Jumala ei anna.

Suoraviivaista elämänohjetta, ynnä muuta läheisesti tähän liittyvää.

Jokaisella sielulla on oma 'ohjelmansa' ja siihen puuttuminen olisi lakien kumoamista.
Elikä, on oltava mestaritason sielu jos aikoo puuttua yhden sielun kokemuksiin ja niitten seurauksiin.

114

1263

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • arjuuna

      Oikeassa, sillä me olemme ajan ja aineen synnyttämiä ja näin ollen syyn ja seurauksen lain alaisia, ja miten me pääsemme noista seuraksista, on jokaisen henkilökohtainen asia
      Toiset pååsevät nopeammin ja toiset hitaammin, jopa tuhansien elämien jälkeen
      Me olemme, ehdollistuneet aikaan ja aineeseen, vaikka mielen perustaltamme olemme ajattomia.
      Kun ymmärrämme itsemme, että minkä takia oleemme ehdollistuneet, niin silloin tuo perisyntinä ilmenevä aika päättyy, ja niin myös syyt ja seuraukset, ja silloin olemme osa tuota ajatonta ja kuolematonta elämää

    • Jumala käsitys pitäisi päivittää.

      Nyt meille edelleen syötetään oppia, jossa Jumala rankaisee.

      Tämähän on suorastaan rikollista, ottaen huomioon seuraukset, itsemurhat ym.

      Jumala ei rankaise ikinä ketään, eikä tuomitse. Tässä on totuus ja sielujen kehityskulku on vapaa.
      Siis JUMALA EI RANKAISE EIKÄ TUOMITSE IKINÄ YHTÄKÄÄN OMAN LUOMAKUNTANSA 'ASUKKIA'.
      Sen tekevät kehitysvaiheessa olevat sielut, etsiessään kokemuksia ym, tämä pitäisi oivaltaa kun kysellään miksi maailma on paha?

      • Saagapolku

        Ei ole olemassa Jumalaa.
        On olemassa vain Yksi jolle annoimme nimeksi Jumala.
        Kaksinaisuuden harhan hävittyä häviää Jumalakin.
        On Se mitä olemme ja Se on ollut aina ja tulee olemaan aina.
        Muistakaamme ettemme ole puhuneet tai kirjoittaneet kuin Hyvin lyhyen ajan, joka sekin on vain ollut kuvittelua.
        Uskomaton mutta näin se on.
        Heitä kaikki opitut pois ja muista mikä olet.
        Sikäli mielenkiintoista ettei sitä tarvitse etsiä.
        Se on aina ollut sydämmessäsi.


      • gybo-g-gero

        Koko "Jumala" käsitys on absurdi, sillä mitä me "Jumalasta" voisimme edes tietää? Kaikki se mitä tämä olemuksemme kätkee sisäänsä on lähtöisin jostakin, siis meille on olemassa alku, jonka ominaispiirteitä me voimme heijastaa.
        "Kukaan", tai pitäisikö ilmaista "mikään" tietoisuuksista sinällään, ei eriytyessään Kokonaisuudesta voi enää aistia tai kokea Kokonaisuuden tavoin,,ainakaan ennen paluutaan tuohon mystiseen Kokonaisuuteen. Ja huomaa se että, välttämättä oma-alku-lähtömme ei tarvitse olla "Kaikkivaltiaasta" lainkaan, ainakaan olosuhteet ja ominaisuutemme, jotka luovat vain negaatioita, rajoittuneisuutta ja ahdistusta, tietämättömyytemme lisäksi eivät siitä ole osoitus.

        Jotain on siis juuri meillä opittavaa ja siksi "Kaikkivaltias" meitä nuhtelee(ei siis vihaa eikä rankaise helvetillä tämän helvetin lisäksi), eli ajaa oppia kantapään kautta koviin "kalloihimme". Voi olla jopa niin, että me itse luomme oman vankilamme ja jos näin on, olemme enemmän kuin pulassa.


      • ohikulkenut - . -
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Koko "Jumala" käsitys on absurdi, sillä mitä me "Jumalasta" voisimme edes tietää? Kaikki se mitä tämä olemuksemme kätkee sisäänsä on lähtöisin jostakin, siis meille on olemassa alku, jonka ominaispiirteitä me voimme heijastaa.
        "Kukaan", tai pitäisikö ilmaista "mikään" tietoisuuksista sinällään, ei eriytyessään Kokonaisuudesta voi enää aistia tai kokea Kokonaisuuden tavoin,,ainakaan ennen paluutaan tuohon mystiseen Kokonaisuuteen. Ja huomaa se että, välttämättä oma-alku-lähtömme ei tarvitse olla "Kaikkivaltiaasta" lainkaan, ainakaan olosuhteet ja ominaisuutemme, jotka luovat vain negaatioita, rajoittuneisuutta ja ahdistusta, tietämättömyytemme lisäksi eivät siitä ole osoitus.

        Jotain on siis juuri meillä opittavaa ja siksi "Kaikkivaltias" meitä nuhtelee(ei siis vihaa eikä rankaise helvetillä tämän helvetin lisäksi), eli ajaa oppia kantapään kautta koviin "kalloihimme". Voi olla jopa niin, että me itse luomme oman vankilamme ja jos näin on, olemme enemmän kuin pulassa.

        Aikaa ei ole paljon. Oikeastaan TÄNÄÄN on se PELASTUKSEN PÄIVÄ, jota ette saisi ohittaa. Myös TEIDÄN tähtenne Jumala antoi Ainoan Poikansa, että kun te Häneen uskotte, saisitte iankaikkien elämän Jumalan luona.
        On totta, etteivät kaikki HALUA taivaaseen. Toivottavasti te, gybo-g-gero, saagapolku ja myötäeläjä, ette siihen porukkaan kuulu. JOS kuulutte, Herra teitä armahtakoon!


      • gybo-g-gero
        ohikulkenut - . - kirjoitti:

        Aikaa ei ole paljon. Oikeastaan TÄNÄÄN on se PELASTUKSEN PÄIVÄ, jota ette saisi ohittaa. Myös TEIDÄN tähtenne Jumala antoi Ainoan Poikansa, että kun te Häneen uskotte, saisitte iankaikkien elämän Jumalan luona.
        On totta, etteivät kaikki HALUA taivaaseen. Toivottavasti te, gybo-g-gero, saagapolku ja myötäeläjä, ette siihen porukkaan kuulu. JOS kuulutte, Herra teitä armahtakoon!

        Palaan (tietoisuuteni) takaisin sinne mistä olen tullut, ajattelen sen olevan niin yksinkertaista.
        Ymmärrän(kokemus tieto) kyllä sen, että ihminen joka on kietoutunut omaan olemukseensa haluaa sen jatkuvan, tosin ilman tuskaan, ahdistukseen tai epätoivoon liittyvää. Mutta kun asia taitaa olla niin, että 'tietoisuus-näin' tuo aina automaattisesti mukanaan kärsimyksen, koska voi mm. tiedostaa eronsa kaikesta oleellisesta, eli mm. "Jumalasta" tai miksi Elämän Kipinää sitten kutsuukin.


      • arjuuna
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Palaan (tietoisuuteni) takaisin sinne mistä olen tullut, ajattelen sen olevan niin yksinkertaista.
        Ymmärrän(kokemus tieto) kyllä sen, että ihminen joka on kietoutunut omaan olemukseensa haluaa sen jatkuvan, tosin ilman tuskaan, ahdistukseen tai epätoivoon liittyvää. Mutta kun asia taitaa olla niin, että 'tietoisuus-näin' tuo aina automaattisesti mukanaan kärsimyksen, koska voi mm. tiedostaa eronsa kaikesta oleellisesta, eli mm. "Jumalasta" tai miksi Elämän Kipinää sitten kutsuukin.

        ulkopuolella on vain aikaa ja ainetta, ja jos me sanomme siellä olevan jumalia,n iin ne myös ovat materiaa.
        Kaiken lähde on kuitenkin sisäpuolellamme, koska sieltä löytyy ajattomuus, jonka osa mekin olemme
        Se odottaa sisällämme,kärsivällisesti milloin ihminen hylkää tuon ajallisen, jotta ajaton voisi ilmetä kauttamme


      • Saagapolku
        ohikulkenut - . - kirjoitti:

        Aikaa ei ole paljon. Oikeastaan TÄNÄÄN on se PELASTUKSEN PÄIVÄ, jota ette saisi ohittaa. Myös TEIDÄN tähtenne Jumala antoi Ainoan Poikansa, että kun te Häneen uskotte, saisitte iankaikkien elämän Jumalan luona.
        On totta, etteivät kaikki HALUA taivaaseen. Toivottavasti te, gybo-g-gero, saagapolku ja myötäeläjä, ette siihen porukkaan kuulu. JOS kuulutte, Herra teitä armahtakoon!

        Ohikulkijanki kannattas joskus pysähtyä.
        Siinä voi olla ilosia yllätyksiä mitä sydämmen sisältä saattaa löytääkkin.
        Kuten Jeesuskin aikoinaan sanoi, että taivasten valtakunta on sisällä.


      • gybo-g-gero
        arjuuna kirjoitti:

        ulkopuolella on vain aikaa ja ainetta, ja jos me sanomme siellä olevan jumalia,n iin ne myös ovat materiaa.
        Kaiken lähde on kuitenkin sisäpuolellamme, koska sieltä löytyy ajattomuus, jonka osa mekin olemme
        Se odottaa sisällämme,kärsivällisesti milloin ihminen hylkää tuon ajallisen, jotta ajaton voisi ilmetä kauttamme

        Mietityttää se miksi tälläiseen "köyhyyteen"(materia/tietämättömyys) on sisäinen rikkaus (tietoisuus) yleensäkään "laskeutunut"?

        Tämä olemus ja konteksti ovat aivan perseestä ja vielä syvältä sieltä, aivan ja ihan koko helahoito.
        Pelkkää helvetillistä tuskaa ja itsekästä nautintoa (toisten kustannuksella), siis niin henkistä kuin fyysistä sellaista alusta loppuun. Onneksi kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei tämä hirveys jota "elämäksi" kutsutaan, vaikuta kuitenkaan tietoisuuden syvempään osaan, eli tietoisuuden rauhan tai rakkauden olemukseen. Kärsimyksessä ja valheessa on kyse ainoastaan halupinnan(ihmiskunta, materia kaikessa olemuksessaan) sekoilusta.


      • ohikulkenut - . - kirjoitti:

        Aikaa ei ole paljon. Oikeastaan TÄNÄÄN on se PELASTUKSEN PÄIVÄ, jota ette saisi ohittaa. Myös TEIDÄN tähtenne Jumala antoi Ainoan Poikansa, että kun te Häneen uskotte, saisitte iankaikkien elämän Jumalan luona.
        On totta, etteivät kaikki HALUA taivaaseen. Toivottavasti te, gybo-g-gero, saagapolku ja myötäeläjä, ette siihen porukkaan kuulu. JOS kuulutte, Herra teitä armahtakoon!

        me haluamme 'taivaaseen', onko usko esim. Jeesukseen riittävä ja tai ajatuksenakaan 'uskottava' ?
        Eiköhän perusjuttu kuitenkin ole omasta itsestä saatava oivallus kaikkeuteen ja kehittyä ?

        Eihän sellainen oppi voi olla kehitystä avittavaa, jos sanotaan, 'USKO' näin, 'TAI'......Herra teitä armahtakoon!


      • Myötäeläjä kirjoitti:

        me haluamme 'taivaaseen', onko usko esim. Jeesukseen riittävä ja tai ajatuksenakaan 'uskottava' ?
        Eiköhän perusjuttu kuitenkin ole omasta itsestä saatava oivallus kaikkeuteen ja kehittyä ?

        Eihän sellainen oppi voi olla kehitystä avittavaa, jos sanotaan, 'USKO' näin, 'TAI'......Herra teitä armahtakoon!

        ei ole velvoitteita tässä ja nyt.
        Jokainen sielu katselee maailman-menoa omalta 'tasoltaan' ja elää elämäänsä oman näkemyksensä mukaan.Tämä on oikein ja täysin luonnollista, koska kaikki tarvitsevat kaikki kokemukset kaikilta mahdollisilta sektoreilta.
        Elikkä tässä edetään hyvin hitaasti, (suhteellinen käsite) jotta kokisimme kaikkien mahdollisten asioitten huipentuman.


      • eri mieltä ja uskoa
        Myötäeläjä kirjoitti:

        ei ole velvoitteita tässä ja nyt.
        Jokainen sielu katselee maailman-menoa omalta 'tasoltaan' ja elää elämäänsä oman näkemyksensä mukaan.Tämä on oikein ja täysin luonnollista, koska kaikki tarvitsevat kaikki kokemukset kaikilta mahdollisilta sektoreilta.
        Elikkä tässä edetään hyvin hitaasti, (suhteellinen käsite) jotta kokisimme kaikkien mahdollisten asioitten huipentuman.

        "meille edelleen syötetään oppia, jossa Jumala rankaisee.

        Tämähän on suorastaan rikollista, ottaen huomioon seuraukset, itsemurhat ym."



        Mitä tekemistä itsemurhilla on sinusta Jumalan rankaisun kanssa?

        Kristitty ei halua tehdä itsemurhaa, koska se on tuomittavaa Jumalan silmissä ja hän tietää sen rangaistavaksi teoksi. Sen sijaan uskomuksissa, joissa ihminen saa loputtomasti töpeksiä elämässään ja aina Jumala antaa uudestaan anteeksi ja uuden mahdollisuuden, on niin väljä oppi, että nimenomaan sellainenhan juuri houkuttelee näihin helppoihin ongelmanratkaisuihin, kuten itsemurhiin... kun kerran kaiken saa kumminkin anteeksi.


      • eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        "meille edelleen syötetään oppia, jossa Jumala rankaisee.

        Tämähän on suorastaan rikollista, ottaen huomioon seuraukset, itsemurhat ym."



        Mitä tekemistä itsemurhilla on sinusta Jumalan rankaisun kanssa?

        Kristitty ei halua tehdä itsemurhaa, koska se on tuomittavaa Jumalan silmissä ja hän tietää sen rangaistavaksi teoksi. Sen sijaan uskomuksissa, joissa ihminen saa loputtomasti töpeksiä elämässään ja aina Jumala antaa uudestaan anteeksi ja uuden mahdollisuuden, on niin väljä oppi, että nimenomaan sellainenhan juuri houkuttelee näihin helppoihin ongelmanratkaisuihin, kuten itsemurhiin... kun kerran kaiken saa kumminkin anteeksi.

        siinä järjestyksessä, kun olet ne tuonut esille.

        Meille edelleen opetetaan Jumalan 'rankaisevan', miksi Hän näin tekisi ?

        Onhan ollut olemassa aikojen alusta systeemi, joka mahdollistaa 'todellisen' valinnanvapauden. Tähän liittyvät suhteelliset asiat, kuten 'hyvät ja pahat'teot', näillä koetaan ja näistä opitaan.
        Jos ja kun sielu 'taantuu', voi seuraukset tuntua Jumalan rangaistukselta, näinhän ei kuitenkaan ole.
        Myös kautta tunnetun historian on ihmis'sieluja peloiteltu ja seurauksena tietenkin ollut hermoromahduksia ym ym (itsemurhia) ja tänäkin päivänä vielä asiaintila jatkuu ainakin jossain piireissä. Joskin kaikilla asioilla on merkityksensä, kaikki pitää kokea kaikilla elämän osa'alueilla kaikissa olosuhteissa.
        Tämä on lähtöisin Kaikkivaltiaasta, kuinka ihmeessä voisi olla toisin, laki huolehtii asioista täysin järkkymättömällä tavalla.
        Jumala ei rankaise itsemurhasta, jos jostain syystä sielu tämän valitsee voi siihen olla tarve, siis tarve kokea tämänsuuntainen tapahtuma. Pitää kuitenkin muistaa, ettei 'oikeasti' kukaan kuole koskaan, kysymys on ainoastaan todellisen asian oivaltamisesta.
        Yksikään sielu ei valitse itsemurhaa, jos siihen ei ole erityis'syytä.
        Näitä asioita on vaikea omaksua ihan jo senvuoksi, koska sattuu ja tapahtuu monista eri kehitykseen liittyvistä ohjelmista ja aina kysytään 'miksi'?
        Sielut ovat todellisuudessa yhtä ja teemme mm. paljon yksilösieluina sopimuksia seraavaan elämään, siis ns. 'kuolleina'.


      • eri mieltä ja uskoa
        Myötäeläjä kirjoitti:

        siinä järjestyksessä, kun olet ne tuonut esille.

        Meille edelleen opetetaan Jumalan 'rankaisevan', miksi Hän näin tekisi ?

        Onhan ollut olemassa aikojen alusta systeemi, joka mahdollistaa 'todellisen' valinnanvapauden. Tähän liittyvät suhteelliset asiat, kuten 'hyvät ja pahat'teot', näillä koetaan ja näistä opitaan.
        Jos ja kun sielu 'taantuu', voi seuraukset tuntua Jumalan rangaistukselta, näinhän ei kuitenkaan ole.
        Myös kautta tunnetun historian on ihmis'sieluja peloiteltu ja seurauksena tietenkin ollut hermoromahduksia ym ym (itsemurhia) ja tänäkin päivänä vielä asiaintila jatkuu ainakin jossain piireissä. Joskin kaikilla asioilla on merkityksensä, kaikki pitää kokea kaikilla elämän osa'alueilla kaikissa olosuhteissa.
        Tämä on lähtöisin Kaikkivaltiaasta, kuinka ihmeessä voisi olla toisin, laki huolehtii asioista täysin järkkymättömällä tavalla.
        Jumala ei rankaise itsemurhasta, jos jostain syystä sielu tämän valitsee voi siihen olla tarve, siis tarve kokea tämänsuuntainen tapahtuma. Pitää kuitenkin muistaa, ettei 'oikeasti' kukaan kuole koskaan, kysymys on ainoastaan todellisen asian oivaltamisesta.
        Yksikään sielu ei valitse itsemurhaa, jos siihen ei ole erityis'syytä.
        Näitä asioita on vaikea omaksua ihan jo senvuoksi, koska sattuu ja tapahtuu monista eri kehitykseen liittyvistä ohjelmista ja aina kysytään 'miksi'?
        Sielut ovat todellisuudessa yhtä ja teemme mm. paljon yksilösieluina sopimuksia seraavaan elämään, siis ns. 'kuolleina'.

        Kuinka siis selität oman oppisi valossa esim.:

        -uskoontulot, joita ei ilmene kuin kristinuskossa?
        -ilmestykset, joissa uskoville on ilmestynyt Jeesus?
        -armolahjat, esim. nyt kielilläpuhuminen, joita ei ilmene kuin Raamatussa ja kristityillä?
        -kristittyjen kuolemanrajakokemukset, joissa he kertovat joutuneensa ruumiista irtauduttuaan helvettiin?


      • hauska ajatusleikki
        arjuuna kirjoitti:

        ulkopuolella on vain aikaa ja ainetta, ja jos me sanomme siellä olevan jumalia,n iin ne myös ovat materiaa.
        Kaiken lähde on kuitenkin sisäpuolellamme, koska sieltä löytyy ajattomuus, jonka osa mekin olemme
        Se odottaa sisällämme,kärsivällisesti milloin ihminen hylkää tuon ajallisen, jotta ajaton voisi ilmetä kauttamme

        Nyt on jäänyt tiededokkarit pahasti katsomatta, jos et ole nähnyt ainuttakaan juttua siitä, kuinka sellaista kuin aikaa ei periaatteessa olekaan universumissa. Ilmeisesti myös ns. avaruuden tyhjä aine-käsite on sinulle vieras, jos kaikki sinun mielestäsi itsemme ulkopuolella on materiaa. Myös omat sanasi kumoavat itse itsensä: teoriasi "sisäpuolellamme olevasta ajattomuudesta" ei pidä, koska emme voi olla "osia ajattomuudesta", jos kerran ulkopuolellamme, sinun tekstisi mukaan, on vain aikaa ja materiaa/ainetta.


      • eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        Kuinka siis selität oman oppisi valossa esim.:

        -uskoontulot, joita ei ilmene kuin kristinuskossa?
        -ilmestykset, joissa uskoville on ilmestynyt Jeesus?
        -armolahjat, esim. nyt kielilläpuhuminen, joita ei ilmene kuin Raamatussa ja kristityillä?
        -kristittyjen kuolemanrajakokemukset, joissa he kertovat joutuneensa ruumiista irtauduttuaan helvettiin?

        siinä merkityksessä, kuten me sen yleensä käsittelemme on spontaani kokemus. Yleensä massahysterian tuotetta, liittyy erilaisten seurojen tai kuppikuntien aikaansaamiin mielenkuohuihin, jotka eivät ole pitkäikäisiä.

        Ei uskonsuuntaukset määrittele yhtikäs'mitään, kristitylle teoriassa siksi, että näin on aina opetettu pienestä alkaen.
        Esitäppä sitten esimerkkejä, joissa Jeesus on ilmestynyt pelkästään kristityille?

        Kielilläpuhuminen on toteennäyttämätön ilmiö, voisitko täsmentää asiaa?

        Kuolemanrajakokemuksia on, niihin uskon, mutta helvetti kokemuksena on aivan muuta kuin meille opetettu ikuinen kidutus ja tuska.
        Kun sielu jättää vaatteensa ja siirtyy ns. välitilaan, on myös samalla herkkyystaso muuttunut,
        eli silloin lähestytään todella hienojakoista tietoisuutta jota täällä on mahdoton käsittää.
        Suunnattoman herkässä ja hienojakoisessa tietoisuudessa voi tuntemukset ainakin aluksi kärjistyä, siksi kuolemanrajakokemuksen läpikäyneet hyvin erityyppisesti kuvaavat kokemuksiaan.
        Joskin on hyvin paljon myös samankaltaisuutta, liittyy mahdollisesti elettyyn fyysiseen elämään ja yksinkertaisesti uskoon...mitä odotat eniten...sen toden'näköisesti kohtaat.


      • eri mieltä ja uskoa
        Myötäeläjä kirjoitti:

        siinä merkityksessä, kuten me sen yleensä käsittelemme on spontaani kokemus. Yleensä massahysterian tuotetta, liittyy erilaisten seurojen tai kuppikuntien aikaansaamiin mielenkuohuihin, jotka eivät ole pitkäikäisiä.

        Ei uskonsuuntaukset määrittele yhtikäs'mitään, kristitylle teoriassa siksi, että näin on aina opetettu pienestä alkaen.
        Esitäppä sitten esimerkkejä, joissa Jeesus on ilmestynyt pelkästään kristityille?

        Kielilläpuhuminen on toteennäyttämätön ilmiö, voisitko täsmentää asiaa?

        Kuolemanrajakokemuksia on, niihin uskon, mutta helvetti kokemuksena on aivan muuta kuin meille opetettu ikuinen kidutus ja tuska.
        Kun sielu jättää vaatteensa ja siirtyy ns. välitilaan, on myös samalla herkkyystaso muuttunut,
        eli silloin lähestytään todella hienojakoista tietoisuutta jota täällä on mahdoton käsittää.
        Suunnattoman herkässä ja hienojakoisessa tietoisuudessa voi tuntemukset ainakin aluksi kärjistyä, siksi kuolemanrajakokemuksen läpikäyneet hyvin erityyppisesti kuvaavat kokemuksiaan.
        Joskin on hyvin paljon myös samankaltaisuutta, liittyy mahdollisesti elettyyn fyysiseen elämään ja yksinkertaisesti uskoon...mitä odotat eniten...sen toden'näköisesti kohtaat.

        Uskoontulo ei ole massahysteriaa. Ei uskoon tulla massoittain kokouksissa, eikä saarnaajien vaikutuksesta, vaan yksilöinä, ja useimmiten se kestää läpi loppuelämän. Mutta totta on, että kristittykin voi lähteä sivupoluille, uskoontulonsa jälkeenkin, koska meillä on vapaa tahto ja rutkasti kiusauksia ym. Väitteesi massahysteriasta kuitenkin perustuu luuloihin. Samaan sarjaan kuulu toinen hyvin yleinen harhauulo siitä, että Jeesus-lehtisiä tyrkyttävä uskova pystyisi "käännyttämään" toisia ihmisiä. Täällä en voi ruveta "todistuksia" antamaan uskoontuloista, mutta TV7 on pullollaan ohjelmia, jossa ihmiset itse kertovat elämäntarinansa ja uskoontulonsa omin sanoin, josta voit tarkistaa väitteesi vääryyden. Eiköhän uskoontulleet itse kuitenkin ole asiansa parhaita tuntijoita? Myös kielilläpuhumisen voit sieltä todeta.

        Kuolemanrajakokemuksista: uskot niihin, mutta et kuitenkaan usko helvettiin kidutuksen paikkana, vaikka sekä kristityillä että ei-kristityillä, ateisteilla ym. on rajakokemuksia siitä, kuinka he päätyivätkin ruumiista irrottuaan helvettiin eivätkä taivaaseen. Mikä heidän rajakokemuksestaan tekee epäuskottavan taivaskokemuksiin verrattuna?

        Ajatus "mitä odotat eniten...sen toden'näköisesti kohtaat" ei ole pätevä, koska on kristittyjä, jotka saivat kuolemanrajakokemuksen helvetistä vain siksi, että varoittaisivat siitä muita. Kirjan "23 minuuttia helvetisssä" sanoin: "Miksi lähetit minut tähän kauheaan paikkaan? Jeesus vastasi: Koska monet ihmiset eivät usko, että helvetti todella on olemassa. Jopa jotkut omistani eivät usko helvetin todellisuuteen. Mene ja kerro heille tästä paikasta."

        Eihän mitään voi toisten uskomuksista tai kokemuksista todella tietää, jollei asioita tutki ja heitä itseään kuuntele. Jos keskityt vain omaan oppiisi, et voi millään tietää toisten opista. Peruskoulun uskonnon- tai elämänkatsomuksen tunnit kun eivät riitä ilmiöiden käsittämiseen.

        Jeesuksesta: jos Jeesus kerran on ilmestynyt muillekin kuin kristityille, niin miksi hänet sitten kiistetään kaikissa muissa uskonnoissa ja opeissa? Ja miksi hänen opetuksensa poikkeavat muissa opeissa siitä, mitä Jeesus Raamatussa opettaa? Miksi Raamattu tietää varoittaa tällaisesta? Jos Jeesus kristityille ilmoittaa olevansa Jumala, mutta muille hän ilmoittaa olevansa "kristustietoisuus", niin kysymys ei mitenkään voi olla samasta hahmosta. Kristittyjen Raamattu kehoittaa tarkistamaan Raamatusta, onko esim. henki/olento, joka sinulle ilmestyy Jumalasta tai jostain muusta. Raamatunvastainen henki ei koskaan opeta Raamatun mukaisesti. Siellä sanotaan: "Koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta" ja varoitetaan niistä ihmisistä, jotka "saarnaavat jotain toista Jeesusta kuin Raamatun mukaista Jeesusta".


      • tieto suojaa
        eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        Uskoontulo ei ole massahysteriaa. Ei uskoon tulla massoittain kokouksissa, eikä saarnaajien vaikutuksesta, vaan yksilöinä, ja useimmiten se kestää läpi loppuelämän. Mutta totta on, että kristittykin voi lähteä sivupoluille, uskoontulonsa jälkeenkin, koska meillä on vapaa tahto ja rutkasti kiusauksia ym. Väitteesi massahysteriasta kuitenkin perustuu luuloihin. Samaan sarjaan kuulu toinen hyvin yleinen harhauulo siitä, että Jeesus-lehtisiä tyrkyttävä uskova pystyisi "käännyttämään" toisia ihmisiä. Täällä en voi ruveta "todistuksia" antamaan uskoontuloista, mutta TV7 on pullollaan ohjelmia, jossa ihmiset itse kertovat elämäntarinansa ja uskoontulonsa omin sanoin, josta voit tarkistaa väitteesi vääryyden. Eiköhän uskoontulleet itse kuitenkin ole asiansa parhaita tuntijoita? Myös kielilläpuhumisen voit sieltä todeta.

        Kuolemanrajakokemuksista: uskot niihin, mutta et kuitenkaan usko helvettiin kidutuksen paikkana, vaikka sekä kristityillä että ei-kristityillä, ateisteilla ym. on rajakokemuksia siitä, kuinka he päätyivätkin ruumiista irrottuaan helvettiin eivätkä taivaaseen. Mikä heidän rajakokemuksestaan tekee epäuskottavan taivaskokemuksiin verrattuna?

        Ajatus "mitä odotat eniten...sen toden'näköisesti kohtaat" ei ole pätevä, koska on kristittyjä, jotka saivat kuolemanrajakokemuksen helvetistä vain siksi, että varoittaisivat siitä muita. Kirjan "23 minuuttia helvetisssä" sanoin: "Miksi lähetit minut tähän kauheaan paikkaan? Jeesus vastasi: Koska monet ihmiset eivät usko, että helvetti todella on olemassa. Jopa jotkut omistani eivät usko helvetin todellisuuteen. Mene ja kerro heille tästä paikasta."

        Eihän mitään voi toisten uskomuksista tai kokemuksista todella tietää, jollei asioita tutki ja heitä itseään kuuntele. Jos keskityt vain omaan oppiisi, et voi millään tietää toisten opista. Peruskoulun uskonnon- tai elämänkatsomuksen tunnit kun eivät riitä ilmiöiden käsittämiseen.

        Jeesuksesta: jos Jeesus kerran on ilmestynyt muillekin kuin kristityille, niin miksi hänet sitten kiistetään kaikissa muissa uskonnoissa ja opeissa? Ja miksi hänen opetuksensa poikkeavat muissa opeissa siitä, mitä Jeesus Raamatussa opettaa? Miksi Raamattu tietää varoittaa tällaisesta? Jos Jeesus kristityille ilmoittaa olevansa Jumala, mutta muille hän ilmoittaa olevansa "kristustietoisuus", niin kysymys ei mitenkään voi olla samasta hahmosta. Kristittyjen Raamattu kehoittaa tarkistamaan Raamatusta, onko esim. henki/olento, joka sinulle ilmestyy Jumalasta tai jostain muusta. Raamatunvastainen henki ei koskaan opeta Raamatun mukaisesti. Siellä sanotaan: "Koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta" ja varoitetaan niistä ihmisistä, jotka "saarnaavat jotain toista Jeesusta kuin Raamatun mukaista Jeesusta".

        "sillä moni tulee MINUN NIMESSÄNI, sanoen, MINÄ OLEN KRISTUS, ja he EKSYTTÄVÄT monia."


