Kuinka edetä kokemattoman miehen kanssa.... ??

Siinähän ois sulle mielenkiintoinen projekti alkaa muovaamaan miestä mieleiseksesi :)

Miksi naisten aivot on näin ohjelmoitu, että aina pitää alkaa etsimään vikoja miehestä?
Naiset usein väittää, että miehen naiskokemusten määrällä ei ole merkitystä, nyt on hyvä tilanne osoittaa se. Tutustu häneen ilman ennakkoluuloja.
Tyhjä ravintola voi olla ihan yhtä hyvä kuin täysi ravintola.

Jos tuolta tuntuu niin pitääkö edes miettiä alkaako ollenkaan

Niin ihan vaan neuvoja kyselen... Mies on lisäksi vähän ujo ja hiljainen tai paremminkin vähän lukossa aina kun tavataan, niin miten voisin saada asioita viety eteenpäin?? Onko suora puhe parasta vai pitäisikö houkutella miestä jotenkin vai mitä ihmettä?? Olen tottunut pääasiassa extrovertteihin ihmisiin, kaikki ystäväni, perheeni ja itse olen sellainen... En tiedä miten ujo ja juron kanssa edetään.....

Pitääkö miehessä automaattisesti olla jotain vikaa, jollei ole koskaan ollut suhteessa? Syitä voi olla monia. Kaikki eivät halua suhteeseen vain sen takia, että on pakko olla joku. Toiset haluavat löytää vain sen yhden ainoan oikean, ei ketä tahansa. Jos lisäksi on kovin ujo, ei naisen saaminen ole miehelle niin helppoa.

Niin, olen itsekin jo hieman iäkkäämpi mies, enkä ole koskaan ollut parisuhteessa. En kuitenkaan koe itselläni olevan sen kummempia vikoja kuin juuri tuo ujous. Jos kohtaisin jossakin mukavan naisen, toivoisin kyllä hänen olevan aktiivinen suhteen eteenpäin viemiseksi. Toisaalta ei saisi olla liian tyrkkykään. Eli ei liian nopeasti petipuuhiinkaan.

Todennäköisesti mies on vain ujoutensa takia jäänyt ulos pariutumismarkkinoilta, juuri aloittajan kaltaisten naisten takia jotka ovat heti tuomitsemassa miehen joka ei ole tasapäistetty ja täysin samasta muotista kuin muut kaikkien naisten yleisesti hyväksymät miestyypit.

Jätä ihmeessä se sika! Se on varmasti hyvinkin rehellinen ja aito ihminen, joten et sinä sellaista halua. Kuolisit tylsyyteen kun ei olisi mitään draamaa ja jännitystä.

Ajattle miten säälittävä se on kun sillä ei ole riittävästi naisten vaatimia kokemuspisteitä! Voiko siihen edes luottaa??? On varmasti joku HOMO. Ja sitten naiset heti alleviivaamaan sitä että te ette vihaa homoja, homotonkaikkiihmisiäjameollaankaikkisamanlaisiapäläpäläpälä.. mutta jos mies on ujo eikä sillä ole riittävästi kokemuspisteitä, niin sitten sen TÄYTYY OLLA HOMO ja silloin homous muuttuu heti negatiiviseksi asiaksi.

Sanot sille huippu epäilyttävälle HOMOLLE ja mistä-sitä-tietää-vaikka-olisi-pedofiilille suraan että hänessä on vikaa ja siksi et voi luottaa häneen. Ja sitten menet baariin pokaamaan jonkun naisten suosiman pelimiehen ja annat sille persettä, jotta voit sitten facebookissa sössöttää femakkokavereillesi siitä kuinka AIVAN kaikki miehet ovat naisia pyöritteleviä pleijereitä ja sellaisia kotona viihtyviä uskollisia yhden naisen miehiä ei ole olemassakaan.

