joten niissä eivät profeetatkaan ehkä ole yhtä innoitettuja. Mutta kun profeetta käskee meitä tekemään jotain esim pukeutumaan siveellisesti tai auttamaan köyhiä tms. niin meidän tulisi silloin tehdä niin. Profeettojemme neuvot tosin aina pohjautuvat johonkin ilmoitukseen.

Profeettaa tarvitaan johtamaan kirkkoa. Ei se tarkoita pelkästään uusien ilmoitusten saamista, vaan paljon muutakin. Nykyiset ilmoitukset ovat toistaiseksi riittävät.

cos1 kirjoitti:

Prophets have the right to personal opinions. Not every word they speak should be thought of as an official interpretation or pronouncement. However, their discourses to the Saints and their official writings should be considered products of their prophetic calling and should be heeded.

… The prophet does not have to say “Thus saith the Lord” to give us scripture. (Teachings of the Living Prophets: Student Manual for Religion 333, copyright 1982, Corporation of the President, Church of JCLDS, p. 21).

Vaikka tuossa sanotaan "considered products of their prophetic calling and should be heeded." se ei käsittääkseni tarkoita että kyseessä olisi virallinen oppi, eli ilmoitus Jumalalta. Vaikkakin erittäin harvoissa tapauksissa tapahtuu että profeetan oppi olisi väärä. Meidän tulee varsinkin niissä tapauksissa kun profeetta käskee meidän tehdä jotain tai olla tekemättä jotain "to heed the advice". Ne asiat että missä jokin tapahtuma tapahtui tms. mihin tämäkin aihe lukeutuu eivät ole yhtä olennaisia pelastuksemme kannalta, joten niissä eivät profeetatkaan ehkä ole yhtä innoitettuja. Mutta kun profeetta käskee meitä tekemään jotain esim pukeutumaan siveellisesti tai auttamaan köyhiä tms. niin meidän tulisi silloin tehdä niin. Profeettojemme neuvot tosin aina pohjautuvat johonkin ilmoitukseen.

Profeettaa tarvitaan johtamaan kirkkoa. Ei se tarkoita pelkästään uusien ilmoitusten saamista, vaan paljon muutakin. Nykyiset ilmoitukset ovat toistaiseksi riittävät.

Lue lisää

" Profeettojemme neuvot tosin aina pohjautuvat johonkin ilmoitukseen." Tällä tarkoitan että profeettojen neuvot perustuvat evankeliumin periaatteille. Esim. "älkää ottako tatuointeja" neuvo pohjautuu ymmärtääkseni "Ruumis on sielun temppeli" periaatteelle, joka on tältä osin profeetan toimesta tehty käytännönläheisemmäksi, että pitäisimme omaa ruumistamme pyhänä.

cos1 kirjoitti:

Prophets have the right to personal opinions. Not every word they speak should be thought of as an official interpretation or pronouncement. However, their discourses to the Saints and their official writings should be considered products of their prophetic calling and should be heeded.

… The prophet does not have to say “Thus saith the Lord” to give us scripture. (Teachings of the Living Prophets: Student Manual for Religion 333, copyright 1982, Corporation of the President, Church of JCLDS, p. 21).

Vaikka tuossa sanotaan "considered products of their prophetic calling and should be heeded." se ei käsittääkseni tarkoita että kyseessä olisi virallinen oppi, eli ilmoitus Jumalalta. Vaikkakin erittäin harvoissa tapauksissa tapahtuu että profeetan oppi olisi väärä. Meidän tulee varsinkin niissä tapauksissa kun profeetta käskee meidän tehdä jotain tai olla tekemättä jotain "to heed the advice". Ne asiat että missä jokin tapahtuma tapahtui tms. mihin tämäkin aihe lukeutuu eivät ole yhtä olennaisia pelastuksemme kannalta, joten niissä eivät profeetatkaan ehkä ole yhtä innoitettuja. Mutta kun profeetta käskee meitä tekemään jotain esim pukeutumaan siveellisesti tai auttamaan köyhiä tms. niin meidän tulisi silloin tehdä niin. Profeettojemme neuvot tosin aina pohjautuvat johonkin ilmoitukseen.

Profeettaa tarvitaan johtamaan kirkkoa. Ei se tarkoita pelkästään uusien ilmoitusten saamista, vaan paljon muutakin. Nykyiset ilmoitukset ovat toistaiseksi riittävät.

Lue lisää

samaa mieltä kanssasi cos!!

cos1 kirjoitti:

Prophets have the right to personal opinions. Not every word they speak should be thought of as an official interpretation or pronouncement. However, their discourses to the Saints and their official writings should be considered products of their prophetic calling and should be heeded.

… The prophet does not have to say “Thus saith the Lord” to give us scripture. (Teachings of the Living Prophets: Student Manual for Religion 333, copyright 1982, Corporation of the President, Church of JCLDS, p. 21).

Vaikka tuossa sanotaan "considered products of their prophetic calling and should be heeded." se ei käsittääkseni tarkoita että kyseessä olisi virallinen oppi, eli ilmoitus Jumalalta. Vaikkakin erittäin harvoissa tapauksissa tapahtuu että profeetan oppi olisi väärä. Meidän tulee varsinkin niissä tapauksissa kun profeetta käskee meidän tehdä jotain tai olla tekemättä jotain "to heed the advice". Ne asiat että missä jokin tapahtuma tapahtui tms. mihin tämäkin aihe lukeutuu eivät ole yhtä olennaisia pelastuksemme kannalta, joten niissä eivät profeetatkaan ehkä ole yhtä innoitettuja. Mutta kun profeetta käskee meitä tekemään jotain esim pukeutumaan siveellisesti tai auttamaan köyhiä tms. niin meidän tulisi silloin tehdä niin. Profeettojemme neuvot tosin aina pohjautuvat johonkin ilmoitukseen.

Profeettaa tarvitaan johtamaan kirkkoa. Ei se tarkoita pelkästään uusien ilmoitusten saamista, vaan paljon muutakin. Nykyiset ilmoitukset ovat toistaiseksi riittävät.

Lue lisää

Et vastaa kysymykseen kun et pysty. Eikä siihen pysty kukaan muukaan mormoni. Uskotte ristiriitaisiin asioihin. Jos ilmoitusta vaaditte kyseisestä asiasta niin eikö tämä ole?

Joseph Smith

According to Joseph Smith, an angel sent from God told him that Native Americans were “literal descendants of Abraham.”

When I was about 17 years old I saw another vision of angels in the night season after I had retired to bed I had not been asleep, … all at once the room was illuminated above the brightness of the sun an angel appeared before me … he said unto me I am a messenger sent from God, be faithful and keep his commandments in all things, he told me of a sacred record which was written on plates of gold, I saw in the vision the place where they were deposited, he said the Indians were the literal descendants of Abraham (The Papers of Joseph Smith, Vol. 2, Journal, 1832-1842, edited by Dean C. Jessee, Deseret Book Company, Salt Lake City, copyright 1992 Corporation of the President, pp. 69-70, emphasis added).

Tässä Joseph Smith kertoo enkelin kertoneen hänelle että intiaanit ovat Aabrahamin kirjaimellisia jälkeläisiä. Jos tämä ei ole ilmoitusta niin mikä on?