      • gybo-g-gero
        eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        Uskoontulo ei ole massahysteriaa. Ei uskoon tulla massoittain kokouksissa, eikä saarnaajien vaikutuksesta, vaan yksilöinä, ja useimmiten se kestää läpi loppuelämän. Mutta totta on, että kristittykin voi lähteä sivupoluille, uskoontulonsa jälkeenkin, koska meillä on vapaa tahto ja rutkasti kiusauksia ym. Väitteesi massahysteriasta kuitenkin perustuu luuloihin. Samaan sarjaan kuulu toinen hyvin yleinen harhauulo siitä, että Jeesus-lehtisiä tyrkyttävä uskova pystyisi "käännyttämään" toisia ihmisiä. Täällä en voi ruveta "todistuksia" antamaan uskoontuloista, mutta TV7 on pullollaan ohjelmia, jossa ihmiset itse kertovat elämäntarinansa ja uskoontulonsa omin sanoin, josta voit tarkistaa väitteesi vääryyden. Eiköhän uskoontulleet itse kuitenkin ole asiansa parhaita tuntijoita? Myös kielilläpuhumisen voit sieltä todeta.

        Kuolemanrajakokemuksista: uskot niihin, mutta et kuitenkaan usko helvettiin kidutuksen paikkana, vaikka sekä kristityillä että ei-kristityillä, ateisteilla ym. on rajakokemuksia siitä, kuinka he päätyivätkin ruumiista irrottuaan helvettiin eivätkä taivaaseen. Mikä heidän rajakokemuksestaan tekee epäuskottavan taivaskokemuksiin verrattuna?

        Ajatus "mitä odotat eniten...sen toden'näköisesti kohtaat" ei ole pätevä, koska on kristittyjä, jotka saivat kuolemanrajakokemuksen helvetistä vain siksi, että varoittaisivat siitä muita. Kirjan "23 minuuttia helvetisssä" sanoin: "Miksi lähetit minut tähän kauheaan paikkaan? Jeesus vastasi: Koska monet ihmiset eivät usko, että helvetti todella on olemassa. Jopa jotkut omistani eivät usko helvetin todellisuuteen. Mene ja kerro heille tästä paikasta."

        Eihän mitään voi toisten uskomuksista tai kokemuksista todella tietää, jollei asioita tutki ja heitä itseään kuuntele. Jos keskityt vain omaan oppiisi, et voi millään tietää toisten opista. Peruskoulun uskonnon- tai elämänkatsomuksen tunnit kun eivät riitä ilmiöiden käsittämiseen.

        Jeesuksesta: jos Jeesus kerran on ilmestynyt muillekin kuin kristityille, niin miksi hänet sitten kiistetään kaikissa muissa uskonnoissa ja opeissa? Ja miksi hänen opetuksensa poikkeavat muissa opeissa siitä, mitä Jeesus Raamatussa opettaa? Miksi Raamattu tietää varoittaa tällaisesta? Jos Jeesus kristityille ilmoittaa olevansa Jumala, mutta muille hän ilmoittaa olevansa "kristustietoisuus", niin kysymys ei mitenkään voi olla samasta hahmosta. Kristittyjen Raamattu kehoittaa tarkistamaan Raamatusta, onko esim. henki/olento, joka sinulle ilmestyy Jumalasta tai jostain muusta. Raamatunvastainen henki ei koskaan opeta Raamatun mukaisesti. Siellä sanotaan: "Koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta" ja varoitetaan niistä ihmisistä, jotka "saarnaavat jotain toista Jeesusta kuin Raamatun mukaista Jeesusta".

        >>Uskoontulo ei ole massahysteriaa.>Ei uskoon tulla massoittain kokouksissa, eikä saarnaajien vaikutuksesta, vaan yksilöinä, ja useimmiten se kestää läpi loppuelämän.>Mutta totta on, että kristittykin voi lähteä sivupoluille, uskoontulonsa jälkeenkin, koska meillä on vapaa tahto ja rutkasti kiusauksia ym.>Väitteesi massahysteriasta kuitenkin perustuu luuloihin. Samaan sarjaan kuulu toinen hyvin yleinen harhauulo siitä, että Jeesus-lehtisiä tyrkyttävä uskova pystyisi "käännyttämään" toisia ihmisiä. Täällä en voi ruveta "todistuksia" antamaan uskoontuloista, mutta TV7 on pullollaan ohjelmia, jossa ihmiset itse kertovat elämäntarinansa ja uskoontulonsa omin sanoin, josta voit tarkistaa väitteesi vääryyden. Eiköhän uskoontulleet itse kuitenkin ole asiansa parhaita tuntijoita? Myös kielilläpuhumisen voit sieltä todeta.>Kuolemanrajakokemuksista: uskot niihin, mutta et kuitenkaan usko helvettiin kidutuksen paikkana, vaikka sekä kristityillä että ei-kristityillä, ateisteilla ym. on rajakokemuksia siitä, kuinka he päätyivätkin ruumiista irrottuaan helvettiin eivätkä taivaaseen. Mikä heidän rajakokemuksestaan tekee epäuskottavan taivaskokemuksiin verrattuna?>Ajatus "mitä odotat eniten...sen toden'näköisesti kohtaat" ei ole pätevä, koska on kristittyjä, jotka saivat kuolemanrajakokemuksen helvetistä vain siksi, että varoittaisivat siitä muita. Kirjan "23 minuuttia helvetisssä" sanoin: "Miksi lähetit minut tähän kauheaan paikkaan? Jeesus vastasi: Koska monet ihmiset eivät usko, että helvetti todella on olemassa. Jopa jotkut omistani eivät usko helvetin todellisuuteen. Mene ja kerro heille tästä paikasta.">Eihän mitään voi toisten uskomuksista tai kokemuksista todella tietää, jollei asioita tutki ja heitä itseään kuuntele. Jos keskityt vain omaan oppiisi, et voi millään tietää toisten opista. Peruskoulun uskonnon- tai elämänkatsomuksen tunnit kun eivät riitä ilmiöiden käsittämiseen.>>

        - Kunhan tutkisitte edes oman oppinne perustat.


        >>Jeesuksesta: jos Jeesus kerran on ilmestynyt muillekin kuin kristityille, niin miksi hänet sitten kiistetään kaikissa muissa uskonnoissa ja opeissa?>Ja miksi hänen opetuksensa poikkeavat muissa opeissa siitä, mitä Jeesus Raamatussa opettaa? Miksi Raamattu tietää varoittaa tällaisesta? Jos Jeesus kristityille ilmoittaa olevansa Jumala, mutta muille hän ilmoittaa olevansa "kristustietoisuus", niin kysymys ei mitenkään voi olla samasta hahmosta. Kristittyjen Raamattu kehoittaa tarkistamaan Raamatusta, onko esim. henki/olento, joka sinulle ilmestyy Jumalasta tai jostain muusta. Raamatunvastainen henki ei koskaan opeta Raamatun mukaisesti. Siellä sanotaan: "Koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta" ja varoitetaan niistä ihmisistä, jotka "saarnaavat jotain toista Jeesusta kuin Raamatun mukaista Jeesusta".


      • eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        Uskoontulo ei ole massahysteriaa. Ei uskoon tulla massoittain kokouksissa, eikä saarnaajien vaikutuksesta, vaan yksilöinä, ja useimmiten se kestää läpi loppuelämän. Mutta totta on, että kristittykin voi lähteä sivupoluille, uskoontulonsa jälkeenkin, koska meillä on vapaa tahto ja rutkasti kiusauksia ym. Väitteesi massahysteriasta kuitenkin perustuu luuloihin. Samaan sarjaan kuulu toinen hyvin yleinen harhauulo siitä, että Jeesus-lehtisiä tyrkyttävä uskova pystyisi "käännyttämään" toisia ihmisiä. Täällä en voi ruveta "todistuksia" antamaan uskoontuloista, mutta TV7 on pullollaan ohjelmia, jossa ihmiset itse kertovat elämäntarinansa ja uskoontulonsa omin sanoin, josta voit tarkistaa väitteesi vääryyden. Eiköhän uskoontulleet itse kuitenkin ole asiansa parhaita tuntijoita? Myös kielilläpuhumisen voit sieltä todeta.

        Kuolemanrajakokemuksista: uskot niihin, mutta et kuitenkaan usko helvettiin kidutuksen paikkana, vaikka sekä kristityillä että ei-kristityillä, ateisteilla ym. on rajakokemuksia siitä, kuinka he päätyivätkin ruumiista irrottuaan helvettiin eivätkä taivaaseen. Mikä heidän rajakokemuksestaan tekee epäuskottavan taivaskokemuksiin verrattuna?

        Ajatus "mitä odotat eniten...sen toden'näköisesti kohtaat" ei ole pätevä, koska on kristittyjä, jotka saivat kuolemanrajakokemuksen helvetistä vain siksi, että varoittaisivat siitä muita. Kirjan "23 minuuttia helvetisssä" sanoin: "Miksi lähetit minut tähän kauheaan paikkaan? Jeesus vastasi: Koska monet ihmiset eivät usko, että helvetti todella on olemassa. Jopa jotkut omistani eivät usko helvetin todellisuuteen. Mene ja kerro heille tästä paikasta."

        Eihän mitään voi toisten uskomuksista tai kokemuksista todella tietää, jollei asioita tutki ja heitä itseään kuuntele. Jos keskityt vain omaan oppiisi, et voi millään tietää toisten opista. Peruskoulun uskonnon- tai elämänkatsomuksen tunnit kun eivät riitä ilmiöiden käsittämiseen.

        Jeesuksesta: jos Jeesus kerran on ilmestynyt muillekin kuin kristityille, niin miksi hänet sitten kiistetään kaikissa muissa uskonnoissa ja opeissa? Ja miksi hänen opetuksensa poikkeavat muissa opeissa siitä, mitä Jeesus Raamatussa opettaa? Miksi Raamattu tietää varoittaa tällaisesta? Jos Jeesus kristityille ilmoittaa olevansa Jumala, mutta muille hän ilmoittaa olevansa "kristustietoisuus", niin kysymys ei mitenkään voi olla samasta hahmosta. Kristittyjen Raamattu kehoittaa tarkistamaan Raamatusta, onko esim. henki/olento, joka sinulle ilmestyy Jumalasta tai jostain muusta. Raamatunvastainen henki ei koskaan opeta Raamatun mukaisesti. Siellä sanotaan: "Koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta" ja varoitetaan niistä ihmisistä, jotka "saarnaavat jotain toista Jeesusta kuin Raamatun mukaista Jeesusta".

        kielilläpuhuminen ovat ainakin minulle epäuskottavia asioita. Miksi ja minkätähden, eikö tällaiset asiat ole hyvinkin toisarvoisia? Massahysteriana tunnettu ilmiö on hyvin tunnettu monissa seuroissa ja piireissä, ei luuloa, hyvin epäsuotuisaa.
        Uskoontulon salaisuus on meissä sisäisesti, sitä ei löydetä ulkopuolelta ja tämä asia on suoraan riippuvainen sielun tietoisuuden tasosta.

        Pitääkö mennä varhaiskeskiaikaan, jolloin ilmentyi hyvin tehokkaita tapoja tuomita, rangaista, kiduttaa ja käännyttää, kaikki kristinuskon nimissä. Sanon tämän siksi, ettei mikään merkitty uskonsuuntaus ole välttämättä 'autuaaksi' tekevä.

        Vielä helvetistä, miksi siitä pitäisi varoittaa muita? Kuinka yleensä tällainen paikka VOISI olla kidutuspaikkana? Ei mitkään selitykset riitä puolustamaan tällaista, että esim. epäusko ja parin-kolmen vuosikymmenen eläminen täällä murheen laaksossa, tulos ikuinen hammastenkiristys..pötyä.
        Huomaa, monille miljoonille, sadoille miljoonille fyysinen elämä on täyttä helvettiä.

        Henkien koetteluista, on totta että sielut 'henkimaailmassa' ovat omilla tasoillaan, aivan kuin tässä karkeassakin tietoisuudessa. Siksi sieltä voi tulla monenmoista palautetta tänne, tätä Jeesus varmasti tarkoittikin kehoittaessaan tarkkaamaan sanomia.


      • eri mieltä ja uskoa
        Myötäeläjä kirjoitti:

        kielilläpuhuminen ovat ainakin minulle epäuskottavia asioita. Miksi ja minkätähden, eikö tällaiset asiat ole hyvinkin toisarvoisia? Massahysteriana tunnettu ilmiö on hyvin tunnettu monissa seuroissa ja piireissä, ei luuloa, hyvin epäsuotuisaa.
        Uskoontulon salaisuus on meissä sisäisesti, sitä ei löydetä ulkopuolelta ja tämä asia on suoraan riippuvainen sielun tietoisuuden tasosta.

        Pitääkö mennä varhaiskeskiaikaan, jolloin ilmentyi hyvin tehokkaita tapoja tuomita, rangaista, kiduttaa ja käännyttää, kaikki kristinuskon nimissä. Sanon tämän siksi, ettei mikään merkitty uskonsuuntaus ole välttämättä 'autuaaksi' tekevä.

        Vielä helvetistä, miksi siitä pitäisi varoittaa muita? Kuinka yleensä tällainen paikka VOISI olla kidutuspaikkana? Ei mitkään selitykset riitä puolustamaan tällaista, että esim. epäusko ja parin-kolmen vuosikymmenen eläminen täällä murheen laaksossa, tulos ikuinen hammastenkiristys..pötyä.
        Huomaa, monille miljoonille, sadoille miljoonille fyysinen elämä on täyttä helvettiä.

        Henkien koetteluista, on totta että sielut 'henkimaailmassa' ovat omilla tasoillaan, aivan kuin tässä karkeassakin tietoisuudessa. Siksi sieltä voi tulla monenmoista palautetta tänne, tätä Jeesus varmasti tarkoittikin kehoittaessaan tarkkaamaan sanomia.

        TV7:stä kommentoivalle sanoisin, että TV7:ää voi katsoa suorana ja ilmaiseksi netistä. Ja miksiköhän nuo rajatiedon kirjat, luennoitsijat, tv-ohjelmat ym. sitten ovat olemassa? Koska se on duunia ja rahaa heille.

        Olen murkkuiässä lukenut Raamatun ensimmäisen kerran läpi, mutta pari vuotta sen jälkeen kiinnostuin rajatiedosta, tuli hyvin monenlaisia omakohtaisia kokemuksia eri asioista ja ilmiöistä, tuli käytyä erilaisia kursseja, luettua kasapäin rajatiedon kirjoja, istuttua luennoilla, messuissa ja seminaareissa jne. Lopulta 40-vuotiaana palasin takaisin Raamatun pariin. Hyvin laaja kuva hengen asioista on siis tarttunut elämän aikana takkiin niin rajatiedosta kuin Raamatun kannastakin, joten aivan parikymppisenä tai yhtä oppia tarkastelemalla ei kenenkään kannata luottaa siihen, että se itseen kolahtanut oppi olisi juuri se oikea oppi. Mieli ja totuus muuttuvat iän mukana.


      • gybo-g-gero
        eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        TV7:stä kommentoivalle sanoisin, että TV7:ää voi katsoa suorana ja ilmaiseksi netistä. Ja miksiköhän nuo rajatiedon kirjat, luennoitsijat, tv-ohjelmat ym. sitten ovat olemassa? Koska se on duunia ja rahaa heille.

        Olen murkkuiässä lukenut Raamatun ensimmäisen kerran läpi, mutta pari vuotta sen jälkeen kiinnostuin rajatiedosta, tuli hyvin monenlaisia omakohtaisia kokemuksia eri asioista ja ilmiöistä, tuli käytyä erilaisia kursseja, luettua kasapäin rajatiedon kirjoja, istuttua luennoilla, messuissa ja seminaareissa jne. Lopulta 40-vuotiaana palasin takaisin Raamatun pariin. Hyvin laaja kuva hengen asioista on siis tarttunut elämän aikana takkiin niin rajatiedosta kuin Raamatun kannastakin, joten aivan parikymppisenä tai yhtä oppia tarkastelemalla ei kenenkään kannata luottaa siihen, että se itseen kolahtanut oppi olisi juuri se oikea oppi. Mieli ja totuus muuttuvat iän mukana.

        Ei tässä poikasia olla enää itsekään ja on siitä fundalista-uskostakin perstuntumaa, sekä rajatiedosta, että asiallisesta tutkimuksesta, että antaa tulla haastetta vaan, koitetaan vastata haasteeseen.

        Mitä tulee Tv7:ään on sen tekeminen rahasta kiinni, kaikki maksaa ja täytyy elää, ei sen puoleen, ilmaisia aterioita ei siis ole. Lähes joka ohjelmassa "herran työ tarvitsee sitä iloista antajaa" eli; "tue, siis soita tukinumeroon, lahjoita jotta "ilmaiseksi" jatkossa ohjelmat jatkuvat".
        Opeista kanavan juttujen takana voidaan keskustella ja katsoa kestävätkö ne minkäänlaista kritiikkiä, eivät kestä väitän minä.


      • gybo-g-gero kirjoitti:

        Ei tässä poikasia olla enää itsekään ja on siitä fundalista-uskostakin perstuntumaa, sekä rajatiedosta, että asiallisesta tutkimuksesta, että antaa tulla haastetta vaan, koitetaan vastata haasteeseen.

        Mitä tulee Tv7:ään on sen tekeminen rahasta kiinni, kaikki maksaa ja täytyy elää, ei sen puoleen, ilmaisia aterioita ei siis ole. Lähes joka ohjelmassa "herran työ tarvitsee sitä iloista antajaa" eli; "tue, siis soita tukinumeroon, lahjoita jotta "ilmaiseksi" jatkossa ohjelmat jatkuvat".
        Opeista kanavan juttujen takana voidaan keskustella ja katsoa kestävätkö ne minkäänlaista kritiikkiä, eivät kestä väitän minä.

        opetuksia käsitellään kristittyjen parissa väärin ja vieläpä hyvin yleisesti.
        Eihän kristustason sielu Jeesus puhunut juurikaan suoraan, hänen viestinsä ytimenä oli 'kehittyville sieluille' sanoma, kunnes nämä pystyvät ymmärtämään sitä.

        Tosin näitä tekstejä on poistettu ja sekoitettu asiyhteydestä toiseen täysin tietoisesti.

        Jälleensyntymästä on säilynyt hyvin mielenkiintoinen ja selvä mielipiteiden vaihto opetuslasten ja Jeesuksen välille.
        Kyse on SYNTYMÄSTÄÄN asti sokean miehen tutkistelusta.
        Tässä opetuslapset tekivät hyvin merkittävän kysymyksen Jeesukselta, KUKA teki syntiä, HÄNKÖ vai hänen vanhempansa?


      • eri mieltä ja uskoa
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Ei tässä poikasia olla enää itsekään ja on siitä fundalista-uskostakin perstuntumaa, sekä rajatiedosta, että asiallisesta tutkimuksesta, että antaa tulla haastetta vaan, koitetaan vastata haasteeseen.

        Mitä tulee Tv7:ään on sen tekeminen rahasta kiinni, kaikki maksaa ja täytyy elää, ei sen puoleen, ilmaisia aterioita ei siis ole. Lähes joka ohjelmassa "herran työ tarvitsee sitä iloista antajaa" eli; "tue, siis soita tukinumeroon, lahjoita jotta "ilmaiseksi" jatkossa ohjelmat jatkuvat".
        Opeista kanavan juttujen takana voidaan keskustella ja katsoa kestävätkö ne minkäänlaista kritiikkiä, eivät kestä väitän minä.

        Rahan antaminen on vapaaehtoista. Jos välttämättä haluaa uskoa sanonnan "kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaasen vilahtaa", niin se on oma valinta. Oman näkemykseni mukaan tämä luulo on kyllä vanhemman väestönosan veisuja.

        Esitin jo ne kysymykset, mistä halusinkin keskustella, kiitos vain haasteesta, mutta ei ole lisäkysymyksiä.


      • tieto suojaa kirjoitti:

        "sillä moni tulee MINUN NIMESSÄNI, sanoen, MINÄ OLEN KRISTUS, ja he EKSYTTÄVÄT monia."

        tekstiä on väärennetty ja poistettu, että olisi saatu päällimmäisiksi nämä helvetit sun muut, ketähän ja mitä instituutiota Jeesus mahtoikaan tarkoittaa?


      • eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        Rahan antaminen on vapaaehtoista. Jos välttämättä haluaa uskoa sanonnan "kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaasen vilahtaa", niin se on oma valinta. Oman näkemykseni mukaan tämä luulo on kyllä vanhemman väestönosan veisuja.

        Esitin jo ne kysymykset, mistä halusinkin keskustella, kiitos vain haasteesta, mutta ei ole lisäkysymyksiä.

        on se 'suuri saatana' ja tietenkin sen myötä maallinen valta.
        Kirkko ei ole köyhä, mutta ottaa mielusti köyhänkin rovon. Mitähän sieltä saa vastineeksi maksetuille veromarkoille?


      • eri mieltä ja uskoa
        Myötäeläjä kirjoitti:

        opetuksia käsitellään kristittyjen parissa väärin ja vieläpä hyvin yleisesti.
        Eihän kristustason sielu Jeesus puhunut juurikaan suoraan, hänen viestinsä ytimenä oli 'kehittyville sieluille' sanoma, kunnes nämä pystyvät ymmärtämään sitä.

        Tosin näitä tekstejä on poistettu ja sekoitettu asiyhteydestä toiseen täysin tietoisesti.

        Jälleensyntymästä on säilynyt hyvin mielenkiintoinen ja selvä mielipiteiden vaihto opetuslasten ja Jeesuksen välille.
        Kyse on SYNTYMÄSTÄÄN asti sokean miehen tutkistelusta.
        Tässä opetuslapset tekivät hyvin merkittävän kysymyksen Jeesukselta, KUKA teki syntiä, HÄNKÖ vai hänen vanhempansa?

        "KUKA teki syntiä, HÄNKÖ vai hänen vanhempansa?"

        Tämä antamasi selitys on new age-selitys. Raamattu kuitenkin selittää tämän kohdan ihan ilman new age-apuja, sillä siellä lukee, että "isien pahat teot kostetaan kolmanteen tai neljänteen polveen asti" ja tähän asiaan tämä sokean tarina on kytköksissä, eikä jälleensyntymiseen. Yksi toinen väärä selitys, jota näkee paljon viljeltävän, on tämä Raamatussa esiintyvä "hopealanka"-asia. Muinaisessa Israelissa oli tapana laittaa äveriäitten koteihin ruokasalin kattoon roikkumaan öljylamppuja, jotka olivat kultaisia. Ne ripustettiin kattoon ohuen hopealangan varaan, joka oli varsin altis katkeamaan. Hopealangan katkeaminen tarkoittaa siis öljylampun putoamista ja sammumista; hopealangan katkeaminen on siis vain vertaus eli kuvakieltä kuolemalle, mutta new age-piirit ovat tehneet siitäkin todellisen, henkeä ja ruumista yhdistävän langan, joka katkeaa hengen poistuttua ruumiista.

        Mutta todellakin, en ala väittelemään tämän enempää, jokainen pitäköön uskonsa.


      • eri mieltä ja uskoa
        Myötäeläjä kirjoitti:

        on se 'suuri saatana' ja tietenkin sen myötä maallinen valta.
        Kirkko ei ole köyhä, mutta ottaa mielusti köyhänkin rovon. Mitähän sieltä saa vastineeksi maksetuille veromarkoille?

        Joten hengellisesti ei paljoakaan, onkin vastaukseni kysymykseesi. Ns. kotiseurakunnat tekevät tuloaan. Myös uskovat omistavat silmät ja näkevät kirkon rappion. Arkkipiispako se juuri hiljattain puhui jotain ehdotusta kirkon ja valtion erottamisesta. Mutta ei se kenenkään aidosti uskovan uskoa mihinkään muuta, jos kirkkolaitos on korruptoitunut. Ihmisethän sen kirkon ovat itse pilanneet, eikä Jeesus. Jeesus ei yleensäkään perustanut kirkkoa, hän käski seurata itseään ja opetuksiaan ja kokoontua hänen nimessään. Uskon, että kirkkolaitos tulevaisuudessa joko kaatuu kokonaan, eroaa valtiosta tai muuttuu sellaiseksi kirkoksi, jossa "vanhanaikaiset" uskovat eivät enää viihdy, koska se ei enää noudata puhtaita Raamatun oppeja, jolloin he itse eroavat kirkosta ja penkit täyttyvät uudenajan hurmosuskovista. Jo nyt uskovia eroaa kirkosta ja kokoontuu yhteen ihan muualla ja muilla tavoin.


      • gybo-g-gero
        eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        Rahan antaminen on vapaaehtoista. Jos välttämättä haluaa uskoa sanonnan "kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaasen vilahtaa", niin se on oma valinta. Oman näkemykseni mukaan tämä luulo on kyllä vanhemman väestönosan veisuja.

        Esitin jo ne kysymykset, mistä halusinkin keskustella, kiitos vain haasteesta, mutta ei ole lisäkysymyksiä.

        Miljardibisnes, jota uskonto on, ei tule heti mieleeni vilkaistuani Tv7:kaa, mutta sielläkin esiintyy pastoreita, jotka miljonäärejä "Jumalan armosta" ovat menestys-teologioineen.
        Minua kyseinen kanava rehellisesti sanoen oksettaa kun sitä masokistisesti joskus katselen, tarkistaakseni onko opit muuttuneet ja onko uusia valheita keksitty. Mutta samaa sataffia se pääosin edelleen on valhetta alusta loppuun ja paatoksella.

        Niin ja mikä se epä-selvä asia on johon haluat vastauksia, voitko kerrata juuri minulle, kun tulin "pusikosta takavasemmalta" niin en löydä(viitsi hakea) kysymystäsi?


      • eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        "KUKA teki syntiä, HÄNKÖ vai hänen vanhempansa?"

        Tämä antamasi selitys on new age-selitys. Raamattu kuitenkin selittää tämän kohdan ihan ilman new age-apuja, sillä siellä lukee, että "isien pahat teot kostetaan kolmanteen tai neljänteen polveen asti" ja tähän asiaan tämä sokean tarina on kytköksissä, eikä jälleensyntymiseen. Yksi toinen väärä selitys, jota näkee paljon viljeltävän, on tämä Raamatussa esiintyvä "hopealanka"-asia. Muinaisessa Israelissa oli tapana laittaa äveriäitten koteihin ruokasalin kattoon roikkumaan öljylamppuja, jotka olivat kultaisia. Ne ripustettiin kattoon ohuen hopealangan varaan, joka oli varsin altis katkeamaan. Hopealangan katkeaminen tarkoittaa siis öljylampun putoamista ja sammumista; hopealangan katkeaminen on siis vain vertaus eli kuvakieltä kuolemalle, mutta new age-piirit ovat tehneet siitäkin todellisen, henkeä ja ruumista yhdistävän langan, joka katkeaa hengen poistuttua ruumiista.

        Mutta todellakin, en ala väittelemään tämän enempää, jokainen pitäköön uskonsa.

        väitellä, vaihdamme ajatuksia.
        Sinulla oli vastaus Jumalan kostosta kolmanteen ja neljänteen polveen, mikä sinällään on käsittämätöntä suoraan ymmärrettynä.
        Täydellinen Rakkaus kostaa lapsille isien pahat teot, suuremmoista.

        Syntymästään asti sokeaan mieheen....Miksi kysymys yleensä esitettiin, ellei siinä olisi ollut mahdollinen vaihtoehto?
        Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö Jeesus olisi valistanut opetuslapsiaan monissa muissakin kysymyksissä.


      • avaa silmäsi
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Miljardibisnes, jota uskonto on, ei tule heti mieleeni vilkaistuani Tv7:kaa, mutta sielläkin esiintyy pastoreita, jotka miljonäärejä "Jumalan armosta" ovat menestys-teologioineen.
        Minua kyseinen kanava rehellisesti sanoen oksettaa kun sitä masokistisesti joskus katselen, tarkistaakseni onko opit muuttuneet ja onko uusia valheita keksitty. Mutta samaa sataffia se pääosin edelleen on valhetta alusta loppuun ja paatoksella.

        Niin ja mikä se epä-selvä asia on johon haluat vastauksia, voitko kerrata juuri minulle, kun tulin "pusikosta takavasemmalta" niin en löydä(viitsi hakea) kysymystäsi?

        mainitkaahan yksi ilmainen rajatiedon kirja, luento tai messu tm., jota rakkauden lähettiläänne on halunnut jakaa ihmisille silkasta rakkaudesta ihan ilman vastapalvelusta! Eli tekopyhyyttä on tuo new age porukoidenkin yleismaailmallinen rakkauden ja veljeyden sanoma, rahalla sitä sielunrauhaa sieltäkin piiristä saa, eikä millään muulla. Korruptio on läsnä jokaisessa ihmisen johtamassa "herätysliikkeessä" ja uskonnossa ja suuntauksessa, oli se sitten rajatietoa tai muuta tietoa, jota ihmisille Jumalan nimessä jaetaan!

        "Sinulla oli vastaus Jumalan kostosta kolmanteen ja neljänteen polveen, mikä sinällään on käsittämätöntä suoraan ymmärrettynä. Täydellinen Rakkaus kostaa lapsille isien pahat teot, suuremmoista" No, kukaan ei täällä puolustanutkaan asian suurenmoisuutta, vaan sitä, mitä Jumala Raamatussa ilmoittaa. Raamatun mukaan Jumalaa kurittaa ihmisiä, eikös se karman laki samoja kurituksen piirteitä noudata, eri sanoja vain käytetään. Sama asia.


      • eri mieltä ja uskoa
        avaa silmäsi kirjoitti:

        mainitkaahan yksi ilmainen rajatiedon kirja, luento tai messu tm., jota rakkauden lähettiläänne on halunnut jakaa ihmisille silkasta rakkaudesta ihan ilman vastapalvelusta! Eli tekopyhyyttä on tuo new age porukoidenkin yleismaailmallinen rakkauden ja veljeyden sanoma, rahalla sitä sielunrauhaa sieltäkin piiristä saa, eikä millään muulla. Korruptio on läsnä jokaisessa ihmisen johtamassa "herätysliikkeessä" ja uskonnossa ja suuntauksessa, oli se sitten rajatietoa tai muuta tietoa, jota ihmisille Jumalan nimessä jaetaan!