Miksi noin negatiivinen kommentti... En ole missään vaiheessa ollut tuomitsemassa miestä, pohdin vaan eri vaihtoehtoja, kai minulla on siihen oikeus... Ja kaipaisin kipeästi apua kuinka voisin edetä miehen kanssa.. Olen todellakin ihastunut mieheen, olisin valmis etenemään vaikka saman katon alle asti ja perustamaan perheen, jos vain tietäisi mistä narusta vetäisi.... Niin ja on se nyt ainakin todettu, ettei mies todellakaan ole homo.... Toki sitä välillä miettii, että onko miehellä juuri tällä sosiaalisella puolella ongelmaa, kun ei ole vielä ketään naista saanut napattua.....

Jos kerran olet rakastunut mieheen, SINUN on nyt tehtävä RADIKAALI aloite. Mikään lievä ja vihjaileva ei vetele.

Kutsu mies luoksesi. Pure vaikka hammasta, mutta ota hänet vastaan sievässä puserossa, alaosattomassa ja vittu kokonaan sheivattuna. Älä kiinnitä millään tavalla huomiota siihen, että sinulla on alapää paljaana. Jos hän syttyy, niin syttyy. Tarjoile kuitenkin ensin teetä tai kahvia ihan muina tyttöinä.

Kahvin jälkeen kysy suoraan, haluaisiko hän yhtyä kanssasi. Sano että olet varautunut siihen, että ekakerralla se ei ehkä ole kunnollista, mutta toinen toista neuvoen, se pikkuhiljaa rupeaa sujumaan. Jos hän haluaa, tietysti annat vittua ja kerrot, että se tekisi jatkossakin hyvää. Sinäkin haluat hänen kyrpäänsä.

Jos miehellä ei vielä tässä vaiheessa seiso, se voi johtua jännityksestä. Järjestä uusintatapaaminen. Sano ihan SUORAAN, että olet ihastunut häneen ja siksi oletkin ottanut ohjat käteen.

Jos ei synny romanssia, ei synny, mutta sinulla ei ole mitään menetettävää siinä, että olet ollut aktiivinen. Et voi olla liian suora ja innokas. Heti toimeen! Onnea teille! :)

Tuota noin... Niin siis tuo kokematon tarkoittaa tuolla aloituksessa lähinnä sitä, että miehellä on ollut vaan lyhyitä suhteita... Jostain hän on kuitenkin sänkykokemuksia hankkinut sillä sitäkin hommaa testattiin ja toimii ainakin meidän välillä loistavasti.... Tai sitten tämä mies haluaakin vain puuhastelua muuten muttei kuitenkaan sitten kykene vakavaan suhteeseen... Mutta kai minun on pakko kertoa, että haluan vakavan suhteen..... Enkä tosiaan millään tavalla halveksi miestä, päinvastoin arvostan hänen erilaisuuttaan... Mutta voihan se olla, että tämä mies on saanut siipeensä naisten kanssa ja luulee kelpaavansa vaan seksileluksi.....

Olen vähän alta 4-kymppinen, työssäkäyvä, velattomassa omakotitalossa koiran kanssa asuva sinkkumies joka ei ole koskaan elänyt parisuhteessa. 'Kokemusta' löytyy vain maksullisista naisista. Pitkään aikoinaan peruskoulussa jatkunut koulukiusaaminen jätti itsetuntoon pysyvät jäljet. Vanhemmat taas erosivat riitaisasti kun olin nuori. Vastaus: ei minulla ole edes mitään mallia miten elää parisuhteessa..

Jos ei tuohon ikään niin mahtaakohan antaa sinulle.

"Ujo, hiljainen ja lukossa". Ei sovi eikä ole silloin armoton pelimies. Kyllä taas naisella on mielikuvitus kiireisenä. Miksi naiset pyytää muualta neuvoja, naiset on aina liian avuttomia tekemään itse ratkaisua vaikka ongelma ei ole kovin iso. Naiset ei osaa kysyä suoraan mitään eikä ne osaa tehdä asialle mitään, naiset on tyhmiä ja siksi naisen kanssa ei parisuhde onnistu koskaan. toivottavasti mies huomaa tyhmyytesi.

"Kertokaapa", paneuduin asiaasi, mutta jouduin hiukan hakoteille, koska aikaisemmin ei ollut tullut selville, että olit jo ollut sänkyilyssä miehen kanssa. Teillä oli siis kanssakäyminen jo pitemmällä kuin luulin.

