Onko se majava vai mikä?
Voisiko joku kääntää tämän hyvälle suomenkielelle:
---* How many wood would a woodchuck chuck if a woodchuck would chuck wood.*----
woodchuck
52
3445
Vastaukset
- Gege
"How much wood would a woodchuck chuck if a woodchuck could/would chuck wood"
->
"Kuinka paljon puuta metsämurmeli voisi viskata jos metsämurmeli voisi viskata puuta / viskaisi puuta". - tietysti
kuinka monta puuta majava jyrsisi jos majava jyrsisi puuta.
- K.k.
Woodchuck (marmot, groundhog) ei ole majava vaan metsämurmeli (Marmota monax), kuten edellä on jo todettu.
Quantum materiae materietur marmota monax si marmota monax materiam possit materiari?
Euroopanmajava on Castor fiber, kanadanmajava Castor canadiensis.
Jyrsijöiden ohella 'chuck' voi tulla vastaan myös jyrsinkoneissa. Chuck on niissä istukka, johon terä kiinnitetään.
Verbinä 'chuck' ei minun vajavaisen käsitykseni mukaan kuitenkaan tarkoita jyrsimistä vaan heittämistä, linkoamista, matkapassien antamista tjsp. - Hot dog
K.k. kirjoitti:
Woodchuck (marmot, groundhog) ei ole majava vaan metsämurmeli (Marmota monax), kuten edellä on jo todettu.
Quantum materiae materietur marmota monax si marmota monax materiam possit materiari?
Euroopanmajava on Castor fiber, kanadanmajava Castor canadiensis.
Jyrsijöiden ohella 'chuck' voi tulla vastaan myös jyrsinkoneissa. Chuck on niissä istukka, johon terä kiinnitetään.
Verbinä 'chuck' ei minun vajavaisen käsitykseni mukaan kuitenkaan tarkoita jyrsimistä vaan heittämistä, linkoamista, matkapassien antamista tjsp.Siinähän sitä majavalla puuhaketta, kun tekee puusta puuhaketta. Ja puuhakkeesta majan vallan!
Woodcock muuten ei ole puinen sellainen vaan lehtokurppa. - Takametsien Mies
K.k. kirjoitti:
Woodchuck (marmot, groundhog) ei ole majava vaan metsämurmeli (Marmota monax), kuten edellä on jo todettu.
Quantum materiae materietur marmota monax si marmota monax materiam possit materiari?
Euroopanmajava on Castor fiber, kanadanmajava Castor canadiensis.
Jyrsijöiden ohella 'chuck' voi tulla vastaan myös jyrsinkoneissa. Chuck on niissä istukka, johon terä kiinnitetään.
Verbinä 'chuck' ei minun vajavaisen käsitykseni mukaan kuitenkaan tarkoita jyrsimistä vaan heittämistä, linkoamista, matkapassien antamista tjsp.Kurt Vonnegut viljeli kirjassaan "Mestareiden aamiainen" sanontaa “Wide-open beavers” minkä nokkelat kääntäjät sitten käänsivät omalle kielelleen kuka mitenkin parhaiten taisi. Suomennoksessa taidetaan puhua "appoavoimista majavista"...venäjäntäjä oli venäjäntänyt saman kohdan käyttäen venäjänkielistä vastinetta fraasille “Wide-open mink-hole”.
Vonnegut oli jokatapauksessa yrittänyt helpottaa kääntäjäparan työtä ja *piirtänyt* kirjaansa kuvan appoavoimesta majavasta...
-- - K.k.
Takametsien Mies kirjoitti:
Kurt Vonnegut viljeli kirjassaan "Mestareiden aamiainen" sanontaa “Wide-open beavers” minkä nokkelat kääntäjät sitten käänsivät omalle kielelleen kuka mitenkin parhaiten taisi. Suomennoksessa taidetaan puhua "appoavoimista majavista"...venäjäntäjä oli venäjäntänyt saman kohdan käyttäen venäjänkielistä vastinetta fraasille “Wide-open mink-hole”.
Vonnegut oli jokatapauksessa yrittänyt helpottaa kääntäjäparan työtä ja *piirtänyt* kirjaansa kuvan appoavoimesta majavasta...
--Google osoittaa aavistukset oikeiksi, kun sen kuvahakuun syöttää hakusanaksi "wide-open beaver".
Kurt Vonnegut Jr:n teos on jäänyt minulta lukematta. Samoin on näkemättä Stanley Kubrickin viimeiseksi jäänyt elokuva "Eyes Wide Shut". Beaverien vilahduksista siinä en siis osaa sanoa mitään, revittelyistä puhumatikka. Eroottissävyiseksi filmiä on mainittu. Nicole Kidman ja Tom Cruise tähdittävät. Joka tapauksessa tuon elokuvan nimi on jätetty kokonaan suomentamatta; täällä se on pyörinyt alkukielisellä nimellään!
Silmät apposen kiinni? - nerokkaita
K.k. kirjoitti:
Google osoittaa aavistukset oikeiksi, kun sen kuvahakuun syöttää hakusanaksi "wide-open beaver".
Kurt Vonnegut Jr:n teos on jäänyt minulta lukematta. Samoin on näkemättä Stanley Kubrickin viimeiseksi jäänyt elokuva "Eyes Wide Shut". Beaverien vilahduksista siinä en siis osaa sanoa mitään, revittelyistä puhumatikka. Eroottissävyiseksi filmiä on mainittu. Nicole Kidman ja Tom Cruise tähdittävät. Joka tapauksessa tuon elokuvan nimi on jätetty kokonaan suomentamatta; täällä se on pyörinyt alkukielisellä nimellään!
Silmät apposen kiinni?Kubrickin elokuvien nimet olivat varmaan pitkän harkinnan tuloksia. Esimerkiksi Full metal jacket tarkoittaa sekä teräsvaippaluotia että niitä metalliarkkuja, joissa vainajia Vietnamista rahdattiin haudattaviksi kotimaan multiin.