        "Sinulla oli vastaus Jumalan kostosta kolmanteen ja neljänteen polveen, mikä sinällään on käsittämätöntä suoraan ymmärrettynä. Täydellinen Rakkaus kostaa lapsille isien pahat teot, suuremmoista" No, kukaan ei täällä puolustanutkaan asian suurenmoisuutta, vaan sitä, mitä Jumala Raamatussa ilmoittaa. Raamatun mukaan Jumalaa kurittaa ihmisiä, eikös se karman laki samoja kurituksen piirteitä noudata, eri sanoja vain käytetään. Sama asia.

        Aivan. Karma merkitsee eri asiaa eri uskonnoissa.
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Karma

        Tämä oppi on tyypillinen esimerkki siitä, miten new age-/rajatiedon henkisissä piireissä nypitään vanhoista uskonnoista, filosofioista ja uskomuksista rusina sieltä, toinen täältä ja väitetään niitä sitten uuden ajan hengelliseksi tiedoksi.

        Ja ilmaiseksi et saa yhtään mitään. Esim. hyväntekeväisyystoiminta, jollaista tehdään uskonnoissa ja jopa ei-uskonnollisissa järjestöissä, on täysin vierasta toimintaa itseään kovasti henkisinä pitäville new age-ihmisille. Hedelmistään puu tunnetaan.


      • gybo-g-gero
        avaa silmäsi kirjoitti:

        mainitkaahan yksi ilmainen rajatiedon kirja, luento tai messu tm., jota rakkauden lähettiläänne on halunnut jakaa ihmisille silkasta rakkaudesta ihan ilman vastapalvelusta! Eli tekopyhyyttä on tuo new age porukoidenkin yleismaailmallinen rakkauden ja veljeyden sanoma, rahalla sitä sielunrauhaa sieltäkin piiristä saa, eikä millään muulla. Korruptio on läsnä jokaisessa ihmisen johtamassa "herätysliikkeessä" ja uskonnossa ja suuntauksessa, oli se sitten rajatietoa tai muuta tietoa, jota ihmisille Jumalan nimessä jaetaan!

        "Sinulla oli vastaus Jumalan kostosta kolmanteen ja neljänteen polveen, mikä sinällään on käsittämätöntä suoraan ymmärrettynä. Täydellinen Rakkaus kostaa lapsille isien pahat teot, suuremmoista" No, kukaan ei täällä puolustanutkaan asian suurenmoisuutta, vaan sitä, mitä Jumala Raamatussa ilmoittaa. Raamatun mukaan Jumalaa kurittaa ihmisiä, eikös se karman laki samoja kurituksen piirteitä noudata, eri sanoja vain käytetään. Sama asia.

        >>Korruptio on läsnä jokaisessa ihmisen johtamassa "herätysliikkeessä" ja uskonnossa ja suuntauksessa, oli se sitten rajatietoa tai muuta tietoa, jota ihmisille Jumalan nimessä jaetaan!>No, kukaan ei täällä puolustanutkaan asian suurenmoisuutta, vaan sitä, mitä Jumala Raamatussa ilmoittaa. Raamatun mukaan Jumalaa kurittaa ihmisiä, eikös se karman laki samoja kurituksen piirteitä noudata, eri sanoja vain käytetään. Sama asia. missä kukin on oikeassa ja missä ei, koskien asioita, joista ei mitään deduktiivista mittaria ole kuitenkaan olemassa.

        Karmanlaki on pelkästään syy&seuraus suhteinen laki, ei siis määritelmällisesti oikeudenmukainen tai ei-oikeudenmukainen ja ilman persoonallista jumalaa. Kun taas kristiuskoon, Islamiin ja 'mitä näitä onkaan' sisältyvät "jumalan" määrittämät lait ja sen mukaiset tuomiot ovat aikuisten oikeasti ihmikontekstiin sidottuja ja siksi epäoikeidenmukaisia syy&seuraus-suhteiltaan useasti aivan päättömiä lakeja ja sen mukaisia ( kuviteltuja/helvetti ja konkreettisia/noitavainot jne,,) tuomioita.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        >>Korruptio on läsnä jokaisessa ihmisen johtamassa "herätysliikkeessä" ja uskonnossa ja suuntauksessa, oli se sitten rajatietoa tai muuta tietoa, jota ihmisille Jumalan nimessä jaetaan!>No, kukaan ei täällä puolustanutkaan asian suurenmoisuutta, vaan sitä, mitä Jumala Raamatussa ilmoittaa. Raamatun mukaan Jumalaa kurittaa ihmisiä, eikös se karman laki samoja kurituksen piirteitä noudata, eri sanoja vain käytetään. Sama asia. missä kukin on oikeassa ja missä ei, koskien asioita, joista ei mitään deduktiivista mittaria ole kuitenkaan olemassa.

        Karmanlaki on pelkästään syy&seuraus suhteinen laki, ei siis määritelmällisesti oikeudenmukainen tai ei-oikeudenmukainen ja ilman persoonallista jumalaa. Kun taas kristiuskoon, Islamiin ja 'mitä näitä onkaan' sisältyvät "jumalan" määrittämät lait ja sen mukaiset tuomiot ovat aikuisten oikeasti ihmikontekstiin sidottuja ja siksi epäoikeidenmukaisia syy&seuraus-suhteiltaan useasti aivan päättömiä lakeja ja sen mukaisia ( kuviteltuja/helvetti ja konkreettisia/noitavainot jne,,) tuomioita.

        Tekstissä oli jotain oleellista essenssiä jotenka poimitaan muutama sananen tähän.

        Raamattu on käsittääkseni ihmisten uskonnollisia mietteitä täynnä, ei Jumalan.
        Eli jumalallisista korkeuksista lauottuja tuomioita--> missä kukin on oikeassa ja missä ei, koskien asioita, joista ei mitään deduktiivista mittaria ole kuitenkaan olemassa.

        Se olevainen jonka tunnen ei kykene puhumaan. Se on äärimmäisen hiljainen ja äärimmäisen hereillä oleva tietoisuus. Nimenomaan tietoisuus. Näin ollen ainakaan tämä "Jumala" ei puhu sanaakaan Raamatussa. Raamatussa on arvioni mukaan myönteisesti suuntautuneiden hurmospappien kirjoituksia sekä kielteiseen suuntaan suuntautuneiden vastaavia selostuksia. Varsinaista absoluuttista tai edes sitä lähelläkään olevaa Jumalan sanaa ei Raamatusta löydy. Jumala, tai oikeammin jumaltietoisuus, on äärimmäinen hiljaisuus ja äärimmäinen tarkkaavaisuus samassa tietoisuudessa. Ei sellainen puhu joka siihen tietoisuuteen täysin antautunut on.


      • avaa silmäsi kirjoitti:

        mainitkaahan yksi ilmainen rajatiedon kirja, luento tai messu tm., jota rakkauden lähettiläänne on halunnut jakaa ihmisille silkasta rakkaudesta ihan ilman vastapalvelusta! Eli tekopyhyyttä on tuo new age porukoidenkin yleismaailmallinen rakkauden ja veljeyden sanoma, rahalla sitä sielunrauhaa sieltäkin piiristä saa, eikä millään muulla. Korruptio on läsnä jokaisessa ihmisen johtamassa "herätysliikkeessä" ja uskonnossa ja suuntauksessa, oli se sitten rajatietoa tai muuta tietoa, jota ihmisille Jumalan nimessä jaetaan!

        "Sinulla oli vastaus Jumalan kostosta kolmanteen ja neljänteen polveen, mikä sinällään on käsittämätöntä suoraan ymmärrettynä. Täydellinen Rakkaus kostaa lapsille isien pahat teot, suuremmoista" No, kukaan ei täällä puolustanutkaan asian suurenmoisuutta, vaan sitä, mitä Jumala Raamatussa ilmoittaa. Raamatun mukaan Jumalaa kurittaa ihmisiä, eikös se karman laki samoja kurituksen piirteitä noudata, eri sanoja vain käytetään. Sama asia.

        siinä muodossa ja 'hengessä', jota siitä meille paasataan ei milläänmuotoa voi samaistaa karmaan.
        Jumala ei rankaise ketään, eiköhän tämä liene selviö. Toinen juttu on karmaallinen laki, joka käsittää kaikki asiat kaikilla tasoilla ja jonka tarkoitus on johdatella sielut muistamaan todellisen olemuksensa.
        Tässä on mielestäni yksi avainkohdista, että oppisimme tuntemaan todellisen Jumalan.


      • eri mieltä ja uskoa kirjoitti:

        Aivan. Karma merkitsee eri asiaa eri uskonnoissa.
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Karma

        Tämä oppi on tyypillinen esimerkki siitä, miten new age-/rajatiedon henkisissä piireissä nypitään vanhoista uskonnoista, filosofioista ja uskomuksista rusina sieltä, toinen täältä ja väitetään niitä sitten uuden ajan hengelliseksi tiedoksi.

        Ja ilmaiseksi et saa yhtään mitään. Esim. hyväntekeväisyystoiminta, jollaista tehdään uskonnoissa ja jopa ei-uskonnollisissa järjestöissä, on täysin vierasta toimintaa itseään kovasti henkisinä pitäville new age-ihmisille. Hedelmistään puu tunnetaan.

        ei maksa sentin senttiä.
        Eikä ole tarvetta olla passittamassa ihmisiä olemattomaan helvettiin.
        Jälleensyntymisen idean ymmärtäminen johtaa sellaiseen kriittisyyteen, joka aiheuttaa kysymyksiä, kaikkia tällainen ei miellytä.


      • perustuu
        Myötäeläjä kirjoitti:

        siinä muodossa ja 'hengessä', jota siitä meille paasataan ei milläänmuotoa voi samaistaa karmaan.
        Jumala ei rankaise ketään, eiköhän tämä liene selviö. Toinen juttu on karmaallinen laki, joka käsittää kaikki asiat kaikilla tasoilla ja jonka tarkoitus on johdatella sielut muistamaan todellisen olemuksensa.
        Tässä on mielestäni yksi avainkohdista, että oppisimme tuntemaan todellisen Jumalan.

        mihin tai keiden lausumiin? Koska aivan kuten raamattukin, myös rajatiedon jumaluusopit ym. opit ovat täydellisesti jonkun muun ihmisen tai ryhmän valmiiksi pureskeltuja ajatuskaavoja, sanomisia tai kirjoitelmia, eivätkä suinkaan nykyihmisten ja nykyaikana tehtyjä omia päätelmiä.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Tekstissä oli jotain oleellista essenssiä jotenka poimitaan muutama sananen tähän.

        Raamattu on käsittääkseni ihmisten uskonnollisia mietteitä täynnä, ei Jumalan.
        Eli jumalallisista korkeuksista lauottuja tuomioita--> missä kukin on oikeassa ja missä ei, koskien asioita, joista ei mitään deduktiivista mittaria ole kuitenkaan olemassa.

        Se olevainen jonka tunnen ei kykene puhumaan. Se on äärimmäisen hiljainen ja äärimmäisen hereillä oleva tietoisuus. Nimenomaan tietoisuus. Näin ollen ainakaan tämä "Jumala" ei puhu sanaakaan Raamatussa. Raamatussa on arvioni mukaan myönteisesti suuntautuneiden hurmospappien kirjoituksia sekä kielteiseen suuntaan suuntautuneiden vastaavia selostuksia. Varsinaista absoluuttista tai edes sitä lähelläkään olevaa Jumalan sanaa ei Raamatusta löydy. Jumala, tai oikeammin jumaltietoisuus, on äärimmäinen hiljaisuus ja äärimmäinen tarkkaavaisuus samassa tietoisuudessa. Ei sellainen puhu joka siihen tietoisuuteen täysin antautunut on.

        Miksi minun pitäisi kenellekään selittää enää yhtään mitään?
        Säälistäkö?
        Rakkaudestako kanssa-kärsijöitä kohtaan,,, vakuuttaakseni heidät onnesta joka minulla sisäisesti on,, ja jokaisella voisi olla?
        Lässytänkö kuluttaakseni aikaa mahdollisimman tehokkaalla ja kehittävällä tavalla, koska aika taitaa olla kohdallani jo melko "kortilla"?
        Olenko saanut voimani kirjoittaa,,,, agressiosta?
        Agressiosta, jossa heijastuu kaikki ne tuhlatut elämäni vuodet, mitä tulee henkilökohtaisiin uhrauksiin, "sielunsa myymiseen", jättämiini "ruumiisiin" j.n.e?
        Kokemusten kartuttamiseksi tehdyt uhraukset kantavat siis vihdoin "hyvää hedelmää", ne eivät meneetkään hukkaan?

        Tarvitseeko tässä enää todistella muiden kautta itselle enää yhtään mitään.
        Koska riittäisi vaikka en tietäisi mitään muuta "totuutta" kuin sen; "ettei se noin ainakaan voi olla".


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Miksi minun pitäisi kenellekään selittää enää yhtään mitään?
        Säälistäkö?
        Rakkaudestako kanssa-kärsijöitä kohtaan,,, vakuuttaakseni heidät onnesta joka minulla sisäisesti on,, ja jokaisella voisi olla?
        Lässytänkö kuluttaakseni aikaa mahdollisimman tehokkaalla ja kehittävällä tavalla, koska aika taitaa olla kohdallani jo melko "kortilla"?
        Olenko saanut voimani kirjoittaa,,,, agressiosta?
        Agressiosta, jossa heijastuu kaikki ne tuhlatut elämäni vuodet, mitä tulee henkilökohtaisiin uhrauksiin, "sielunsa myymiseen", jättämiini "ruumiisiin" j.n.e?
        Kokemusten kartuttamiseksi tehdyt uhraukset kantavat siis vihdoin "hyvää hedelmää", ne eivät meneetkään hukkaan?

        Tarvitseeko tässä enää todistella muiden kautta itselle enää yhtään mitään.
        Koska riittäisi vaikka en tietäisi mitään muuta "totuutta" kuin sen; "ettei se noin ainakaan voi olla".

        Ehkä motiivina on osittain se, että tahtoo toimia mahdollisimman rakentavasti?? Katsoo että onnistuuko rakentava lässytys kun aika hupenee?? Niitä vuosiahan on ollut, joissa oon tullut toimittua kuin pellossa eläen, verrattuna nykyiseen, kaikki on suhteellista. Totuus sinänsä faktuaalisena on vähämerkityksellinen siihen miten voi kohdella lähimmäisiään. Jos huomaa onnistuneensa jotenkin säällisesti lähimmäisenkohtelussa, oli totuus mikä tahansa jota kulloinkin edustaa, niin se antaa onnistumisen elämystä. Kullakin oma totuus, se miten rakentavasti ja taitavasti sitä kulloistakin omaa totuutta käyttää on lienee olennaista.

        Jos on kohtalaiset kortit ja käyttää niitä ok, niin se lienee osatavoitteen saavutus?


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Ehkä motiivina on osittain se, että tahtoo toimia mahdollisimman rakentavasti?? Katsoo että onnistuuko rakentava lässytys kun aika hupenee?? Niitä vuosiahan on ollut, joissa oon tullut toimittua kuin pellossa eläen, verrattuna nykyiseen, kaikki on suhteellista. Totuus sinänsä faktuaalisena on vähämerkityksellinen siihen miten voi kohdella lähimmäisiään. Jos huomaa onnistuneensa jotenkin säällisesti lähimmäisenkohtelussa, oli totuus mikä tahansa jota kulloinkin edustaa, niin se antaa onnistumisen elämystä. Kullakin oma totuus, se miten rakentavasti ja taitavasti sitä kulloistakin omaa totuutta käyttää on lienee olennaista.

        Jos on kohtalaiset kortit ja käyttää niitä ok, niin se lienee osatavoitteen saavutus?

        Kirjoitat asiaa.
        Kontrasin kirjoituksessani ajatustasi hiljaisuudesta, joka kuitenkin "työntyy" ja siten viestii tässä maailmankaikkeuden kudelmassa,,, tietäen voimansa siitä kumpuavan?
        "Luoliinsa" vetäytyvät tietäjät vaikuttavatkin hieman itsekkäiltä, vaikka heitä kyllä ymmärtää. Meillä jokaisella on nyky-aikana se "omaluola" jonne tarveharkinnan kautta vetäydytään.
        Lähimmäisen-rakkaus ja sen toteuttaminen on täyttymys.

        Totuus ei pala edelleenkään tulessa, vaikka fundaali voisi liberaalimmalle näin väittää. ;)


      • gybo-g-gero
        perustuu kirjoitti:

        mihin tai keiden lausumiin? Koska aivan kuten raamattukin, myös rajatiedon jumaluusopit ym. opit ovat täydellisesti jonkun muun ihmisen tai ryhmän valmiiksi pureskeltuja ajatuskaavoja, sanomisia tai kirjoitelmia, eivätkä suinkaan nykyihmisten ja nykyaikana tehtyjä omia päätelmiä.

        Reali-elämään karman-laki perustuu.


      • sekasoppaa
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Reali-elämään karman-laki perustuu.

        Reaalielämä? Rajatiedon parissa liikkuva karman laki on nykyaikainen, länsimainen väännös hindujen ym. idän uskontojen opettamasta karmanopista. Rusinat pullasta on siis jälleen kerätty talteen eli oppi on kasattu monesta eri karmanuskosta.

        Kun nykyihmiseen ei enää oikein uppoa se ajatus, että vaikka nyt Wall Streetillä työskennellyt menestynyt pörssihai saattaakin joutua syntymään seuraavaan elämään leppäkerttuna, niin tämä osa opista on vaivihkaa tiputettu pois länsimaisesta karmanopista, jotta asia ei olisi aivan yhtä hupaisa tai vaikea niellä. Vai tunnetko itse jonkun rajatietoa harrastavan ystäväsi, joka muistaa eläneensä pyhänä lehmänä? (Hindulaisuuden mukaanhan ihminen, joka elää elämänsä hyvin, pääsee jälleensyntymässä parempaan elämään: ylempään kastiin tai jopa pyhäksi lehmäksi!) Saanko siis kysyä, MIKÄ näistä kaikista karman opeista on se oikea ja millä ihmeen perusteella?


      • gybo-g-gero
        sekasoppaa kirjoitti:

        Reaalielämä? Rajatiedon parissa liikkuva karman laki on nykyaikainen, länsimainen väännös hindujen ym. idän uskontojen opettamasta karmanopista. Rusinat pullasta on siis jälleen kerätty talteen eli oppi on kasattu monesta eri karmanuskosta.

        Kun nykyihmiseen ei enää oikein uppoa se ajatus, että vaikka nyt Wall Streetillä työskennellyt menestynyt pörssihai saattaakin joutua syntymään seuraavaan elämään leppäkerttuna, niin tämä osa opista on vaivihkaa tiputettu pois länsimaisesta karmanopista, jotta asia ei olisi aivan yhtä hupaisa tai vaikea niellä. Vai tunnetko itse jonkun rajatietoa harrastavan ystäväsi, joka muistaa eläneensä pyhänä lehmänä? (Hindulaisuuden mukaanhan ihminen, joka elää elämänsä hyvin, pääsee jälleensyntymässä parempaan elämään: ylempään kastiin tai jopa pyhäksi lehmäksi!) Saanko siis kysyä, MIKÄ näistä kaikista karman opeista on se oikea ja millä ihmeen perusteella?

        Minkä tuon esiin.


      • gybo-g-gero kirjoitti:

        Kirjoitat asiaa.
        Kontrasin kirjoituksessani ajatustasi hiljaisuudesta, joka kuitenkin "työntyy" ja siten viestii tässä maailmankaikkeuden kudelmassa,,, tietäen voimansa siitä kumpuavan?
        "Luoliinsa" vetäytyvät tietäjät vaikuttavatkin hieman itsekkäiltä, vaikka heitä kyllä ymmärtää. Meillä jokaisella on nyky-aikana se "omaluola" jonne tarveharkinnan kautta vetäydytään.
        Lähimmäisen-rakkaus ja sen toteuttaminen on täyttymys.

        Totuus ei pala edelleenkään tulessa, vaikka fundaali voisi liberaalimmalle näin väittää. ;)

        jos ihminen pystyy voittamaan itsensä ja kohtelemaan lähimmäisiään, kuten toivoisi itseäänkin kohdeltavan, ollaan aika lähellä 'täyttymystä'.
        Eli ei ole enää mitään muistamisen tarvetta, lähimmäisen kohtelu eri tilanteissa ja positiivinen ajattelu edellyttää todella korkeaa tietoisuutta
        Tämän pitäisi todella riittää, kaikki muu tulee ohessa, sillä jumalatietoisuus on sisäinen ominaisuus ja on näitten asioitten myötä tavallaan 'aktivoitu'.


      • gybo-g-gero
        Myötäeläjä kirjoitti:

        jos ihminen pystyy voittamaan itsensä ja kohtelemaan lähimmäisiään, kuten toivoisi itseäänkin kohdeltavan, ollaan aika lähellä 'täyttymystä'.
        Eli ei ole enää mitään muistamisen tarvetta, lähimmäisen kohtelu eri tilanteissa ja positiivinen ajattelu edellyttää todella korkeaa tietoisuutta
        Tämän pitäisi todella riittää, kaikki muu tulee ohessa, sillä jumalatietoisuus on sisäinen ominaisuus ja on näitten asioitten myötä tavallaan 'aktivoitu'.

        Pitää paikkanssa,,korkeaa ja aktiivista tietoisuutta.
        Heti kun tietoisuus-taso(siis kyseinen) laskee, laskee mahdollisuus määrittää ympäristö heti astetta alemmas, eli itsekkääksi ja vahinkoja alkaa sattumaan välittömästi,,,jos siis ollaan "tarkkoja kuin porkkana".


      • perustuu kirjoitti:

        mihin tai keiden lausumiin? Koska aivan kuten raamattukin, myös rajatiedon jumaluusopit ym. opit ovat täydellisesti jonkun muun ihmisen tai ryhmän valmiiksi pureskeltuja ajatuskaavoja, sanomisia tai kirjoitelmia, eivätkä suinkaan nykyihmisten ja nykyaikana tehtyjä omia päätelmiä.

        on todella vanha, ainakin kristinuskon alkuaikoihin sijoittunut. Kirkkoisä Origenes 185-250 j.aa oli tunnetuimpia uskovia, kunnes se kirkolliskokouksessa v. 553 poistettiin.(
        Pakanakeisari Justiniaus oli tässä episodissa pääosissa tuomitemassa ja poistamassa Raamatusta Origeneen julistamaa oppia.
        Mikähän olisi tilanne, ellei yksi pakana olisi silloin aktiivisesti vaikuttanut?


      • sekasoppaa kirjoitti:

        Reaalielämä? Rajatiedon parissa liikkuva karman laki on nykyaikainen, länsimainen väännös hindujen ym. idän uskontojen opettamasta karmanopista. Rusinat pullasta on siis jälleen kerätty talteen eli oppi on kasattu monesta eri karmanuskosta.

        Kun nykyihmiseen ei enää oikein uppoa se ajatus, että vaikka nyt Wall Streetillä työskennellyt menestynyt pörssihai saattaakin joutua syntymään seuraavaan elämään leppäkerttuna, niin tämä osa opista on vaivihkaa tiputettu pois länsimaisesta karmanopista, jotta asia ei olisi aivan yhtä hupaisa tai vaikea niellä. Vai tunnetko itse jonkun rajatietoa harrastavan ystäväsi, joka muistaa eläneensä pyhänä lehmänä? (Hindulaisuuden mukaanhan ihminen, joka elää elämänsä hyvin, pääsee jälleensyntymässä parempaan elämään: ylempään kastiin tai jopa pyhäksi lehmäksi!) Saanko siis kysyä, MIKÄ näistä kaikista karman opeista on se oikea ja millä ihmeen perusteella?

        huolimatta voi käyttää maalaisjärkeä, onhan meillä sellainen käytössä.
        Sielunvaellusoppi poikkeaa jälleensyntymästä mm siinä, että ihmis'sielu voi todellakin taantua jopa alemman luokan eläimeksi.
        Jälleensyntymässä ei olisi mieltä, ellei suunta olisi ylöspäin ja siinähän on tekemistä ihmis'sieluilla.
        Oleellisin asia oivallukseen on kääntyä ja hiljentyä syvälle itseensä, sieltä pulppuavat totuudet ovat aitoja, muita merkillisyyksiä ei tarvita.


      • gybo-g-gero
        Myötäeläjä kirjoitti:

        on todella vanha, ainakin kristinuskon alkuaikoihin sijoittunut. Kirkkoisä Origenes 185-250 j.aa oli tunnetuimpia uskovia, kunnes se kirkolliskokouksessa v. 553 poistettiin.(
        Pakanakeisari Justiniaus oli tässä episodissa pääosissa tuomitemassa ja poistamassa Raamatusta Origeneen julistamaa oppia.
        Mikähän olisi tilanne, ellei yksi pakana olisi silloin aktiivisesti vaikuttanut?

        Origeneen Platonisvaikuitteinen oppi ei kolahda itsellä, sillä siinä karma yksilöidään ja moralisoidaan ja kohdistetaan kuin se olisi ihmistä varten tehty, vaikka kyse on luonnonlaista. luonnonlaista joka silloin tällöin toki voi näyttää olevan toteuttamassa oikeudenmukaisuutta tai joidenkin mielestä epä-oikeudenmukaisuutta. Siitä ei mielestäni karmassa ole kyse.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Kirjoitat asiaa.
        Kontrasin kirjoituksessani ajatustasi hiljaisuudesta, joka kuitenkin "työntyy" ja siten viestii tässä maailmankaikkeuden kudelmassa,,, tietäen voimansa siitä kumpuavan?
        "Luoliinsa" vetäytyvät tietäjät vaikuttavatkin hieman itsekkäiltä, vaikka heitä kyllä ymmärtää. Meillä jokaisella on nyky-aikana se "omaluola" jonne tarveharkinnan kautta vetäydytään.
        Lähimmäisen-rakkaus ja sen toteuttaminen on täyttymys.

        Totuus ei pala edelleenkään tulessa, vaikka fundaali voisi liberaalimmalle näin väittää. ;)

        ***Kirjoitat asiaa.
        Kontrasin kirjoituksessani ajatustasi hiljaisuudesta, joka kuitenkin "työntyy" ja siten viestii tässä maailmankaikkeuden kudelmassa,,, tietäen voimansa siitä kumpuavan?***

        Täydensin viestissäni ajatustasi hiljaisuuden kontraamisesta vähän lisää. Ajatteleminen on luomista, ja ajattelen että maailmankaikkeus syntyi ajattelemalla. Hiljaisuudesta "työntyy", niin. Konkreettinen ajatus toi "syntiinlankeemuksen", joka oli välttämätöntä. Siinä mielessä eräät gnostikot ovat oikeassa, että "paha luojajumala loi" maailman, ajatuksen kautta, ja absoluuttijumala on "hyvä" kun ei ole sekaantunut luomispuuhaan ajatuksen kautta. Erittelevä ajatus loi dualismin, plus ja miinusnavat, jotka vastakkaisina sähkövarauksina pyörittävät maailmaa.

        Tässä ajattelen "pahaa" ja "hyvää" ylevinä periaatteina. Ne ovat universumin "pahat" luojat (loivat karkeaa materiaa, jossa on plus- ja miinusnavat) ja sen taustalla oleva kaikensisäänsäsulkeva ylläpitäjä, joka on "hyvä" absoluutti. Tällainen dualismi ei kuitenkaan ole koko totuus, mutta tällaisen näkökulman kautta voi täydentää näkemystä.

        ***"Luoliinsa" vetäytyvät tietäjät vaikuttavatkin hieman itsekkäiltä, vaikka heitä kyllä ymmärtää. Meillä jokaisella on nyky-aikana se "omaluola" jonne tarveharkinnan kautta vetäydytään.
        Lähimmäisen-rakkaus ja sen toteuttaminen on täyttymys.**

        "Luolassa" ollaan kokoamassa näkemystä ja täydentämässä ymmärrystä. Kuitenkin koska lähimmäisenrakkaus ja hiljaisuus luolassa kulkevat käsikädessä (ne eivät voi olla kulkematta näin aidossa samdhissa), syntyy ennenpitkää virtausta luolan hiljaisuudesta "ulkoiseen" maailmaan. Spontaanisti. Kaikki mystikot palaavat ennenpitkää, ja siihen viittaavat Jeesuksen paluulupaus Raamatussa ja Väinämöisen vastaava Kalevalassa. Käytännössä he eivät ole minnekään menneet vaan ovat läsnä koko ajan, siksi "paluu" on selviö. Kansalle on pitänyt selvittää menemisen ja paluun kautta, koska kansa ei ole ymmärtänyt että voi olla läsnä menemättä ja tulematta. Läsnäoleminen on selviö kun astuu menemisen ja tulemisen valtakunnasta olemisen valtakuntaan.

        ***Totuus ei pala edelleenkään tulessa, vaikka fundaali voisi liberaalimmalle näin väittää. ;) ***

        No ensinnäkään siksi kun sitä ei voi ajatella eikä siitä voi mitään kirjoittaa. Meillä ei ole sanoja kuvaamaan mitään joka olisi edes lähellä totuutta. Näin siihen ei tuli pysty. Se on kaikkialla palava tuli itse. Zarathustralaiset ovat oikeassa siinä että totuus voidaan ajatella kaikenpolttavana tulena, viitteellisesti. Tulemalla tuleksi tulee tuntemaan totuuden.


      • kokija kirjoitti:

        Tekstissä oli jotain oleellista essenssiä jotenka poimitaan muutama sananen tähän.

        Raamattu on käsittääkseni ihmisten uskonnollisia mietteitä täynnä, ei Jumalan.
        Eli jumalallisista korkeuksista lauottuja tuomioita--> missä kukin on oikeassa ja missä ei, koskien asioita, joista ei mitään deduktiivista mittaria ole kuitenkaan olemassa.

        Se olevainen jonka tunnen ei kykene puhumaan. Se on äärimmäisen hiljainen ja äärimmäisen hereillä oleva tietoisuus. Nimenomaan tietoisuus. Näin ollen ainakaan tämä "Jumala" ei puhu sanaakaan Raamatussa. Raamatussa on arvioni mukaan myönteisesti suuntautuneiden hurmospappien kirjoituksia sekä kielteiseen suuntaan suuntautuneiden vastaavia selostuksia. Varsinaista absoluuttista tai edes sitä lähelläkään olevaa Jumalan sanaa ei Raamatusta löydy. Jumala, tai oikeammin jumaltietoisuus, on äärimmäinen hiljaisuus ja äärimmäinen tarkkaavaisuus samassa tietoisuudessa. Ei sellainen puhu joka siihen tietoisuuteen täysin antautunut on.

        ei voida selittää sanoin, olet oivaltanut asian mielestäni täydellisesti.