Ainoa, mitä voit kuitenkin tehdä, on kaikinpuolinen aktiivisuus. Olen nähnyt syntyvän alttarille asti vieviä romansseja, jotka ovat olleet nimenomaan naisen ansiosta syntyneitä. Siis kutsu usein mies luoksesi, ota hänet AINA vastaan alaosattomassa ja anna hänelle paljon vittua. "Pakota" hänet seurustelemaan kanssasi. Löysää hiukan, jos hän rupeaa karttamaan sinua, mutta löysää vain hiukan ja vähäksi aikaa. Hänen tulee kasvaa sinuun kiinni, niin että hän ei voi lopulta olla ilman sinua. Siitä se lähtee! :)

Tämän miehen tietynlainen ujous ja sulkeutuneisuus pelottaa minua... Olisin puhunut hälle jo kauan aikaa sitten, jos hän olisi yhtään avoimempi... Pelkään, että hän murahtaa vaan jotain, jos alan viemään asioita eteenpäin tai alkaa nauramaan.... Eli ei me naiset aina niitä ujojen miesten tyrmääjiä olla, tilanne voi toki olla toisinkin päin.... Mutta tämä mies vaan on niin ihana, vastaa täysin mun käsitystä ihannemiehestä.... Haluisin hänet omakseni ihan kokonaan ja jos olisin yhtään rohkeampi pokailisin häntä tämän tästä....

Pelkään, että karkotan jäyhän miehen kovin vuolailla rakkaudentunnustuksilla.... On toki mies itsekin puhunut kaikenlaista, josta voisi päätellä hänen vihjailevan tunteistaan, mutta miksi ihmeessä mies ei voi sanoa suoraan, jos on ihastunut tai yhtä hyvin hän voisi sanoa myös suoraan, vaikka tyyliin, ettei hän halua mitään vakavaa.... Se olisi reilua myös hänen osaltaan..... Eli jos hän kertoisi itse tuntemuksistaan, myös siitä ettei halua mitään sen ihmeempää, niin ei ainakaan tulisi toiselle mitään turhia toiveita.... Mies mainitsi kerran, että hänen asuntoonsa pystyy rakentamaan lisätiloja, joskus hän puhui matkalle lähdöstä ja kerran mainitsi, että pitäisi kierrellä eräs hänen lähiseutunsa huvipuisto, jossa ei ole tullut aikoihin käytyä.... Eli ovatko nämä olleet ujon miehen vihjailuja jostain enemmästä, olisiko minun pitänyt osata tarttua niihin... Kerran sain jopa puhetta miehelle aika paljon kaikesta ja kyseltyä hänen elämäntilanteestaan ja kyllä mieskin ihan kiltisti keskusteli, mutta muuttui hieman oudoksi sen jälkeen, kun puhuin hänelle ilkeästä exästäni....

Mutta tosiaan, kyllä ihan tutustumisvaiheessa pidin toisiamme itsekin liian erilaisina, jotta voisimme pariutua... Kunnes tunteet sekoittivat pääni... Ja toki miehen vähäpuheisuus ja murahtelu saattaisi tuntua itsestäni herkkänä ihmisenä pahalta pidemmän päälle.... Toisaalta juuri tämä erilaisuus on se mikä miehessä kiehtoo.... En sitten tiedä onko mitään konstia saada miestä avautumaan vai onko se lähes mahdotonta... Ja miksi mies on niin sulkeutunut vai onko hän aina ollut?? Ja varmaan ajattelen ihan liian helposti, että vika on itsessäni, mutta kyllähän se on ihan tosiasia, että suhteen luomiseen tarvitaan kaksi ja se voi olla aika mahdoton tehtävä, jos mies ei ala yhtään avautumaan.... Ja uskon vakaasti, että tämä miehen käytös on syynä siihen, ettei hän ole löytänyt itselleen elämänkumppania..... Miten voisin kauniisti selvittää asiaa miehen kanssa??