Eyes Wide Shut lienee viittaus johonkin psykoanalyyttiseen ideaan. Siinä ehkä halutaan kysyä, näkeekö ihminen tai näkyykö totuus ihmisestä paremmin silmät auki vai silmät kiinni. Onko olennaisempaa se mikä pintana näkyy vai se näköala joka avautuu, kun suljet silmäsi ja katsot sisäänpäin.
Suomi24-hakutoiminnolla löytyy Eyes Wide Shut-hakusanalla arviointi elokuvasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=112&conference=672&posting=22000000000345684#22000000000345684
Ainakin minun silmiäni avasi. - Topias
nerokkaita kirjoitti:
Kubrickin elokuvien nimet olivat varmaan pitkän harkinnan tuloksia. Esimerkiksi Full metal jacket tarkoittaa sekä teräsvaippaluotia että niitä metalliarkkuja, joissa vainajia Vietnamista rahdattiin haudattaviksi kotimaan multiin.
Eyes Wide Shut lienee viittaus johonkin psykoanalyyttiseen ideaan. Siinä ehkä halutaan kysyä, näkeekö ihminen tai näkyykö totuus ihmisestä paremmin silmät auki vai silmät kiinni. Onko olennaisempaa se mikä pintana näkyy vai se näköala joka avautuu, kun suljet silmäsi ja katsot sisäänpäin.
Suomi24-hakutoiminnolla löytyy Eyes Wide Shut-hakusanalla arviointi elokuvasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=112&conference=672&posting=22000000000345684#22000000000345684
Ainakin minun silmiäni avasi.>Eyes Wide Shut lienee viittaus johonkin
>psykoanalyyttiseen ideaan.---
Noam Chomskylla oli oma mielilauseensa: Colourless ideas sleep furiously. Kieliopillisesti korrekti lause, mutta merkitysopillisesti täysin absurdi. Tämä johtaa ajattelun muodon ja merkityksen analysointiin.
Löytyisikö seuraavaisiin esimerkkeihin jotakin mielekästä selitystä:
01: Walking trees eat red clouds
02: Blue moons crawl secretly!
03: A bald man with curly hair.
04: The mild pink song runs relaxedly through the sea
05: The lively dead boy runs smoothly
06: Black lemon trees eat swimming pools unanimously.
07: Crazy telephones manage soundless people
08: Polite shoes had played these buildings
09: Noise residues tumble down wet silences
10: Green thoughts eat sands fearlessly.
Lähteitä Chomsky-sitaattiin
http://www.google.com/search?q="colourless green ideas sleep furiously"&sourceid=opera&num=0&ie=utf-8&oe=utf-8
-- - iutkijhvb
Hot dog kirjoitti:
Siinähän sitä majavalla puuhaketta, kun tekee puusta puuhaketta. Ja puuhakkeesta majan vallan!
Woodcock muuten ei ole puinen sellainen vaan lehtokurppa.kuitenkin tarkoittaa sellaista aamuturvoketta.
Onkohan Cockburn jonkinlainen itse hankittu alapään vaiva? Sukunimenä ainakin näkee. - Vai kuinka
iutkijhvb kirjoitti:
kuitenkin tarkoittaa sellaista aamuturvoketta.
Onkohan Cockburn jonkinlainen itse hankittu alapään vaiva? Sukunimenä ainakin näkee.Hepburn?
- Geppetto
iutkijhvb kirjoitti:
kuitenkin tarkoittaa sellaista aamuturvoketta.
Onkohan Cockburn jonkinlainen itse hankittu alapään vaiva? Sukunimenä ainakin näkee.Eikös Woody Allenilla ole sanottu olleen seksiskandaaleja jos jonkinlaisia? Morning Wood -syndroomako miestä riivannee?
Nenävärkkikös se Pinocchiolla tuppasi aina vähän venähtämään? Eikös hänkin ollut aika puiseva poju? - Aina mielessä
Takametsien Mies kirjoitti:
Kurt Vonnegut viljeli kirjassaan "Mestareiden aamiainen" sanontaa “Wide-open beavers” minkä nokkelat kääntäjät sitten käänsivät omalle kielelleen kuka mitenkin parhaiten taisi. Suomennoksessa taidetaan puhua "appoavoimista majavista"...venäjäntäjä oli venäjäntänyt saman kohdan käyttäen venäjänkielistä vastinetta fraasille “Wide-open mink-hole”.
Vonnegut oli jokatapauksessa yrittänyt helpottaa kääntäjäparan työtä ja *piirtänyt* kirjaansa kuvan appoavoimesta majavasta...
--Minkähän vuoksi eräs suomessa puheen välimerkkinä tunnettu elin on englanniksi (majavan lisäksi) kissa, mutta saksaksi hiiri?
- Klammeraffe
Aina mielessä kirjoitti:
Minkähän vuoksi eräs suomessa puheen välimerkkinä tunnettu elin on englanniksi (majavan lisäksi) kissa, mutta saksaksi hiiri?
Hanki itsellesi pelikaveri kummaltakin kielialueelta, niin pääset leikkimään kissalla ja hiirellä – jos juttu kerran on aina mielessä!
@ ei ole oikein puheen välimerkki eikä aggressiivin tunnus, mutta saksalainen tuntee sen apinanhäntänä (Affenschwanz) tai -korvana (Affenohr) siinä missä me miukumaukuna. Tunnetaanpa se apinakiikkunakin (Affenschaukel), vaikka tuo nimi tuo minulle muistikuvia ranskalaisajokista nimeltä Citroën 2CV – ja siinähän tuo 2CV viittaa verohevosparivaljakkoon (deux chevaux fiscaux). Eri kielissä @-merkissä ollaan näkevinään myös etanaa, norsunkorvaa ja ties mitä. - Aina mielessä
Klammeraffe kirjoitti:
Hanki itsellesi pelikaveri kummaltakin kielialueelta, niin pääset leikkimään kissalla ja hiirellä – jos juttu kerran on aina mielessä!