Saiko Joseph Smith väärän ilmoituksen?

reijooh kirjoitti:

Et vastaa kysymykseen kun et pysty. Eikä siihen pysty kukaan muukaan mormoni. Uskotte ristiriitaisiin asioihin. Jos ilmoitusta vaaditte kyseisestä asiasta niin eikö tämä ole?

Joseph Smith

According to Joseph Smith, an angel sent from God told him that Native Americans were “literal descendants of Abraham.”

When I was about 17 years old I saw another vision of angels in the night season after I had retired to bed I had not been asleep, … all at once the room was illuminated above the brightness of the sun an angel appeared before me … he said unto me I am a messenger sent from God, be faithful and keep his commandments in all things, he told me of a sacred record which was written on plates of gold, I saw in the vision the place where they were deposited, he said the Indians were the literal descendants of Abraham (The Papers of Joseph Smith, Vol. 2, Journal, 1832-1842, edited by Dean C. Jessee, Deseret Book Company, Salt Lake City, copyright 1992 Corporation of the President, pp. 69-70, emphasis added).

Tässä Joseph Smith kertoo enkelin kertoneen hänelle että intiaanit ovat Aabrahamin kirjaimellisia jälkeläisiä. Jos tämä ei ole ilmoitusta niin mikä on?

Saiko Joseph Smith väärän ilmoituksen?

Lue lisää

Se että intiaanit ovat Aabrahamin jälkeläisiä, ei suinkaan tarkoita sitä että MK:ssa kuvatut kansat olivat ainoita Amerikan mantereella majailleita. Raamatussa sanotaan että Aabrahamin siemenestä tulevat kaikki kansakunnat siunatuiksi, tai jotain vastaavaa. Mistä tiedät etteivät Aasiasta tulleet Intiaanit(jos niitä tuli sieltä) kuuluisi johonkin Israelin kadonneista sukukunnista, eli olisivat myös Aabrahamin jälkeläisiä? Mistä tiedät mikä esim. Lehin perheen DNA oli?

cos1 kirjoitti:

Se että intiaanit ovat Aabrahamin jälkeläisiä, ei suinkaan tarkoita sitä että MK:ssa kuvatut kansat olivat ainoita Amerikan mantereella majailleita. Raamatussa sanotaan että Aabrahamin siemenestä tulevat kaikki kansakunnat siunatuiksi, tai jotain vastaavaa. Mistä tiedät etteivät Aasiasta tulleet Intiaanit(jos niitä tuli sieltä) kuuluisi johonkin Israelin kadonneista sukukunnista, eli olisivat myös Aabrahamin jälkeläisiä? Mistä tiedät mikä esim. Lehin perheen DNA oli?

Lue lisää

Ei tämä ole ainoa esimerkki. Mitenkään et pysty kiemurtelemaan irti siitä että mormonikirkko opettaa intiaanien olevan laamanilaisten jälkeläisiä. Opetus on jatkunut 170 vuotta ja se on silkkaa hömpötystä.

Tässä näitä opetuksia nyt sitten vielä muistin virkistykseksi:

Term “Lamanite” Defined

President Spencer W. Kimball:

The term Lamanite includes all Indians and Indian mixtures, such as the Polynesians, the Guatemalans, the Peruvians, as well as the Sioux, the Apache, the Mohawk, the Navajo, and others. It is a large group of great people. (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7)

Ethnic origins of the Lamanites – or – Were the Lamanites really direct blood descendants of the Hebrews?

From the Book of Mormon

“And then shall the remnant of our seed know concerning us, how that we came out from Jerusalem, and that they are descendants of the Jews.” (Book of Mormon, 2 Nephi 30:4)

Joseph Smith

According to Joseph Smith, an angel sent from God told him that Native Americans were “literal descendants of Abraham.”

When I was about 17 years old I saw another vision of angels in the night season after I had retired to bed I had not been asleep, … all at once the room was illuminated above the brightness of the sun an angel appeared before me … he said unto me I am a messenger sent from God, be faithful and keep his commandments in all things, he told me of a sacred record which was written on plates of gold, I saw in the vision the place where they were deposited, he said the Indians were the literal descendants of Abraham (The Papers of Joseph Smith, Vol. 2, Journal, 1832-1842, edited by Dean C. Jessee, Deseret Book Company, Salt Lake City, copyright 1992 Corporation of the President, pp. 69-70, emphasis added).

At the grove President [Joseph] Smith addressed the Indians at some length, upon what the Lord had revealed to him concerning their forefathers, and recited to them the promises contained in the Book of Mormon respecting themselves. … How their hearts must have glowed as they listened to the prophet relate the story of their forefathers—their rise and fall; and the promises held out to them of redemption from their fallen state! (B.H. Roberts, A Comprehensive History of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, 2:88-89, 1957)

President John Taylor

President Taylor renewed missionary labors among the Lamanites following a revelation he claimed to receive in October of 1882. The revelation stated in part:

Thus saith the Lord to the Twelve, and to the Priesthood and people of my Church: … proceed forthwith and call to your aid any assistance that you may require from among the Seventies to assist you in your labors in introducing and maintaining the gospel among the Lamanites throughout the land (Revelation to John Taylor, 13 October 1882, section 83:1,6, in Unpublished Revelations, compiled by Fred Colier, 1979, p. 138).

Sociologist and historian, Armand L. Mauss, notes that a few days following this revelation, President Taylor elaborated on its meaning in a letter in which he stated:

The work of the Lord amongst the Lamanites must not be postponed if we desire to retain the approval of God. Thus far we have been content to simply baptize them and then let them run wild again; but this must continue no longer; the same devoted effort; the same care in instructing; the same organization of the Priesthood, must be introduced and maintained among the house of Lehi … 8

Thus in the case of both Joseph Smith and President Taylor, the identity of Native Americans as Lamanites descended from Abraham and Lehi, is linked to direct revelation from God.

Elder Spencer W. Kimball (Apostle, President)

And Lehi and his family became the ancestors of all of the Indian and Mestizo tribes in North and South and Central America and in the islands of the sea (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7, emphasis added).

M. Dallas Burnett

The CJCLDS is unique in its theological and philosophical understanding of the peoples in the Americas known as Indians and of the inhabitants of the Pacific Islands. These people are a remnant of the House of Jacob and descendants of Lehi, an Israelite who left Jerusalem and came to the Americas around 600 B.C. (“Lamanites and the Church,” Ensign, July 1971, p. 11).

Harold Brown

The redemption of the Lamanite as a remnant of scattered Israel, in accordance with Book of Mormon prophecy, is one of the vital responsibilities and opportunities of the restored church (“What Is a Lamanite?” Ensign, Sept. 1972, p. 62ff).

Elder Mark E. Petersen (Quorum of the Twelve Apostles)

As the ancient Israelites suffered a dispersion which sprinkled them among all the nations, so the descendants of Laman and Lemuel [sons of Lehi] were sifted over the vast areas of the western hemisphere. They are found from pole to pole” (Children of Promise, Salt Lake City: Bookcraft, 1981, p. 31; emphasis added).

What is the Book of Mormon?, missionary pamphlet published by Mormon Church in 1982, p. 3.

Lehi’s people and Mulek’s people eventually merged and became one nation, the ancestors of the American Indians. The Book of Mormon is the ancient history of this people, telling of their wars, movements, kings, and their religion—which was the religion of Israel, for these people were Israelites and practiced the law of Moses.