Olisit vaan lähtenyt niille matkoille mukaan. Kotiremontit ja muut nyt voivat olla mitä tahansa puhetta. Siinä sitä ihmistä oppii tuntemaan, kun niitä muutaman päivän reissuja tekee. Hakusessa ainakin sinun puheitesi perusteella voisi olla nimenoman tämä. Varmaan molemmilla on melkoista kankeutta, ainakin sellaiselta kuulostaa. Varaa aika vaikka itse jonnekkin romanttiselle lomalle ja kysy sopiiko se miehelle. kylpylät, retkeily yms. Toki kylpylöissä voi aina olla vaarana itsetunto kysymykset jotenka suosittelisin jotain mökkeilymäisempää vaihtoehtoa, enkä ehkä sitä jacuzzissa istumista. Kokeileppa ehdottaa miehelle lähellä asuinpaikkaanne olevaa, vuokrattavaa erämaamökkiä. Siellä on erittäin hienoja paikkoja, ihan muutaman kilometrin kävelyiden päässä ympäri suomea. Varaatte jonkun viikonlopun mittaisen pikku retken, ilman telkkaria, taikka muuta turhaa. Radio voi olla kätevä ja mukava. Ja tietenkin muutama hyvä viinipullo.

"Pelkään, että karkotan jäyhän miehen kovin vuolailla rakkaudentunnustuksilla...." "En sitten tiedä onko mitään konstia saada miestä avautumaan vai onko se lähes mahdotonta... Ja miksi mies on niin sulkeutunut vai onko hän aina ollut??"

Nämä lauseet eivät tunnu olevan aivan sopusoinnussa. Tuntuu, että itse pelkäät vähintään yhtä paljon. Aikaisemmassa viestissä kerroit: "Pelkään, että hän murahtaa vaan jotain, jos alan viemään asioita eteenpäin tai alkaa nauramaan...."

Ajatellaan nyt rationaalisesti. Jos hän murahtaa tai naurahtaa, mitä sitten? Mitä olet menettänyt? Et yhtään mitään. Olet vain voittanut pelkosi. Jos et kerta kaikkiaan uskalla puhua hänelle tunteistasi, ole kuitenkin hänen seurassaan pääasiassa vittu paljaana. Hän taatusti ymmärtää tästä suloisesta eleestä, mitä tahdot. Parempi olisi sekä - että, mutta sekin on parempi kuin ei mitään. Asetan sanojani sen mukaan, että hän on mies. Itse miehenä kerron siitä, mitä mies toivoo. Kanssasisarien neuvot ovat kyllä hyviä, mutta vain osittaisia, koska sukupuolet eivät ajattele aivan samalla tavalla.

Minusta hän on ujoksi mieheksi sangen paljon vihjannut sinulle, mutta sinä et ole uskaltanut ottaa sitä todesta. Ota ihmeessä todesta. Näyttää, että molemmat olette arkoja. Voita sinä arkuutesi ensimmäisenä! :)

Kauanko te olette tapailleet?

Jos se on suurin murhe kun ei ole aikasempia suhteita niin entäpä jos ei ole ollut mahdollisuutta.
Minä olen vasta reilu kolmekymmentä ja ei ole ollut pitkiä suhteita.
Nuorena en joutanut etsimään kun harrastin ja ryhdyin yrittäjäs.
Asun 3000 ihmisen täällä ei ole enää mahdollista löytää ketään.
Muutaman vuoden yritin etsoä ja tutustua, mut luovutin.

Enkä ole ainut pikkukylällä asuva jolla ei ole mahdollisuutta.

No etenette ihan normaalisti. Ei kai toisen menneisyydellä tässä asiassa kovin paljon väliä ole, jos mies nyt on mukava ja haluaa olla sinun kanssasi? Jos teillä synkkaa hyvin, niin sittenhän voit hyvin olla hänen ensimmäinen pitkä suhteensa. Ja jos mietit sitä, että jotenkin joutuisit "kouluttamaan" häntä. Niin unohda semmoiset... Parisuhdetta ei kovin hyvin voi treenata, koska jokainen tapaus on aina yksilöllinen.