@ ei ole oikein puheen välimerkki eikä aggressiivin tunnus, mutta saksalainen tuntee sen apinanhäntänä (Affenschwanz) tai -korvana (Affenohr) siinä missä me miukumaukuna. Tunnetaanpa se apinakiikkunakin (Affenschaukel), vaikka tuo nimi tuo minulle muistikuvia ranskalaisajokista nimeltä Citroën 2CV – ja siinähän tuo 2CV viittaa verohevosparivaljakkoon (deux chevaux fiscaux). Eri kielissä @-merkissä ollaan näkevinään myös etanaa, norsunkorvaa ja ties mitä.Lontoossa saa kuulla sängyssä naukumista ja Berliinissä vikinää. Ihan mukavaa vaihtelua!
- väli.merkilläkin
Aina mielessä kirjoitti:
Minkähän vuoksi eräs suomessa puheen välimerkkinä tunnettu elin on englanniksi (majavan lisäksi) kissa, mutta saksaksi hiiri?
PUhekielen välimerkki? Onkos se tämä: (!)
??? - Selityksiä
Topias kirjoitti:
>Eyes Wide Shut lienee viittaus johonkin
>psykoanalyyttiseen ideaan.---
Noam Chomskylla oli oma mielilauseensa: Colourless ideas sleep furiously. Kieliopillisesti korrekti lause, mutta merkitysopillisesti täysin absurdi. Tämä johtaa ajattelun muodon ja merkityksen analysointiin.
Löytyisikö seuraavaisiin esimerkkeihin jotakin mielekästä selitystä:
01: Walking trees eat red clouds
02: Blue moons crawl secretly!
03: A bald man with curly hair.
04: The mild pink song runs relaxedly through the sea
05: The lively dead boy runs smoothly
06: Black lemon trees eat swimming pools unanimously.
07: Crazy telephones manage soundless people
08: Polite shoes had played these buildings
09: Noise residues tumble down wet silences
10: Green thoughts eat sands fearlessly.
Lähteitä Chomsky-sitaattiin
http://www.google.com/search?q="colourless green ideas sleep furiously"&sourceid=opera&num=0&ie=utf-8&oe=utf-8
--Mm.. kyllä noille voi keksiä...
Entit (käveleviä ja puhuvia puita sormusten herrasta) syö pilviä iltaruskon aikaan (jolloin pilvet siis ovat punaisia)?
Blue moons crawl secretly. Joku joi Blue Moon drinkkejä ja konttaa salaa kotiin.
Hair tarkoittaa paitsi hiusta myös karvaa. Eli jos kaljulla miehellä on vaikka rintakarvoja... tai sitten on päälaelta kalju ja kiharia hiuksia on kranssina ympärillä?
The lively dead boy runs smoothly
Joko tässä ollaan käymässä tuonelassa tai kyseessä on jonkin sortin kummitus, zombie tai muu sellainen...
Eli se on enempi kontekstin järkevöittämä.. "It makes sense in context",
Niin kuin; "Pitikö katiska särkeä?"
- Kielien kääntelijä
Jossakin päin tunnetaan päivä sellainen kuin Groundhog Day. Voisi kai yhtä hyvin olla Woodchuck Day. Uskomuksen mukaan murmeli herää talviunestaan sydäntalvella, helmikuun 2. päivänä (joka osuu talven ensimmäisen päivän ja kevään ensimmäisen välisen jakson puoliväliin). Jos se pesästä ulos poistuttuaan näkee varjonsa (on aurinkoinen pakkaspäivä), se tietää talven jatkuvan ankarana ja palaa pesäänsä pötköttelemään vielä kuudeksi viikoksi. Jos varjoa ei näy (päivä on pilvinen ja leuto), se katsoo kevään koittaneen ja aloittaa kauden puuhastelunsa.
http://wilstar.com/holidays/grndhog.htm
Helmikuun 2. päivää kutsutaan anglosaksimaailmassa myös nimellä Candlemas, kynttilänpäivä. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin; Mooseksen lait ja rituaalit vaativat äidin ja lapsen tuotavaksi temppeliin puhdistautumaan 40 päivää synnytyksen jälkeen.
Meillä kynttilänpäivää vietetään sunnuntaina, tammi- ja helmikuun vaihteen tienoilla, noin 40 päivää joulun jälkeen. Nimitys tulee siitä keskiaikaisesta tavasta, että kyseisenä sunnuntaina vihittiin tai siunattiin kirkossa vuoden mittaan käytettävät kynttilät. Sama tapa on ollut käytössä muuallakin ja sana Candlemas on siis samaa perua.
Samaan syssyyn (eikun sydäntalveen) osuu myös helmikuun 1. päivä, jolle löytyy sellaiset nimet kuin Imbolc ja Imbolg (mitä lienevät kelttiläistä perua). Se on yksi nelijakoisen ”aurinkovuoden” neljästä merkkipäivästä, joiden katsotaan osuvan päivänseisauksien ja -tasauksien puoliväliin. Muut ovat Beltane eli Bealtaine – toukokuun 1. päivä, jonka me tunnemme vappuna; Lughnasadh eli Lunasa (elokuun 1. päivä) ja Samhain (marraskuun 1. päivä).
Jossakin on ollut tapana kerätä tietyt maksut neljännesvuosittain kyseisinä päivinä. Pakanallisina aikoina ne ovat olleet juhlapäiviä. Uuspakanallisilla liikkeillä (wiccalaisuus jne.) taitaa olla myös jotain tekeillä aina noina ajankohtina (?)
Talvipäivänseisauksella on sellainen anglosaksinen nimi kuin Yule. Voisipa melkein kuvitella, että meidän joulu-sanamme on tuota perua. Kevätpäiväntasaus on Ostara (olisivatkohan Easter ja Ostern samaa perua?) ja syyspäiväntasaus Mabon eli Modron. Kesäpäivänseisauksella on sitten niinkin arkinen nimi kuin Midsummer.
Vapunaatonhan engelskaa puhuvat tuntevat nimellä Walpurgis Night; itse vappu on May Day. Elokuun 1. päivällä on niinkin hyvänmakuinen (IMHO, olen kaikkea muuta kuin vegaani) nimi kuin Lammas. Pyhäinpäivän aattoa (31. lokakuuta) on täälläkin alettu juhlia nimellä Halloween ja sitä seuraava marraskuun 1. päivä eli pyhäinpäivä on All Saints (Day).
http://en.wikipedia.org/wiki/Cross-quarter_day- Topias
>Talvipäivänseisauksella on sellainen
>anglosaksinen nimi kuin Yule. Voisipa melkein
>kuvitella, että meidän joulu-sanamme on tuota
>perua.