Elder Ted E. Brewerton (G.A)

Many migratory groups came to the Americas, but none was as important as the three mentioned in the Book of Mormon. The blood of these people flows in the veins of the Blackfoot and the Blood Indians of Alberta, Canada; in the Navajo and the Apache of the American Southwest; the Inca of western South America; the Aztec of Mexico; the Maya of Guatemala; and in other Native American groups in the Western Hemisphere and the Pacific islands. These choice native people recognize the truth of the Book of Mormon, which was recorded for them by their own ancestors. (“The Book of Mormon: A Sacred Ancient Record,” Ensign, Nov. 1995, p. 30ff).

President Gordon B. Hinckley

President Hinckley next visited Lima, Peru, where he met with missionaries and held two conferences attended by a total of 28,000 Latter-day Saints. …President Hinckley recognized the Book of Mormon heritage of his listeners in Lima: “As I look into your faces, I think of Father Lehi, whose sons and daughters you are. I think he must be shedding tears today, tears of love and gratitude. … This is but the beginning of the work in Peru. This work of the Almighty will go on and grow and grow.” (“God’s Holy Work” in Peru, in “News of the Church,” Ensign, Feb. 1997, 73).

President Gordon B. Hinckley

“I sense a great spirit of gratitude for this new temple,” remarked President Hinckley. “The Saints have waited a very, very long time.” He continued: “It has been a very interesting thing to see the descendants of Father Lehi in the congregations that have gathered in the temple. So very many of these people have the blood of Lehi in their veins, and it is just an intriguing thing to see their tremendous response and their tremendous interest.” (Remarks at the dedication of the Guayaquil, Ecuador temple, reported in “News of the Church,” Ensign, Oct. 1999, p. 74)

President Gordon B. Hinckley

The Cochabamba Bolivia Temple was dedicated by President Gordon B. Hinckley in four sessions on 30 April 2000. In his dedicatory prayer, President Hinckley said: “This nation is named for Simón Bolívar, the great liberator of much of South America, who died the year Thy restored Church was organized. May the incomparable principle of democracy be preserved forever in this republic. We remember before Thee the sons and daughters of Father Lehi. Wilt Thou keep Thine ancient promises in their behalf. Lift from their shoulders the burdens of poverty and cause the shackles of darkness to fall from their eyes. May they rise to the glories of the past. May they recognize their Redeemer and be faithful and true Saints of the Most High.” (Remarks at the dedication of the Cochabamba, Bolivia temple, reported in “News of the Church,” Ensign, July, 2000, p. 74)

Lamanite geographic expansion – Were the Lamanites a small grouping of people confined to a limited geographic region?

Pearl of Great Price, Joseph Smith — History, 1:34, Joseph Smith relates that “[Moroni] said there was a book deposited, written upon gold plates, giving an account of the former inhabitants of this continent, and the source from which they sprang.”

Joseph Smith (1834)

In June of 1834 Joseph Smith identified a skeleton found in an Indian burial mound in Illinois as that of a Lamanite warrior named Zelph. The Zelph incident is especially significant in that Smith claimed to have made the identification by divine revelation:

. . . the visions of the past being opened to my understanding by the Spirit of the Almighty, I discovered the person whose skeleton was before us was a white Lamanite, a large, thick-set man, and a man of God. His name was Zelph . . . who was known from the Hill Cumorah, or eastern sea to the Rocky mountains (History of the Church, 7 vols. (Deseret Book Co., 1946), II:79,80. See also, Times and Seasons, Vol. 6, no. 20 (Jan. 1846), p. 1076, which states that the Illinois burial mounds were “thrown up by the ancient inhabitants of this county, Nephites, Lamanites &c.” and that “He [Zelph] was killed in battle, by the arrow found among his ribs, during the last great struggle of the Lamanites and Nephites.”

Perhaps one of the most extended critiques and outright rejection of the limited geography theory for the Book of Mormon comes from 10th Mormon President and Prophet Joseph Fielding Smith in three volume work, Doctrines of Salvation, (Bookcraft, SLC, 1956). The following quotes are excerpted from over eight pages devoted to this subject. Expanded excerpts are found in the supplemental material at the end of this paper which includes a link to this material online.

Joseph Fielding Smith

Speculation About Book of Mormon Geography. Within recent years there has arisen among certain students of the Book of Mormon a theory to the effect that within the period covered by the Book of Mormon, the Nephites and Lamanites were confined almost entirely within the borders of the territory comprising Central America and the southern portion of Mexico—the isthmus of Tehauntepec probably being the "narrow neck" of land spoken of in the Book of Mormon rather than the isthmus of Panama (p. 233).

Locale Of Cumorah, Ramah, And Ripliancum. This modernistic theory of necessity, in order to be consistent, must place the waters of Ripliancum and the Hill Cumorah some place within the restricted territory of Central America, notwithstanding the teachings of the Church to the contrary for upwards of 100 years. (p. 233, emphasis added)

Early Brethren Locate Cumorah In Western New York … the Prophet Joseph Smith himself is on record, definitely declaring the present hill called Cumorah to be the exact hill spoken of in the Book of Mormon. …. In the face of this evidence coming from the Prophet Joseph Smith, Oliver Cowdery, and David Whitmer, we cannot say that the Nephites and Lamanites did not possess the territory of the United States and that the Hill Cumorah is in Central America. Neither can we say that the great struggle which resulted in the destruction of the Nephites took place in Central America. (pp. 234, 239-240. emphasis in original)

Book of Mormon Gospel Doctrine Teacher’s Manual, Lesson 40: “Then Will I Gather Them In”, Purpose, p. 177ff, copyright 2004 Intellectual Reserve —

The Savior prophesies of the temporal gathering of the house of Israel. Have a class member read 3 Nephi 16:16 and 3 Nephi 20:14 aloud. According to these verses, what specific promise did the Lord extend to the Nephites? (They would be given the lands of the Americas as an inheritance. See also 2 Nephi 1:5–7.)” emphasis added.

Letter from First Presidency regarding Hill Cumorah location, October 16, 1990 —

Brother S— inquired about the location of the Hill Cumorah mentioned in the Book of Mormon, where the last battle between the Nephites and Lamanites took place.

The Church has long maintained, as attested to by references in the writings of General Authorities, that the Hill Cumorah in western New York state is the same as referenced in the Book of Mormon.

Note: This is significant in that it expands the Book of Mormon lands at least to upstate New York where the final battle took place, making it impossible to limit Book of Mormon geography to a small region of Central America. (Copy of letter on file at Institute for Religious Research)

“The Lamanites (Introduction)”, Ensign, July 1971, p. 5 — “Most members of the Church know that the Lamanites, who consist of the Indians of all the Americas as well as the islanders of the Pacific, are a people with a special heritage.”

Spencer W. Kimball (Apostle, President)

Now the Lamanites number about sixty million; they are in all of the states of America from Tierra del Fuego [Southern Argentina] all the way up to Point Barrows [Alaska], and they are in nearly all the islands of the sea from Hawaii south to southern New Zealand (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7)

President Spencer W. Kimball

This process of redeeming the Lamanite people has been far from easy, especially for the Lamanites themselves. For a thousand years after the closing of the Book of Mormon record, these people wandered in spiritual darkness and were scattered upon the American continents and the isles of the sea. … When Columbus came, these descendants of the Book of Mormon peoples and those with whom they had mixed numbered in the millions and covered the islands of the Pacific and the Americas from Point Barrow to Tierra del Fuego.