        Jos yrittää puhua jumaluuden olemuksesta, voi olla aivan varma siitä, että syntyy väärintulkintoja'käsityksiä ym.
        Jumala on useimmille 'vaatimuksia asettava ja tuomitseva', rakastava ainoastaan ns. valituille mikä on suorastaan järkyttävää nykypäivän'mittapuulla.
        Jumala 'ON' kaikkialla ja kaikessa.


      • gybo-g-gero kirjoitti:

        Origeneen Platonisvaikuitteinen oppi ei kolahda itsellä, sillä siinä karma yksilöidään ja moralisoidaan ja kohdistetaan kuin se olisi ihmistä varten tehty, vaikka kyse on luonnonlaista. luonnonlaista joka silloin tällöin toki voi näyttää olevan toteuttamassa oikeudenmukaisuutta tai joidenkin mielestä epä-oikeudenmukaisuutta. Siitä ei mielestäni karmassa ole kyse.

        selittäminen sanoin on hyvin vaikeaa, koska se on kovin monitahoisten asioitten summa.
        Mehän, jotka elämme fyysisessä tietoisuudessa, olemme kiinni näissä kuvioissa ja kaikki siihen liittyvät 'totuudet' ovat lähinnä hämmentäviä seikkoja.


      • kokija
        Myötäeläjä kirjoitti:

        ei voida selittää sanoin, olet oivaltanut asian mielestäni täydellisesti.

        Jos yrittää puhua jumaluuden olemuksesta, voi olla aivan varma siitä, että syntyy väärintulkintoja'käsityksiä ym.
        Jumala on useimmille 'vaatimuksia asettava ja tuomitseva', rakastava ainoastaan ns. valituille mikä on suorastaan järkyttävää nykypäivän'mittapuulla.
        Jumala 'ON' kaikkialla ja kaikessa.

        Tuomas Akvinolainen lopetti puhumisen kun myöhemmillä vuosillaan tajusi enemmän kuin oli kirjoittanut. Hän kenties tajusi juuri tämän mistä olemme puhuneet. Mikään sana ei riitä eikä tule riittämään senjokaonkaikessa kuvaamiseen. Sitä voi koettaa selvittää mm. tietoisten ristiriitojen kautta, jotka eivät oikeasti ole ristiriitoja mutta analyyttiselle tavanomaisen loogiselle mielelle niitä ovat. Ne voivat onnellisimmillaan johtaa tulokseen mutta monissa tapauksessa tosissaan yritettyinä vievät lasarettiin (vrt. koanit). Sen vuoksi esim. buddhalaisten Timanttisutra on mielestäni lähinnä mieltään kovasti harjoittaneille ja erittäin tasapainoisille tarkoitettua jatkokurssien materiaalia.


        Tuomas koki ymmärryksen heräämisen messussa 6. joulukuuta vuonna 1273. Ymmärryksen seurauksena hän päätti suurteoksensa Summa theologiaen kirjoittamisen. Tuomas: " En voi jatkaa ... kaikki mitä olen kirjoittanut vaikuttaa minusta kuin oljilta verrattuna siihen mitä olen nähnyt ja mitä minulle on paljastettu ".
        - kenties Tuomaksen elämäntyön eräs tarkoitus olikin osoittaa, että sanat jäävät varjoiksi, pyöritteli niitä miten päin tahansa.


      • kokija kirjoitti:

        Tuomas Akvinolainen lopetti puhumisen kun myöhemmillä vuosillaan tajusi enemmän kuin oli kirjoittanut. Hän kenties tajusi juuri tämän mistä olemme puhuneet. Mikään sana ei riitä eikä tule riittämään senjokaonkaikessa kuvaamiseen. Sitä voi koettaa selvittää mm. tietoisten ristiriitojen kautta, jotka eivät oikeasti ole ristiriitoja mutta analyyttiselle tavanomaisen loogiselle mielelle niitä ovat. Ne voivat onnellisimmillaan johtaa tulokseen mutta monissa tapauksessa tosissaan yritettyinä vievät lasarettiin (vrt. koanit). Sen vuoksi esim. buddhalaisten Timanttisutra on mielestäni lähinnä mieltään kovasti harjoittaneille ja erittäin tasapainoisille tarkoitettua jatkokurssien materiaalia.


        Tuomas koki ymmärryksen heräämisen messussa 6. joulukuuta vuonna 1273. Ymmärryksen seurauksena hän päätti suurteoksensa Summa theologiaen kirjoittamisen. Tuomas: " En voi jatkaa ... kaikki mitä olen kirjoittanut vaikuttaa minusta kuin oljilta verrattuna siihen mitä olen nähnyt ja mitä minulle on paljastettu ".
        - kenties Tuomaksen elämäntyön eräs tarkoitus olikin osoittaa, että sanat jäävät varjoiksi, pyöritteli niitä miten päin tahansa.

        yksinkertaista kertoa Jumalasta....MINÄ OLEN.
        Jumalan olemassaoloa ei voi mitenkään muilla sanoilla todentaa.

        Menemällä itseemme ja hiljentymällä kaikista maallisista, voimme oivaltaa asioita mitä ei sana tai lause voi korvata.


      • gybo-g-gero
        Myötäeläjä kirjoitti:

        yksinkertaista kertoa Jumalasta....MINÄ OLEN.
        Jumalan olemassaoloa ei voi mitenkään muilla sanoilla todentaa.

        Menemällä itseemme ja hiljentymällä kaikista maallisista, voimme oivaltaa asioita mitä ei sana tai lause voi korvata.

        Minä olen-jumaluutta, eli privaattia-tietoisuus-tilaa on mielestäni hieman arveluttavaa lähteä mieltämään Jumalaksi. Perustelen hieman.
        Tietoinen voi tietää. Tietoinen on kuin muinaisen lankeemus-myytin varoituksessa se 'osanen' joka; "tulette t i e t ä m ä ä n", koska tulette tietoisiksi,,"pahasta ja hyvästä".
        Palkka tietämisestä tulee kovan; työn, tuskan, orjuuden, erillisyyden, uhrautumisen, yksinäisyyden, kuoleman lävitse, koska tiedostamme ja sen paikka on juuri nyt?

        Jumalaa tai miksi Käsittämätöntä/Nimetöntä/Kokonaisuutta voisi kutsua, ei voi tavoittaa juuri sen vuoksi ja täällä, että olemme liikaa minä-olen-ihan-itte-"jumaluuksia". Erillisyydessä "osaset" eivät kanna kaikkea mukanaan, vasta Yksi, eli yhdessä ole-m m e enemmän, mutta epäilen ettemme sittenkään vielä Kaikki.
        Eli Yhteen(tämän tietoisen osien kokonaisuuden summa) emansinoituminen ei merkitse samaa kuin Kaikkeen("Jumala") anihiloituminen.
        Voisi heittää ajatuksen siitä, että "Jumalaan" laventuminen on ihmisen ja tälläisen tiedostamisen näkö-kulmasta kuin; "Ei mitään" vähän kuin tajuamatonta; "olemattomaksi aineeksi häviämistä"?


      • kokija
        Myötäeläjä kirjoitti:

        yksinkertaista kertoa Jumalasta....MINÄ OLEN.
        Jumalan olemassaoloa ei voi mitenkään muilla sanoilla todentaa.

        Menemällä itseemme ja hiljentymällä kaikista maallisista, voimme oivaltaa asioita mitä ei sana tai lause voi korvata.

        Yksinkertaista kertoa, mutta tässä vain viitteellisesti, koska käytämme sanoja.

        Lähes ikuinen dialogi persoonattomuus- ja persoonallisuusfilosofien välillä on edelleen käynnissä (vrt. geronimo-inkkarin puheenvuoro). Joidenkin mielestä sejokaon, on persoona, eräiden toisten mielestä persoonaton. Eräiden mielestä tietoinen, toisten mielestä tiedoton.

        Pulma minä olemisesta on ratkennut täällä päin kokemuksella, että minä olen sisimmältäni universaali tietoinen persoona. Persoonaton persoona. Universaalilla persoonalla ei ole keskusta mistä sen voisi erityisesti löytää.

        Kehitys on pistemäisestä kasauman kaltaisesta persoonamöykystä kohti tietoisuuskeskeistä "kasaantumatonta" persoonaa, joka kuitenkin kykenee mainiosti edelleen keskittymään. Minä-käsitteen sisältö tulee muuntumaan kehityksen edetessä. Tämän vuoksi, vaikka persoona laventuu universaaliksi, niin edelleen "minä olen" pysyy voimassa.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Yksinkertaista kertoa, mutta tässä vain viitteellisesti, koska käytämme sanoja.

        Lähes ikuinen dialogi persoonattomuus- ja persoonallisuusfilosofien välillä on edelleen käynnissä (vrt. geronimo-inkkarin puheenvuoro). Joidenkin mielestä sejokaon, on persoona, eräiden toisten mielestä persoonaton. Eräiden mielestä tietoinen, toisten mielestä tiedoton.

        Pulma minä olemisesta on ratkennut täällä päin kokemuksella, että minä olen sisimmältäni universaali tietoinen persoona. Persoonaton persoona. Universaalilla persoonalla ei ole keskusta mistä sen voisi erityisesti löytää.

        Kehitys on pistemäisestä kasauman kaltaisesta persoonamöykystä kohti tietoisuuskeskeistä "kasaantumatonta" persoonaa, joka kuitenkin kykenee mainiosti edelleen keskittymään. Minä-käsitteen sisältö tulee muuntumaan kehityksen edetessä. Tämän vuoksi, vaikka persoona laventuu universaaliksi, niin edelleen "minä olen" pysyy voimassa.

        "Minä-Olen" pysyy voimassa?
        Eikö tilanne pysy tällöin samana, vaikka tietoisuus laajenee käsittämään kaiken mahdollisen "Minä:olen" sisällöistä?
        Miten sen "Ei Olen" kanssa?


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        "Minä-Olen" pysyy voimassa?
        Eikö tilanne pysy tällöin samana, vaikka tietoisuus laajenee käsittämään kaiken mahdollisen "Minä:olen" sisällöistä?
        Miten sen "Ei Olen" kanssa?

        "Minä-Olen" pysyy voimassa?
        Eikö tilanne pysy tällöin samana, vaikka tietoisuus laajenee käsittämään kaiken mahdollisen "Minä:olen" sisällöistä?

        Näinhän se on. Se voi vain pysyä voimassa, se on ainoa mahdollisuus. Minä olen -käsitteen merkitys voi hienosäätyä. Tässä näkisin persoonallisuuden ja persoonattomuuden kannattajien mahdollisuuden tehdä kompromissi. Se on näkökulmastani muuta kuin teoreettinen kompro, kun havaitsin itseni meditaatiossa tuollaiseksi.

        Tietoisuus kaipaa uudelleenmäärittelyä. Määrittelen tietoisuuden sellaiseksi, ettei se tarvitse sisältöä, ja silti se on tietoinen ja olemassa. Ollakseen tietoinen ei tarvitse olla tietoinen jostakin. Tietoisuuden määrittelystä käydään mysö dialogia "piireissä".

        Miten sen "Ei Olen" kanssa?

        Näkökulmastani on vain on. "Ei ole" on mielestäni tekninen määrittely, joka toimii illuusion tasolla. Illuusiossa voidaan kuvitella, että jotain "ei olisi". Todellisuudessa on vain olemassaolo ja oleminen.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        "Minä-Olen" pysyy voimassa?
        Eikö tilanne pysy tällöin samana, vaikka tietoisuus laajenee käsittämään kaiken mahdollisen "Minä:olen" sisällöistä?

        Näinhän se on. Se voi vain pysyä voimassa, se on ainoa mahdollisuus. Minä olen -käsitteen merkitys voi hienosäätyä. Tässä näkisin persoonallisuuden ja persoonattomuuden kannattajien mahdollisuuden tehdä kompromissi. Se on näkökulmastani muuta kuin teoreettinen kompro, kun havaitsin itseni meditaatiossa tuollaiseksi.

        Tietoisuus kaipaa uudelleenmäärittelyä. Määrittelen tietoisuuden sellaiseksi, ettei se tarvitse sisältöä, ja silti se on tietoinen ja olemassa. Ollakseen tietoinen ei tarvitse olla tietoinen jostakin. Tietoisuuden määrittelystä käydään mysö dialogia "piireissä".

        Miten sen "Ei Olen" kanssa?

        Näkökulmastani on vain on. "Ei ole" on mielestäni tekninen määrittely, joka toimii illuusion tasolla. Illuusiossa voidaan kuvitella, että jotain "ei olisi". Todellisuudessa on vain olemassaolo ja oleminen.

        Ollaanko kehässä?
        "Jotain" on "Ei-mikään" kautta, tuntee itsensä peilistä, tietää itsensä reagtiosta, aavistaa tulevan kokemastaan? Olenko itseni kaltainen ollut aina, vai olenko heijastuksena ainoastaan tuntuma?

        Mistä johtuu ettei tunnista kuvaansa, ei tunnista kiehuntaansa ihmisenä, nousee halu ja hymy huvittua omassa vaikuttavalle typeryydelleen sisäisesti omalleen hymyilee kuin jollekin toiselle. Skitsoiluako (ei muita oireita! ;) )?


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Ollaanko kehässä?
        "Jotain" on "Ei-mikään" kautta, tuntee itsensä peilistä, tietää itsensä reagtiosta, aavistaa tulevan kokemastaan? Olenko itseni kaltainen ollut aina, vai olenko heijastuksena ainoastaan tuntuma?

        Mistä johtuu ettei tunnista kuvaansa, ei tunnista kiehuntaansa ihmisenä, nousee halu ja hymy huvittua omassa vaikuttavalle typeryydelleen sisäisesti omalleen hymyilee kuin jollekin toiselle. Skitsoiluako (ei muita oireita! ;) )?

        Millaista olisi, jos menisi äärimmilleen siihen kertomukseen mitä tuntee "perustoillaan"? Olen ajatellut että puhuisin vain on, on ja on, on. ;D
        Tämä olemassaolo, tiedän hieman vierastamme tuota massallisuuskäsitystä tuossa ole"massa"olossa, on minusta vain olemassaoloa ilman massaa ja ilman vastakohtaa jostain "ei-olevasta". Kaikki sisältyy olemassaoloon, sen voi ajatella niinkin että energiaa voi vain muuntaa. Energia säilyy aina, latenttina tai aktiivisena. Kaikki on olemassa koska energia on häviämätöntä ja kaikki on siinä. "Ulkopuolella" universumin on absurdi käsitys, siis ulkopuolella olemassaolon.

        Evoluutiomme on kytketty armottomasti universumin evoluutioon. Kehitymme yhdessä ja olemme tavallaan sama olento. Suurin olento jota ihminen kykenee kuitenkin edes hämärästi kokemuksellisesti aavistamaan on luultavasti aurinkokuntamme. 99,99% tiedoistamme jää aurinkokuntamme sisäpuolelle, joten sikäli kokemuksemme on sikäli parhaimmillaankin vain hyvin typistettyä.

        Itselleen huvittuminen on arkipäivää kyllä :D Huumori ja naurunremakka pitää terveyttä yllä. Katsomme itseämme ulkopuolelta? Kyllä se niin taitaa olla, että huvittuminen on arkipäivää kun näkee itsensä muissa kanssakulkijoissa.

        Arvelen että ns. kiehunta jäi tietoisuudenrajan alapuolelle jossain vaiheessa. Aluksi sitä havainnoi ulkopuolisena, myöhemmin ei edes ulkopuolisena. Arvelen että myllertävät tunteet ja koko fyysinen keho jäävät aikanaan tietoisuudenrajan alapuolelle, jolloin on vaikeampaa syntyä ihmiseksi. Arvelen näiden jumalien tai mitä lie olevan kenties hyvinkin vaikeaa syntyä ihmiseksi, koska heidän tietoisuuden rajansa on ehkä kovinkin korkealla, ylempänä kuin ajatuksetkin. Tämä perustuu siihen, kun olen huomannut muutoksi itsessäni ja sovellan niitä ympäristöön. No, tämä on vain alustavaa teoretisointia perustuen siihen kysymykseen, että miksi suru ei enää mitenkään kosketa, niin että se oikeasti mitenkään tuntuisi?? Olisi se ehkä liian rankkaa näillä jutuilla kyetä siihen kovin sentimentaalisesti. Tietoisuudenrajateoriaa tähän tuon vuoksi kehitellyt.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Millaista olisi, jos menisi äärimmilleen siihen kertomukseen mitä tuntee "perustoillaan"? Olen ajatellut että puhuisin vain on, on ja on, on. ;D
        Tämä olemassaolo, tiedän hieman vierastamme tuota massallisuuskäsitystä tuossa ole"massa"olossa, on minusta vain olemassaoloa ilman massaa ja ilman vastakohtaa jostain "ei-olevasta". Kaikki sisältyy olemassaoloon, sen voi ajatella niinkin että energiaa voi vain muuntaa. Energia säilyy aina, latenttina tai aktiivisena. Kaikki on olemassa koska energia on häviämätöntä ja kaikki on siinä. "Ulkopuolella" universumin on absurdi käsitys, siis ulkopuolella olemassaolon.

        Evoluutiomme on kytketty armottomasti universumin evoluutioon. Kehitymme yhdessä ja olemme tavallaan sama olento. Suurin olento jota ihminen kykenee kuitenkin edes hämärästi kokemuksellisesti aavistamaan on luultavasti aurinkokuntamme. 99,99% tiedoistamme jää aurinkokuntamme sisäpuolelle, joten sikäli kokemuksemme on sikäli parhaimmillaankin vain hyvin typistettyä.

        Itselleen huvittuminen on arkipäivää kyllä :D Huumori ja naurunremakka pitää terveyttä yllä. Katsomme itseämme ulkopuolelta? Kyllä se niin taitaa olla, että huvittuminen on arkipäivää kun näkee itsensä muissa kanssakulkijoissa.

        Arvelen että ns. kiehunta jäi tietoisuudenrajan alapuolelle jossain vaiheessa. Aluksi sitä havainnoi ulkopuolisena, myöhemmin ei edes ulkopuolisena. Arvelen että myllertävät tunteet ja koko fyysinen keho jäävät aikanaan tietoisuudenrajan alapuolelle, jolloin on vaikeampaa syntyä ihmiseksi. Arvelen näiden jumalien tai mitä lie olevan kenties hyvinkin vaikeaa syntyä ihmiseksi, koska heidän tietoisuuden rajansa on ehkä kovinkin korkealla, ylempänä kuin ajatuksetkin. Tämä perustuu siihen, kun olen huomannut muutoksi itsessäni ja sovellan niitä ympäristöön. No, tämä on vain alustavaa teoretisointia perustuen siihen kysymykseen, että miksi suru ei enää mitenkään kosketa, niin että se oikeasti mitenkään tuntuisi?? Olisi se ehkä liian rankkaa näillä jutuilla kyetä siihen kovin sentimentaalisesti. Tietoisuudenrajateoriaa tähän tuon vuoksi kehitellyt.

        Kehittymisemme on siis oikeastaan paradoksi, eli ?
        Paradoksi kuten--> maximi-subjekti=maximi-objekti?


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Kehittymisemme on siis oikeastaan paradoksi, eli ?
        Paradoksi kuten--> maximi-subjekti=maximi-objekti?

        Tuossa ideassa piilee minusta suunnaton hauskuus. Paradoksit ovat humoristisia. Ehkä kokonaisolemassaolo täydentää itseään kun me kehitymme?? Kaikki muodonmuutokset tapahtuvat nyt, mutta ihminen ajattelee niitä eri ajan hetkinä. Miksi? Jotta kehitystä ylipäänsä tapahtuisi. Eli voisi vapautua tunteiden vuoksi-luode -luonteesta siihen nyt-hetkeen, joka on vuoksi-luode-efektin sisällä mutta samalla sen tavoittamattomissa.

        " On hiljainen nyt-hetki joka kulkee aivan muutoksen aallonharjalla, muutoksen luode- ja vuoksiaallon siihen koskematta " Tämä lause tuli nyt mieleen ja miettisin tätä. Tässä on tiivistettynä se mitä ajan takaa. Aina kun muutoksen aalloilta joku "valonsäde" "hyppää" tähän liikkumattomaan nykyisyyteen, niin nykyisyys sanomattomalla (siis: tavalla jota ei kyetä sanomaan) tavalla täydentyy eli syventyy??


      • kokija kirjoitti:

        Tuossa ideassa piilee minusta suunnaton hauskuus. Paradoksit ovat humoristisia. Ehkä kokonaisolemassaolo täydentää itseään kun me kehitymme?? Kaikki muodonmuutokset tapahtuvat nyt, mutta ihminen ajattelee niitä eri ajan hetkinä. Miksi? Jotta kehitystä ylipäänsä tapahtuisi. Eli voisi vapautua tunteiden vuoksi-luode -luonteesta siihen nyt-hetkeen, joka on vuoksi-luode-efektin sisällä mutta samalla sen tavoittamattomissa.

        " On hiljainen nyt-hetki joka kulkee aivan muutoksen aallonharjalla, muutoksen luode- ja vuoksiaallon siihen koskematta " Tämä lause tuli nyt mieleen ja miettisin tätä. Tässä on tiivistettynä se mitä ajan takaa. Aina kun muutoksen aalloilta joku "valonsäde" "hyppää" tähän liikkumattomaan nykyisyyteen, niin nykyisyys sanomattomalla (siis: tavalla jota ei kyetä sanomaan) tavalla täydentyy eli syventyy??

        'omaa universumiamme' 13,7 miljardia valovuotta jonka suuruutta ei kukaan käsitä.
        Uusimpia teorioita on 'madonreiät', ohuet kanavat johtavat toiseen universumiin ja taas sieltä edelleen loputtomasti.
        Eli universumeita on loputtomasti rinta'rinnan tämän teorian mukaan.
        Jos tällainen on totta, mielestäni täysin käsittämätön asia valaisee Luojan suuruuden mainiosti.
        Jos me jotenkin liitymme Luojaan ja olemme Hänen suojeluksessaan, ei meillä tottavie ole hätäpäivää.
        Uskon kuitenkin siihen, että 'totuutta' emme koskaan voi löytää ulkopuolelta itseämme, vaikka siihen kaikkeen liitymmekin lujasti.


      • kokija
        Myötäeläjä kirjoitti:

        'omaa universumiamme' 13,7 miljardia valovuotta jonka suuruutta ei kukaan käsitä.
        Uusimpia teorioita on 'madonreiät', ohuet kanavat johtavat toiseen universumiin ja taas sieltä edelleen loputtomasti.
        Eli universumeita on loputtomasti rinta'rinnan tämän teorian mukaan.
        Jos tällainen on totta, mielestäni täysin käsittämätön asia valaisee Luojan suuruuden mainiosti.
        Jos me jotenkin liitymme Luojaan ja olemme Hänen suojeluksessaan, ei meillä tottavie ole hätäpäivää.
        Uskon kuitenkin siihen, että 'totuutta' emme koskaan voi löytää ulkopuolelta itseämme, vaikka siihen kaikkeen liitymmekin lujasti.

        Valtaisa on järjestelmä johon olemme kytkeytyneet. Vastaavuuksien lain mukaan pienessä voimme nähdä samaa mitä suuressa ja suuressa voimme nähdä samaa mitä pienessä. Kennomainen rakenne löytyy eräästä kosmologisesta mallista, joita on monia.

        Zoomaus ihmisen kokoluokkaan ----> Mehiläiskennossa on kuusikulmaisia asuinsoluja.
        http://lh4.ggpht.com/_UCvR3QuZJyI/SdTcBmyVchI/AAAAAAAAEZw/E9oe3U2rVqI/IMG_4986.jpg

        Zoomaus molekyylitasolle ---> Fullereeni eli pallohiili koostuu 20 kuusikulmaisesta ja 12 viisikulmaisesta tahkosta
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Fullereeni

        Luonnossa voimme havaita ihmeellisiä säännönmukaisuuksia jotka toteutuvat kuin holografiamaailmassa, pienessä ja suuressa mittakaavassa on toisiaan muistuttavia geometrisia rakenteita.

        Luonto on ihmeellisessä tasapainotilassa ehkäpä juuri osaltaan tämän vastaavuuksien symmetrisen lain mukaan. Luonnon ihmettelyssä mieli lepää ja virkistyy, siinä ilmenee sellainen jumaluus.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Valtaisa on järjestelmä johon olemme kytkeytyneet. Vastaavuuksien lain mukaan pienessä voimme nähdä samaa mitä suuressa ja suuressa voimme nähdä samaa mitä pienessä. Kennomainen rakenne löytyy eräästä kosmologisesta mallista, joita on monia.

        Zoomaus ihmisen kokoluokkaan ----> Mehiläiskennossa on kuusikulmaisia asuinsoluja.
        http://lh4.ggpht.com/_UCvR3QuZJyI/SdTcBmyVchI/AAAAAAAAEZw/E9oe3U2rVqI/IMG_4986.jpg

        Zoomaus molekyylitasolle ---> Fullereeni eli pallohiili koostuu 20 kuusikulmaisesta ja 12 viisikulmaisesta tahkosta
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Fullereeni

        Luonnossa voimme havaita ihmeellisiä säännönmukaisuuksia jotka toteutuvat kuin holografiamaailmassa, pienessä ja suuressa mittakaavassa on toisiaan muistuttavia geometrisia rakenteita.

        Luonto on ihmeellisessä tasapainotilassa ehkäpä juuri osaltaan tämän vastaavuuksien symmetrisen lain mukaan. Luonnon ihmettelyssä mieli lepää ja virkistyy, siinä ilmenee sellainen jumaluus.

        Olen sitä mieltä että luonto, luomakunta toimii moitteetomasti kontekstissaan i l m a n tietoisuuden sekoittavaa vaikutusta.
        Asia on monimutkainen, mutta sanotaan karrikoiden näin, että kun luonnon-kulkuun sekoitetaan "taivaallisia arvoja" syntyy räikeitä ja absurdeja tilanteita.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Olen sitä mieltä että luonto, luomakunta toimii moitteetomasti kontekstissaan i l m a n tietoisuuden sekoittavaa vaikutusta.
        Asia on monimutkainen, mutta sanotaan karrikoiden näin, että kun luonnon-kulkuun sekoitetaan "taivaallisia arvoja" syntyy räikeitä ja absurdeja tilanteita.

        Hyvää ja pahaa tai moraalia? Hyvä ja paha sekä moraali kehitettiin silloin kun ihminen menetti yhteytensä luontoon. Kun olemme kaikki palanneet yhteyteen hyvä, paha sekä moraali lakkaavat olemasta.

        Toimimme automaattisesti luonnonmukaisesti ilman moraaliakin, siis kun olemme yhteydessä luontoon joka on moraali itsessään. Luonnonmukainen, karu ja rehellinen moraali, silti ilman huolen häivää. Tietoisuus on luonto ja luonto on itse tietoisuus. Näin minä näen.


      • kokija
        kokija kirjoitti:

        Hyvää ja pahaa tai moraalia? Hyvä ja paha sekä moraali kehitettiin silloin kun ihminen menetti yhteytensä luontoon. Kun olemme kaikki palanneet yhteyteen hyvä, paha sekä moraali lakkaavat olemasta.

        Toimimme automaattisesti luonnonmukaisesti ilman moraaliakin, siis kun olemme yhteydessä luontoon joka on moraali itsessään. Luonnonmukainen, karu ja rehellinen moraali, silti ilman huolen häivää. Tietoisuus on luonto ja luonto on itse tietoisuus. Näin minä näen.

        Hyvä ja paha muuttavat muotoaan lähemmäksi todellisuutta. Ne ovat neutraaleja "arvoja", jotka näkyvät esim. plus- ja miinusvarauksina. Niissä ei ole mitään sentimentaalista. Näin ihmisten hyvä ja paha katoavat.

        Kun toimimme kuin luonto toimii, niin olemme luonnon mukaan "moraalisia", vaikka luonto ei tunne moraali-sanaa. Näin ihmisten moraali kuolee ja toisrnlainen ilmenee.

        Ihminen on vain pieni matriisin osanen osana luonnon tietoisuutta. Ihminen ei ole erikoisasemassa, toki ihmismuoto tarjoaa välittäjän roolin alempien ja korkeampien luonnonkuntien välille. Olemme tietynlaisia muuntajia.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Hyvää ja pahaa tai moraalia? Hyvä ja paha sekä moraali kehitettiin silloin kun ihminen menetti yhteytensä luontoon. Kun olemme kaikki palanneet yhteyteen hyvä, paha sekä moraali lakkaavat olemasta.

        Toimimme automaattisesti luonnonmukaisesti ilman moraaliakin, siis kun olemme yhteydessä luontoon joka on moraali itsessään. Luonnonmukainen, karu ja rehellinen moraali, silti ilman huolen häivää. Tietoisuus on luonto ja luonto on itse tietoisuus. Näin minä näen.

        Voihan sen nähdä noinkin, eli yhteyden katkeamisena luontoon, mutta tällöin ohitetaan dualistisuus, eli hengen(mahdollisen) ja materian laatu-ero.
        Tarkoitan juuri luonnonvalintaa ja hengen maailmaa ja niiden eroja. Luonnonvalintaan sotketaan sääli, ikuisen elämän kaipuu(joka ei ole luonnon realiteetti), "rakkaus" sun muut ideat, jotka eivät luonnon kontekstiin kuulu. Mikään ei ole luonnossa ikuista, sairaan kuuluukin kuolla vaivoihinsa jotta ei pysty jatkaaman huonoja geenejään, vahvin voittaa sodissa j.n.e,, sitä siis tarkoitin.

        Hyvä ja paha tulee tästäkin poistaa. Ehkä voidaan ajatella sitä, että näin erottuu se mikä on todellista ja perimmäistä ja mikä ei.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Voihan sen nähdä noinkin, eli yhteyden katkeamisena luontoon, mutta tällöin ohitetaan dualistisuus, eli hengen(mahdollisen) ja materian laatu-ero.
        Tarkoitan juuri luonnonvalintaa ja hengen maailmaa ja niiden eroja. Luonnonvalintaan sotketaan sääli, ikuisen elämän kaipuu(joka ei ole luonnon realiteetti), "rakkaus" sun muut ideat, jotka eivät luonnon kontekstiin kuulu. Mikään ei ole luonnossa ikuista, sairaan kuuluukin kuolla vaivoihinsa jotta ei pysty jatkaaman huonoja geenejään, vahvin voittaa sodissa j.n.e,, sitä siis tarkoitin.

        Hyvä ja paha tulee tästäkin poistaa. Ehkä voidaan ajatella sitä, että näin erottuu se mikä on todellista ja perimmäistä ja mikä ei.