Oikeinpa olet kuvitellut: samaa juurta on kuin onkin kotoinen joulu-sanamme. Samasta sanasta on kehittynyt myös "juhla". Nykyranskaan tuo juuri on poikinut sanan "joli" (vrt. engl. "jolly").
Ei pidä myöskään unohtaa latinalaisperäisiä sanoja "solstice" ja "equinox" nuista vuotuisen ajankierron ilmiöistä puhuttaessa...
-- - Kielien kääntelijä
Tässä kohden pitää kai puhua Lammaksesta (Lammas Day) eikä suinkaan Lampaasta :o)
Lammas (siis tuo elokuun 1. päivä) tunnetaan myös nimellä 'loaf-mass day'. Valmistuvan uuden sadon ensimmäisestä korjatusta vehnästä leivottu limppu ('loaf') on ollut silloin tapana viedä kirkkoon siunattavaksi. Mass ei tarkoittane sitä, että limppu olisi mössätty joksikin massaksi, vaan viitannee ennemminkin tuonne sakramenttipuolelle. http://www.wordreference.com/definition/mass.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Lammas
Minä olen laiskanpulskea kumartumaan kengännauhojen solmimista varten. Niinpä suosin jalkineinani loafer-tyyppisiä nauhattomia kenkiä. Olen siis pummin ('loafer') sorttinen äijä.
Viitisen vuotta sitten pääsin Elämäni Naisen kanssa matkustamaan pummilla kauas. Majailimme tovin Beachcomber ('rantapummi') -nimisessä majoitus- ja ravitsemuslaitoksessa. Tuo ravitsemuspuoli 'inhouse' oli sellaisissa hinnoissa, ettei sitä monta kertaa tohtinut meikävaroissa oleva hyödyntää. Parin kilometrin päässä olleesta kaupasta emme ostaneet limppuja emmekä lammasta, patonkia kylläkin. Sen jämät viskasimme ('chuck') aterioinnin päätteeksi terassiltamme laguunin veteen, missä monenkirjavat tropiikin kalat tekivät murusista hetkessä selvää. Meillä toimitti hotellihuoneen virkaa sellainen paalujen varassa veden päällä oleva olkikattoinen hökkeli ('motu overwater bungalow').
http://www.tahitihoneymoons.com/tahiti_beachcomber.htm - Takametsien Mies
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Tässä kohden pitää kai puhua Lammaksesta (Lammas Day) eikä suinkaan Lampaasta :o)
Lammas (siis tuo elokuun 1. päivä) tunnetaan myös nimellä 'loaf-mass day'. Valmistuvan uuden sadon ensimmäisestä korjatusta vehnästä leivottu limppu ('loaf') on ollut silloin tapana viedä kirkkoon siunattavaksi. Mass ei tarkoittane sitä, että limppu olisi mössätty joksikin massaksi, vaan viitannee ennemminkin tuonne sakramenttipuolelle. http://www.wordreference.com/definition/mass.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Lammas
Minä olen laiskanpulskea kumartumaan kengännauhojen solmimista varten. Niinpä suosin jalkineinani loafer-tyyppisiä nauhattomia kenkiä. Olen siis pummin ('loafer') sorttinen äijä.
Viitisen vuotta sitten pääsin Elämäni Naisen kanssa matkustamaan pummilla kauas. Majailimme tovin Beachcomber ('rantapummi') -nimisessä majoitus- ja ravitsemuslaitoksessa. Tuo ravitsemuspuoli 'inhouse' oli sellaisissa hinnoissa, ettei sitä monta kertaa tohtinut meikävaroissa oleva hyödyntää. Parin kilometrin päässä olleesta kaupasta emme ostaneet limppuja emmekä lammasta, patonkia kylläkin. Sen jämät viskasimme ('chuck') aterioinnin päätteeksi terassiltamme laguunin veteen, missä monenkirjavat tropiikin kalat tekivät murusista hetkessä selvää. Meillä toimitti hotellihuoneen virkaa sellainen paalujen varassa veden päällä oleva olkikattoinen hökkeli ('motu overwater bungalow').
http://www.tahitihoneymoons.com/tahiti_beachcomber.htm>Tässä kohden pitää kai puhua Lammaksesta (Lammas Day)
>eikä suinkaan Lampaasta :o)
...tai ehkä sittenkin *Lammasista*?
???
-- - Kielien kääntelijä
Takametsien Mies kirjoitti:
>Tässä kohden pitää kai puhua Lammaksesta (Lammas Day)
>eikä suinkaan Lampaasta :o)
...tai ehkä sittenkin *Lammasista*?
???
--Jos sinulla olisi Morris-merkkinen auto (autoilun suojelupyhimykset sinua sellaiselta varjelkoon!), niin ajaisitko Morrisilla vai Morriksella?
Brittiläisellä MoottoriCorporaatiolla (BMC, sittemmin BLMC) oli menneinä vuosikymmeninä toinenkin Suomessa myyty ("Suomen teille paljon levinnyt") merkki Austin. Eräs lammastelija kertoi minulle kerran ajaneensa sinne ja sinne "Austimella". Kun hieman kummastelin tuota automerkin nimen taivutusta, kaveri perusteli: "Asiahan on selvä: uistin - uistimen, Austin, Austimen!" - Takametsien Mies
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Jos sinulla olisi Morris-merkkinen auto (autoilun suojelupyhimykset sinua sellaiselta varjelkoon!), niin ajaisitko Morrisilla vai Morriksella?