… So, my appeal today is for the Lamanites, all the Lamanites, the Mexicans, the Polynesians, the Indians, to live the commandments of God and prove themselves worthy of this choice land. (First Presidency Message “Our Paths Have Met Again,” Ensign, Dec. 1975, p. 2 ff)

This is the beginning of a great fulfillment of prophecy and promise that the gospel message would be carried back to these people, ideally by messengers of their own great Lamanite heritage. …. The Missionary Department informs us that more and more Lamanite young men are accepting mission calls. There have been more stakes and wards organized in Lamanite areas. … Much more must be done, and the magnitude of Lamanite work in the heart of Central and South America largely still awaits us. (“First Presidency Message "The Uttermost Parts of the Earth" Spencer W. Kimball, Ensign, July 1979, p. 2ff.).

Elder Ballard

Elder Ballard made this reference to the work that would be done among the Lamanites in the South American lands: —“And we also pray that we may see the beginning of the fulfillment of thy promises contained in the Book of Mormon to the Indians of this land, who are descendants of Lehi, millions of whom reside in this country, who have long been downtrodden and borne many afflictions and suffered because of sin and transgression, even as the prophets of the Book of Mormon did foretell. …(Cited by Dean L. Larsen, “Mingled Destinies: The Lamanites and the Latter-day Saints,” Ensign, Dec. 1975, p. 8)

Genetic connection of Lamanites with indigenous peoples of the Americas

Spencer W. Kimball

At the October 1960 Mormon General Conference, then Apostle Spencer W. Kimball linked the Native Americans to Book of Mormon prophecies regarding the day of the Lamanites found in 2 Nephi 30:3-6, which states:

[3]And now, I would prophesy somewhat more concerning the Jews and the Gentiles. For after the book of which I have spoken shall come forth [Book of Mormon], and be written unto the Gentiles, and sealed up again unto the Lord, there shall be many which shall believe the words which are written; and they shall carry them forth unto the remnant of our seed. [Native Americans]
[4] And then shall the remnant of our seed know concerning us, how that we came out from Jerusalem, and that they are descendants of the Jews.
[5] And the gospel of Jesus Christ shall be declared among them; wherefore, they shall be restored unto the knowledge of their fathers, and also to the knowledge of Jesus Christ, which was had among their fathers.
[6] And then shall they rejoice; for they shall know that it is a blessing unto them from the hand of God; and their scales of darkness shall begin to fall from their eyes; and many generations shall not pass away among them, save they shall be a white and delightsome people. [Note: About 22 years after Kimball’s General Conference address, this Book of Mormon passage was changed to read “pure and delightsome.”]

Apostle Kimball, alluding to this Mormon prophecy, proclaimed the following in his discourse titled “The Day of the Lamanites”:

I saw a striking contrast in the progress of the Indian people today...they are fast becoming a white and delightsome people... The day of the Lamanites is nigh. For years they have been growing delightsome, and they are now becoming white and delightsome, as they were promised. The children in the home placement program in Utah are often lighter than their brothers and sisters in the hogans on the reservation.
At one meeting a father and mother and their sixteen-year-old daughter were present, the little member girl - sixteen - sitting between the dark father and mother, and it was evident she was several shades lighter than her parents - on the same reservation, in the same hogan, subject to the same sun and wind and weather... These young members of the Church are changing to whiteness and to delightsomeness. One white elder joked that he and his companion were donating blood regularly to the hospital in the hope that the process might be accelerated.
… Not only the southwest Indians, but Lamanites in general, are facing an open door to education, culture, refinement, progress, and the gospel of Jesus Christ. The Church has spent its millions in Hawaii and New Zealand and other islands to provide schools for the young Lehites. Surely no descendants need go now without an education, and schools (Spencer W. Kimball, "The Day of the Lamanites," Improvement Era, Dec. 1960, pp. 922-923, 925, emphasis added).

M. Dallas Burnett

The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints is unique in its theological and philosophical understanding of the peoples in the Americas known as Indians and of the inhabitants of the Pacific islands. These people are a remnant of the House of Jacob and descendants of Lehi, an Israelite who left Jerusalem and came to the Americas around 600 B.C. Found in the Book of Mormon, a record of revelations received by these ancient peoples, are great promises for the Lamanites (“Lamanites and the Church,” Ensign, July 1971, p. 11ff.)

Spencer W. Kimball

With pride I tell those who come to my office that a Lamanite is a descendant of one Lehi who left Jerusalem six hundred years before Christ and with his family crossed the mighty deep and landed in America. And Lehi and his family became the ancestors of all of the Indian and Mestizo tribes in North and South and Central America and in the islands of the sea, for in the middle of their history there were those who left America in ships of their making and went to the islands of the sea. (page 7)

My brothers and sisters, you belong to a great race. Your father is Joseph who was sold into Egypt, the virtuous man who went to prison rather than yield to the seduction of a queen. Your father was Jacob, the father of twelve sons. You came through one of them. One of the great prophets of all times, your father, was Isaac. Another great prophet, your father, was Abraham, than whom there were no greater ones. Abraham was a great man who walked and talked with God. He is your father back those many generations. Be proud of him and know that you are of royal blood; with your royal blood you can achieve, rising to the top. (page 10).

There are no blessings, of all the imaginable ones, to which you are not entitled—you, the Lamanites—when you are righteous. You are of royal blood, the children of Abraham, Isaac, Jacob, Joseph, and Lehi (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 10).

Harold Brown

The redemption of the Lamanite as a remnant of scattered Israel, in accordance with Book of Mormon prophecy, is one of the vital responsibilities and opportunities of the restored church

As the gospel is taught in various nations of the Americas and on the Pacific islands, missionary programs for Lamanite and mestizo segments of the population might well be adapted to the language and the ethnic position of the descendants of Father Lehi in each nation. Missionary work in Bolivia, for instance, is done in Spanish and in two Indian languages, Quechua and Aymará (“What Is a Lamanite?” Ensign, Sept. 1972, 62ff).

Boyd K. Packer (Senior Apostle over Lamanite affairs9)

There are more than 60 million people of Lamanite extraction. It is no accident that the Church now prospers among them in Mexico, Central and South America, in the islands of the sea, and among the Indian tribes of North America. (“President Spencer W. Kimball: No Ordinary Man,” Ensign, Mar. 1974, 3ff).

In contrast to the relatively few in North America who could claim Lamanite lineage (1.3 million), Packer pointed to the many millions in Mexico, Yucatan, Guatemala, and throughout South America: “In all … there are seventy-five million six hundred thousand who share in your [Native American Lamanite] birthright, of whom thrity-one million nine hundred ninety thousand are pure Indians.” (Address given during proceedings of the annual Indian Week at BYU, cited by Armand L. Mauss, All Abraham’s Children, p. 96).

reijooh kirjoitti:

Ei tämä ole ainoa esimerkki. Mitenkään et pysty kiemurtelemaan irti siitä että mormonikirkko opettaa intiaanien olevan laamanilaisten jälkeläisiä. Opetus on jatkunut 170 vuotta ja se on silkkaa hömpötystä.

Tässä näitä opetuksia nyt sitten vielä muistin virkistykseksi:

Term “Lamanite” Defined

President Spencer W. Kimball:

The term Lamanite includes all Indians and Indian mixtures, such as the Polynesians, the Guatemalans, the Peruvians, as well as the Sioux, the Apache, the Mohawk, the Navajo, and others. It is a large group of great people. (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7)

Ethnic origins of the Lamanites – or – Were the Lamanites really direct blood descendants of the Hebrews?