        ***Voihan sen nähdä noinkin, eli yhteyden katkeamisena luontoon, mutta tällöin ohitetaan dualistisuus, eli hengen(mahdollisen) ja materian laatu-ero.***

        Henki voidaan nähdä materiana ja materia henkenä. Ilman duaalisuuden käytännönläheistä (ei teoreettista) rikkomista ei pääse duaalisuudesta, joka on kehä.


        ***Tarkoitan juuri luonnonvalintaa ja hengen maailmaa ja niiden eroja. ***

        Luonnossa voidaan nähdä luonnontasoja, joissa ilmenee myös rakkaus. Rakkaus ilmenee planeettojen välillä gravitaatiovaikutuksena, muualla mm. sähkömagneettisena vetovoimana. Planeetat eivät tunne sääliä, armoa kylläkin mutta sitä ei ole kirjattu vielä fysiikan yhtälöihin. Luontoon kuuluvat myös ns. sielukunta, näettekö niitä?? Me tulemme näkemään sielukuntaa yhä enemmän ja enemmän ja seustustelemaan sen elämänmuodon kanssa. Se on meidän seuraava kehitysvaiheemme. Me ihmiset välitämme sielukunnan ja eläinkunnan välillä.



        ***Mikään ei ole luonnossa ikuista, sairaan kuuluukin kuolla vaivoihinsa jotta ei pysty jatkaaman huonoja geenejään, vahvin voittaa sodissa j.n.e,, sitä siis tarkoitin.***

        Luonnossa on sen perimmäinen tietoisuusenergia ikuista. Se on sama kuin ihmisen mielen perimmäinen energia.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        ***Voihan sen nähdä noinkin, eli yhteyden katkeamisena luontoon, mutta tällöin ohitetaan dualistisuus, eli hengen(mahdollisen) ja materian laatu-ero.***

        Henki voidaan nähdä materiana ja materia henkenä. Ilman duaalisuuden käytännönläheistä (ei teoreettista) rikkomista ei pääse duaalisuudesta, joka on kehä.


        ***Tarkoitan juuri luonnonvalintaa ja hengen maailmaa ja niiden eroja. ***

        Luonnossa voidaan nähdä luonnontasoja, joissa ilmenee myös rakkaus. Rakkaus ilmenee planeettojen välillä gravitaatiovaikutuksena, muualla mm. sähkömagneettisena vetovoimana. Planeetat eivät tunne sääliä, armoa kylläkin mutta sitä ei ole kirjattu vielä fysiikan yhtälöihin. Luontoon kuuluvat myös ns. sielukunta, näettekö niitä?? Me tulemme näkemään sielukuntaa yhä enemmän ja enemmän ja seustustelemaan sen elämänmuodon kanssa. Se on meidän seuraava kehitysvaiheemme. Me ihmiset välitämme sielukunnan ja eläinkunnan välillä.



        ***Mikään ei ole luonnossa ikuista, sairaan kuuluukin kuolla vaivoihinsa jotta ei pysty jatkaaman huonoja geenejään, vahvin voittaa sodissa j.n.e,, sitä siis tarkoitin.***

        Luonnossa on sen perimmäinen tietoisuusenergia ikuista. Se on sama kuin ihmisen mielen perimmäinen energia.

        >>Henki voidaan nähdä materiana ja materia henkenä. Ilman duaalisuuden käytännönläheistä (ei teoreettista) rikkomista ei pääse duaalisuudesta, joka on kehä.>Luonnossa voidaan nähdä luonnontasoja, joissa ilmenee myös rakkaus. Rakkaus ilmenee planeettojen välillä gravitaatiovaikutuksena, muualla mm. sähkömagneettisena vetovoimana. Planeetat eivät tunne sääliä, armoa kylläkin mutta sitä ei ole kirjattu vielä fysiikan yhtälöihin. Luontoon kuuluvat myös ns. sielukunta, näettekö niitä?? Me tulemme näkemään sielukuntaa yhä enemmän ja enemmän ja seustustelemaan sen elämänmuodon kanssa. Se on meidän seuraava kehitysvaiheemme. Me ihmiset välitämme sielukunnan ja eläinkunnan välillä.>Luonnossa on sen perimmäinen tietoisuusenergia ikuista. Se on sama kuin ihmisen mielen perimmäinen energia.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        >>Henki voidaan nähdä materiana ja materia henkenä. Ilman duaalisuuden käytännönläheistä (ei teoreettista) rikkomista ei pääse duaalisuudesta, joka on kehä.>Luonnossa voidaan nähdä luonnontasoja, joissa ilmenee myös rakkaus. Rakkaus ilmenee planeettojen välillä gravitaatiovaikutuksena, muualla mm. sähkömagneettisena vetovoimana. Planeetat eivät tunne sääliä, armoa kylläkin mutta sitä ei ole kirjattu vielä fysiikan yhtälöihin. Luontoon kuuluvat myös ns. sielukunta, näettekö niitä?? Me tulemme näkemään sielukuntaa yhä enemmän ja enemmän ja seustustelemaan sen elämänmuodon kanssa. Se on meidän seuraava kehitysvaiheemme. Me ihmiset välitämme sielukunnan ja eläinkunnan välillä.>Luonnossa on sen perimmäinen tietoisuusenergia ikuista. Se on sama kuin ihmisen mielen perimmäinen energia.

        Ok tuli näkemykset selville jotenkin viitteellsesti edes. Viitteellisesti, sillä näkemisellä tarkoitan tässä muuta kuin silmillä näkemistä. Tarkoitan näkemisellä usein sydämellä näkemistä, jossa samaistuu kohteen perusenergian kanssa ( ei välttämättä kohteen ajatusten ja tunteiden kanssa ).

        Peikot ja keijukaiset kuuluvat etupäässä silmillä näkemisen piiriin ( kuvajaiset ), ja he kuuluvat eläintasoa vastaavalla tasolla olevaan luonnonkuntaan. He ovat yhtä pahoja, hyviä tai viattomia kuin eläimet. Tältä tasolta keijukaiset kohoavat aikanaa haltijatasolle, joka edustaa luonnonkunnissa normaalin ihmisen kehitysvaihetta.

        Sielukunnasta voi nähdä silmillä projektioita, mutta oikeasti heidät voidaan nähdä sydänaistilla. He koostuvat rakkaustietoisuudesta.

        On kivikin rakkauden energiaa, mutta ei vielä kovin herännyttä. Herännäisyysaste erottaa kiven esim. sielukunnan asukista, jota sanon myös enkeliksi, mestariksi, devaksi jne. He ovat hyvin todellisia mutta lähtökohtaisesti he eivät puhu käsitteillä. He puhuvat sydämen kieltä olemalla rakkaus ja viestivät intuition välähdyksillä.

        No, tämä menee osin yli mutta niin on tarkoituskin. Kaikki selviää aikanaan.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Ok tuli näkemykset selville jotenkin viitteellsesti edes. Viitteellisesti, sillä näkemisellä tarkoitan tässä muuta kuin silmillä näkemistä. Tarkoitan näkemisellä usein sydämellä näkemistä, jossa samaistuu kohteen perusenergian kanssa ( ei välttämättä kohteen ajatusten ja tunteiden kanssa ).

        Peikot ja keijukaiset kuuluvat etupäässä silmillä näkemisen piiriin ( kuvajaiset ), ja he kuuluvat eläintasoa vastaavalla tasolla olevaan luonnonkuntaan. He ovat yhtä pahoja, hyviä tai viattomia kuin eläimet. Tältä tasolta keijukaiset kohoavat aikanaa haltijatasolle, joka edustaa luonnonkunnissa normaalin ihmisen kehitysvaihetta.

        Sielukunnasta voi nähdä silmillä projektioita, mutta oikeasti heidät voidaan nähdä sydänaistilla. He koostuvat rakkaustietoisuudesta.

        On kivikin rakkauden energiaa, mutta ei vielä kovin herännyttä. Herännäisyysaste erottaa kiven esim. sielukunnan asukista, jota sanon myös enkeliksi, mestariksi, devaksi jne. He ovat hyvin todellisia mutta lähtökohtaisesti he eivät puhu käsitteillä. He puhuvat sydämen kieltä olemalla rakkaus ja viestivät intuition välähdyksillä.

        No, tämä menee osin yli mutta niin on tarkoituskin. Kaikki selviää aikanaan.

        Voin allekirjoittaa pienin reuna-huomautuksin.
        Materia on "seurausta", kuten esim. materiassa vesi on palamisen seurausta.
        Tuli jo selväksi puoleltani se, että katson materian olevan 'erheen jäännös'. Mutta toki, kuten 'seuraukset'(mm. materia) eivät itsessään ole syyntakeellisia ja siksi syytteen alaisia tilaansa, koska ovat 'seurauksina' sellaisia kuin voivat olla ja vain ovat, niin mielestäni "syiden" kanssa on toisin.

        Materian ja hengen samaistamisen kanssa on hieman samoin kuin kristiuskon idean Jahven, eli luojan kanssa.
        Kristiusko erottelee pahuuden pois Jahvesta saatanalle ja ihmiselle, vaikka kristiuskon ideassa kaikki on loogisesti lähtöisin juuri Jahvesta, eli kausaalisesti 'syy on syyn'. Virhe on siis kristiuskossa se että oletetaan luojan olevan kaikkivaltias rakkaus. Kristiuskon Jumala ei voi sitä olla, jos premissinä pidetään rakkautta(joka sisältää kaiken tiedon, oikeudenmukaisuuden jne täydellisenä) ja verrataan sitä todellisuuteen.
        Materian eroittaessa faktallisesti meidät täydellisyydestä, voidaan kehittyminen täydellisyyteen laittaa itse Rakkaudeksi, eli tehdä sisäsyntyisestä epä-täydellisestä systeemistä vääriä päätelmiä. "SE" kehittyy joksikin, vaikka 'syy' kehitykseen ei tarvitse olla sisäsyntyinen, vaan vaikkapa systeemiin ujutettu poikkeama, joka vaivihkaa muuntaa kaiken ennalleen.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Voin allekirjoittaa pienin reuna-huomautuksin.
        Materia on "seurausta", kuten esim. materiassa vesi on palamisen seurausta.
        Tuli jo selväksi puoleltani se, että katson materian olevan 'erheen jäännös'. Mutta toki, kuten 'seuraukset'(mm. materia) eivät itsessään ole syyntakeellisia ja siksi syytteen alaisia tilaansa, koska ovat 'seurauksina' sellaisia kuin voivat olla ja vain ovat, niin mielestäni "syiden" kanssa on toisin.

        Materian ja hengen samaistamisen kanssa on hieman samoin kuin kristiuskon idean Jahven, eli luojan kanssa.
        Kristiusko erottelee pahuuden pois Jahvesta saatanalle ja ihmiselle, vaikka kristiuskon ideassa kaikki on loogisesti lähtöisin juuri Jahvesta, eli kausaalisesti 'syy on syyn'. Virhe on siis kristiuskossa se että oletetaan luojan olevan kaikkivaltias rakkaus. Kristiuskon Jumala ei voi sitä olla, jos premissinä pidetään rakkautta(joka sisältää kaiken tiedon, oikeudenmukaisuuden jne täydellisenä) ja verrataan sitä todellisuuteen.
        Materian eroittaessa faktallisesti meidät täydellisyydestä, voidaan kehittyminen täydellisyyteen laittaa itse Rakkaudeksi, eli tehdä sisäsyntyisestä epä-täydellisestä systeemistä vääriä päätelmiä. "SE" kehittyy joksikin, vaikka 'syy' kehitykseen ei tarvitse olla sisäsyntyinen, vaan vaikkapa systeemiin ujutettu poikkeama, joka vaivihkaa muuntaa kaiken ennalleen.

        Tämä kohta jäi aiemmin huomiotta. Itseasiassa tekstin ydinkohta.

        *** >>Luonnossa on sen perimmäinen tietoisuusenergia ikuista. Se on sama kuin ihmisen mielen perimmäinen energia.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Voin allekirjoittaa pienin reuna-huomautuksin.
        Materia on "seurausta", kuten esim. materiassa vesi on palamisen seurausta.
        Tuli jo selväksi puoleltani se, että katson materian olevan 'erheen jäännös'. Mutta toki, kuten 'seuraukset'(mm. materia) eivät itsessään ole syyntakeellisia ja siksi syytteen alaisia tilaansa, koska ovat 'seurauksina' sellaisia kuin voivat olla ja vain ovat, niin mielestäni "syiden" kanssa on toisin.

        Materian ja hengen samaistamisen kanssa on hieman samoin kuin kristiuskon idean Jahven, eli luojan kanssa.
        Kristiusko erottelee pahuuden pois Jahvesta saatanalle ja ihmiselle, vaikka kristiuskon ideassa kaikki on loogisesti lähtöisin juuri Jahvesta, eli kausaalisesti 'syy on syyn'. Virhe on siis kristiuskossa se että oletetaan luojan olevan kaikkivaltias rakkaus. Kristiuskon Jumala ei voi sitä olla, jos premissinä pidetään rakkautta(joka sisältää kaiken tiedon, oikeudenmukaisuuden jne täydellisenä) ja verrataan sitä todellisuuteen.
        Materian eroittaessa faktallisesti meidät täydellisyydestä, voidaan kehittyminen täydellisyyteen laittaa itse Rakkaudeksi, eli tehdä sisäsyntyisestä epä-täydellisestä systeemistä vääriä päätelmiä. "SE" kehittyy joksikin, vaikka 'syy' kehitykseen ei tarvitse olla sisäsyntyinen, vaan vaikkapa systeemiin ujutettu poikkeama, joka vaivihkaa muuntaa kaiken ennalleen.

        Välähti " erheen jäännöksestä " yhtäkkiä seuraavanlaista:
        Tarina tuhlaajapojasta Raamatussa on muinainen tarina ajalta ennen Jeesusta ja samansorttinen löytyy Lotus-sutrasta. Molemmat " erheen jäännöspojat " voidaan tulkita siten, että Hiljaisuuden synnyttämä lapsi palaa seikkailureissultaan isukin luokse. Ääretön Isukki tietää rakkaan lapsensa palaavan.

        Lisään tähän, että me voimme valita palaammeko tietoisina vai tiedottomina. Palaaamme "sielukuntaan" tai "tietoisuuskuntaan" liittyneinä, joka on ihmiskunnasta seuraava. Myönteisyyden kautta palaavat palaavat tietoisina, kielteisyyden kautta tulevat palaamaan tod. näk. tiedottomina. Koska Hiljaisuuden tarkoitus on tietoisuus, laitetaan tiedottomat taas materialisoitumaan kunnes tulevat tietoisiksi. Näin ollen valinnanvapaus on olemassa ainakin näennäisesti. Näennäisesti siksi koska kaikki tulevat vapautumaan tietoisiksi vähintään myriadien aionien saatossa. Todellisuudessa meillä on vain yksi vaihtoehto myriadien aionien saatossa: palata isukin luokse sopeutumalla universumin psykologisiin lakeihin.

        Tuhlaajapojan vertaukset ovat siten erinomaisen arvokkaita viitteitä kokonaissuunnitelmasta.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Välähti " erheen jäännöksestä " yhtäkkiä seuraavanlaista:
        Tarina tuhlaajapojasta Raamatussa on muinainen tarina ajalta ennen Jeesusta ja samansorttinen löytyy Lotus-sutrasta. Molemmat " erheen jäännöspojat " voidaan tulkita siten, että Hiljaisuuden synnyttämä lapsi palaa seikkailureissultaan isukin luokse. Ääretön Isukki tietää rakkaan lapsensa palaavan.

        Lisään tähän, että me voimme valita palaammeko tietoisina vai tiedottomina. Palaaamme "sielukuntaan" tai "tietoisuuskuntaan" liittyneinä, joka on ihmiskunnasta seuraava. Myönteisyyden kautta palaavat palaavat tietoisina, kielteisyyden kautta tulevat palaamaan tod. näk. tiedottomina. Koska Hiljaisuuden tarkoitus on tietoisuus, laitetaan tiedottomat taas materialisoitumaan kunnes tulevat tietoisiksi. Näin ollen valinnanvapaus on olemassa ainakin näennäisesti. Näennäisesti siksi koska kaikki tulevat vapautumaan tietoisiksi vähintään myriadien aionien saatossa. Todellisuudessa meillä on vain yksi vaihtoehto myriadien aionien saatossa: palata isukin luokse sopeutumalla universumin psykologisiin lakeihin.

        Tuhlaajapojan vertaukset ovat siten erinomaisen arvokkaita viitteitä kokonaissuunnitelmasta.

        "Peri-Syntymätöntä" voisi mieltää yksinkertaisesti Elämäksi.

        Minusta kristiuskon esimerkkini valossa "kuplassamme" on samankaltainen tilanne.
        Vaikka maailmankaikkeuden ymmärtää sisältävän sekä "varjot että valon" ja tietty voi pitää maailmankaikkeutta kaikkena mitä on, niin todellisuus todistaa mustakin.
        Esimerkiksi mainitsemasi "kaaos" nousee esiin nde:ee kokemuksissa.
        NDE:ee-kokemuksissa esiintyy "kaaos" käsittämättömänä vapautena, luonnon-lait eivät päde, ei ole lineaarin kumpaakaan päätä, ei siis mennyttä tai tulevaa, lähellä olevaa tai kaukana, merkitykset häviävät niin kuin maailmankaikkeus on ne meille uskotellut ja se voi aluksi peloittaa.
        Minusta tuollainen vihjaa(oman sisäisen totuuden lisäksi) että Elämä on paljon enemmän kuin vain materia. Miksi siis jämähtäisi "jäännökseen" tai kietoutuisi vaikkapa ihmiseksi tai hienommaksi materiaksi tajullisena henkenä planeetojen katveeseen, kun mahdollisuus on päästä täydellisyyteen?

        Laadultaan "ei-ole-m a s s a-olo" ei tarvitse merkitä tyhjyyttä, tai täydellistä tiedottomuutta, mutta toisaalta, mikä tiedottomuudessa(jonka perimmästä laadusta emme edes tiedä, koska olemme tietoisia), jota pidän todellisena "Jumalana", tai ainakin hyvänä "Jumalan" jemmana, on niin kauheaa? Jos ei tiedä koskaan eläneensä niin sehän on paras-tila.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        "Peri-Syntymätöntä" voisi mieltää yksinkertaisesti Elämäksi.

        Minusta kristiuskon esimerkkini valossa "kuplassamme" on samankaltainen tilanne.
        Vaikka maailmankaikkeuden ymmärtää sisältävän sekä "varjot että valon" ja tietty voi pitää maailmankaikkeutta kaikkena mitä on, niin todellisuus todistaa mustakin.
        Esimerkiksi mainitsemasi "kaaos" nousee esiin nde:ee kokemuksissa.
        NDE:ee-kokemuksissa esiintyy "kaaos" käsittämättömänä vapautena, luonnon-lait eivät päde, ei ole lineaarin kumpaakaan päätä, ei siis mennyttä tai tulevaa, lähellä olevaa tai kaukana, merkitykset häviävät niin kuin maailmankaikkeus on ne meille uskotellut ja se voi aluksi peloittaa.
        Minusta tuollainen vihjaa(oman sisäisen totuuden lisäksi) että Elämä on paljon enemmän kuin vain materia. Miksi siis jämähtäisi "jäännökseen" tai kietoutuisi vaikkapa ihmiseksi tai hienommaksi materiaksi tajullisena henkenä planeetojen katveeseen, kun mahdollisuus on päästä täydellisyyteen?

        Laadultaan "ei-ole-m a s s a-olo" ei tarvitse merkitä tyhjyyttä, tai täydellistä tiedottomuutta, mutta toisaalta, mikä tiedottomuudessa(jonka perimmästä laadusta emme edes tiedä, koska olemme tietoisia), jota pidän todellisena "Jumalana", tai ainakin hyvänä "Jumalan" jemmana, on niin kauheaa? Jos ei tiedä koskaan eläneensä niin sehän on paras-tila.

        NDE-kokemuksia voidaan pitää viittauksina vähän sinne päin mitä tuleman pitää koska muutakaan kovin pätevää tutkimustulosta kirjallisena ei ole. Onhan se kiva joskus peilata kokemuksiansa NDE-papyrusten osin pätemättömään jumalansanaan.

        Luonnon sisemmilä tasoilla pätee luonnonlait, jokaisella tasolla on oma fysiikkansa. Sisemmillä tasoilla on eri fysiikan lait kuin karkean materian tasoilla. Minulle materiaa on kaikki mikä näkyy silmillä ja millä tahansa aistilla, oli se sitten kuin psyykkinen tai henkinen tahansa. Jos jotain näkyy se on materiaa, hyvin yksinkertaista. Kaikki kuvajaiset ovat materiaalisia, olivat ne sitten ihmiskuvajaisia tai henkikuvajaisia.

        Ihmiset ovat kuvajaisia niinkuin nuo peikot ja keijukaiset. Ihmisten muodot ovat filmillä olevia kuvia jotka sammuvat kun valo sammutetaan. Mikä jää jäljelle? Ilo ja tietoisuus, sillä jolla tietoisuus ja ilo on. Ihmiset _eivät_ yleensä ole tietoisia, ihmiskunta on eri kuin sielukunta joka on tietoinen. Ihmiskunta on määritelmällisesti tiedoton, joten ihminen ei kykene oikeasti valitsemaan. Ja sitten kun kykenee niin voi valita vain yhden vaihtehdon käytännössä ---> Jumalan rakkauden ja Jumalassa elämisen.

        NDE ei vihjaa materian ulkopuolelle. NDE on materiaalinen kokemus, jos kerrotaan jotain "näkyvän". NDE:ssa on aika mutta ei lineaarinen. Aika on NDE-kokemuksien tasolla muuta järjestäytyneisyyttä. Aikaa muuntuneena järjestykseksi on joka tasolla jota voidaan käsittää. Ihmiselle se on aluksi kaaosta, tarkoitan siis vain väliaikaista kaaosta joka ymmärryksen kasvaessa muuntuu järjestykseksi.

        Näin niitä sanoja pyöritellään mukkelis makkelis ympäri tullaan yhteen mennään. Mikä on oleellista? Oleellista ei ole minusta niinkään " probleemeille " ratkaisun löytäminen vaan probleemien katoaminen. Milloin probleemit katoavat? Kun niitä ei ajatella ( probleemat ovat ajatuksien luomus eli harha ) ja synnytetään ei-dualistinen kaaos josta tehdäänkin järjestys. Millä tehdään järjestys? Tietoisuuden koossa pitävällä voimalla. Ihmistietoisuudesta on mahdollista kasvattaa sellainen joka käsittää kaaoksen järjestyksenä, jolloin se pysyy kasassa kaikissa mahdollisissa tilanteissa, myös yöllä ja 24/7 tuntia.

        Hyviä öitä immeisille. Hyvät unet luovat terveyttä ja antavat pohjaa tietoisuuden kasvulle kaikille meille pikkuisille tietoisuus-seikkailijoille. :)


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        NDE-kokemuksia voidaan pitää viittauksina vähän sinne päin mitä tuleman pitää koska muutakaan kovin pätevää tutkimustulosta kirjallisena ei ole. Onhan se kiva joskus peilata kokemuksiansa NDE-papyrusten osin pätemättömään jumalansanaan.

        Luonnon sisemmilä tasoilla pätee luonnonlait, jokaisella tasolla on oma fysiikkansa. Sisemmillä tasoilla on eri fysiikan lait kuin karkean materian tasoilla. Minulle materiaa on kaikki mikä näkyy silmillä ja millä tahansa aistilla, oli se sitten kuin psyykkinen tai henkinen tahansa. Jos jotain näkyy se on materiaa, hyvin yksinkertaista. Kaikki kuvajaiset ovat materiaalisia, olivat ne sitten ihmiskuvajaisia tai henkikuvajaisia.

        Ihmiset ovat kuvajaisia niinkuin nuo peikot ja keijukaiset. Ihmisten muodot ovat filmillä olevia kuvia jotka sammuvat kun valo sammutetaan. Mikä jää jäljelle? Ilo ja tietoisuus, sillä jolla tietoisuus ja ilo on. Ihmiset _eivät_ yleensä ole tietoisia, ihmiskunta on eri kuin sielukunta joka on tietoinen. Ihmiskunta on määritelmällisesti tiedoton, joten ihminen ei kykene oikeasti valitsemaan. Ja sitten kun kykenee niin voi valita vain yhden vaihtehdon käytännössä ---> Jumalan rakkauden ja Jumalassa elämisen.

        NDE ei vihjaa materian ulkopuolelle. NDE on materiaalinen kokemus, jos kerrotaan jotain "näkyvän". NDE:ssa on aika mutta ei lineaarinen. Aika on NDE-kokemuksien tasolla muuta järjestäytyneisyyttä. Aikaa muuntuneena järjestykseksi on joka tasolla jota voidaan käsittää. Ihmiselle se on aluksi kaaosta, tarkoitan siis vain väliaikaista kaaosta joka ymmärryksen kasvaessa muuntuu järjestykseksi.

        Näin niitä sanoja pyöritellään mukkelis makkelis ympäri tullaan yhteen mennään. Mikä on oleellista? Oleellista ei ole minusta niinkään " probleemeille " ratkaisun löytäminen vaan probleemien katoaminen. Milloin probleemit katoavat? Kun niitä ei ajatella ( probleemat ovat ajatuksien luomus eli harha ) ja synnytetään ei-dualistinen kaaos josta tehdäänkin järjestys. Millä tehdään järjestys? Tietoisuuden koossa pitävällä voimalla. Ihmistietoisuudesta on mahdollista kasvattaa sellainen joka käsittää kaaoksen järjestyksenä, jolloin se pysyy kasassa kaikissa mahdollisissa tilanteissa, myös yöllä ja 24/7 tuntia.

        Hyviä öitä immeisille. Hyvät unet luovat terveyttä ja antavat pohjaa tietoisuuden kasvulle kaikille meille pikkuisille tietoisuus-seikkailijoille. :)

        NDE-kokemukset ovat todellakin vain viittauksia, joille etsitään ja on löytynytkin joitain uskottavia materian sisäisiä todisteluja.Nde:ee viittaukset ovat minusta kiinnostavia keskusteluissa juuri niistä mahdollisuuksista ja mahdollisuuksiin joita aineeton, massaton ja laajeneva tietoisuus, jossa subjekti sulautuu objektiin menettämättä kokonaan omaansa viittaa.

        Huomaan että ulkoistat aika minimiin kaikissa tilanteissa käsitteet "oikein" ja "ei niin oikein". Elämä ei siis mielestäsi siinäkään osassaan, jota basiliskiksi voisi kutsua, koska se ei toimi moitteettomasti, ole osassaan mistään varsinaisesta omasta, tai yleensä syystä?

        Ilo ja onni tulee täydellisestä vapaudesta. Vapaudesta joko niin että pystyy vaikuttamaan kaikkeen, olemaan itse merkitys, alku ja loppu. Toisaalta vapaus saavutetaan "vietävänä" tilassa, jossa ei tavallaan välitetä osastaan vaan hyväksytään kohtalo ja asema.
        Me olemme tuossa "vietävässä" tilassa. Emme pysty luomaan kuin materiasta, emme siis luo mitään uutta, me revimme vanhasta. Oikeasti emme tiedä mitään ratkaisevaa, tai kokonaisvaltaista Elämästä, koska emme ole SE vaan o s a siitä. Siksi ilo ja vapaus on hieman pois ja siksi en ainakaan itse voi nähdä muuta mahdollisuutta kuin sen, että totuus on "ei missään"(materiattomassa) tästä kohdalta katsottaessa.

        >>Ihmiset ovat kuvajaisia niinkuin nuo peikot ja keijukaiset. Ihmisten muodot ovat filmillä olevia kuvia jotka sammuvat kun valo sammutetaan. Mikä jää jäljelle? Ilo ja tietoisuus, sillä jolla tietoisuus ja ilo on. Ihmiset _eivät_ yleensä ole tietoisia, ihmiskunta on eri kuin sielukunta joka on tietoinen. Ihmiskunta on määritelmällisesti tiedoton, joten ihminen ei kykene oikeasti valitsemaan. Ja sitten kun kykenee niin voi valita vain yhden vaihtehdon käytännössä ---> Jumalan rakkauden ja Jumalassa elämisen.>Näin niitä sanoja pyöritellään mukkelis makkelis ympäri tullaan yhteen mennään. Mikä on oleellista? Oleellista ei ole minusta niinkään " probleemeille " ratkaisun löytäminen vaan probleemien katoaminen. Milloin probleemit katoavat? Kun niitä ei ajatella ( probleemat ovat ajatuksien luomus eli harha ) ja synnytetään ei-dualistinen kaaos josta tehdäänkin järjestys. Millä tehdään järjestys? Tietoisuuden koossa pitävällä voimalla. Ihmistietoisuudesta on mahdollista kasvattaa sellainen joka käsittää kaaoksen järjestyksenä, jolloin se pysyy kasassa kaikissa mahdollisissa tilanteissa, myös yöllä ja 24/7 tuntia.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        NDE-kokemukset ovat todellakin vain viittauksia, joille etsitään ja on löytynytkin joitain uskottavia materian sisäisiä todisteluja.Nde:ee viittaukset ovat minusta kiinnostavia keskusteluissa juuri niistä mahdollisuuksista ja mahdollisuuksiin joita aineeton, massaton ja laajeneva tietoisuus, jossa subjekti sulautuu objektiin menettämättä kokonaan omaansa viittaa.

        Huomaan että ulkoistat aika minimiin kaikissa tilanteissa käsitteet "oikein" ja "ei niin oikein". Elämä ei siis mielestäsi siinäkään osassaan, jota basiliskiksi voisi kutsua, koska se ei toimi moitteettomasti, ole osassaan mistään varsinaisesta omasta, tai yleensä syystä?

        Ilo ja onni tulee täydellisestä vapaudesta. Vapaudesta joko niin että pystyy vaikuttamaan kaikkeen, olemaan itse merkitys, alku ja loppu. Toisaalta vapaus saavutetaan "vietävänä" tilassa, jossa ei tavallaan välitetä osastaan vaan hyväksytään kohtalo ja asema.
        Me olemme tuossa "vietävässä" tilassa. Emme pysty luomaan kuin materiasta, emme siis luo mitään uutta, me revimme vanhasta. Oikeasti emme tiedä mitään ratkaisevaa, tai kokonaisvaltaista Elämästä, koska emme ole SE vaan o s a siitä. Siksi ilo ja vapaus on hieman pois ja siksi en ainakaan itse voi nähdä muuta mahdollisuutta kuin sen, että totuus on "ei missään"(materiattomassa) tästä kohdalta katsottaessa.