Brittiläisellä MoottoriCorporaatiolla (BMC, sittemmin BLMC) oli menneinä vuosikymmeninä toinenkin Suomessa myyty ("Suomen teille paljon levinnyt") merkki Austin. Eräs lammastelija kertoi minulle kerran ajaneensa sinne ja sinne "Austimella". Kun hieman kummastelin tuota automerkin nimen taivutusta, kaveri perusteli: "Asiahan on selvä: uistin - uistimen, Austin, Austimen!"...varmaan Morriksella! Kiitos vihjeestä.
Austimella olen kuullut jonkun muunkin ajelleen. Tuli vain taas jotenkin mieleen tuo vanha kasku Nynäksistä...
Apropoo BMC...eikös se liity jotenkin Nuffield-nimeen? Sehän on tunnettu Suomessakin rahvaan keskuudessa Nuhvelttina. Ja Nuhveltista tulee mieleeni (nousee päähäni niinkuin vennääksi sanottaisiin) Ruhveltti. Kukapa oli ukko-Ruhveltti?...
Linkki:
http://www.google.com/search?q=nuhveltti&sourceid=opera&num=0&ie=utf-8&oe=utf-8
-- - Arvailija
Takametsien Mies kirjoitti:
...varmaan Morriksella! Kiitos vihjeestä.
Austimella olen kuullut jonkun muunkin ajelleen. Tuli vain taas jotenkin mieleen tuo vanha kasku Nynäksistä...
Apropoo BMC...eikös se liity jotenkin Nuffield-nimeen? Sehän on tunnettu Suomessakin rahvaan keskuudessa Nuhvelttina. Ja Nuhveltista tulee mieleeni (nousee päähäni niinkuin vennääksi sanottaisiin) Ruhveltti. Kukapa oli ukko-Ruhveltti?...
Linkki:
http://www.google.com/search?q=nuhveltti&sourceid=opera&num=0&ie=utf-8&oe=utf-8
--Ruhveltti = Henrik Gustaf Theodor Brofeldt (1837-1914), kuvataiteilijatar Venny Soldan-Brofeldtin appiukko.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1000000000000021&posting=20500000000046583
http://www.pohjois-savonmuisti.fi/taide/kirjallisuus/juhani_aho/rovasti_theodor_brofeldt/
Juhani Aho kertoo isästään mm. lastussa Ensimmäinen onkeni. Muistelisin Ruhveltin olleen piippumiehiä: hän karkaisi valmistamansa ongenkoukun piipun pesässä, ihan ohimennen tupakehtiessaan.
Huopanankoskellakos ne isä ja poika Ruhveltti kalastelivatten? - Arvailija
Arvailija kirjoitti:
Ruhveltti = Henrik Gustaf Theodor Brofeldt (1837-1914), kuvataiteilijatar Venny Soldan-Brofeldtin appiukko.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1000000000000021&posting=20500000000046583
http://www.pohjois-savonmuisti.fi/taide/kirjallisuus/juhani_aho/rovasti_theodor_brofeldt/
Juhani Aho kertoo isästään mm. lastussa Ensimmäinen onkeni. Muistelisin Ruhveltin olleen piippumiehiä: hän karkaisi valmistamansa ongenkoukun piipun pesässä, ihan ohimennen tupakehtiessaan.
Huopanankoskellakos ne isä ja poika Ruhveltti kalastelivatten?>hän karkaisi valmistamansa ongenkoukun piipun pesässä...
Ei palavan piipun pesässä sentään mitään KARKAISTA vaan ongenkoukku HEHKUTETTIIN siellä ja karkaisu tehtiin oikeaoppisesti kylmään veteen.
Ukko-Ruhveltissa oli sentään sen verran metallurgin vikaa, niin teologimiehiä kuin olikin.
Seppäsmiehet tosin sanovat, "ettei se karkaisu mitään, vaan se takaisin otto!"
Tarkoittavatten sitä, että seppä kuin seppä osaa hehkuttaa ja karkaista taoksensa, mutta ei tällä hyvä! Karkaistessa lasinkovaksi ja hauraaksi käynyt työkappale pitää vielä päästöhehkuttaa muutaman sadan asteen lämpötilassa. Se vaatiikin taitoa: on osattava palauttaa riittävästi sitkeyttä menettämättä liikaa kovuutta.
Taisikohan Ukko-Ruhveltti tuonkin? - ohuen
Arvailija kirjoitti:
>hän karkaisi valmistamansa ongenkoukun piipun pesässä...
Ei palavan piipun pesässä sentään mitään KARKAISTA vaan ongenkoukku HEHKUTETTIIN siellä ja karkaisu tehtiin oikeaoppisesti kylmään veteen.
Ukko-Ruhveltissa oli sentään sen verran metallurgin vikaa, niin teologimiehiä kuin olikin.
Seppäsmiehet tosin sanovat, "ettei se karkaisu mitään, vaan se takaisin otto!"
Tarkoittavatten sitä, että seppä kuin seppä osaa hehkuttaa ja karkaista taoksensa, mutta ei tällä hyvä! Karkaistessa lasinkovaksi ja hauraaksi käynyt työkappale pitää vielä päästöhehkuttaa muutaman sadan asteen lämpötilassa. Se vaatiikin taitoa: on osattava palauttaa riittävästi sitkeyttä menettämättä liikaa kovuutta.
Taisikohan Ukko-Ruhveltti tuonkin?teräksen ilmassa.
No joo. Siis: Teräksen karkaiseminen vaatii riittävän
nopeaa jäähdytystä. Hiiliteräs karkenee noin 5...10mm
syvyyteen vesisammutuksella. 1 mm paksuinen
hiiliteräs karkenee taatusti ihan kokonaan vedessä.
Ohuemmat, esimerkiksi 0,1 mm paksuiset jäähtyvät
riittävän nopeasti ja karkenevat jo ilmassa heiluttamalla, jos ne
on lämmitetty riittävän kuumiksi. - Männistön Muori
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Jos sinulla olisi Morris-merkkinen auto (autoilun suojelupyhimykset sinua sellaiselta varjelkoon!), niin ajaisitko Morrisilla vai Morriksella?
