metsäveli selittää hiilidioksidin toimintaa osa 9

Ai äm bääk , riekkuu tässä metsäveliriepu ja jatkaa että selitystehdasta
potkitaan tauon jälkeen käyntiin, ja selitystä suolletaan siitä mihin jäätiin
linkin aiemmassa osiossa.
Sieltä löytyy myös linkki josta pääsee lopulta osa ykköseen.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14504926/metsaveli-selittaa-hiilidioksidin-toimintaa-osa-8-

Eli takaisinsäteily on alustavasti käsitelty ja tarkoitus on tällä kertaa
selittää planeetan ulossäteilyä siltä osin kuin mitä ilmakehä tätä synnyttää.

Ensin kuitenkin selvennetään asiaa huomauttamalla että planeetan pinnan
säteilemästä lämpösäteilystä melkoinen osa hujahtaa vaivatta ilmakehän
läpi kohti avaruuden peräseinää.
Tällä osuudella lämpösäteilystä ei ole suoraa vaikutusta ilman lämpötilaan,
ja tietenkään ei myöskään näkyvän valon taajuuksilla heijastuneen valon
häipymisestä planeetalta.
Kuitenkin ilmakehänkin läpäisevänkin lämpösäteilyn määrällä on liittymäkohta
ilmakehän lämmön kanssa.
Tämäkin osuus lämpösäteilystä kasvaa kun ilman lämpötilan nousun, sekä
takaisinsäteilyn ansiosta kun planeetan säteilevän pintamateriaalin lämpötila
kasvaa.
Tämä osuus ulossäteilystä toimii lämpötilan nousua estävästi.

Tässä vaiheessa on syytä huomauttaa tärkeä pointti ulossäteilystä.
Edellisessä osiossa linkitetty käyrästö kertoi että planeetalta ylöspäin
tapahtuva säteily on voimakkaampaa kuin mitä alaspäin suuntautuva
takaisinsäteily on.
Tämä johtuu pääasiassa siitä että ulossäteilystä saaduissa mittaustuloksissa
on mukana myös ilmakehän haitatta läpäisevä komponentti.
Tämä komponentti taas lähes tyystin puuttuu alaspäin suuntautuvasta
lämpösäteilystä, joka on siis ilmakehän säteilykykyisten molekyylien
kuten CO2 ja H2O lähettämää.
Mitkä muut säteilevät alaspäin selitetään kunhan ehditään.

Nyt sitten siirrytään jälleen varsinaiseen aiheeseen, eli ilmakehän kaasujen
osuuteen ulossäteilystä, ja muistutetaan että tämä osuus jäähdyttää ilmakehää.
Kuitenkin ensin on käsiteltävä seikka joka auttaa ymmärtämään miksi ilmakehän
lämpötila pysyy ulossäteilystä huolimatta mitatuissa arvoissa.
Nimittäin eihän ilmakehän itsensä lähettämä säteily suuntaudu vain ylös
taikka alas.
Sehän suuntautuu kaikkiin suuntiin ja myös sivusuuntiin.
Nyt tuleekin mukaan tekijä joka yleensä unohdetaan, eli sivusuuntaan
suuntautuvan säteilyn kulkema matka ilmakehässä.
Sitähän on horisonttia sivuavalla janalla tarjolla päälle 100 kilometriä.
Jos säteilyn taajuudella on pienikin todennäköisyys tulla uudelleen
siepatuksi, niin kylläpä se myös tapahtuu.
Siepatun kvantin energia siirtyy ilmakehan lämmöksi aiemmissa osioissa
selitetyllä tavalla.
Ja kääntäen on niin että kaukaa horisontin hujakalta ei saavu
säteilyä juuri lainkaan, eli se on jo matkalla muuttunut lämmöksi.

Tästä asiantilasta seuraakin vaikka mitä, ja ensiksikin se että ilmakehän
säteilystä tehdyt mittaukset kertovat melkoisen tarkkaan vain ylös
taikka alas suuntautuvan säteilyvuon.
Tämähän on mittausten tarkoituskin, joten asia ok.
Kuitenkin on niin että asia pitää ymmärtää, ja tämä koska ylöspäin
suuntautuva säteily lopulta jäähdyttää ilmakehää, ja myös alaspäin
ja maan pintaan törmäävä säteily on väliaikaisesti poissa ilmakehän
lämpötilasta.
Sivusuuntiin tapahtuva säteily taas säilyttää ilmakehän lämpöä.

Huomautetaan tässä vielä se että nythän käsiteltiin vain ilmakehän
itsensä lähettämää lämpösäteilyä, jota saapuu maanpinnallekin noin
300 watin teholla neliömetriä kohti.
Kyseessä on itse asiassa ilmakehää jäähdyttävästä ilmiöstä kyse, ja
miten ihmeessä säteily voi pienentää ilmakehän molekyylien kineettistä
liike-energiaa, eli lämpötilaa selitetään seuraavissa osioissa.