        >>Ihmiset ovat kuvajaisia niinkuin nuo peikot ja keijukaiset. Ihmisten muodot ovat filmillä olevia kuvia jotka sammuvat kun valo sammutetaan. Mikä jää jäljelle? Ilo ja tietoisuus, sillä jolla tietoisuus ja ilo on. Ihmiset _eivät_ yleensä ole tietoisia, ihmiskunta on eri kuin sielukunta joka on tietoinen. Ihmiskunta on määritelmällisesti tiedoton, joten ihminen ei kykene oikeasti valitsemaan. Ja sitten kun kykenee niin voi valita vain yhden vaihtehdon käytännössä ---> Jumalan rakkauden ja Jumalassa elämisen.>Näin niitä sanoja pyöritellään mukkelis makkelis ympäri tullaan yhteen mennään. Mikä on oleellista? Oleellista ei ole minusta niinkään " probleemeille " ratkaisun löytäminen vaan probleemien katoaminen. Milloin probleemit katoavat? Kun niitä ei ajatella ( probleemat ovat ajatuksien luomus eli harha ) ja synnytetään ei-dualistinen kaaos josta tehdäänkin järjestys. Millä tehdään järjestys? Tietoisuuden koossa pitävällä voimalla. Ihmistietoisuudesta on mahdollista kasvattaa sellainen joka käsittää kaaoksen järjestyksenä, jolloin se pysyy kasassa kaikissa mahdollisissa tilanteissa, myös yöllä ja 24/7 tuntia.

        ***Nde:ee viittaukset ovat minusta kiinnostavia keskusteluissa juuri niistä mahdollisuuksista ja mahdollisuuksiin joita aineeton, massaton ja laajeneva tietoisuus, jossa subjekti sulautuu objektiin menettämättä kokonaan omaansa viittaa.***

        Tämä kuvaa yksilöä ryhmässä. Niin alhaalla kuin ylhäällä. Me voimme nähdä ihan tavallisesta ryhmädynamiikasta mahdollisesti jotain viitteitä suurempaan. Yksilö, siis todellinen tietoisuutensa terävöittänyt yksilö kohtaa suuremman siihen samalla liudentuen, kuitenkaan täysin yksilöyttänsä menettämättä. On selkeä havainto että yksi keskittymispiste, jonka ympärille persoona on rakentunut, katoaa täysin, ei vain vähäksi aikaa esim. 1 tunniksi per päivä meditaation aikana, tietoisuuden imaistessa sisäänsä. On "tietoisuuskenttä", henkilö on kadonnut. Tämä tietoisuuskenttä sisältää myös ne ihmiset, joihin katse kohdistuu, tietoisuuskentän ollessa myös ne (kuitenkin kaiken ahtaan persoonallisen yläpuolella). Olemme yhtä korkeamman minän tasolla, kirjaimellisesti. Jotenkin kykenemme kuitenkin erottumaan toisistamme niinkuin valonsäde erottuu toisesta, samalle toisemme läpäisten. Huh helpotusta emme tarvitse olla yhtä välttämättä tunteiden ja alempien ajatusten tasolla. Uudet kielikuvat voisivat valaista kokemuksia, mutta niistä voi tulla kovin futuristisia jos tahdomme olla mahdollisimman totuudellisia.

        On hämmästyttävää miten moniulotteisia ihmiset olemme. Normaalisti ihminen ei ole tietoinen esim. äärettömästä avaruudesta ympärillään. Luin juuri yhdestä psykologisesta opuksesta, että meditoivat voivat sen saada tiedostamattomasta osaksi persoonaa jolloin tajuaa äärettömän avaruuden tuntumaa ihan tavallisena tallaajana päivätajunnassaan. Kuulemma äärettömän avaruuden tuntuma on painettuna tiedostamattomaan kunnes se kestetään. Freudhan sanoi, että kaikki mikä ylipäänsä voi tulla pintaan päivätajuntaan, se tulee. Tätä aletaan tunnustaa jo nykypäivänä, mielenkiintoista.

        Äärettömän avaruuden tuntuma tulee siitä että tietoisuus alkaa liudentaa persoonaa jo sisäänsä, on lisäykseni. Löysin tuntumalle nyt psykologisen selityksen kirjasta, onko siitä tullut hassua hurskaammaksi vai entistä hassummaksi, en tiedä, mutta mielenkiintoista se on että psykologiassa tutkitaan jo tietoisuutta täyttä päätä ( toivottavasti ei pelkkää päätä vain myös sydäntä ::))


      • kokija
        kokija kirjoitti:

        ***Nde:ee viittaukset ovat minusta kiinnostavia keskusteluissa juuri niistä mahdollisuuksista ja mahdollisuuksiin joita aineeton, massaton ja laajeneva tietoisuus, jossa subjekti sulautuu objektiin menettämättä kokonaan omaansa viittaa.***

        Tämä kuvaa yksilöä ryhmässä. Niin alhaalla kuin ylhäällä. Me voimme nähdä ihan tavallisesta ryhmädynamiikasta mahdollisesti jotain viitteitä suurempaan. Yksilö, siis todellinen tietoisuutensa terävöittänyt yksilö kohtaa suuremman siihen samalla liudentuen, kuitenkaan täysin yksilöyttänsä menettämättä. On selkeä havainto että yksi keskittymispiste, jonka ympärille persoona on rakentunut, katoaa täysin, ei vain vähäksi aikaa esim. 1 tunniksi per päivä meditaation aikana, tietoisuuden imaistessa sisäänsä. On "tietoisuuskenttä", henkilö on kadonnut. Tämä tietoisuuskenttä sisältää myös ne ihmiset, joihin katse kohdistuu, tietoisuuskentän ollessa myös ne (kuitenkin kaiken ahtaan persoonallisen yläpuolella). Olemme yhtä korkeamman minän tasolla, kirjaimellisesti. Jotenkin kykenemme kuitenkin erottumaan toisistamme niinkuin valonsäde erottuu toisesta, samalle toisemme läpäisten. Huh helpotusta emme tarvitse olla yhtä välttämättä tunteiden ja alempien ajatusten tasolla. Uudet kielikuvat voisivat valaista kokemuksia, mutta niistä voi tulla kovin futuristisia jos tahdomme olla mahdollisimman totuudellisia.

        On hämmästyttävää miten moniulotteisia ihmiset olemme. Normaalisti ihminen ei ole tietoinen esim. äärettömästä avaruudesta ympärillään. Luin juuri yhdestä psykologisesta opuksesta, että meditoivat voivat sen saada tiedostamattomasta osaksi persoonaa jolloin tajuaa äärettömän avaruuden tuntumaa ihan tavallisena tallaajana päivätajunnassaan. Kuulemma äärettömän avaruuden tuntuma on painettuna tiedostamattomaan kunnes se kestetään. Freudhan sanoi, että kaikki mikä ylipäänsä voi tulla pintaan päivätajuntaan, se tulee. Tätä aletaan tunnustaa jo nykypäivänä, mielenkiintoista.

        Äärettömän avaruuden tuntuma tulee siitä että tietoisuus alkaa liudentaa persoonaa jo sisäänsä, on lisäykseni. Löysin tuntumalle nyt psykologisen selityksen kirjasta, onko siitä tullut hassua hurskaammaksi vai entistä hassummaksi, en tiedä, mutta mielenkiintoista se on että psykologiassa tutkitaan jo tietoisuutta täyttä päätä ( toivottavasti ei pelkkää päätä vain myös sydäntä ::))

        ***Huomaan että ulkoistat aika minimiin kaikissa tilanteissa käsitteet "oikein" ja "ei niin oikein". Elämä ei siis mielestäsi siinäkään osassaan, jota basiliskiksi voisi kutsua, koska se ei toimi moitteettomasti, ole osassaan mistään varsinaisesta omasta, tai yleensä syystä?***

        Lienee mindfulness-meditaation eräs seuraus?? Siinä ollaan arvottamatta oikeaksi ja vääräksi ja katsotaan vain mitä tapahtuu. Otin mindfullnessin käyttöön jotta saisin aikoinaan kokemani oman itseni tunnun jossain määrin säilymään. Koin aikanaan ja edelleen koen että " kaikki menee oikein ". Mitä tahansa tapahtuu niin se on oikein. En ole osannut tarkalleen selittää miksi kaikki on oikein ja hyvin. Niin vain on. Tästä havainnosta tulee optimismi. Kaikki ehkä on oikein siksi aina ja ikuisesti, koska kaikki kuitenkin tasapainotetaan luonnonlakien toimesta, voisin nyt lisätä.

        Basiliski on mikä on. Ainoa mitä sille voi tehdä on olla sille kiltti. :) Syiden miettiminen miksi basiliski on ajautunut siihen tilaan, lienee minulle turhaa. Kaikella on syynsä. Kuitenkin basiliskikin tasapainotetaan tavalla tai toisella, joten silläkin menee hyvin aikaa myöten. Näin mitään ei ole väärin, edes basiliskojen maailmassa, tästä perspektiivistä. Ilo ja rauha jää jäljelle pitkässä juoksussa, nuo ominaisuudet. Tilakaan ei välttämättä ole ikuinen, tuo ääretön avaruuskaan ilman sisältöä, mutta tietyt ominaisuudet tilattomassa sfäärissä ovat ikuisia. Hämmästyttävää niin niitä voi kuvata myönteisillä termeillä. Siksi puhun joskus myönteisyydestä, koska myönteisyys ja optimismi ovat kuvaavia sana kuvaamaan ikuista. Toki viitteellisiä edelleen.

        *** Ilo ja onni tulee täydellisestä vapaudesta. Vapaudesta joko niin että pystyy vaikuttamaan kaikkeen, olemaan itse merkitys, alku ja loppu. Toisaalta vapaus saavutetaan "vietävänä" tilassa, jossa ei tavallaan välitetä osastaan vaan hyväksytään kohtalo ja asema.***

        Olen miettinyt mikä on vapaus. Vapaus on vapautta ihmiskunnan kollektiivisesta tietoisuudesta ja "omasta" alitajunnasta. Vapaa näistä molemmista alemmista ( myyttisistä, mytologiaa ja arkkityyppihahmoja sisältävistä ) tietopankeista. Ennenkaikkea se tarkoittaa olla vapaa kaikista ehdollistumista, joita ihminen tuppaa konemaisesti toistamaan. On siinä työtä. Ei kuitenkaan niin, että pään piilottaisi pensaaseen, ajattelen että kuitenkin voi olla maailmassa muttei maailmasta. Jatkuvaa syvää iloa suhteellisessa määrin voimme kokea jo kauan ennenkuin olemme vapautuneet täysin.

        Onko vapaus sitä että on todellakin vapaa valitsemaan? Mistä on vapaa? Sitä voi miettiä. Annoin oman vapauden osamääritelmäni tuossa edellä, lisää täydennystä voi keksiä, ei se tietenkään ole mikään täydellinen määritelmä itsellekään, joka kattaisi kaiken mitä tarkoitetaan sanalla vapaus.


        ***- Rakkaus on ainut mahdollisuus olla lähellä Positiivista, joka on Itse-olevainen, eli Elämä.***

        Tässä olemme sanallisestikin (ulkonaisestikin, pinnallisellakin tasolla) samaa mieltä.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        ***Huomaan että ulkoistat aika minimiin kaikissa tilanteissa käsitteet "oikein" ja "ei niin oikein". Elämä ei siis mielestäsi siinäkään osassaan, jota basiliskiksi voisi kutsua, koska se ei toimi moitteettomasti, ole osassaan mistään varsinaisesta omasta, tai yleensä syystä?***

        Lienee mindfulness-meditaation eräs seuraus?? Siinä ollaan arvottamatta oikeaksi ja vääräksi ja katsotaan vain mitä tapahtuu. Otin mindfullnessin käyttöön jotta saisin aikoinaan kokemani oman itseni tunnun jossain määrin säilymään. Koin aikanaan ja edelleen koen että " kaikki menee oikein ". Mitä tahansa tapahtuu niin se on oikein. En ole osannut tarkalleen selittää miksi kaikki on oikein ja hyvin. Niin vain on. Tästä havainnosta tulee optimismi. Kaikki ehkä on oikein siksi aina ja ikuisesti, koska kaikki kuitenkin tasapainotetaan luonnonlakien toimesta, voisin nyt lisätä.

        Basiliski on mikä on. Ainoa mitä sille voi tehdä on olla sille kiltti. :) Syiden miettiminen miksi basiliski on ajautunut siihen tilaan, lienee minulle turhaa. Kaikella on syynsä. Kuitenkin basiliskikin tasapainotetaan tavalla tai toisella, joten silläkin menee hyvin aikaa myöten. Näin mitään ei ole väärin, edes basiliskojen maailmassa, tästä perspektiivistä. Ilo ja rauha jää jäljelle pitkässä juoksussa, nuo ominaisuudet. Tilakaan ei välttämättä ole ikuinen, tuo ääretön avaruuskaan ilman sisältöä, mutta tietyt ominaisuudet tilattomassa sfäärissä ovat ikuisia. Hämmästyttävää niin niitä voi kuvata myönteisillä termeillä. Siksi puhun joskus myönteisyydestä, koska myönteisyys ja optimismi ovat kuvaavia sana kuvaamaan ikuista. Toki viitteellisiä edelleen.

        *** Ilo ja onni tulee täydellisestä vapaudesta. Vapaudesta joko niin että pystyy vaikuttamaan kaikkeen, olemaan itse merkitys, alku ja loppu. Toisaalta vapaus saavutetaan "vietävänä" tilassa, jossa ei tavallaan välitetä osastaan vaan hyväksytään kohtalo ja asema.***

        Olen miettinyt mikä on vapaus. Vapaus on vapautta ihmiskunnan kollektiivisesta tietoisuudesta ja "omasta" alitajunnasta. Vapaa näistä molemmista alemmista ( myyttisistä, mytologiaa ja arkkityyppihahmoja sisältävistä ) tietopankeista. Ennenkaikkea se tarkoittaa olla vapaa kaikista ehdollistumista, joita ihminen tuppaa konemaisesti toistamaan. On siinä työtä. Ei kuitenkaan niin, että pään piilottaisi pensaaseen, ajattelen että kuitenkin voi olla maailmassa muttei maailmasta. Jatkuvaa syvää iloa suhteellisessa määrin voimme kokea jo kauan ennenkuin olemme vapautuneet täysin.

        Onko vapaus sitä että on todellakin vapaa valitsemaan? Mistä on vapaa? Sitä voi miettiä. Annoin oman vapauden osamääritelmäni tuossa edellä, lisää täydennystä voi keksiä, ei se tietenkään ole mikään täydellinen määritelmä itsellekään, joka kattaisi kaiken mitä tarkoitetaan sanalla vapaus.


        ***- Rakkaus on ainut mahdollisuus olla lähellä Positiivista, joka on Itse-olevainen, eli Elämä.***

        Tässä olemme sanallisestikin (ulkonaisestikin, pinnallisellakin tasolla) samaa mieltä.

        Kaikki menee lopulta oikein, olen tästä samaa mieltä, mutta kysyn; missä vastuullisuus?
        Missä ja mikä on osamme tässä asiassa?
        Onko se ainoastaan se painotettu ajatus; "kaikki menee lopulta oikein", eli positiivisuus?

        Käytännössä siis jätätkö esimerkiksi minulle vastuun kivi-kautisesta kristiuskosta ja muista taikauskoista ja niissä loikoilevien ihmisten herättämisestä?
        Sekö on se minun hommani? Minun on "uitava tummissa vesissä", kun muut nauttii meditaatisessa tilassa rauhasta, noudattaen neuvoa; "huono seura hyvät tavat turmelee"?

        Vakavammin kirjoittaen, tämä "syöpä-solu"(materia/ privaatti-tietoisuus) yrittää lisääntyä ja laajentua, eihän se itsessään tunne olevansa; "Syöpä Kaikkeuden kehossa". "Syöpä"(todistetusi siis se, koska,, jne) on ennemmin aina oikeassa, kaiken siis pitäisi olla "Syöpää".
        Negaatio-megaatio ei voi siis itsessään parantua, sillä ei ole eväitä siihen, koska se on laaduttunut niin. Sen kuolema seuraa sen omasta yksipuolisuudesta joka johtaa mahdottomuuteen ja mielestäni tässä voi olla mukana itse-murhaamassa "omalla toiminnallaan".

        ps. Vapaata tahtoa ei ole!


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Kaikki menee lopulta oikein, olen tästä samaa mieltä, mutta kysyn; missä vastuullisuus?
        Missä ja mikä on osamme tässä asiassa?
        Onko se ainoastaan se painotettu ajatus; "kaikki menee lopulta oikein", eli positiivisuus?

        Käytännössä siis jätätkö esimerkiksi minulle vastuun kivi-kautisesta kristiuskosta ja muista taikauskoista ja niissä loikoilevien ihmisten herättämisestä?
        Sekö on se minun hommani? Minun on "uitava tummissa vesissä", kun muut nauttii meditaatisessa tilassa rauhasta, noudattaen neuvoa; "huono seura hyvät tavat turmelee"?

        Vakavammin kirjoittaen, tämä "syöpä-solu"(materia/ privaatti-tietoisuus) yrittää lisääntyä ja laajentua, eihän se itsessään tunne olevansa; "Syöpä Kaikkeuden kehossa". "Syöpä"(todistetusi siis se, koska,, jne) on ennemmin aina oikeassa, kaiken siis pitäisi olla "Syöpää".
        Negaatio-megaatio ei voi siis itsessään parantua, sillä ei ole eväitä siihen, koska se on laaduttunut niin. Sen kuolema seuraa sen omasta yksipuolisuudesta joka johtaa mahdottomuuteen ja mielestäni tässä voi olla mukana itse-murhaamassa "omalla toiminnallaan".

        ps. Vapaata tahtoa ei ole!

        *** Onko se ainoastaan se painotettu ajatus; "kaikki menee lopulta oikein", eli positiivisuus? ***
        *** Käytännössä siis jätätkö esimerkiksi minulle vastuun kivi-kautisesta kristiuskosta ja muista taikauskoista ja niissä loikoilevien ihmisten herättämisestä? ***

        Positiivisuus johtaa meditatiiviseen tila, ja meditatiivinen tila herättää ihmiset sisältäpäin. Meditaatio on miljoonia kertoja voimakkaampaa kuin ulkonainen lähetyssaarnaaminen. Ihmiset hoitavat ulkonaisesti itse lähetyssaarnaamisen, jos missiokseen sellaisen ottavat.

        *** Sekö on se minun hommani? Minun on "uitava tummissa vesissä", kun muut nauttii meditaatisessa tilassa rauhasta, noudattaen neuvoa; "huono seura hyvät tavat turmelee"? ***

        Meditatiivinen tila on lääkäritila. Vain siitä käsin voi auttaa. Kirkkaissa vesissä uimalla voi auttaa, tummissa vesissä tullaan autetuksi, sisältäpäin. Homma on se jonka hommaksi katsoo. Kukin tavallaan.

        Myönteisten ominaisuuksia kasvattaminen ihmiskunnassa ja kaikessa, myös itsessä ensin tietenkin, tuo tuloksia. Hienovaraisesti ja sisältäpäin. Jos on kiire, ei tule tuloksia. Tuloksia saa aikaan se jolla on varaa työskennellä ikuisesti, kärsimättömät kaatuvat. Kärsivällisyys on ikuinen hyve. Se että on odottamatta tuloksia on myös hyve, sillä silloin voi olla tyytyväinen. On läsnä nyt tulokset unohtaen.


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Kaikki menee lopulta oikein, olen tästä samaa mieltä, mutta kysyn; missä vastuullisuus?
        Missä ja mikä on osamme tässä asiassa?
        Onko se ainoastaan se painotettu ajatus; "kaikki menee lopulta oikein", eli positiivisuus?

        Käytännössä siis jätätkö esimerkiksi minulle vastuun kivi-kautisesta kristiuskosta ja muista taikauskoista ja niissä loikoilevien ihmisten herättämisestä?
        Sekö on se minun hommani? Minun on "uitava tummissa vesissä", kun muut nauttii meditaatisessa tilassa rauhasta, noudattaen neuvoa; "huono seura hyvät tavat turmelee"?

        Vakavammin kirjoittaen, tämä "syöpä-solu"(materia/ privaatti-tietoisuus) yrittää lisääntyä ja laajentua, eihän se itsessään tunne olevansa; "Syöpä Kaikkeuden kehossa". "Syöpä"(todistetusi siis se, koska,, jne) on ennemmin aina oikeassa, kaiken siis pitäisi olla "Syöpää".
        Negaatio-megaatio ei voi siis itsessään parantua, sillä ei ole eväitä siihen, koska se on laaduttunut niin. Sen kuolema seuraa sen omasta yksipuolisuudesta joka johtaa mahdottomuuteen ja mielestäni tässä voi olla mukana itse-murhaamassa "omalla toiminnallaan".

        ps. Vapaata tahtoa ei ole!

        *** Vakavammin kirjoittaen, tämä "syöpä-solu"(materia/ privaatti-tietoisuus) yrittää lisääntyä ja laajentua, eihän se itsessään tunne olevansa; "Syöpä Kaikkeuden kehossa". "Syöpä"(todistetusi siis se, koska,, jne) on ennemmin aina oikeassa, kaiken siis pitäisi olla "Syöpää". ***

        Voisinpa jakaa visioni. Tämä ihminen jonka olen tavannut tällä pallolla on äkämä. Äkämä universumin kehossa, edustaen tajunnallisuudessa universumin uloimman kerroksen vähäisimpiä ( se on: suppeimpia, rajoittuneimpia ) tajuntoja. Hyvin lähellä sitä, jota ihmiset kutsuvat eläimiksi. He ovat ihmisen veljiä, ja tajunnassaan ei-niin-kaukana-ihmisen tajunnallisuudesta. Vain pieni välimatka erottaa heidät eläimistä. Arvostakaa siis eläimiä, he ovat vähemmän tyhmiä verrattuna ihmisiin kuin ihmiset ajattelevat. Mutta siltikin eläinten kaltoin kohtelu kuuluu suunnitelmaan, sillä aikoinaan eläimet kohtelivat ihmisiä kaltoin mitä suurimmassa määrin.

        Nyt on syntymässä tasapainotus, kun eläimiä viedään teuraaksi ja he eivät voi mitään. Edes karhu ja leijona ei voi ihmiselle enää mitään. Osat ovat tässä suhteessa vaihtuneet. No, se eläimistä.

        Koska ihminen on vielä lähellä eläintä, sanon häntä älykkäänoloiseksi eläimeksi, ei niin ihme että on tällaista maailmanmenoa mitä näemme. Vielä on matkaa eettiseen elämään joka tulee sisäpuolelta ei kirjoista ja laeista.

        Huom. Kun lait synnytetään ja moraalikirjat, se on osoitus siitä ettei lakeja noudateta eikä etiikka ole toiminnassa. Etiikka alkaa toimia taas sisäsyntyisesti kun ihminen saa yhteyden sisäisille _positiivisille_ alueille, jolloin lakikirjaa ei enää tarvita. Positiivisuus tarkoittaa aivojen fysiologiassa sitä että atomisidokset väljenevät, myös hienoainekehojen aivojen atomisidokset, jolloin energiaa vapautuu hyötykäyttöön (se havaitaan ilona).

        *** Negaatio-megaatio ei voi siis itsessään parantua, sillä ei ole eväitä siihen, koska se on laaduttunut niin.***

        Se muunnetaan. Negaatio-megaatiosta on hyötyä vain siinä että sen avulla kyetään luomaan ihmisen persoona. Ihmisen persoona muunnetaan myönteiseksi, ihminen tekee sen avusteisesti voimaa tarvittaessa kollektiivilta saaden. Persoona muunnetaan laajempaan hyötykäyttöön, jolloin havaitsee hän sisäsyntyisesti duuninsa ilman ulkoista ohjausta. Tämä duuni on palvelua tavalla tai toisella.

        ***Sen kuolema seuraa sen omasta yksipuolisuudesta joka johtaa mahdottomuuteen ja mielestäni tässä voi olla mukana itse-murhaamassa "omalla toiminnallaan".**

        Alempi ego kuolee ja super-ego, joka tarkoittaa tässä tietoisuuskenttää, itsensä unohtanutta, jää. Super-rgo ei voi nähdä itseänsä, se on kirjaimellisesti mahdotonta, siksi sanotaan itsensä unohtanut. Silti super-ego on itsessään koko ajan. Tämän näen universumin lakina ( laki on joku vääjäämättömyys, joka ehdottomasti toteuttaa itsensä, kuin automaattimekanismina )


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        *** Vakavammin kirjoittaen, tämä "syöpä-solu"(materia/ privaatti-tietoisuus) yrittää lisääntyä ja laajentua, eihän se itsessään tunne olevansa; "Syöpä Kaikkeuden kehossa". "Syöpä"(todistetusi siis se, koska,, jne) on ennemmin aina oikeassa, kaiken siis pitäisi olla "Syöpää". ***

        Voisinpa jakaa visioni. Tämä ihminen jonka olen tavannut tällä pallolla on äkämä. Äkämä universumin kehossa, edustaen tajunnallisuudessa universumin uloimman kerroksen vähäisimpiä ( se on: suppeimpia, rajoittuneimpia ) tajuntoja. Hyvin lähellä sitä, jota ihmiset kutsuvat eläimiksi. He ovat ihmisen veljiä, ja tajunnassaan ei-niin-kaukana-ihmisen tajunnallisuudesta. Vain pieni välimatka erottaa heidät eläimistä. Arvostakaa siis eläimiä, he ovat vähemmän tyhmiä verrattuna ihmisiin kuin ihmiset ajattelevat. Mutta siltikin eläinten kaltoin kohtelu kuuluu suunnitelmaan, sillä aikoinaan eläimet kohtelivat ihmisiä kaltoin mitä suurimmassa määrin.

        Nyt on syntymässä tasapainotus, kun eläimiä viedään teuraaksi ja he eivät voi mitään. Edes karhu ja leijona ei voi ihmiselle enää mitään. Osat ovat tässä suhteessa vaihtuneet. No, se eläimistä.

        Koska ihminen on vielä lähellä eläintä, sanon häntä älykkäänoloiseksi eläimeksi, ei niin ihme että on tällaista maailmanmenoa mitä näemme. Vielä on matkaa eettiseen elämään joka tulee sisäpuolelta ei kirjoista ja laeista.

        Huom. Kun lait synnytetään ja moraalikirjat, se on osoitus siitä ettei lakeja noudateta eikä etiikka ole toiminnassa. Etiikka alkaa toimia taas sisäsyntyisesti kun ihminen saa yhteyden sisäisille _positiivisille_ alueille, jolloin lakikirjaa ei enää tarvita. Positiivisuus tarkoittaa aivojen fysiologiassa sitä että atomisidokset väljenevät, myös hienoainekehojen aivojen atomisidokset, jolloin energiaa vapautuu hyötykäyttöön (se havaitaan ilona).

        *** Negaatio-megaatio ei voi siis itsessään parantua, sillä ei ole eväitä siihen, koska se on laaduttunut niin.***

        Se muunnetaan. Negaatio-megaatiosta on hyötyä vain siinä että sen avulla kyetään luomaan ihmisen persoona. Ihmisen persoona muunnetaan myönteiseksi, ihminen tekee sen avusteisesti voimaa tarvittaessa kollektiivilta saaden. Persoona muunnetaan laajempaan hyötykäyttöön, jolloin havaitsee hän sisäsyntyisesti duuninsa ilman ulkoista ohjausta. Tämä duuni on palvelua tavalla tai toisella.

        ***Sen kuolema seuraa sen omasta yksipuolisuudesta joka johtaa mahdottomuuteen ja mielestäni tässä voi olla mukana itse-murhaamassa "omalla toiminnallaan".**

        Alempi ego kuolee ja super-ego, joka tarkoittaa tässä tietoisuuskenttää, itsensä unohtanutta, jää. Super-rgo ei voi nähdä itseänsä, se on kirjaimellisesti mahdotonta, siksi sanotaan itsensä unohtanut. Silti super-ego on itsessään koko ajan. Tämän näen universumin lakina ( laki on joku vääjäämättömyys, joka ehdottomasti toteuttaa itsensä, kuin automaattimekanismina )

        Jaottelen valitusti.
        Mieltäessäsi ihmisen eläimeksi, jota ohjaa enemmän, tai juuri ihmistä kuvatessasi vähemmän kuin muita eläimiä(aivan oikein) vietti ja halu-toiminnat, ohjaa mielestäsi juuri tätä ihmis-elukkaa "jokin" kohti elämän hyötykäyttöä? Mihin tuo "hyötykäyttö" ja "palvelu" johtaa, mikä niiden funktio mielestäsi on? Ja "mikä" johtaa?
        Onko tarkoitus "äkämä-maasta" rakentaa miellytävämpi mesta olla, jotta "äkämillä" olisi mukava elää tiedottomuudessa?
        Eli syyn seurauksena olisi laaja hyväksyntä rajoitteineen ja olemuksensa konteksteineen? Tällöin olemme juuri ikuisia vankeja, emme kehity.
        Vai onko "jonkin" tarkoitus ahdistaa "äkämät" kollektiivina lopulta "ajatukselliseen nurkaan" huomaamaan itse sen, ettei materia ole alku-tila vaan harha?
        Katalyytin("jokin") funktio olisi siis johtaa mahdollinen "potenttiaali" "äkämästä" erilleen juuri "kotiin paluuta varten". Paluu merkitsisi kontekstin ( materioineen) haihtumista, sillä kun ajatus loppuu (kaikki tämä lienee vain ajatusta) kaikki tälläinen katoaa?


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Jaottelen valitusti.
        Mieltäessäsi ihmisen eläimeksi, jota ohjaa enemmän, tai juuri ihmistä kuvatessasi vähemmän kuin muita eläimiä(aivan oikein) vietti ja halu-toiminnat, ohjaa mielestäsi juuri tätä ihmis-elukkaa "jokin" kohti elämän hyötykäyttöä? Mihin tuo "hyötykäyttö" ja "palvelu" johtaa, mikä niiden funktio mielestäsi on? Ja "mikä" johtaa?
        Onko tarkoitus "äkämä-maasta" rakentaa miellytävämpi mesta olla, jotta "äkämillä" olisi mukava elää tiedottomuudessa?
        Eli syyn seurauksena olisi laaja hyväksyntä rajoitteineen ja olemuksensa konteksteineen? Tällöin olemme juuri ikuisia vankeja, emme kehity.
        Vai onko "jonkin" tarkoitus ahdistaa "äkämät" kollektiivina lopulta "ajatukselliseen nurkaan" huomaamaan itse sen, ettei materia ole alku-tila vaan harha?
        Katalyytin("jokin") funktio olisi siis johtaa mahdollinen "potenttiaali" "äkämästä" erilleen juuri "kotiin paluuta varten". Paluu merkitsisi kontekstin ( materioineen) haihtumista, sillä kun ajatus loppuu (kaikki tämä lienee vain ajatusta) kaikki tälläinen katoaa?