Brittiläisellä MoottoriCorporaatiolla (BMC, sittemmin BLMC) oli menneinä vuosikymmeninä toinenkin Suomessa myyty ("Suomen teille paljon levinnyt") merkki Austin. Eräs lammastelija kertoi minulle kerran ajaneensa sinne ja sinne "Austimella". Kun hieman kummastelin tuota automerkin nimen taivutusta, kaveri perusteli: "Asiahan on selvä: uistin - uistimen, Austin, Austimen!">"Asiahan on selvä: uistin - uistimen, Austin, Austimen!"
Miten taivutettaisiin -in -loppuisia suomalaisia sukunimiä esim. Härkin? Härkin:Härkinin vai Härkin:Härkimen vai ehkä Härkin:Härkkimen?
Pitäisisikö nimi lausua /härkin/ vai niinkuin se radiossa lausutaan /härkiin/
???
Entäs seuraavaiset: Järvelin, Kahelin, Kulin?
??? - Granny Pinewood
ohuen kirjoitti:
teräksen ilmassa.
No joo. Siis: Teräksen karkaiseminen vaatii riittävän
nopeaa jäähdytystä. Hiiliteräs karkenee noin 5...10mm
syvyyteen vesisammutuksella. 1 mm paksuinen
hiiliteräs karkenee taatusti ihan kokonaan vedessä.
Ohuemmat, esimerkiksi 0,1 mm paksuiset jäähtyvät
riittävän nopeasti ja karkenevat jo ilmassa heiluttamalla, jos ne
on lämmitetty riittävän kuumiksi.Kumpiko on oikeammin sanottu: "karaisen" vai "karkaisen"?
??? - taidanpa
Granny Pinewood kirjoitti:
Kumpiko on oikeammin sanottu: "karaisen" vai "karkaisen"?
???tehdä niin, että karaisen teräsen.
- K.k.
Männistön Muori kirjoitti:
>"Asiahan on selvä: uistin - uistimen, Austin, Austimen!"
Miten taivutettaisiin -in -loppuisia suomalaisia sukunimiä esim. Härkin? Härkin:Härkinin vai Härkin:Härkimen vai ehkä Härkin:Härkkimen?
Pitäisisikö nimi lausua /härkin/ vai niinkuin se radiossa lausutaan /härkiin/
???
Entäs seuraavaiset: Järvelin, Kahelin, Kulin?
???"Kahelin soittaa puhelimella; puhelin on Kahelimen kädessä" ;o)
Härkkimen olin vuoleskelevinani joskus pikkupoikana männyntaimen latvuksesta, mutta tein onneton sen väärin päin: piikit sojottivat vinosti varresta poispäin eivätkä varteen päin kuten pitäisi.
Eipä olisi siitä ollut Härkinille lahjaksi annettavaksi! - Kielien kääntelijä
Granny Pinewood kirjoitti:
Kumpiko on oikeammin sanottu: "karaisen" vai "karkaisen"?
???"Karaista" ei kuulosta korvissani lainkaan elävältä kieleltä.
"Karaistua" on kelpaavinaan, mutta en käyttäisi sitä konkreettisessa mielestä metallien käsittelyn yhteydessä vaan kuvaannollisesti, ihmisluonteesta puhuttaessa. Karaistunut = tottunut, hötkyilemättömän hätkähtämätön, "monessa liemessä keitetty", ehkäpä samalla karskin kyyninenkin.
Muistelen kuulleeni puhuttavan jonkun neuvostokirjailijan teoksesta, jolle suomentaja on antanut nimen "Kuinka teräs karaistaan". En ole kuitenkaan perehtynyt itse teokseen enkä näin osaa sanoa mitään suomentajan vaikuttimista.
Normaalikielessä minä kuitenkin karkaisen teräksen, en karaise sitä. - K.k.
Kielien kääntelijä kirjoitti:
"Karaista" ei kuulosta korvissani lainkaan elävältä kieleltä.
"Karaistua" on kelpaavinaan, mutta en käyttäisi sitä konkreettisessa mielestä metallien käsittelyn yhteydessä vaan kuvaannollisesti, ihmisluonteesta puhuttaessa. Karaistunut = tottunut, hötkyilemättömän hätkähtämätön, "monessa liemessä keitetty", ehkäpä samalla karskin kyyninenkin.
Muistelen kuulleeni puhuttavan jonkun neuvostokirjailijan teoksesta, jolle suomentaja on antanut nimen "Kuinka teräs karaistaan". En ole kuitenkaan perehtynyt itse teokseen enkä näin osaa sanoa mitään suomentajan vaikuttimista.
Normaalikielessä minä kuitenkin karkaisen teräksen, en karaise sitä.Ihminen karaistuu, mutta metalleista puhuttaessa en käyttäisi edes sanaa "karkaistua".
Teräs _karkenee_, kun se karkaistaan.
Infinitiivimuoto on minulle tuiki tuntematon, tokkopa lienee käytössäkään.
"Karkaisimossa on niin kuuma, että siellä totisesti tarkenee."
Tarjeta - tarkenee; karjeta - karkenee :o)
Karkaistu teräs on niin kovaa, ettei saha tahdo siihen oikein pystyä. Se ei katkaistu helpolla!
Katkaistu? Äh! Se ei katkene helpolla... - K.k.
Takametsien Mies kirjoitti:
...varmaan Morriksella! Kiitos vihjeestä.
Austimella olen kuullut jonkun muunkin ajelleen. Tuli vain taas jotenkin mieleen tuo vanha kasku Nynäksistä...
Apropoo BMC...eikös se liity jotenkin Nuffield-nimeen? Sehän on tunnettu Suomessakin rahvaan keskuudessa Nuhvelttina. Ja Nuhveltista tulee mieleeni (nousee päähäni niinkuin vennääksi sanottaisiin) Ruhveltti. Kukapa oli ukko-Ruhveltti?...
Linkki:
http://www.google.com/search?q=nuhveltti&sourceid=opera&num=0&ie=utf-8&oe=utf-8
--Morrikset ja Nynäkset tulivat etsimättä mieleeni, kun luin kuorma-autopalstalla ollutta juttua. Joku rahtari on ollut näkevinään TV:ssä esitetyssä elokuvassa jo 1950-luvun amerikkalaisessa linja-autossa "tubelekset" alla!