From the Book of Mormon

“And then shall the remnant of our seed know concerning us, how that we came out from Jerusalem, and that they are descendants of the Jews.” (Book of Mormon, 2 Nephi 30:4)

Joseph Smith

According to Joseph Smith, an angel sent from God told him that Native Americans were “literal descendants of Abraham.”

When I was about 17 years old I saw another vision of angels in the night season after I had retired to bed I had not been asleep, … all at once the room was illuminated above the brightness of the sun an angel appeared before me … he said unto me I am a messenger sent from God, be faithful and keep his commandments in all things, he told me of a sacred record which was written on plates of gold, I saw in the vision the place where they were deposited, he said the Indians were the literal descendants of Abraham (The Papers of Joseph Smith, Vol. 2, Journal, 1832-1842, edited by Dean C. Jessee, Deseret Book Company, Salt Lake City, copyright 1992 Corporation of the President, pp. 69-70, emphasis added).

At the grove President [Joseph] Smith addressed the Indians at some length, upon what the Lord had revealed to him concerning their forefathers, and recited to them the promises contained in the Book of Mormon respecting themselves. … How their hearts must have glowed as they listened to the prophet relate the story of their forefathers—their rise and fall; and the promises held out to them of redemption from their fallen state! (B.H. Roberts, A Comprehensive History of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, 2:88-89, 1957)

President John Taylor

President Taylor renewed missionary labors among the Lamanites following a revelation he claimed to receive in October of 1882. The revelation stated in part:

Thus saith the Lord to the Twelve, and to the Priesthood and people of my Church: … proceed forthwith and call to your aid any assistance that you may require from among the Seventies to assist you in your labors in introducing and maintaining the gospel among the Lamanites throughout the land (Revelation to John Taylor, 13 October 1882, section 83:1,6, in Unpublished Revelations, compiled by Fred Colier, 1979, p. 138).

Sociologist and historian, Armand L. Mauss, notes that a few days following this revelation, President Taylor elaborated on its meaning in a letter in which he stated:

The work of the Lord amongst the Lamanites must not be postponed if we desire to retain the approval of God. Thus far we have been content to simply baptize them and then let them run wild again; but this must continue no longer; the same devoted effort; the same care in instructing; the same organization of the Priesthood, must be introduced and maintained among the house of Lehi … 8

Thus in the case of both Joseph Smith and President Taylor, the identity of Native Americans as Lamanites descended from Abraham and Lehi, is linked to direct revelation from God.

Elder Spencer W. Kimball (Apostle, President)

And Lehi and his family became the ancestors of all of the Indian and Mestizo tribes in North and South and Central America and in the islands of the sea (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7, emphasis added).

M. Dallas Burnett

The CJCLDS is unique in its theological and philosophical understanding of the peoples in the Americas known as Indians and of the inhabitants of the Pacific Islands. These people are a remnant of the House of Jacob and descendants of Lehi, an Israelite who left Jerusalem and came to the Americas around 600 B.C. (“Lamanites and the Church,” Ensign, July 1971, p. 11).

Harold Brown

The redemption of the Lamanite as a remnant of scattered Israel, in accordance with Book of Mormon prophecy, is one of the vital responsibilities and opportunities of the restored church (“What Is a Lamanite?” Ensign, Sept. 1972, p. 62ff).

Elder Mark E. Petersen (Quorum of the Twelve Apostles)

As the ancient Israelites suffered a dispersion which sprinkled them among all the nations, so the descendants of Laman and Lemuel [sons of Lehi] were sifted over the vast areas of the western hemisphere. They are found from pole to pole” (Children of Promise, Salt Lake City: Bookcraft, 1981, p. 31; emphasis added).

What is the Book of Mormon?, missionary pamphlet published by Mormon Church in 1982, p. 3.

Lehi’s people and Mulek’s people eventually merged and became one nation, the ancestors of the American Indians. The Book of Mormon is the ancient history of this people, telling of their wars, movements, kings, and their religion—which was the religion of Israel, for these people were Israelites and practiced the law of Moses.

Elder Ted E. Brewerton (G.A)

Many migratory groups came to the Americas, but none was as important as the three mentioned in the Book of Mormon. The blood of these people flows in the veins of the Blackfoot and the Blood Indians of Alberta, Canada; in the Navajo and the Apache of the American Southwest; the Inca of western South America; the Aztec of Mexico; the Maya of Guatemala; and in other Native American groups in the Western Hemisphere and the Pacific islands. These choice native people recognize the truth of the Book of Mormon, which was recorded for them by their own ancestors. (“The Book of Mormon: A Sacred Ancient Record,” Ensign, Nov. 1995, p. 30ff).

President Gordon B. Hinckley

President Hinckley next visited Lima, Peru, where he met with missionaries and held two conferences attended by a total of 28,000 Latter-day Saints. …President Hinckley recognized the Book of Mormon heritage of his listeners in Lima: “As I look into your faces, I think of Father Lehi, whose sons and daughters you are. I think he must be shedding tears today, tears of love and gratitude. … This is but the beginning of the work in Peru. This work of the Almighty will go on and grow and grow.” (“God’s Holy Work” in Peru, in “News of the Church,” Ensign, Feb. 1997, 73).

President Gordon B. Hinckley

“I sense a great spirit of gratitude for this new temple,” remarked President Hinckley. “The Saints have waited a very, very long time.” He continued: “It has been a very interesting thing to see the descendants of Father Lehi in the congregations that have gathered in the temple. So very many of these people have the blood of Lehi in their veins, and it is just an intriguing thing to see their tremendous response and their tremendous interest.” (Remarks at the dedication of the Guayaquil, Ecuador temple, reported in “News of the Church,” Ensign, Oct. 1999, p. 74)

President Gordon B. Hinckley

The Cochabamba Bolivia Temple was dedicated by President Gordon B. Hinckley in four sessions on 30 April 2000. In his dedicatory prayer, President Hinckley said: “This nation is named for Simón Bolívar, the great liberator of much of South America, who died the year Thy restored Church was organized. May the incomparable principle of democracy be preserved forever in this republic. We remember before Thee the sons and daughters of Father Lehi. Wilt Thou keep Thine ancient promises in their behalf. Lift from their shoulders the burdens of poverty and cause the shackles of darkness to fall from their eyes. May they rise to the glories of the past. May they recognize their Redeemer and be faithful and true Saints of the Most High.” (Remarks at the dedication of the Cochabamba, Bolivia temple, reported in “News of the Church,” Ensign, July, 2000, p. 74)

Lamanite geographic expansion – Were the Lamanites a small grouping of people confined to a limited geographic region?

Pearl of Great Price, Joseph Smith — History, 1:34, Joseph Smith relates that “[Moroni] said there was a book deposited, written upon gold plates, giving an account of the former inhabitants of this continent, and the source from which they sprang.”

Joseph Smith (1834)

In June of 1834 Joseph Smith identified a skeleton found in an Indian burial mound in Illinois as that of a Lamanite warrior named Zelph. The Zelph incident is especially significant in that Smith claimed to have made the identification by divine revelation:

. . . the visions of the past being opened to my understanding by the Spirit of the Almighty, I discovered the person whose skeleton was before us was a white Lamanite, a large, thick-set man, and a man of God. His name was Zelph . . . who was known from the Hill Cumorah, or eastern sea to the Rocky mountains (History of the Church, 7 vols. (Deseret Book Co., 1946), II:79,80. See also, Times and Seasons, Vol. 6, no. 20 (Jan. 1846), p. 1076, which states that the Illinois burial mounds were “thrown up by the ancient inhabitants of this county, Nephites, Lamanites &c.” and that “He [Zelph] was killed in battle, by the arrow found among his ribs, during the last great struggle of the Lamanites and Nephites.”