        *** ...ohjaa mielestäsi juuri tätä ihmis-elukkaa "jokin" kohti elämän hyötykäyttöä? Mihin tuo "hyötykäyttö" ja "palvelu" johtaa, mikä niiden funktio mielestäsi on? Ja "mikä" johtaa?
        Onko tarkoitus "äkämä-maasta" rakentaa miellytävämpi mesta olla, jotta "äkämillä" olisi mukava elää tiedottomuudessa? ***

        Tälle "jokin", "mikä", "se" on annettu jo aiemmin nimi ja se on maailmanjärki. Kaikkialla esiintyvä olemassaolo on myös järki. Samalla se on ylläpitäjä, joka antaa raamit missä virtaus voi virrata maailmana.

        Palvelu on tapa sanoa, että ulospäin suuntautumalla voi toteuttaa yhtä lakia, joka on virtaus. Virtaus antaa dynaamisen elämän.

        Ulospäinsuuntautuminen ei poista sisäänpäinkääntynyttä meditatiivista tilaa välttämättä (tämä saattaa kuulostaa paradoksilta). Katsotaan mitä aurinkomme tekee. Se suuntautuu ulospäin, antaa säteidensä virrata aivan kaikille tasapuolisesti. Se palvelee. Auringon säteet ovat rakkauden ilmentymä. Auringon takana on olento joka ylläpitää sitä, aurinko on sen fyysinen keho. Näiden säteiden avulla passiivinen maa ja siinä olevat kasvit kasvavat. Myös maa palvelee, mutta "vähemmän dramaattisesti". Maa antaa esim. tulivuoren purkauksen tulla ja tuhkan sataa päälle, jolloin maanpinta uudistuu, kasvit saavat uutta kasvunvoimaa.

        *** Vai onko "jonkin" tarkoitus ahdistaa "äkämät" kollektiivina lopulta "ajatukselliseen nurkaan" huomaamaan itse sen, ettei materia ole alku-tila vaan harha?
        Katalyytin("jokin") funktio olisi siis johtaa mahdollinen "potenttiaali" "äkämästä" erilleen juuri "kotiin paluuta varten". ***

        Tähän on keksitty sana emergenssi. Kompleksisuusteoria on uudelleenmuotoilu, joka muotoilee tunnetut asiat toisille sanoille kuin ennen. Maassa syntyy emergenssiä. Kompleksisuus kasvaa hermoston neuroverkoissa kunnes ne kykenevät vastaanottamaan ymmärryksen kaikkialla olevasta maailmanjärjestä. "Hänessä me elämme, olemme ja liikumme". Kasveilla on hermoston aihiot olemassa, eläimissä hermosto ilmenee, ihmisissä se kasvaa riittävälle tasolle itseoivallusta varten ja homo empaticuksessa, uudessa ihmisrodussa, itseoivallus on alin lähtökohta. Itseoivallus tarkoittaa nykyhetkessä elämistä. Hermoston kompleksisuus kykenee ylläpitämään rauhan ja selkeyden inspiroitunutta tilaa, jolloin persoona on autoteelinen ja aina flow-tilassa. Kyllä, jatkuvasti.

        *** Paluu merkitsisi kontekstin ( materioineen) haihtumista, sillä kun ajatus loppuu (kaikki tämä lienee vain ajatusta) kaikki tälläinen katoaa? ***

        Materia asettuu oikeaan valoon. Se koetaan sellaisena kuin se on. Tämä on selkeämpi ja totuudenmukaisempi ilmaus kuin materian totaalinen katoaminen. Ajatuksen abstraktiotaso nousee konkreettisuuden tunnun silti katoamatta, ja silti säilytämme yksityiskohtiin paneutumisen kykymme.

        Kyllä, kun ajatus kokonaan lakkaa, myös maailma lakkaa, sillä maailma (maailmanjärjen ylläpitämä) on ajatusta. Maailmanjärki ei ole ajatus, se on sen taustalla ja ajatuksen sisällä oleva olevainen kannattelija.

        Tässä evoluutioprosessi dynaamisena kuviona:
        http://www.theresonanceproject.org/images/graphics/dualtorus.gif

        ---> Singulariteetista virtaus alkaa ja siihen se päättyy. Virtaus on kertomaani palvelua. Kun palvelee on virtauksessa, jolloin sopeutuu fysiikan lakiin. Yhdestä me olemme lähteneet ja yhteen palaamme.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        *** ...ohjaa mielestäsi juuri tätä ihmis-elukkaa "jokin" kohti elämän hyötykäyttöä? Mihin tuo "hyötykäyttö" ja "palvelu" johtaa, mikä niiden funktio mielestäsi on? Ja "mikä" johtaa?
        Onko tarkoitus "äkämä-maasta" rakentaa miellytävämpi mesta olla, jotta "äkämillä" olisi mukava elää tiedottomuudessa? ***

        Tälle "jokin", "mikä", "se" on annettu jo aiemmin nimi ja se on maailmanjärki. Kaikkialla esiintyvä olemassaolo on myös järki. Samalla se on ylläpitäjä, joka antaa raamit missä virtaus voi virrata maailmana.

        Palvelu on tapa sanoa, että ulospäin suuntautumalla voi toteuttaa yhtä lakia, joka on virtaus. Virtaus antaa dynaamisen elämän.

        Ulospäinsuuntautuminen ei poista sisäänpäinkääntynyttä meditatiivista tilaa välttämättä (tämä saattaa kuulostaa paradoksilta). Katsotaan mitä aurinkomme tekee. Se suuntautuu ulospäin, antaa säteidensä virrata aivan kaikille tasapuolisesti. Se palvelee. Auringon säteet ovat rakkauden ilmentymä. Auringon takana on olento joka ylläpitää sitä, aurinko on sen fyysinen keho. Näiden säteiden avulla passiivinen maa ja siinä olevat kasvit kasvavat. Myös maa palvelee, mutta "vähemmän dramaattisesti". Maa antaa esim. tulivuoren purkauksen tulla ja tuhkan sataa päälle, jolloin maanpinta uudistuu, kasvit saavat uutta kasvunvoimaa.

        *** Vai onko "jonkin" tarkoitus ahdistaa "äkämät" kollektiivina lopulta "ajatukselliseen nurkaan" huomaamaan itse sen, ettei materia ole alku-tila vaan harha?
        Katalyytin("jokin") funktio olisi siis johtaa mahdollinen "potenttiaali" "äkämästä" erilleen juuri "kotiin paluuta varten". ***

        Tähän on keksitty sana emergenssi. Kompleksisuusteoria on uudelleenmuotoilu, joka muotoilee tunnetut asiat toisille sanoille kuin ennen. Maassa syntyy emergenssiä. Kompleksisuus kasvaa hermoston neuroverkoissa kunnes ne kykenevät vastaanottamaan ymmärryksen kaikkialla olevasta maailmanjärjestä. "Hänessä me elämme, olemme ja liikumme". Kasveilla on hermoston aihiot olemassa, eläimissä hermosto ilmenee, ihmisissä se kasvaa riittävälle tasolle itseoivallusta varten ja homo empaticuksessa, uudessa ihmisrodussa, itseoivallus on alin lähtökohta. Itseoivallus tarkoittaa nykyhetkessä elämistä. Hermoston kompleksisuus kykenee ylläpitämään rauhan ja selkeyden inspiroitunutta tilaa, jolloin persoona on autoteelinen ja aina flow-tilassa. Kyllä, jatkuvasti.

        *** Paluu merkitsisi kontekstin ( materioineen) haihtumista, sillä kun ajatus loppuu (kaikki tämä lienee vain ajatusta) kaikki tälläinen katoaa? ***

        Materia asettuu oikeaan valoon. Se koetaan sellaisena kuin se on. Tämä on selkeämpi ja totuudenmukaisempi ilmaus kuin materian totaalinen katoaminen. Ajatuksen abstraktiotaso nousee konkreettisuuden tunnun silti katoamatta, ja silti säilytämme yksityiskohtiin paneutumisen kykymme.

        Kyllä, kun ajatus kokonaan lakkaa, myös maailma lakkaa, sillä maailma (maailmanjärjen ylläpitämä) on ajatusta. Maailmanjärki ei ole ajatus, se on sen taustalla ja ajatuksen sisällä oleva olevainen kannattelija.

        Tässä evoluutioprosessi dynaamisena kuviona:
        http://www.theresonanceproject.org/images/graphics/dualtorus.gif

        ---> Singulariteetista virtaus alkaa ja siihen se päättyy. Virtaus on kertomaani palvelua. Kun palvelee on virtauksessa, jolloin sopeutuu fysiikan lakiin. Yhdestä me olemme lähteneet ja yhteen palaamme.

        >>Kompleksisuus kasvaa hermoston neuroverkoissa kunnes ne kykenevät vastaanottamaan ymmärryksen kaikkialla olevasta maailmanjärjestä. "Hänessä me elämme, olemme ja liikumme". Kasveilla on hermoston aihiot olemassa, eläimissä hermosto ilmenee, ihmisissä se kasvaa riittävälle tasolle itseoivallusta varten ja homo empaticuksessa, uudessa ihmisrodussa, itseoivallus on alin lähtökohta. persoonallisuus(matkija), ihmissuhteet, paikat&ajat, tapahtumat sijaitsevat,, niin "minne"(taas määritys) sitä ylettyy?
        Minusta paradoksi on nimenomaan siinä, että kun sielut monistaa itseään ne ovat itsellisiä, mutta myös siksi vankeja, itsensä/ajatuksensa vankeja.

        Siis jos pommitamme hypotalamusta juuri niillä peptideillä, joita abstraktit tunnetilamme tuottavat ja nämä taas vaikuttavat neuroneihimme, jotka kulkeutuvat jokaiseen soluumme ja sopukkaamme vaikuttaen, niin eikö tässä ole juuri mahdollisuus päästä irti jopa kaikesta valmiiksi hahmotetusta?
        Ajattele vaikka sitä, että uskomme pystyvämme vaikuttamaan tulevaan, mutta emme menneeseen. Eli suhde tulevaan ja menneeseen hahmottaa sen miten koemme maailman. Jos ajattelu muuttuu ja muutamme sitä muuttuuko todellisuutemme?
        Onko vasta-voimat(kollektiivi) niin suuret, että vain "harvat kapean polun löytävät ja kulkevat sitä" vai löytääkö kukaan?


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        >>Kompleksisuus kasvaa hermoston neuroverkoissa kunnes ne kykenevät vastaanottamaan ymmärryksen kaikkialla olevasta maailmanjärjestä. "Hänessä me elämme, olemme ja liikumme". Kasveilla on hermoston aihiot olemassa, eläimissä hermosto ilmenee, ihmisissä se kasvaa riittävälle tasolle itseoivallusta varten ja homo empaticuksessa, uudessa ihmisrodussa, itseoivallus on alin lähtökohta. persoonallisuus(matkija), ihmissuhteet, paikat&ajat, tapahtumat sijaitsevat,, niin "minne"(taas määritys) sitä ylettyy?
        Minusta paradoksi on nimenomaan siinä, että kun sielut monistaa itseään ne ovat itsellisiä, mutta myös siksi vankeja, itsensä/ajatuksensa vankeja.

        Siis jos pommitamme hypotalamusta juuri niillä peptideillä, joita abstraktit tunnetilamme tuottavat ja nämä taas vaikuttavat neuroneihimme, jotka kulkeutuvat jokaiseen soluumme ja sopukkaamme vaikuttaen, niin eikö tässä ole juuri mahdollisuus päästä irti jopa kaikesta valmiiksi hahmotetusta?
        Ajattele vaikka sitä, että uskomme pystyvämme vaikuttamaan tulevaan, mutta emme menneeseen. Eli suhde tulevaan ja menneeseen hahmottaa sen miten koemme maailman. Jos ajattelu muuttuu ja muutamme sitä muuttuuko todellisuutemme?
        Onko vasta-voimat(kollektiivi) niin suuret, että vain "harvat kapean polun löytävät ja kulkevat sitä" vai löytääkö kukaan?

        Löysit porsaanreiän ulos kaavoista?

        Kun tutkii ajatuskuvioita niin huomaa ennenpitkää kaavamaisuuksia joita mieli toistaa mielellään konemaisesti. Nämä ovat niitä ehdollistumia, joita kotikasvatus, koulutus ja kulttuuri tuovat tullessaan. Jopa vuosikymmeniä meditoinneilla on kaavamaisuuksia, jos ei muuta niin se meditointi, varsinkin jos se on ajoitettu tiettyyn kellonaikaan vuorokaudesta. Kaikki säännölliset treenit luovat kangistumista.

        Jospa laajentaisimme ajatusalaa työntymällä näkökulmiin ennestään tuntemattomille alueille? Tämä voisi olla keino väljentää kaavojen voimaa. Perinteinen menetelmä on kaavojen purkaminen, nyt on lisäämisaspektikin mukana. Tietoisuuden ajatukset ja hermoverkot ovat takaisinkytkennässä, silmukassa, vaikuttaen toinen toisiinsa. Juuri ja juuri järjestyksessä pysyvä hermoverkko kaaoksen rajalla kuuluu mielestäni nimenomaan evoluutioon. Sellainen kasvaa kohti kaaosta järjestäen itseään yhä enemmän ja enemmän kaaoksen puolelle. Täysin stabiili verkko pysyy paikallaan eikä opi. Löydetään kognitiivisilla ponnistuksilla järjestystä aikaisemmin kaoottiselta alueelta, ja työnnetään kaaoksen rajaa sisemmälle tietoisuudessa. Näin hermoverkkoa totutetaan sopeutumaan yhä haastavimpiin olosuhteisiin kun ei olla liian turvallisella sovinnaisen ajattelun alueella.

        Miksi ihminen ei ole yleensä tietoinen unessa tai on vain rajallisesti? Eräs syy voi olla se, että tietoisuutta ei olla totutettu luomaan kaaoksesta järjestystä. Unessa sanotaan olevan kaaos. Kaaosta tulisi ymmärtää, jolloin siihen ilmestyy järjestys, jolloin se heijastuu takaisin hermoverkkoon muuttaen sitä. Mikä nyt on ihmiselle vaikeaa ja kaoottista, ei tulevaisuuden ihmiselle sitä ole emergenssi-evoluution johdosta. Ehkä tässä on jotain vinkkiä siihen suuntaan miten saamme unet hallintaamme ja tietoisuuden kestämään myös yöllä?? Unijoogassa pyritään juuri tähän, luomaan järjestystä ymmärryksen ja rauhallisen keskittyneen tutkistelun kautta, jolloin tietoisuus selkiytyy. Unihan on pieni kuolema sille joka ei ole tietoinen unien aikana.

        Nostamalla abstraktiotasoa hukkaamme tietoa tahallisesti, jolloin kuvailu muuttuu karkeammaksi, joka puolestaan auttaa hallitsemaan muutoin kaoottisia tilanteita. Jos tämä on totta, niin silloinhan mitään todella uutta ei synny, vaan ainoastaan tarkastelun siivilää harvennetaan. Tällä tavalla ehkä mielestä tulee kuin syvä järvi, selkeä ja rauhallinen, mutta pystytäänkö tämän avulla tunkeutumaan todelliseen ajattomaan? Ehkä "ajaton" onkin vain oikean ajattoman peilaamista mielessä, lähestymme sitä koskaan saavuttamatta? Luulemme sitä ajattomaksi koska emme havaitse ajankulumista, vaikka aikaa ehkä on. Voimme lähestyä sitä abstraktiotasoa nostamalla loputtomasti kuin logaritmikäyrä lähestyy akseliansa.

        Tällä logiikalla ajatuksen kautta ajaton absoluutti jää saavuttamattomaksi.

        Subjektiivinen kokemukseni viittaisi myös siihen että päästä ei löydy lopullista vastausta, vaan kokonaisolemuksen integraatiosta, ajatukset pois heittäen. "Sydäntietoisuus, tietoisuus keskipisteessä olemuksen". Mutta se on sellainen tila, mikä ei useinkaan anna mahdollisuuksia toimia kovin tehokkaasti maailmassa. Maailma todellakin näyttää katoavan silloin.


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        Löysit porsaanreiän ulos kaavoista?

        Kun tutkii ajatuskuvioita niin huomaa ennenpitkää kaavamaisuuksia joita mieli toistaa mielellään konemaisesti. Nämä ovat niitä ehdollistumia, joita kotikasvatus, koulutus ja kulttuuri tuovat tullessaan. Jopa vuosikymmeniä meditoinneilla on kaavamaisuuksia, jos ei muuta niin se meditointi, varsinkin jos se on ajoitettu tiettyyn kellonaikaan vuorokaudesta. Kaikki säännölliset treenit luovat kangistumista.

        Jospa laajentaisimme ajatusalaa työntymällä näkökulmiin ennestään tuntemattomille alueille? Tämä voisi olla keino väljentää kaavojen voimaa. Perinteinen menetelmä on kaavojen purkaminen, nyt on lisäämisaspektikin mukana. Tietoisuuden ajatukset ja hermoverkot ovat takaisinkytkennässä, silmukassa, vaikuttaen toinen toisiinsa. Juuri ja juuri järjestyksessä pysyvä hermoverkko kaaoksen rajalla kuuluu mielestäni nimenomaan evoluutioon. Sellainen kasvaa kohti kaaosta järjestäen itseään yhä enemmän ja enemmän kaaoksen puolelle. Täysin stabiili verkko pysyy paikallaan eikä opi. Löydetään kognitiivisilla ponnistuksilla järjestystä aikaisemmin kaoottiselta alueelta, ja työnnetään kaaoksen rajaa sisemmälle tietoisuudessa. Näin hermoverkkoa totutetaan sopeutumaan yhä haastavimpiin olosuhteisiin kun ei olla liian turvallisella sovinnaisen ajattelun alueella.

        Miksi ihminen ei ole yleensä tietoinen unessa tai on vain rajallisesti? Eräs syy voi olla se, että tietoisuutta ei olla totutettu luomaan kaaoksesta järjestystä. Unessa sanotaan olevan kaaos. Kaaosta tulisi ymmärtää, jolloin siihen ilmestyy järjestys, jolloin se heijastuu takaisin hermoverkkoon muuttaen sitä. Mikä nyt on ihmiselle vaikeaa ja kaoottista, ei tulevaisuuden ihmiselle sitä ole emergenssi-evoluution johdosta. Ehkä tässä on jotain vinkkiä siihen suuntaan miten saamme unet hallintaamme ja tietoisuuden kestämään myös yöllä?? Unijoogassa pyritään juuri tähän, luomaan järjestystä ymmärryksen ja rauhallisen keskittyneen tutkistelun kautta, jolloin tietoisuus selkiytyy. Unihan on pieni kuolema sille joka ei ole tietoinen unien aikana.

        Nostamalla abstraktiotasoa hukkaamme tietoa tahallisesti, jolloin kuvailu muuttuu karkeammaksi, joka puolestaan auttaa hallitsemaan muutoin kaoottisia tilanteita. Jos tämä on totta, niin silloinhan mitään todella uutta ei synny, vaan ainoastaan tarkastelun siivilää harvennetaan. Tällä tavalla ehkä mielestä tulee kuin syvä järvi, selkeä ja rauhallinen, mutta pystytäänkö tämän avulla tunkeutumaan todelliseen ajattomaan? Ehkä "ajaton" onkin vain oikean ajattoman peilaamista mielessä, lähestymme sitä koskaan saavuttamatta? Luulemme sitä ajattomaksi koska emme havaitse ajankulumista, vaikka aikaa ehkä on. Voimme lähestyä sitä abstraktiotasoa nostamalla loputtomasti kuin logaritmikäyrä lähestyy akseliansa.

        Tällä logiikalla ajatuksen kautta ajaton absoluutti jää saavuttamattomaksi.

        Subjektiivinen kokemukseni viittaisi myös siihen että päästä ei löydy lopullista vastausta, vaan kokonaisolemuksen integraatiosta, ajatukset pois heittäen. "Sydäntietoisuus, tietoisuus keskipisteessä olemuksen". Mutta se on sellainen tila, mikä ei useinkaan anna mahdollisuuksia toimia kovin tehokkaasti maailmassa. Maailma todellakin näyttää katoavan silloin.

        Oivalsinko aikoinani Itse jotakin merkittävää, vai tapahtuiko jotain muuta?
        Ainakin tiedostan ja muistan mitkä asiat edelsivät ja tapahtuivat ennen "sitä" ja miltä "tuntuu" kaiken jälkeen. Edeltävää tilaani voin vain ihmetellä("pyöritellä päätäni epäuskoisena"), jälkimmäistä kiitollisena "siunata".
        Mainitsemillesi tuntemattomille alueille en pääsyt ilman halu/vietti-maailman ja myös ajatusten hiljenemistä. (vietti/halu-maailman e l i n pois elämällä, tuhosin turhuuden tunteeni pois turhuuden markkinoilla paljastamalla sillä lailla oman ja muidenkin kantapään kautta juonet halujen takana)
        Nouseeko tällöin ihmeelliset "tuntemukset" ja mullistava tietoisuus-fiilis uusista tuntemattomista alueista? Nouseeko jotain täysin uutta, vai unohtunutta vanhaa? En osaa vastata, en siis suoraan sanoen tiedä. Se että "fiilis fiilittömyydessä" on kaikkea maallista miellyttävämpää, rauhoittavampaa mitä olen koskaan maailmasta mistään löytänyt ei tietysti todista muusta kuin että tunnen hyvin erilailla kuin ennen, mutta myös se että t u n n e n edelleen eli olen vaikutussuhteessa kehollisuuteeni hämää. En siis voi jäädä tähänkään "tunteeseen" lepäämään.

        Unessa tai unenomaisessa tilassa(pienen kuoleman) olen erään kerran ollut lähellä "kaikkitietävyyttä". Muistiini jäi se tunne kaikki-tiedosta ja kaikki-positiivisesta fiiliksestä, sekä ällistyttävä ja hämmästyytävä oivalluksen tunne siitä, että se kaikki on aivan tuossa--> rinnalla, vieressä!! Myös sen tajuaminen että totuus on yksinkertaisen nerokas. En siis yleyty itse kokemukseen vain aavistus siitä jäi ja se rauhoittaa, olen käynyt "siellä jossain".

        En tietty mene korva-merkitsemään mitään erityistä, mutta abstraktissa lienee perustavalaatua olevaa, sillä matriassa sitä ei näytä olevan, siis sen lisäksi että materia on katoavaa, eriyttävää ja tunteiden, rauhan kannalta kammottava tila. Vaikka siis luonto esimerkiksi rauhoittaa, se rauhoittaa nimenomaan halu-maailman, jonka se itse myös paradoksaalisesti antaa. Luonto siis tyynnyttää välillä yksittäisten imbulssien tarpeen, vaikka se luo ja siksi jättää kokonaistarpeen. Elämä antaa tavallaan siimaa ja ei polta heti pohjaan vaan kärventää hiljaa tietisuuden kypsäksi materiattomaan.

        Sydäntietoisuus("13") ei siksi voi olla toiminta-kykyinen materiassa, sen lähtöhän on "Jumalassa" joka ei voi olla materiaa, "Jumala" joka ei materiasta katsoen olekaan mitään.

        Voisi miettiä sitäkin, onko "automaatioon" näissä asioissa luottaminen viisasta?
        Vai voiko olla jopa niin "julmasti", että esimerkiksi "ylösnousemus"(anihiloituminen) jo "lihassa" merkitsee omaehtoista kehon ja tietoisuuden eroittamista mm. OBE-tekniikoiden(out-of-body experience) avulla?


      • kokija
        gybo-g-gero kirjoitti:

        Oivalsinko aikoinani Itse jotakin merkittävää, vai tapahtuiko jotain muuta?
        Ainakin tiedostan ja muistan mitkä asiat edelsivät ja tapahtuivat ennen "sitä" ja miltä "tuntuu" kaiken jälkeen. Edeltävää tilaani voin vain ihmetellä("pyöritellä päätäni epäuskoisena"), jälkimmäistä kiitollisena "siunata".
        Mainitsemillesi tuntemattomille alueille en pääsyt ilman halu/vietti-maailman ja myös ajatusten hiljenemistä. (vietti/halu-maailman e l i n pois elämällä, tuhosin turhuuden tunteeni pois turhuuden markkinoilla paljastamalla sillä lailla oman ja muidenkin kantapään kautta juonet halujen takana)
        Nouseeko tällöin ihmeelliset "tuntemukset" ja mullistava tietoisuus-fiilis uusista tuntemattomista alueista? Nouseeko jotain täysin uutta, vai unohtunutta vanhaa? En osaa vastata, en siis suoraan sanoen tiedä. Se että "fiilis fiilittömyydessä" on kaikkea maallista miellyttävämpää, rauhoittavampaa mitä olen koskaan maailmasta mistään löytänyt ei tietysti todista muusta kuin että tunnen hyvin erilailla kuin ennen, mutta myös se että t u n n e n edelleen eli olen vaikutussuhteessa kehollisuuteeni hämää. En siis voi jäädä tähänkään "tunteeseen" lepäämään.

        Unessa tai unenomaisessa tilassa(pienen kuoleman) olen erään kerran ollut lähellä "kaikkitietävyyttä". Muistiini jäi se tunne kaikki-tiedosta ja kaikki-positiivisesta fiiliksestä, sekä ällistyttävä ja hämmästyytävä oivalluksen tunne siitä, että se kaikki on aivan tuossa--> rinnalla, vieressä!! Myös sen tajuaminen että totuus on yksinkertaisen nerokas. En siis yleyty itse kokemukseen vain aavistus siitä jäi ja se rauhoittaa, olen käynyt "siellä jossain".

        En tietty mene korva-merkitsemään mitään erityistä, mutta abstraktissa lienee perustavalaatua olevaa, sillä matriassa sitä ei näytä olevan, siis sen lisäksi että materia on katoavaa, eriyttävää ja tunteiden, rauhan kannalta kammottava tila. Vaikka siis luonto esimerkiksi rauhoittaa, se rauhoittaa nimenomaan halu-maailman, jonka se itse myös paradoksaalisesti antaa. Luonto siis tyynnyttää välillä yksittäisten imbulssien tarpeen, vaikka se luo ja siksi jättää kokonaistarpeen. Elämä antaa tavallaan siimaa ja ei polta heti pohjaan vaan kärventää hiljaa tietisuuden kypsäksi materiattomaan.

        Sydäntietoisuus("13") ei siksi voi olla toiminta-kykyinen materiassa, sen lähtöhän on "Jumalassa" joka ei voi olla materiaa, "Jumala" joka ei materiasta katsoen olekaan mitään.

        Voisi miettiä sitäkin, onko "automaatioon" näissä asioissa luottaminen viisasta?
        Vai voiko olla jopa niin "julmasti", että esimerkiksi "ylösnousemus"(anihiloituminen) jo "lihassa" merkitsee omaehtoista kehon ja tietoisuuden eroittamista mm. OBE-tekniikoiden(out-of-body experience) avulla?

        "Fiilis fiilittömyydessä" seuraa kokonaisolemuksen vähintään osittaisesta integraatiosta. Se on se "automaattiprosessi" jota kaikki kokevat, KUN kulkevat kasvun tiellä. Se on individuaatiosta seuraava transsendaatio. Ehkä transsendaatio ei lopu koskaan?? Se on "viileää" ja niin "maukasta" ettei sanotuksi saa. Tuntemuksia on havaintoni mukaan kaikilla kokemillani abstraktion alueilla, arvostan niitä. Järjen ja tunteiden liitto on hyvä juttu, tosin alempia tunteita ei tarvita lainkaan. Mikä saa vielä pysymään osittain vangittuna, lintu ei ole lentänyt vielä häkistään, vasta häkinreunalla katselee? Psykologista perimää pitää vielä polttaa, tätä jätettä joka seuraa perässä. Kun se on palanut seuraa lopullinen nousemus. Tätä elää myös ihmiskunta melko suuressa määrin, mutta monet eivät tiedä kuinka lähellä nousemus on, pieni "korjaus" ja monet kokisivat sen.

        Olen mielestäni lähes rajaton optimisti. Se kumpuaa sisäisestä fiiliksestä. Ihmiskunta tarvitsee toivoa, ja toivo on perusteltua sillä kun on optimisti niin on lähellä todellisuutta. Todellisuus on optimisti. Tie jota kuljen on ilon tie nykyään, voi sitä kulkea Vanhan Liiton tietäkin mutta se on erakoitumisen tie, ei niin terveellistä nykypäivänä.

        Annettiin sana bifurkaatio tässä yhteydessä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatio
        Se liittyy näköjään järjestelmän ennustamattomuuteen. Kirjoitan myös mielleyhtymien varassa osittain ilman omaa tietoa tai tietoista kognitiivista pähkäilyä. Tietoisuudentila johon ajaudumme on yksilöllinen ja siten ei-ennustettava, mutta lopputulos että "kaikki käy hyvin" lienee varmaa, KUN kulkee kasvun tiellä. Näin asian näen edelleen. Kaiken taustallahan on se josta ajatuksemme kumpuavat ja kaikki siihen palaa kun virvatulten liekki on sammunut.

        Tietoisuuden laadutus pois materiasta on selviö mielestäni. Mutta ensin materia tulee kokea ja siihen kyllästyä, eli elää riittävän täydesti. Kyllä se ilman tietoisia oobelujakin laaduttuu, kun tietoisuus riittävästi vahvistuu. Ennenpitkää se ei enää "mahdu" kehoon, jolloin laadutus viimeistään tapahtuu. Kun aiemmin kyselit niin huomasin myös että vastaukset ovat kysymyksissäsi. Siksi olin monta päivää vaiti, mutta kun alkaa juttua "kerääntymään" niin voihan sen laittaa nettiin :)


      • gybo-g-gero
        kokija kirjoitti:

        "Fiilis fiilittömyydessä" seuraa kokonaisolemuksen vähintään osittaisesta integraatiosta. Se on se "automaattiprosessi" jota kaikki kokevat, KUN kulkevat kasvun tiellä. Se on individuaatiosta seuraava transsendaatio. Ehkä transsendaatio ei lopu koskaan?? Se on "viileää" ja niin "maukasta" ettei sanotuksi saa. Tuntemuksia on havaintoni mukaan kaikilla kokemillani abstraktion alueilla, arvostan niitä. Järjen ja tunteiden liitto on hyvä juttu, tosin alempia tunteita ei tarvita lainkaan. Mikä saa vielä pysymään osittain vangittuna, lintu ei ole lentänyt vielä häkistään, vasta häkinreunalla katselee? Psykologista perimää pitää vielä polttaa, tätä jätettä joka seuraa perässä. Kun se on palanut seuraa lopullinen nousemus. Tätä elää myös ihmiskunta melko suuressa määrin, mutta monet eivät tiedä kuinka lähellä nousemus on, pieni "korjaus" ja monet kokisivat sen.