Voisin hyvin kuvitella itseni tuohon tilanteeseen. Tosin minulla alkoi "flaksi" käymään paremmin jo kolmen kympin jälkeen. Ilmeisesti naiset on silloin juossut jo juosseet ja tavallisen miehen on helpompi silloin pariutua.

EOS. En ole koskaan ollut fiksun miehen kanssa. Ne jostain syystä välttelevät minua. Jos eivät liene suorastaan satuolentoja.

Muuten pitkässä suhteessa olematon on helppo tapaus: ei tarvitse uudelleenkouluttaa edellisen suhteen pahoista tavoista, jotka johtivat eroon. Sitoutumiskammon poistamiseen evoluutio on suunnitellut mielenhäiriön nimeltä rakastuminen.

Tuskinpa tässä mitään sen ihmeellisempää on kuin se tavallinen tarina eli ujohko mies jolla on kyllä ollut nuorempana yritystä parisuhteen muodostamiseen, mutta kaikki yritykset ovat päättyneet ikävästi ja mies on siitä sitten vähän kyynistynyt eikä itseluottamuskaan ole välttämättä huipussaan jos on koskaan ollutkaan. Eli pelkää että vituiksi menee tämäkin kuitenkin, eikä siksi uskalla kertoa tunteistaan - varsinkin kun valtaosalle naisistahan se että mies paljastaa tunteensa suoraan ja rehellisesti on se todellinen turn-off aina ja iänkaikkisesti (vaikka muuta puhuvat). Tuon on tämäkin mies varmasti jo oppinut.

Mutta ymmärräthän nyt että syyllistyt myös itse samaan jurottamiseen mistä miestä moitit. Eli, jos oikeasti olet puhelias ja avoin niin kuin kerroit, niin mikä estää sinua kertomasta hänelle rehellisesti mitä tunnet? Että hyvältä tuntuu ja haluaisit virallistaa suhteen, muuttaa yhteen lähitulevaisuudessa tai mitä nyt haluatkaan sen etenemisen tarkoittavan?

Näin miehenä saa kyllä ihmetellä sinunkin ajatusmaailmaa: että olet pettynyt kun kuulit ettei miehesi ole juurikaan seurustellut aiemmin.... :D minkähänlainen logiikka tämänkin ajatuskuvion taakse oikein kätkeytyy? Sitten taas on mimmejä jotka eivät voi sietää mitään miehen entisiin kumppaneihin liittyviä tarinota, esineitä yms. Vaikeaa on valita se kaikkia miellyttävä keskitie.

No, jotenkin oletin, että mies on ollut naimissa ja eronnut ja katkeroitunut... Ja tuntui vaan siltä, että mies ymmärtää naisia ja omaakin epävarmuuttani paremmin, jos edes jotain kokemusta on naisista.... Mutta toisaalta on hyvin kiehtovaa, kun miehellä ei ole paljon kokemusta....

Niin tottahan tuo on, että itsekin jurotan, koska pelkään.... Ja myönnän kyllä, kun mies joskus puhui kovastikin matkoista, että tyrmäsin ne puheet kyllä itsekin ihan totaalisesti, kun siihenkin kerran sanoin, että ei minulla ole tällä hetkellä varaa lähteä mihinkään eli aina kun mies olevinaan vihjasi jotain, niin saatoin vastata itsekin aika yks'totisesti... Enää mies ei ole liiemmin vihjaillut edes.... Tai en minä ole varma vihjailiko mies, mutta kai niin voisi olettaa hänen kommenteistaan..... En minä jaksanut uskoa niihin, kun ei suoraan ehdottanut mitään....

Voisinko vaikka sanoa miehelle, että miten on kun kerran jo tässä iässä ollaan, niin lähdettäisiinkö vaikka yhdessä matkalle tai jotain, kun en saa ketään kaveria mukaan??? Tuollainen ehdotus on aika neutraalia, ei nyt ainakaan luulisi, että karkuun juoksee tuollaisesta ehdotuksesta......