Perhaps one of the most extended critiques and outright rejection of the limited geography theory for the Book of Mormon comes from 10th Mormon President and Prophet Joseph Fielding Smith in three volume work, Doctrines of Salvation, (Bookcraft, SLC, 1956). The following quotes are excerpted from over eight pages devoted to this subject. Expanded excerpts are found in the supplemental material at the end of this paper which includes a link to this material online.

Joseph Fielding Smith

Speculation About Book of Mormon Geography. Within recent years there has arisen among certain students of the Book of Mormon a theory to the effect that within the period covered by the Book of Mormon, the Nephites and Lamanites were confined almost entirely within the borders of the territory comprising Central America and the southern portion of Mexico—the isthmus of Tehauntepec probably being the "narrow neck" of land spoken of in the Book of Mormon rather than the isthmus of Panama (p. 233).

Locale Of Cumorah, Ramah, And Ripliancum. This modernistic theory of necessity, in order to be consistent, must place the waters of Ripliancum and the Hill Cumorah some place within the restricted territory of Central America, notwithstanding the teachings of the Church to the contrary for upwards of 100 years. (p. 233, emphasis added)

Early Brethren Locate Cumorah In Western New York … the Prophet Joseph Smith himself is on record, definitely declaring the present hill called Cumorah to be the exact hill spoken of in the Book of Mormon. …. In the face of this evidence coming from the Prophet Joseph Smith, Oliver Cowdery, and David Whitmer, we cannot say that the Nephites and Lamanites did not possess the territory of the United States and that the Hill Cumorah is in Central America. Neither can we say that the great struggle which resulted in the destruction of the Nephites took place in Central America. (pp. 234, 239-240. emphasis in original)

Book of Mormon Gospel Doctrine Teacher’s Manual, Lesson 40: “Then Will I Gather Them In”, Purpose, p. 177ff, copyright 2004 Intellectual Reserve —

The Savior prophesies of the temporal gathering of the house of Israel. Have a class member read 3 Nephi 16:16 and 3 Nephi 20:14 aloud. According to these verses, what specific promise did the Lord extend to the Nephites? (They would be given the lands of the Americas as an inheritance. See also 2 Nephi 1:5–7.)” emphasis added.

Letter from First Presidency regarding Hill Cumorah location, October 16, 1990 —

Brother S— inquired about the location of the Hill Cumorah mentioned in the Book of Mormon, where the last battle between the Nephites and Lamanites took place.

The Church has long maintained, as attested to by references in the writings of General Authorities, that the Hill Cumorah in western New York state is the same as referenced in the Book of Mormon.

Note: This is significant in that it expands the Book of Mormon lands at least to upstate New York where the final battle took place, making it impossible to limit Book of Mormon geography to a small region of Central America. (Copy of letter on file at Institute for Religious Research)

“The Lamanites (Introduction)”, Ensign, July 1971, p. 5 — “Most members of the Church know that the Lamanites, who consist of the Indians of all the Americas as well as the islanders of the Pacific, are a people with a special heritage.”

Spencer W. Kimball (Apostle, President)

Now the Lamanites number about sixty million; they are in all of the states of America from Tierra del Fuego [Southern Argentina] all the way up to Point Barrows [Alaska], and they are in nearly all the islands of the sea from Hawaii south to southern New Zealand (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 7)

President Spencer W. Kimball

This process of redeeming the Lamanite people has been far from easy, especially for the Lamanites themselves. For a thousand years after the closing of the Book of Mormon record, these people wandered in spiritual darkness and were scattered upon the American continents and the isles of the sea. … When Columbus came, these descendants of the Book of Mormon peoples and those with whom they had mixed numbered in the millions and covered the islands of the Pacific and the Americas from Point Barrow to Tierra del Fuego.

… So, my appeal today is for the Lamanites, all the Lamanites, the Mexicans, the Polynesians, the Indians, to live the commandments of God and prove themselves worthy of this choice land. (First Presidency Message “Our Paths Have Met Again,” Ensign, Dec. 1975, p. 2 ff)

This is the beginning of a great fulfillment of prophecy and promise that the gospel message would be carried back to these people, ideally by messengers of their own great Lamanite heritage. …. The Missionary Department informs us that more and more Lamanite young men are accepting mission calls. There have been more stakes and wards organized in Lamanite areas. … Much more must be done, and the magnitude of Lamanite work in the heart of Central and South America largely still awaits us. (“First Presidency Message "The Uttermost Parts of the Earth" Spencer W. Kimball, Ensign, July 1979, p. 2ff.).

Elder Ballard

Elder Ballard made this reference to the work that would be done among the Lamanites in the South American lands: —“And we also pray that we may see the beginning of the fulfillment of thy promises contained in the Book of Mormon to the Indians of this land, who are descendants of Lehi, millions of whom reside in this country, who have long been downtrodden and borne many afflictions and suffered because of sin and transgression, even as the prophets of the Book of Mormon did foretell. …(Cited by Dean L. Larsen, “Mingled Destinies: The Lamanites and the Latter-day Saints,” Ensign, Dec. 1975, p. 8)

Genetic connection of Lamanites with indigenous peoples of the Americas

Spencer W. Kimball

At the October 1960 Mormon General Conference, then Apostle Spencer W. Kimball linked the Native Americans to Book of Mormon prophecies regarding the day of the Lamanites found in 2 Nephi 30:3-6, which states:

[3]And now, I would prophesy somewhat more concerning the Jews and the Gentiles. For after the book of which I have spoken shall come forth [Book of Mormon], and be written unto the Gentiles, and sealed up again unto the Lord, there shall be many which shall believe the words which are written; and they shall carry them forth unto the remnant of our seed. [Native Americans]
[4] And then shall the remnant of our seed know concerning us, how that we came out from Jerusalem, and that they are descendants of the Jews.
[5] And the gospel of Jesus Christ shall be declared among them; wherefore, they shall be restored unto the knowledge of their fathers, and also to the knowledge of Jesus Christ, which was had among their fathers.
[6] And then shall they rejoice; for they shall know that it is a blessing unto them from the hand of God; and their scales of darkness shall begin to fall from their eyes; and many generations shall not pass away among them, save they shall be a white and delightsome people. [Note: About 22 years after Kimball’s General Conference address, this Book of Mormon passage was changed to read “pure and delightsome.”]

Apostle Kimball, alluding to this Mormon prophecy, proclaimed the following in his discourse titled “The Day of the Lamanites”:

I saw a striking contrast in the progress of the Indian people today...they are fast becoming a white and delightsome people... The day of the Lamanites is nigh. For years they have been growing delightsome, and they are now becoming white and delightsome, as they were promised. The children in the home placement program in Utah are often lighter than their brothers and sisters in the hogans on the reservation.
At one meeting a father and mother and their sixteen-year-old daughter were present, the little member girl - sixteen - sitting between the dark father and mother, and it was evident she was several shades lighter than her parents - on the same reservation, in the same hogan, subject to the same sun and wind and weather... These young members of the Church are changing to whiteness and to delightsomeness. One white elder joked that he and his companion were donating blood regularly to the hospital in the hope that the process might be accelerated.
… Not only the southwest Indians, but Lamanites in general, are facing an open door to education, culture, refinement, progress, and the gospel of Jesus Christ. The Church has spent its millions in Hawaii and New Zealand and other islands to provide schools for the young Lehites. Surely no descendants need go now without an education, and schools (Spencer W. Kimball, "The Day of the Lamanites," Improvement Era, Dec. 1960, pp. 922-923, 925, emphasis added).