        Olen mielestäni lähes rajaton optimisti. Se kumpuaa sisäisestä fiiliksestä. Ihmiskunta tarvitsee toivoa, ja toivo on perusteltua sillä kun on optimisti niin on lähellä todellisuutta. Todellisuus on optimisti. Tie jota kuljen on ilon tie nykyään, voi sitä kulkea Vanhan Liiton tietäkin mutta se on erakoitumisen tie, ei niin terveellistä nykypäivänä.

        Annettiin sana bifurkaatio tässä yhteydessä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatio
        Se liittyy näköjään järjestelmän ennustamattomuuteen. Kirjoitan myös mielleyhtymien varassa osittain ilman omaa tietoa tai tietoista kognitiivista pähkäilyä. Tietoisuudentila johon ajaudumme on yksilöllinen ja siten ei-ennustettava, mutta lopputulos että "kaikki käy hyvin" lienee varmaa, KUN kulkee kasvun tiellä. Näin asian näen edelleen. Kaiken taustallahan on se josta ajatuksemme kumpuavat ja kaikki siihen palaa kun virvatulten liekki on sammunut.

        Tietoisuuden laadutus pois materiasta on selviö mielestäni. Mutta ensin materia tulee kokea ja siihen kyllästyä, eli elää riittävän täydesti. Kyllä se ilman tietoisia oobelujakin laaduttuu, kun tietoisuus riittävästi vahvistuu. Ennenpitkää se ei enää "mahdu" kehoon, jolloin laadutus viimeistään tapahtuu. Kun aiemmin kyselit niin huomasin myös että vastaukset ovat kysymyksissäsi. Siksi olin monta päivää vaiti, mutta kun alkaa juttua "kerääntymään" niin voihan sen laittaa nettiin :)

        Positiivisuus tosiaan!
        Minäkin, joka lähdöiltäni olen vaatimaton älyllisesti ja oikeastaan kaikella tapaa rajoittunut,,myös ulkoisesti, olen kuitenkin voinut lopulta sisäistä tunnettani, joka on ollut "sielussani" kaikissa elämän vaiheissa kantavana voimana kontrata kaiken sen kulttuurisen, geenisen ja ajallisen minulle langettamamista vaivoista huolimatta todellisuuteen niin, että lopulta heräsin ja tajusin. Viittasin kysymyksillä vastaamiseen juuri tämän kaltaiseen positiiviseen asiaan.


      • perustuu kirjoitti:

        mihin tai keiden lausumiin? Koska aivan kuten raamattukin, myös rajatiedon jumaluusopit ym. opit ovat täydellisesti jonkun muun ihmisen tai ryhmän valmiiksi pureskeltuja ajatuskaavoja, sanomisia tai kirjoitelmia, eivätkä suinkaan nykyihmisten ja nykyaikana tehtyjä omia päätelmiä.

        järjen voittoon.
        Usko ja tahto ynnä järki, siinä kova kolmikko.


    • yritän selventää, jopa hyvin korkeille tasoille kehittynyt mestaritason sielu ei yleensä puutu asioitten kulkuun.
      Syyn ja seurauksen laki (karma) on hallitseva ja siihen puuttuminen on tavallaan 'sivullisen reaktio' joka ei hänelle kuulu.
      Tämä puuttuminen onnistuu kehittyneiltä sieluilta, mutta ei ilman vastuuta seurauksista.

      • 'kaikki kaikessa', mikä on huvittavan osuva vanha sannanparsi.

        KAIKKI KAIKESSA.


      • arjuuna
        Myötäeläjä kirjoitti:

        'kaikki kaikessa', mikä on huvittavan osuva vanha sannanparsi.

        KAIKKI KAIKESSA.

        On koko maailman kaikkeuden peruslaki, eikä tiedekkään sitä kiellä,joka mukaan materia kehittyy maailman kaikkeudessa, ja henki on tämän materian korkein tuote, ja maapallolla sen on kehityksessään saavuttanut vain
        ihminen.
        Tuo henki mikä on materiasta syntyisin on myös materiaa, joten se ei ole ajatonta kuolematonta elämää,jonka osa myös ihminen on, mutta häntä hallitsee tuo materiasta syntynyt ego
        Ajatus on tuon materian synnyttämä henki, mutta ego on taas ihmisen itsensä synnyttämä, aikaan sitoutunut
        keskus joka sitten hallitsee ihmistä ajatuksineen
        Tuon egon synnyttämisen takia ihminen joutui pois paratiisitilasta, mutta kaipuu sinne takaisin jäi, ja se synnytti persoonalliset jumalat, jotka ovat osa ihmisen yhteisminää
        Joten jumalatkin ovat karman lain alaisia, ja kun joskus ihmiskunta tulee siihen vaiheeseen, että sen karma päättyy, niin kuolevat nuo jumalatkin, mutta ei ihminen, koska hän on perustaltaan, osa kaiken lähdettä.
        Eikä tämä ole uskon asia sillä uskolla vain pitkitetään egon sielun elämää, ja ihmisen ainaista kärsimystä ja tuskaa, sillä uskonnot ja niiden jumalat elävät vain niin kauan kuin ihmiskunnan kärsimys kestää


      • arjuuna kirjoitti:

        On koko maailman kaikkeuden peruslaki, eikä tiedekkään sitä kiellä,joka mukaan materia kehittyy maailman kaikkeudessa, ja henki on tämän materian korkein tuote, ja maapallolla sen on kehityksessään saavuttanut vain
        ihminen.
        Tuo henki mikä on materiasta syntyisin on myös materiaa, joten se ei ole ajatonta kuolematonta elämää,jonka osa myös ihminen on, mutta häntä hallitsee tuo materiasta syntynyt ego
        Ajatus on tuon materian synnyttämä henki, mutta ego on taas ihmisen itsensä synnyttämä, aikaan sitoutunut
        keskus joka sitten hallitsee ihmistä ajatuksineen
        Tuon egon synnyttämisen takia ihminen joutui pois paratiisitilasta, mutta kaipuu sinne takaisin jäi, ja se synnytti persoonalliset jumalat, jotka ovat osa ihmisen yhteisminää
        Joten jumalatkin ovat karman lain alaisia, ja kun joskus ihmiskunta tulee siihen vaiheeseen, että sen karma päättyy, niin kuolevat nuo jumalatkin, mutta ei ihminen, koska hän on perustaltaan, osa kaiken lähdettä.
        Eikä tämä ole uskon asia sillä uskolla vain pitkitetään egon sielun elämää, ja ihmisen ainaista kärsimystä ja tuskaa, sillä uskonnot ja niiden jumalat elävät vain niin kauan kuin ihmiskunnan kärsimys kestää

        kaikki siihen liittyvä on todellisuutta.
        Miten tämä minun todellisuuteni liittyy ulkopuoliseen elämään, onkin jo ns. tietoisuuden todellisuus.

        Karma on, oman sieluni ja uskallan sanoa kaikkien sielujen arkkitehti.


      • arjuuna kirjoitti:

        On koko maailman kaikkeuden peruslaki, eikä tiedekkään sitä kiellä,joka mukaan materia kehittyy maailman kaikkeudessa, ja henki on tämän materian korkein tuote, ja maapallolla sen on kehityksessään saavuttanut vain
        ihminen.
        Tuo henki mikä on materiasta syntyisin on myös materiaa, joten se ei ole ajatonta kuolematonta elämää,jonka osa myös ihminen on, mutta häntä hallitsee tuo materiasta syntynyt ego
        Ajatus on tuon materian synnyttämä henki, mutta ego on taas ihmisen itsensä synnyttämä, aikaan sitoutunut
        keskus joka sitten hallitsee ihmistä ajatuksineen
        Tuon egon synnyttämisen takia ihminen joutui pois paratiisitilasta, mutta kaipuu sinne takaisin jäi, ja se synnytti persoonalliset jumalat, jotka ovat osa ihmisen yhteisminää
        Joten jumalatkin ovat karman lain alaisia, ja kun joskus ihmiskunta tulee siihen vaiheeseen, että sen karma päättyy, niin kuolevat nuo jumalatkin, mutta ei ihminen, koska hän on perustaltaan, osa kaiken lähdettä.
        Eikä tämä ole uskon asia sillä uskolla vain pitkitetään egon sielun elämää, ja ihmisen ainaista kärsimystä ja tuskaa, sillä uskonnot ja niiden jumalat elävät vain niin kauan kuin ihmiskunnan kärsimys kestää

        selvennätkö käsityksesi 'paratiisitilasta' poistumiseen?


    • adamin.poika

      Minkä niminen on tuo josta käytät titteliä Jumala, sillä olisi kivaa tietää minkänimisestä jumalasta oikein puhut ja kirjoitat?

      • eihän sillä ole mitään merkitystä. Mutta eiköhän yleinen 'Minä Olen' riitä?


      • adamin.poika
        Myötäeläjä kirjoitti:

        eihän sillä ole mitään merkitystä. Mutta eiköhän yleinen 'Minä Olen' riitä?

        Koska se on Jeesuksen Kristuksen nimi. Jos siis puhut Totisesta Jumalasta, niin kaipa nyt tiedät Hänen nimensäkin, ja jos taas jostain muusta jumalasta, niin olisi kivaa tietää minkä nimisestä, jotta ei jumalat sekottuisi toisiinsa.


      • adamin.poika kirjoitti:

        Koska se on Jeesuksen Kristuksen nimi. Jos siis puhut Totisesta Jumalasta, niin kaipa nyt tiedät Hänen nimensäkin, ja jos taas jostain muusta jumalasta, niin olisi kivaa tietää minkä nimisestä, jotta ei jumalat sekottuisi toisiinsa.

        huumorintajuisen ja nauravan Jumalan.


      • adamin.poika
        Myötäeläjä kirjoitti:

        huumorintajuisen ja nauravan Jumalan.

        Kumpana tunnet Hänet paremmin, eli onko Hän osoittanut Huumorintajunsa sinulle, vai onko Hän nauranut sinulle, sillä Minun Taivaallisella ISÄLLÄ on kaksi tapaa ilmaista itsensä ja toinen niistä on Rakkaus ja toinen Halveksunta, ja siksi kysynkin kumpana Hänet tunnet paremmin suhteessa sinua itseäsi kohtaan?


      • adamin.poika kirjoitti:

        Kumpana tunnet Hänet paremmin, eli onko Hän osoittanut Huumorintajunsa sinulle, vai onko Hän nauranut sinulle, sillä Minun Taivaallisella ISÄLLÄ on kaksi tapaa ilmaista itsensä ja toinen niistä on Rakkaus ja toinen Halveksunta, ja siksi kysynkin kumpana Hänet tunnet paremmin suhteessa sinua itseäsi kohtaan?

        ei voi halveksia, tällainen ominaisuus ei sisälly Rakkauteen.
        Mutta hän voi nauraa hyvin opettavaista naurua tietämättömyydelleni.


      • arjuuna
        Myötäeläjä kirjoitti:

        ei voi halveksia, tällainen ominaisuus ei sisälly Rakkauteen.
        Mutta hän voi nauraa hyvin opettavaista naurua tietämättömyydelleni.

        Voi tuntea jumaluutta,sillä jos me tunnemme sen nauravana tai halveksivana,rakastavan ja vihaavana
        niin se ei ole mikään jumala.
        Vasta sitten kun itse luomamme psykolooginen aika päättyy, voimme tietää sen, että onko olemassa
        mitään ajatuksen tuolla puolen, ja mikä se on


      • arjuuna kirjoitti:

        Voi tuntea jumaluutta,sillä jos me tunnemme sen nauravana tai halveksivana,rakastavan ja vihaavana
        niin se ei ole mikään jumala.
        Vasta sitten kun itse luomamme psykolooginen aika päättyy, voimme tietää sen, että onko olemassa
        mitään ajatuksen tuolla puolen, ja mikä se on

        ovat kuvainnolisia, sanoisinko vähän yritystä helpottaa keskustelua. Tosiasia kuitenkin on, että meille on syötetty vuosisatoja 'harhaoppia' ja tähän oppiin keskeisenä on kuulunut persoonallinen Jumala.
        Kun oletamme 'oikean' Jumalan olevan absoluuttinen Rakkaus, ikuinen autuus ja valo, ei ajatus nauravasta Jumalasta ole mieletön.


      • Myötäeläjä kirjoitti:

        ovat kuvainnolisia, sanoisinko vähän yritystä helpottaa keskustelua. Tosiasia kuitenkin on, että meille on syötetty vuosisatoja 'harhaoppia' ja tähän oppiin keskeisenä on kuulunut persoonallinen Jumala.
        Kun oletamme 'oikean' Jumalan olevan absoluuttinen Rakkaus, ikuinen autuus ja valo, ei ajatus nauravasta Jumalasta ole mieletön.

        'Mistä' me olemme tänne 'harhaan' joutuneet, millainen on se 'langeemus' ollut?


      • Myötäeläjä kirjoitti:

        'Mistä' me olemme tänne 'harhaan' joutuneet, millainen on se 'langeemus' ollut?

        'vääristänyt' Jumalakäsityksen?


      • Eroittelija
        Myötäeläjä kirjoitti:

        'vääristänyt' Jumalakäsityksen?

        Voidaan sanoa, että paremminkin ihminen tulkinnoillaan ja jopa järjettömilläkin kuvauksillaan ja opeillaan on saanut ihmisen sisällä olevan, alkujaan olevan, Jumalan kuvan vääristymään niin paljon, että ihmisen on hyvin vaikeaa enään aikuisena edes päästä lähelle totuutta siitä mikä on Jumalan todellinen kuva.
        Jos eteemme asetettaisiin kirjoitus joka kuvaisi tosi tarkasti ja todella virheettömän täydellisesti sen minkä näköinen ja millainen on Jumala, niin me emme kykenisi ymmärtämään edes ensinmäistä lausekokonaisuutta. Tämä siksi, että HÄN on niin käsittämätön ihmisen järjelle ja ymmärrykselle, että vain pieni lapsi joka ensinmäistä kertaa kuulisi tuon kirjoituksen sisällön kykenisi sen todellakin ymmärtämään, koska lapsi ei lähtisi spekuloimaan eikä potkimaan Lillukan varsia ja etsimään salaisuuksia tai kätköjä sieltä missä niitä ei yksinkertaisesti ole, mutta aikuinen ihminen ei voi hyväksyä mitään lapsenomaista yksinkertaisuutta. On olemassa sanonta: Jumala teki tien suoraksi ja tasaiseksi jossa sokeakaan ei kompastu eikä hullu eksy, mutta ihminen yrittää kaikella tavalla ja voimalla löytää siitä tiestä mutkia tai monttuja ja jos hän ei löydä niin hän tekee ne siihen.


      • Eroittelija kirjoitti:

        Voidaan sanoa, että paremminkin ihminen tulkinnoillaan ja jopa järjettömilläkin kuvauksillaan ja opeillaan on saanut ihmisen sisällä olevan, alkujaan olevan, Jumalan kuvan vääristymään niin paljon, että ihmisen on hyvin vaikeaa enään aikuisena edes päästä lähelle totuutta siitä mikä on Jumalan todellinen kuva.
        Jos eteemme asetettaisiin kirjoitus joka kuvaisi tosi tarkasti ja todella virheettömän täydellisesti sen minkä näköinen ja millainen on Jumala, niin me emme kykenisi ymmärtämään edes ensinmäistä lausekokonaisuutta. Tämä siksi, että HÄN on niin käsittämätön ihmisen järjelle ja ymmärrykselle, että vain pieni lapsi joka ensinmäistä kertaa kuulisi tuon kirjoituksen sisällön kykenisi sen todellakin ymmärtämään, koska lapsi ei lähtisi spekuloimaan eikä potkimaan Lillukan varsia ja etsimään salaisuuksia tai kätköjä sieltä missä niitä ei yksinkertaisesti ole, mutta aikuinen ihminen ei voi hyväksyä mitään lapsenomaista yksinkertaisuutta. On olemassa sanonta: Jumala teki tien suoraksi ja tasaiseksi jossa sokeakaan ei kompastu eikä hullu eksy, mutta ihminen yrittää kaikella tavalla ja voimalla löytää siitä tiestä mutkia tai monttuja ja jos hän ei löydä niin hän tekee ne siihen.

        olen jumalakuvani saanut, nyttemmin kun olen yrittänyt asiaa pohtia, on mielikuvani muuttunut.


      • Myötäeläjä kirjoitti:

        olen jumalakuvani saanut, nyttemmin kun olen yrittänyt asiaa pohtia, on mielikuvani muuttunut.

        puhuvat Jumalasta, Jeesuksesta, Pyhästä Hengestä.
        Uskovatko he itse julistamaansa sanomaa, kuinka luulette?

        Tässä on kysymys isoista asioista valtavassa instituutiossa.(edunvalvonta)


      • Saagapolku
        Myötäeläjä kirjoitti:

        puhuvat Jumalasta, Jeesuksesta, Pyhästä Hengestä.
        Uskovatko he itse julistamaansa sanomaa, kuinka luulette?

        Tässä on kysymys isoista asioista valtavassa instituutiossa.(edunvalvonta)

        Organisoitu uskonto pyörii vain rahalla.
        Totuus ei tarvii rahaa.
        Missä löytyy Rakkaus organisoidussa, jossa on hierarkia. Ainoastaan jokaisen sydämmessä.
        Ihmisen sydämmen Valo on eri asia kuin uskomuksiin perustuvat uskonnot, jotka toimivat mukaavuudessa ja turvaten oman mukavuutensa pois sulkemalla uhkat maalaten ne useasti paholaisen työksi.
        Kun erotellaan Ihminen ja Jumala erillisiksi, niin totuuden etsiminen kestää niin kauan kunnes se löydetään omasta sydämmestämme. Kaksinaisuudessa se kestää ikuisesti. Sen etsiminen mikä on aina ollut meidän sydämmessämme, ja tulee aina olemaan juuri tässä nyt hetkessä.
        Uskovatko papit Luterilaisessa kirkossa julistamaansa sanomaan.
        Varmasti uskovat niin syvästi kuin uskomukseen voi uskoa. On varmasti myös niitä jotka ovat vain duunissa.
        Kuinka moni pappi olisi valmis lähestymään ykseydessä seurakuntaansa ?
        Toisaalta kun ihminen oivaltaa ykseyden, niin uskomukset katoaa, ja niinhän siinä kävis että Luterilaisuuskin katoaisi, sekä muutkin uskomuksiin perustuvat dualistiset uskonnot.


      • arjuuna
        Saagapolku kirjoitti:

        Organisoitu uskonto pyörii vain rahalla.
        Totuus ei tarvii rahaa.
        Missä löytyy Rakkaus organisoidussa, jossa on hierarkia. Ainoastaan jokaisen sydämmessä.
        Ihmisen sydämmen Valo on eri asia kuin uskomuksiin perustuvat uskonnot, jotka toimivat mukaavuudessa ja turvaten oman mukavuutensa pois sulkemalla uhkat maalaten ne useasti paholaisen työksi.
        Kun erotellaan Ihminen ja Jumala erillisiksi, niin totuuden etsiminen kestää niin kauan kunnes se löydetään omasta sydämmestämme. Kaksinaisuudessa se kestää ikuisesti. Sen etsiminen mikä on aina ollut meidän sydämmessämme, ja tulee aina olemaan juuri tässä nyt hetkessä.
        Uskovatko papit Luterilaisessa kirkossa julistamaansa sanomaan.
        Varmasti uskovat niin syvästi kuin uskomukseen voi uskoa. On varmasti myös niitä jotka ovat vain duunissa.
        Kuinka moni pappi olisi valmis lähestymään ykseydessä seurakuntaansa ?
        Toisaalta kun ihminen oivaltaa ykseyden, niin uskomukset katoaa, ja niinhän siinä kävis että Luterilaisuuskin katoaisi, sekä muutkin uskomuksiin perustuvat dualistiset uskonnot.

        On oikein
        Hetikö me muodostamme jumaluudesta mielikuvan, niin se ei ole enään jumala, vaan siitä muodostettu milikuva joka on aikaa ja ainetta, joten se ei ole silloin mitään
        Kaiken lähde on ajaton, mutta muodostamamme mielikuva on aikaa ja ainetta.
        Joten se ei voi olla missään kosketuksessa lähteeseen, ennenkuin on ymmärtänyt tuon
        valheelisuuden joka siitä on seurannut kun siitä on luotu mielikuva.
        Uskonnot ja aatteet ovat mielikuvia eikä ne ole todellisuutta, ja johtavat ristiriitaan todellisuuden kanssa.
        Sitten me palvomme ja rukoilemme tuolta luomukselta armoa ja pelastusta, mutta miten se voi sellaista antaa koska se on vain mielikuva


      • arjuuna kirjoitti:

        On oikein
        Hetikö me muodostamme jumaluudesta mielikuvan, niin se ei ole enään jumala, vaan siitä muodostettu milikuva joka on aikaa ja ainetta, joten se ei ole silloin mitään
        Kaiken lähde on ajaton, mutta muodostamamme mielikuva on aikaa ja ainetta.
        Joten se ei voi olla missään kosketuksessa lähteeseen, ennenkuin on ymmärtänyt tuon
        valheelisuuden joka siitä on seurannut kun siitä on luotu mielikuva.
        Uskonnot ja aatteet ovat mielikuvia eikä ne ole todellisuutta, ja johtavat ristiriitaan todellisuuden kanssa.
        Sitten me palvomme ja rukoilemme tuolta luomukselta armoa ja pelastusta, mutta miten se voi sellaista antaa koska se on vain mielikuva

        Kuitenkin sadoille miljoonille on tarjolla ja tarjotaan Raamatun Jumalaa kaikkine lisukkeineen ainoana totuutena.
        Johdetaanko 'onko aina johdettu' ihmisiä tietoisesti harhaan ja mikä olisi lopullinen motiivi?
        Yritän nyt selvittää nykytilannetta, missä mennään ja onko sillä merkitystä?


      • Saagapolku kirjoitti:

        Organisoitu uskonto pyörii vain rahalla.
        Totuus ei tarvii rahaa.
        Missä löytyy Rakkaus organisoidussa, jossa on hierarkia. Ainoastaan jokaisen sydämmessä.
        Ihmisen sydämmen Valo on eri asia kuin uskomuksiin perustuvat uskonnot, jotka toimivat mukaavuudessa ja turvaten oman mukavuutensa pois sulkemalla uhkat maalaten ne useasti paholaisen työksi.
        Kun erotellaan Ihminen ja Jumala erillisiksi, niin totuuden etsiminen kestää niin kauan kunnes se löydetään omasta sydämmestämme. Kaksinaisuudessa se kestää ikuisesti. Sen etsiminen mikä on aina ollut meidän sydämmessämme, ja tulee aina olemaan juuri tässä nyt hetkessä.
        Uskovatko papit Luterilaisessa kirkossa julistamaansa sanomaan.
        Varmasti uskovat niin syvästi kuin uskomukseen voi uskoa. On varmasti myös niitä jotka ovat vain duunissa.
        Kuinka moni pappi olisi valmis lähestymään ykseydessä seurakuntaansa ?
        Toisaalta kun ihminen oivaltaa ykseyden, niin uskomukset katoaa, ja niinhän siinä kävis että Luterilaisuuskin katoaisi, sekä muutkin uskomuksiin perustuvat dualistiset uskonnot.

        että jokainen sielu kokee itse itsensä ja lopullisen totuuden.
        Se, että nämä suuret instituutiot voivat edelleen huiputtaa...miksi näin?

        Onko tämä se demoni, jonka yli on päästävä jotta todellisuuden tietoisuus pääsisi avautumaan?


      • Saagapolku
        Myötäeläjä kirjoitti:

        että jokainen sielu kokee itse itsensä ja lopullisen totuuden.
        Se, että nämä suuret instituutiot voivat edelleen huiputtaa...miksi näin?

        Onko tämä se demoni, jonka yli on päästävä jotta todellisuuden tietoisuus pääsisi avautumaan?

        Niin ne asiat ja uskomukset jotka eivät enään palvele, niin voi jättää pois.
        Anteeksia aina voi antaa myös itselleen.
        Tietoisuus avautuu tiedostamalla oman itsensä sellaisena mikä se oikeasti on.
        Kaksinaisuus on rajallista kolmeuloitteista kokemista.
        Mutta todellisuudessa me olemme moniulotteisia olentoja.
        Me pystymme olemaan fyysissä muodossamme tiedostamalla keitä olemme.
        Ja se on kova saavutus.
        Kollegtiivinen tietoisuus on saavuttanut kriittisen pisteen ja on siitä lähtien tehnyt automaattista muutosta kohti Valoa. Ylösnousemus on väistämätön, ja sen tietävät kyllä maailman hallitukset ja kirkko.
        Kaikki negatiivinen probaganda on tähdännyt vain siihen ettei tietoisuus nousisi yli kriittisen pisteen.
        Koska ne jotka hallitsevat rahalla pelkäävät kuinka heidän käy kun vanhat rakennelmat hajoavat ja heidän tekemiset tulevat julki.
        Ole huoleti näistä instituutioista. Ne eivät enään palvele tulevassa maailmassa.
        Ei mikään mikä on uskomuksia palvele tulevassa.
        Olemme eläneet kaksinaisuuden kuvitelmissa.
        Kerronpa esimerkin josta voi löytää jutun juonen.
        Oli kolme vankia sidottuina luolaan. Siten etteivät he pystyneet katsomaan kuin yhteen pisteeseen vastakkaisella seinällä. eivät mihinkään muualle. Jutella kyllä pystyivät. He eivät tienneet visuaalisesti mitään muuta kuin sen vastakkaisen seinän.
        No yhtenä päivänä yksi heistä pääsi irti kahleistaan, ja hetken päästä löysi itsensä luolan suulta.
        Hän näki kuinka aurinko paistoi, vihreätä oli jokapuolella. Ihmisiä ja autoja kulki ym.
        Hän oli aivan ihmeissään että mitä nyt tämä sitten on ? Ihastui näkemäänsä, ja meni kertomaan näkemästään kahdelle muulle. He pitivät tätä hulluna.
        Ne uudet jujut joita opimme tiedostamaan purkavat kaikki opitut uskomukset .
        Olemme kaikki Yhtä kaiken kanssa, myös sen mitä emme näe. Ei ole olemassa tyhjää tilaa.
        On vain olemassa Yksi jonka samumattomia pisaroita me olemme.


      • Saagapolku kirjoitti:

        Niin ne asiat ja uskomukset jotka eivät enään palvele, niin voi jättää pois.
        Anteeksia aina voi antaa myös itselleen.
        Tietoisuus avautuu tiedostamalla oman itsensä sellaisena mikä se oikeasti on.
        Kaksinaisuus on rajallista kolmeuloitteista kokemista.
        Mutta todellisuudessa me olemme moniulotteisia olentoja.
        Me pystymme olemaan fyysissä muodossamme tiedostamalla keitä olemme.
        Ja se on kova saavutus.
        Kollegtiivinen tietoisuus on saavuttanut kriittisen pisteen ja on siitä lähtien tehnyt automaattista muutosta kohti Valoa. Ylösnousemus on väistämätön, ja sen tietävät kyllä maailman hallitukset ja kirkko.
        Kaikki negatiivinen probaganda on tähdännyt vain siihen ettei tietoisuus nousisi yli kriittisen pisteen.
        Koska ne jotka hallitsevat rahalla pelkäävät kuinka heidän käy kun vanhat rakennelmat hajoavat ja heidän tekemiset tulevat julki.
        Ole huoleti näistä instituutioista. Ne eivät enään palvele tulevassa maailmassa.
        Ei mikään mikä on uskomuksia palvele tulevassa.
        Olemme eläneet kaksinaisuuden kuvitelmissa.
        Kerronpa esimerkin josta voi löytää jutun juonen.
        Oli kolme vankia sidottuina luolaan. Siten etteivät he pystyneet katsomaan kuin yhteen pisteeseen vastakkaisella seinällä. eivät mihinkään muualle. Jutella kyllä pystyivät. He eivät tienneet visuaalisesti mitään muuta kuin sen vastakkaisen seinän.
        No yhtenä päivänä yksi heistä pääsi irti kahleistaan, ja hetken päästä löysi itsensä luolan suulta.
        Hän näki kuinka aurinko paistoi, vihreätä oli jokapuolella. Ihmisiä ja autoja kulki ym.
        Hän oli aivan ihmeissään että mitä nyt tämä sitten on ? Ihastui näkemäänsä, ja meni kertomaan näkemästään kahdelle muulle. He pitivät tätä hulluna.
        Ne uudet jujut joita opimme tiedostamaan purkavat kaikki opitut uskomukset .
        Olemme kaikki Yhtä kaiken kanssa, myös sen mitä emme näe. Ei ole olemassa tyhjää tilaa.
        On vain olemassa Yksi jonka samumattomia pisaroita me olemme.

        Niinpä, me olemme.


    • Me olemme sammumattomia pisaroita.
      Sieluina, jotka katoavat kaikkeuden Läsnäoloon?

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö

      palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh
      Maailman menoa
      73
      1910
    2. Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.

      "Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläke­maksuilleen monin­kertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr
      Maailman menoa
      97
      1653
    3. Millä kolmella sanalla

      Kuvailisit kaivattuasi?
      Ikävä
      147
      1197
    4. Kyllä mä oon valmis jos sä oot

      Vaikka ja mihin... mutta paikka on väärä.
      Ikävä
      59
      688
    5. Miltä se tuntuu olla

      vihattu ja kukaan ei puolusta?
      Ikävä
      198
      652
    6. Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos

      Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol
      Maailman menoa
      6
      636
    7. Trumpille jälleen voitto

      Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako
      Maailman menoa
      190
      551
    8. Mitä mietit juuri nyt?

      🤔
      Ikävä
      54
      537
    9. Aurinkoni...

      On ikävä sua ❤️
      Ikävä
      46
      488
    10. Haluan teidät molemmat elämääni

      Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </3
      Ikävä
      37
      462
    Aihe