:o) - se samaa
K.k. kirjoitti:
Morrikset ja Nynäkset tulivat etsimättä mieleeni, kun luin kuorma-autopalstalla ollutta juttua. Joku rahtari on ollut näkevinään TV:ssä esitetyssä elokuvassa jo 1950-luvun amerikkalaisessa linja-autossa "tubelekset" alla!
:o)aikaa kun monkeesit ja beatlekset pitivät meteliä?
- Granny Pinewood
Kielien kääntelijä kirjoitti:
"Karaista" ei kuulosta korvissani lainkaan elävältä kieleltä.
"Karaistua" on kelpaavinaan, mutta en käyttäisi sitä konkreettisessa mielestä metallien käsittelyn yhteydessä vaan kuvaannollisesti, ihmisluonteesta puhuttaessa. Karaistunut = tottunut, hötkyilemättömän hätkähtämätön, "monessa liemessä keitetty", ehkäpä samalla karskin kyyninenkin.
Muistelen kuulleeni puhuttavan jonkun neuvostokirjailijan teoksesta, jolle suomentaja on antanut nimen "Kuinka teräs karaistaan". En ole kuitenkaan perehtynyt itse teokseen enkä näin osaa sanoa mitään suomentajan vaikuttimista.
Normaalikielessä minä kuitenkin karkaisen teräksen, en karaise sitä.Taidankin sitten *karkaista* kurkkuani...ja ratketa laulamaan!...
:o)
-- - K.k.
Granny Pinewood kirjoitti:
Taidankin sitten *karkaista* kurkkuani...ja ratketa laulamaan!...
:o)
--Enpäs vain tullut *tuota* ajatelleeksi, kun pidin karaista-verbiä elävään kieleen kuulumattomana sanana!
Minulla ei kurkun karaisukaan taida paljon auttaa. Minulla on niin römäkäntöräkkä bassovoittoinen "lauluääni", että pikkulapsilta todistetusti pääsee itku sen kuullessaan. Olisikohan ollut Stenka Razinia alkukielellä?
"Из-за острова на стрежень,
На простор речной волны,
Выплывают расписные,
Острогрудые челны..." - Topias
K.k. kirjoitti:
Ihminen karaistuu, mutta metalleista puhuttaessa en käyttäisi edes sanaa "karkaistua".
Teräs _karkenee_, kun se karkaistaan.
Infinitiivimuoto on minulle tuiki tuntematon, tokkopa lienee käytössäkään.
"Karkaisimossa on niin kuuma, että siellä totisesti tarkenee."
Tarjeta - tarkenee; karjeta - karkenee :o)
Karkaistu teräs on niin kovaa, ettei saha tahdo siihen oikein pystyä. Se ei katkaistu helpolla!
Katkaistu? Äh! Se ei katkene helpolla...Tarkistin asian Kielitoimiston sanakirjasta: 'karjeta72*L harv. tulla karkea(mma)ksi, koveta; karaistua. Karkeneva teräs.'
Verbi taipuu samoin kuin "tarjeta" = 'tarjeta72*L tulla toimeen palelematta. Ulkona tarkeni jo paitahihasillaan. Emme tarjenneet nukkua teltassa.
'
Niin että ei sen puoleen. On sillä I infinitiivikin olemassa :o)
-- - Granny P.
K.k. kirjoitti:
Enpäs vain tullut *tuota* ajatelleeksi, kun pidin karaista-verbiä elävään kieleen kuulumattomana sanana!
Minulla ei kurkun karaisukaan taida paljon auttaa. Minulla on niin römäkäntöräkkä bassovoittoinen "lauluääni", että pikkulapsilta todistetusti pääsee itku sen kuullessaan. Olisikohan ollut Stenka Razinia alkukielellä?
"Из-за острова на стрежень,
На простор речной волны,
Выплывают расписные,
Острогрудые челны..."Tämä ei tietenkään ole ole ylläolevan suomennus. Vaikka venättä tässäkin - muuan sana:
Meidän ratatroikan Aleksilla on
Moskovassa oma diebushka - VOU!
Piripintaan borshikeittolautasen
Täyttää hälle ruokalan buabushka - PASAALUSTA!
Spasipa sanoi Aleksei
Ylitti taas normit Sergei
Shakissa Matveita matittaa aikoo Andrei
Da-da-daa!
-- - Asfaltin äestäjä
Takametsien Mies kirjoitti:
...varmaan Morriksella! Kiitos vihjeestä.
Austimella olen kuullut jonkun muunkin ajelleen. Tuli vain taas jotenkin mieleen tuo vanha kasku Nynäksistä...
Apropoo BMC...eikös se liity jotenkin Nuffield-nimeen? Sehän on tunnettu Suomessakin rahvaan keskuudessa Nuhvelttina. Ja Nuhveltista tulee mieleeni (nousee päähäni niinkuin vennääksi sanottaisiin) Ruhveltti. Kukapa oli ukko-Ruhveltti?...
Linkki:
http://www.google.com/search?q=nuhveltti&sourceid=opera&num=0&ie=utf-8&oe=utf-8
-->Sehän on tunnettu Suomessakin rahvaan
>keskuudessa Nuhvelttina.
Lordi Nuffieldin tekeleillä oli/on Suomessa nimiä moneen lähtöön. Nuhveltti, Nuhvetti, Nuhvi, Nuffi, Nutikka - eivätkä siinä liene suinkaan kaikki!
Nuffista tuli jossakin käänteessä Leyland ja värikin vaihtui punaisesta siniseksi. Leukku kai taipuu samoin kuin leuku eli genetiivissä Leukun. Ellei sitten katkea, kuten joskus on etukuormaajakäytössä kuulemma käynytkin! (Saattaa se leukukin katketa, jos on liian kovaksi karkaistu).
Sitten on sellainen kotielikko, jonka virallinen suomenkielinen nimi (muunmaankielinen laina) tahtoo olla turhan koukeroinen suomalaiseen suuhun. Niinpä kuulee puhuttavan nöffistä.
http://www.google.com/search?hl=fi&q=nöffi&lr=
uudislöytömaankoira?
uuslöydösmaankoira?
vastalöytyneenmaankoira? - Toisaalta taas
K.k. kirjoitti:
Ihminen karaistuu, mutta metalleista puhuttaessa en käyttäisi edes sanaa "karkaistua".