M. Dallas Burnett

The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints is unique in its theological and philosophical understanding of the peoples in the Americas known as Indians and of the inhabitants of the Pacific islands. These people are a remnant of the House of Jacob and descendants of Lehi, an Israelite who left Jerusalem and came to the Americas around 600 B.C. Found in the Book of Mormon, a record of revelations received by these ancient peoples, are great promises for the Lamanites (“Lamanites and the Church,” Ensign, July 1971, p. 11ff.)

Spencer W. Kimball

With pride I tell those who come to my office that a Lamanite is a descendant of one Lehi who left Jerusalem six hundred years before Christ and with his family crossed the mighty deep and landed in America. And Lehi and his family became the ancestors of all of the Indian and Mestizo tribes in North and South and Central America and in the islands of the sea, for in the middle of their history there were those who left America in ships of their making and went to the islands of the sea. (page 7)

My brothers and sisters, you belong to a great race. Your father is Joseph who was sold into Egypt, the virtuous man who went to prison rather than yield to the seduction of a queen. Your father was Jacob, the father of twelve sons. You came through one of them. One of the great prophets of all times, your father, was Isaac. Another great prophet, your father, was Abraham, than whom there were no greater ones. Abraham was a great man who walked and talked with God. He is your father back those many generations. Be proud of him and know that you are of royal blood; with your royal blood you can achieve, rising to the top. (page 10).

There are no blessings, of all the imaginable ones, to which you are not entitled—you, the Lamanites—when you are righteous. You are of royal blood, the children of Abraham, Isaac, Jacob, Joseph, and Lehi (“Of Royal Blood,” Ensign, July 1971, p. 10).

Harold Brown

The redemption of the Lamanite as a remnant of scattered Israel, in accordance with Book of Mormon prophecy, is one of the vital responsibilities and opportunities of the restored church

As the gospel is taught in various nations of the Americas and on the Pacific islands, missionary programs for Lamanite and mestizo segments of the population might well be adapted to the language and the ethnic position of the descendants of Father Lehi in each nation. Missionary work in Bolivia, for instance, is done in Spanish and in two Indian languages, Quechua and Aymará (“What Is a Lamanite?” Ensign, Sept. 1972, 62ff).

Boyd K. Packer (Senior Apostle over Lamanite affairs9)

There are more than 60 million people of Lamanite extraction. It is no accident that the Church now prospers among them in Mexico, Central and South America, in the islands of the sea, and among the Indian tribes of North America. (“President Spencer W. Kimball: No Ordinary Man,” Ensign, Mar. 1974, 3ff).

In contrast to the relatively few in North America who could claim Lamanite lineage (1.3 million), Packer pointed to the many millions in Mexico, Yucatan, Guatemala, and throughout South America: “In all … there are seventy-five million six hundred thousand who share in your [Native American Lamanite] birthright, of whom thrity-one million nine hundred ninety thousand are pure Indians.” (Address given during proceedings of the annual Indian Week at BYU, cited by Armand L. Mauss, All Abraham’s Children, p. 96).

Lue lisää

Olen jo monen monta kertaa vastannut sinulle. Vaikka joku profeetta olisikin sitä mieltä että kaikki intiaanit ovat laamanilaisia, se ei tarkoita että ne olisivat. Kuten miljoona kertaa sanottu, niin profeetatkin ovat erehtyväisiä. Lisäksi mitä laamanilainen termillä tarkoitetaan? ymmärtääkseni se ei aina tarkoita ainoastaan Laamanin ja Lemuelin jälkeläisiä, vaan yleisesti kaikkien niiden jälkeläisiä jotka hylkäsivät evankeliumin MK:jan aikoihin. yhdessä vaiheessahan MK:jassa kerrotaan kuinka koko kansa oli yhtä eikä ollut Laamanilaisia ja Nefiläisiä, vaan kaikki olivat Kristuksen seuraajia. Sen jälkeen luopuneita alettiin kutsua laamanilaisiksi.

cos1 kirjoitti:

Olen jo monen monta kertaa vastannut sinulle. Vaikka joku profeetta olisikin sitä mieltä että kaikki intiaanit ovat laamanilaisia, se ei tarkoita että ne olisivat. Kuten miljoona kertaa sanottu, niin profeetatkin ovat erehtyväisiä. Lisäksi mitä laamanilainen termillä tarkoitetaan? ymmärtääkseni se ei aina tarkoita ainoastaan Laamanin ja Lemuelin jälkeläisiä, vaan yleisesti kaikkien niiden jälkeläisiä jotka hylkäsivät evankeliumin MK:jan aikoihin. yhdessä vaiheessahan MK:jassa kerrotaan kuinka koko kansa oli yhtä eikä ollut Laamanilaisia ja Nefiläisiä, vaan kaikki olivat Kristuksen seuraajia. Sen jälkeen luopuneita alettiin kutsua laamanilaisiksi.

Lue lisää

Cos1 on täten julkisesti vastustanut profeetan sanoja ja opetuksia. Hän myös vääntelee enkelin sanoja Joseph Smithille ja tulkitsee niitä uudestaan. Kaikki tämä vain jotta Mormonin kirjan tarina mahtuisi hänen maailmankuvaansa.

Ristiriita on ja pysyy.

cos1 kirjoitti:

Olen jo monen monta kertaa vastannut sinulle. Vaikka joku profeetta olisikin sitä mieltä että kaikki intiaanit ovat laamanilaisia, se ei tarkoita että ne olisivat. Kuten miljoona kertaa sanottu, niin profeetatkin ovat erehtyväisiä. Lisäksi mitä laamanilainen termillä tarkoitetaan? ymmärtääkseni se ei aina tarkoita ainoastaan Laamanin ja Lemuelin jälkeläisiä, vaan yleisesti kaikkien niiden jälkeläisiä jotka hylkäsivät evankeliumin MK:jan aikoihin. yhdessä vaiheessahan MK:jassa kerrotaan kuinka koko kansa oli yhtä eikä ollut Laamanilaisia ja Nefiläisiä, vaan kaikki olivat Kristuksen seuraajia. Sen jälkeen luopuneita alettiin kutsua laamanilaisiksi.

Lue lisää

Tuleeko pojulle paha olo kun joku toistaa tosiasiat? Etkö löydä hyvää vastausta, kun jankutat tuota mantraasi, joka ei siis ole hyvä vastaus? Etkö kestä ristiriitaa?

höh kirjoitti:

Tuleeko pojulle paha olo kun joku toistaa tosiasiat? Etkö löydä hyvää vastausta, kun jankutat tuota mantraasi, joka ei siis ole hyvä vastaus? Etkö kestä ristiriitaa?

Minä kestän ristiriidan oikein hyvin, mutta mormoniuskonto ei kestä.

höh kirjoitti:

Tuleeko pojulle paha olo kun joku toistaa tosiasiat? Etkö löydä hyvää vastausta, kun jankutat tuota mantraasi, joka ei siis ole hyvä vastaus? Etkö kestä ristiriitaa?