Minä en ole ollut koskaan pitkässä parisuhteessa (ikä 41v sinkkumies), suurin syy on se että olen aavistuksen "eräsusi" luonteeltani, eli en koe yksinäisyyttä ja välillä jopa nautin yksinäisyydestä. Minun on tosi hankala tutustua uusiin ihmisiin, tai se riippuu tosi paljon ihmisestä kuinka avoin hän on? Avoin ja rempseä ihminen, niin minäkin avaudun helpommin. Luonteeni on vähän kuin "peili", eli se heijastelee takaisin samanlaista toimintaa kuin ihminen jonka kanssa on tekemisissä.

Ikävä kyllä suurin osa suomalaisista naisista on "hiljaista" ja ujoa sorttia itsekin, usein he vain vilkuilevat ja hymyilevät, se ei riitä minulle, en tule koskaan lähestymään sillä verukkeella naista että nainen antaa "signaaleja" joita pitäisi osata lukea, olla ajatusten lukija koska ne "signaalit" voi olla ihan mitä palturia tahansa?

Työpaikalla oli kerran eräs nainen harjoittelijana, hän oli äärimmäisen avoin, sen ohi ei voinut kävellä että alkoi naurattamaan, kun hänellä oli semmoinen "pilke silmäkulmassa" ja usein hän kysyä tokaisi "että nooh mitäs X? Mites menee, mitäpä kuuluu?".. ihan pian hoksasin että juttelin hänelle kuin olisin tuntenut tämän naisen jo vuosia, hän on vain varattu, mutta ollaan edelleen facessa kavereita ja joskus chattaillaan. Jos suomalaiset naiset olisi tämmöisiä, olisin varmasti jo suhteessa ollut ajat sitten, ikävä tämmöiset naiset on harvassa.

Työpaikalla ihastuin myös erääseen toiseen naiseen joka on äärimmäisen söpö, ihasutin täysillä kuin halko olisi kolahtanut päähän ja näin tähtiä, hänen viipyilevä katse sai pääni ihan sekaisin. En silti koskaan ole uskaltanut hänen juttusille koska jäädyn hänen seurassaan, yritin facebookin kautta kutsua häntä kahville aikoinaan, mutta tämä nainen on myös varattu. Nainen on saman näköinen kuin -> Google: Maria Orsic

Nettideitissä on nytkin profiili ja naiset käy kuikuilemassa, tällä hetkellä kirjoittelen yhden naisen kanssa. Netin kautta tykkään tutustua naisiin koska on jotenkin helpompi tutustua alkuun kirjoittelemalla kuin suoraan livessä kontaktia ottamalla.

Olen myös aika nirso siinä mielessä, että naisen on oltava sillä tavalla tietyn oloinen (hoikahko) ja kasvoiltaan feminiinisen söpö ennen kuin "sytyn" tarpeeksi. Jos ihastun täysillä, silloin se on menoa, mutta mikään pakko minun ei ole elää suhteessa, voin elää ihan hyvin yksinkin.

Olen myös erittäin ujo mies. Ei ollut suhdetta olenkaan, enkä seurustellut. Kovasti naisia kavereiksi olen etsinyt netissä, mutta kovin kauan nämä suhteet eivä ole kestäneet ihan kuin olisin jotenkin huono edes kaveriksi.

Nussinussi. Kyllä se neitsyys nussimalla lähtee. TuotanoinTuotanoinTuotanoinTuotanoinTuotanoinTuotanoinTuotanoinTuotanoin

Lopeta jo.

Joko hiomaton timantti eli persoona puhkeaa kukkaan myöhemmin. Tai pelimies. Pelimies voi esittää kunnollista parisen vuotta, mutta totuus paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun löydät hänen kirjoituksiaan useilta seuranhakupalstoilta tai hän pettää sinua. :( Jos otat ns. pelimiehen kanssa ohjat omiin käsiisi, se ei tule ikinä onnistumaan. Tulee riitaa ja rähinää ja menetät itsetuntosi ja kaiken hyvän, mihin olet uskonut. Ota selvää miehen kavereilta, mikä hän on miehiään, ennenkuin alat sitoutumaan. Jos on ujo tyyppi, hän voi rohkaistua kanssasi.

tuota noin jo yli kolme vuotta nusnus