Teräs _karkenee_, kun se karkaistaan.
Infinitiivimuoto on minulle tuiki tuntematon, tokkopa lienee käytössäkään.
"Karkaisimossa on niin kuuma, että siellä totisesti tarkenee."
Tarjeta - tarkenee; karjeta - karkenee :o)
Karkaistu teräs on niin kovaa, ettei saha tahdo siihen oikein pystyä. Se ei katkaistu helpolla!
Katkaistu? Äh! Se ei katkene helpolla...Älkää unohtako kuitenkaan karaistuja puluja.
- Paloma de Madera
Toisaalta taas kirjoitti:
Älkää unohtako kuitenkaan karaistuja puluja.
Joitakin puluja karaistaan, mutta toiset kaatuvat.
- morning boner
taidanpa kirjoitti:
tehdä niin, että karaisen teräsen.
Sanonta kuuluu että "konemiehen k****ä on v***ssa karkaistua terästä". Ymmärätköön sen joku jos haluaa.
- Tikulla silmään
Tällä palstalla keskusteltiin juuri muuan-sanan genetiivistä. Tuli mieleen, että ukko-Ruhveltin pojan esikoisteos oli nimeltään Muudan markkinamies. Pojasta kehkeytyi joltisenkin nimekäs kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Juhani Aho.
Nykysuussa tuo muudan taitaa maistua jo vähän mudalta?
Metsämurmeleistakin (woodchuck) täällä on hiljattain keskusteltu. Verestelläänpä siis tämän viiden vuoden takaisen antoisan keskustelun muistoja.
Quantum materiae materietur marmota monax si marmota monax materiam possit materiari? - Oi netti, kerro
Minä olen kyllä vuosikymmenet ollut sinä tiedossa, että tuon lorun woodchuck on eräs siivekäs olento. Nyt natiivit korjaamaan. On se vaan hienoa kun on netti jolta saa kysyä.
- kurja olento
En ole natiivi mutta sama mutu täällä, woodchuck tuntuu linnulle.
- Faunatonttu
Kuten tämänkin ketjun alkuvaiheissa on todettu,
woodchuck = groundhog = metsämurmeli.
Metsämurmelin siivet (if any) ovat perin surkastuneet eikä otus osaa lentää edes liito-oravan malliin.
http://www.google.com/images?q=woodpecker saattaa sitten käydä siivekkäästä. - Faunatonttu
Faunatonttu kirjoitti:
Kuten tämänkin ketjun alkuvaiheissa on todettu,
woodchuck = groundhog = metsämurmeli.
Metsämurmelin siivet (if any) ovat perin surkastuneet eikä otus osaa lentää edes liito-oravan malliin.
http://www.google.com/images?q=woodpecker saattaa sitten käydä siivekkäästä.Saapihan niitä woodchuckin kuviakin katsella, ellei usko:
http://www.google.com/images?q=woodchuck
Ei ole lintu eikä kala, minun silmääni ainakaan.
Woodchuckin synonyymistä käy tuo groundhog. Pelkkä 'hog' tarkoittaa ahmijaa eli ahmattia, mutta saattaa esiintyä myös sian synonyyminä.
”Pensasaitapossu” hedgehog on sitten murmelia karkeakarvaisempi laji, ei kovinkaan suosittu turkiseläimenä:
http://www.google.com/images?q=hedgehog
Google-kuvahaku käy joskus melkeinpä sanakirjasta! - Yhden asian ihminen
Faunatonttu kirjoitti:
Kuten tämänkin ketjun alkuvaiheissa on todettu,
woodchuck = groundhog = metsämurmeli.
Metsämurmelin siivet (if any) ovat perin surkastuneet eikä otus osaa lentää edes liito-oravan malliin.
http://www.google.com/images?q=woodpecker saattaa sitten käydä siivekkäästä.MITÄ, ONKO WOODPECKER TIKKA! Ei voi olla totta.
- Faunatonttu
Yhden asian ihminen kirjoitti:
MITÄ, ONKO WOODPECKER TIKKA! Ei voi olla totta.
Et sitten taida olla Nakke Nakuttajan (Woody Woodpecker) tuttavia?
Pyydän huomauttaa, että wood merkitsee sitä puuta, jota pecker (nokkija) nokkii, eikä materiaalia, josta pecker on valmistettu. Kyseessä ei siis ole mikään wooden pecker, mikä sellainen sitten ikinä lieneekin. - Elvi.S
Faunatonttu kirjoitti:
Kuten tämänkin ketjun alkuvaiheissa on todettu,
woodchuck = groundhog = metsämurmeli.
Metsämurmelin siivet (if any) ovat perin surkastuneet eikä otus osaa lentää edes liito-oravan malliin.
http://www.google.com/images?q=woodpecker saattaa sitten käydä siivekkäästä.woodchuck = groundhog = metsämurmeli
Et ole muuta kuin metsämurmeli... "You ain't nothing but a groundhog", lauloi Elvis.
- Jouten päiten
Mikähän jyrsiäisotuke mahtaa olla ”kreikaksi” πσαμι?
Ratkaisuun ei tarvittane edes pidempää matematiikkaa, eksegetiikan alkeista puhumattakaan.- Jouten päiten
π = ?
σ = sigma ≈ s
α = alfa ≈ a
μ = myy ≈ m
ι = iota ≈ i
Oliko muka vaikea?
- Mouk K. A.
Jos ei tiedä, on varmaan melkoinen woodchuck.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle934478Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖473106Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle852859- 781645
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.391442450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1021224- 15957
- 184854
Miksi syyllistät minua siitä etten pysty vastaamaan tunteisiin?
En minä sille mitään mahda. Tuntuu pahalta. En pysty enää keskittymään mihinkään enkä nauttimaan mistään, kun tämä tilan37818Miehen taloudellinen tilanne ja
halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah17812