Käsitin viestisi ihan väärin. Haukuin väärää puuta. Syvimmät pahoitteluni höh.

Reijooh

höh kirjoitti:

Tuleeko pojulle paha olo kun joku toistaa tosiasiat? Etkö löydä hyvää vastausta, kun jankutat tuota mantraasi, joka ei siis ole hyvä vastaus? Etkö kestä ristiriitaa?

Käsitin viestisi ihan väärin. Haukuin väärää puuta. Syvimmät pahoitteluni höh. Luullin sinun vastanneen minulle ja menin sekaisin.

Reijooh

höh kirjoitti:

Tuleeko pojulle paha olo kun joku toistaa tosiasiat? Etkö löydä hyvää vastausta, kun jankutat tuota mantraasi, joka ei siis ole hyvä vastaus? Etkö kestä ristiriitaa?

Vaan kyse on siitä että esim. reijooh kieltäytyy hyväksymästä sitä että MK puhuu erittäin voimakkaasti noista kansakunnista hengellisen asenteen kannalta... Nefiläiset ovat uskollisia ja laamanilaiset siis eivät ole uskovia. Minkäänlaista kunnollista tietellista kansakuntien sukupuita on siis ihan turha sieltä repiä, samoin kuin jankata täällä että juuri niin voi tehdä.

Se että profeetat ovat puhuneet intiaaneista ja polyneesialaista jne... (siitä se reijooh:n esimerkki Kimballin puheesta v.1971...), ei todellakaan tarkoita sitä että ko. kansakunnan olisivat kiramellisesti juutalaisten jälkeläisiä tia että edes profeetat uskovat siis kirjamellisesti näin olevan. Profeettojen sanoma voidaan erinomaisesti tulkita hengelliseksi viestiksi ko. aiheesta, toisin kun reijooh väittää...

Mitään ristiriitaa siis ei ole vaan älytön väsyminen saman asian jankkaamiseen. Mutta noita reijooh:n viestejä ei tietystikkään tarvitse lukea... "Oikeissa" keksustelyryhmä (newsgroup...) ohjelmissa on suodatusmahdollisuus jossa kenen tahansa henkilön tms. kriteerin mukaan kykeni suodattamaan mitä ei halunnut lukea... ;-) Täältä sellainen puuttuu ja ainut keino on olla lukematta noita viestejä...

Zappa_ kirjoitti:

Vaan kyse on siitä että esim. reijooh kieltäytyy hyväksymästä sitä että MK puhuu erittäin voimakkaasti noista kansakunnista hengellisen asenteen kannalta... Nefiläiset ovat uskollisia ja laamanilaiset siis eivät ole uskovia. Minkäänlaista kunnollista tietellista kansakuntien sukupuita on siis ihan turha sieltä repiä, samoin kuin jankata täällä että juuri niin voi tehdä.

Se että profeetat ovat puhuneet intiaaneista ja polyneesialaista jne... (siitä se reijooh:n esimerkki Kimballin puheesta v.1971...), ei todellakaan tarkoita sitä että ko. kansakunnan olisivat kiramellisesti juutalaisten jälkeläisiä tia että edes profeetat uskovat siis kirjamellisesti näin olevan. Profeettojen sanoma voidaan erinomaisesti tulkita hengelliseksi viestiksi ko. aiheesta, toisin kun reijooh väittää...

Mitään ristiriitaa siis ei ole vaan älytön väsyminen saman asian jankkaamiseen. Mutta noita reijooh:n viestejä ei tietystikkään tarvitse lukea... "Oikeissa" keksustelyryhmä (newsgroup...) ohjelmissa on suodatusmahdollisuus jossa kenen tahansa henkilön tms. kriteerin mukaan kykeni suodattamaan mitä ei halunnut lukea... ;-) Täältä sellainen puuttuu ja ainut keino on olla lukematta noita viestejä...

Lue lisää

Aika hyvä yritys. Ja moniavioisuuskin pitää tulkita vain hengellisesti... Smith saattoi toisten vaimoja raskaiksi vain hengellisesti. Siis samaan tapaan kuin Jeesus siitettiin. On sinulla Zappa otsaa...

hengellisesti... kirjoitti:

Aika hyvä yritys. Ja moniavioisuuskin pitää tulkita vain hengellisesti... Smith saattoi toisten vaimoja raskaiksi vain hengellisesti. Siis samaan tapaan kuin Jeesus siitettiin. On sinulla Zappa otsaa...

Lue lisää

Ja miten sinä Kumoran kukkuklan juttuihin liitit noin vain moniavioisuuden?

Mihän en puhunut moniavioisuudesta...

Zappa_ kirjoitti:

Ja miten sinä Kumoran kukkuklan juttuihin liitit noin vain moniavioisuuden?

Mihän en puhunut moniavioisuudesta...

on otsaa väittää profeettojen selviä kannanottoja "hengellisiksi" eli että he tarkoittivat jotain muuta kuin mitä sanoivat.

Et siis onneksi väitä Smithin siittäneen toisten puolisoita "hengellisesti" vaan ihan normaalilla luonnonmenetelmällä. Sehän on hyvä!

hengellisesti... kirjoitti:

on otsaa väittää profeettojen selviä kannanottoja "hengellisiksi" eli että he tarkoittivat jotain muuta kuin mitä sanoivat.

Et siis onneksi väitä Smithin siittäneen toisten puolisoita "hengellisesti" vaan ihan normaalilla luonnonmenetelmällä. Sehän on hyvä!

Lue lisää

Jos ei osaa ajatella hengellisesti on vaikea sitä ymmärtää. Jos ei ole itse nähnyt vastaavaa voi ymmärtää sanoman. Kaikki ei ole tarkoitettukaan antaa yhtäaikaisesti kaikki tieto. Eihän imeväinenkään osaa kävellä, askel kerrallaan mennään tässä elämässä niinkuin uskonkin asioissa. Valon näkeminen voisi sokaista ensin jos siihen ei ole valmistautunut. Toivoa voi että löydät tien kun vähä ensin etsit ja sitten saat vähä enemmän ja sydämesi iloitsee. Asia ei ole samaa maallisesti tämä iloitseminen ja valon näkeminenkään sitä ei voi kuvailla, ehkä joogakin voi avata kanavia ja pystyy keskittymään itseensä ja muihin. Jos olet nähnyt joskus valaistuneen henkilön joka yrittää aina puhua hyvää toisista ja saada puhdasta energiaa kaikkialle. Joskus ratkomalla pulmia että niistä kasvaisi isompi kokonaisuus. Tätä josta kysyt ei ole helppo löytää suoraan kumoran kukkula, itse uskon siihen et Joseph Smith näki näyn siellä, en ole löytänyt mistään kirjasta niin paljon tietoa kuin sieltä ja päässyt selvittämään omia näkyjä jotka ovat samantyylisiä. Josephilla oli merkittävät näyt koska hän perusti uudestaan Jeesuksen Kristuksen kirkon maan päälle. Joka tuhottiin Jeesuksen ristiin naulitsemisen aikoihin ja Joseph etsi kirkkoa ja sai näyn ja näkyjä jossa hänelle näytettiin kultalevyt joka on käännetty Mormonin kirjaksi ja nämä kultalevyt on kotoisin Kumoran Kukkulalta.