Koontia kolmivuotiskaudelta

"Yhteiskunnan maallistuminen eli sekularisaatio on edennyt. Sen edistäminen on toimintamme yhtenä painopisteenä. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia on jo yli 25 prosenttia suomalaisista. Siviilivihkimisten osuus nousi yli puoleen avioliittoon vihkimisistä, ja useimmat parit asuivat yhdessä ennen avioliittoa tai parisuhteen rekisteröintiä.

Julkisoikeudellisesta valtiokirkollisesta erityisasemastaan nauttiva Evankelis-luterilainen kirkko on menettänyt jäsenosuuttaan, joka on jo alle 73 prosenttia, ja myös sen seremoniapalvelujen kysyntä väheni toimikaudella selvästi. Valtaosa eroajista käytti eroakirkosta.fi -nettipalvelua, jota on kaikkiaan käyttänyt yli 585 000 henkilöä. Palvelulla on historiallinen merkitys kehityksen vauhdittajana.

Kun 10 vuotta siten 84 prosenttia lapsista kastettiin ev.-lut. kirkon jäsenyyteen, vuonna 2016 osuus oli pudonnut alle 70 prosentin. Kuitenkin 10-15 vuotta sitten kastetuista lapsista vain harva on erotettu kirkosta, vaikka heidän vanhempansa tai toinen heistä ovat eronneet. Rippikoulun kävi vuonna 2016 yhä 85 prosenttia nuorista, kun lukema vuonna 2006 oli 88 prosenttia. Uskonnonopetuksen piirissä kouluissa on yli 90 prosenttia lapsista ja nuorista; elämänkatsomustietoa opiskelevien osuus on noussut, mutta toistaiseksi melko hitaasti.
Vainajien kirkollisen siunaamisen osuus laski vuonna 2016 alle 89 prosenttiin, kun osuus vuonna 2011 oli vielä 95 prosentin luokkaa. Kehitystä hidastaa, kun kaikkien hautausmaiden ja krematorioiden kappeleita ei myönnetä uskonnottomiin saattotilaisuuksiin, mutta pappi tarjotaan siunaamaan ilmaiseksi. Kuitenkin Pro-seremonioiden ja muiden uskonnottomien hautapuhujien kysyntä kasvaa. Samoin kasvaa nimiäisiin liittyvien palvelujen tarve. Sekularisaatio jatkuu tuellamme.

Uskonnottomien ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisen, syrjimättömän kohtelun edistämisessä toimintamme painopisteenä ovat olleet erityisesti lapset ja nuoret. Lainsäädäntöön onkin saatu edistysaskelia, vaikka ev.-lut. valtiokirkollinen erityisasema jatkuu ja seurakunnat toimivat kouluissa ja päiväkodeissa aktiivisesti säädösmuutoksista huolimatta.

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa tärkeä tulos oli vanhassa päivähoitolaissa mainitun uskontokasvatuksen poistuminen. Uusissa kuntien toimintaa ohjaavissa varhaiskasvatussuunnitelmien samoin kuin perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien valtakunnallisissa perusteissa säädetään nyt toiminnan olevan ”uskonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta”.

Käytännössä monet koulut kuitenkin yhä sisällyttävät lukuvuoden ja koulupäivän ohjelmaan tunnustuksellista ev.-lut. uskonnonharjoitusta, kuten aamuhartauksia päivänavauksen paikalle sekä jumalanpalveluksia kirkossa. Myös monissa päiväkodeissa seurakuntien edustajat saavat järjestää uskonnollista ohjelmaa.

Puolustusvoimissa jumalanpalvelusten pakollisuus ev.-lut. kirkon jäsenille saatiin poistettua vuoden 2015 uudistuksessa, ja niille tulee järjestää vaihtoehtoista ei-uskonnollista ohjelmaa. Mahdolliset iltahartaudet eivät ole enää palvelusta, vaan rinnastetaan harrastustoimintaan. Eettiseen opetukseen ei saa enää liittää uskonnollista julistuksellista osuutta. Kuitenkin julkisten sotilasparaatien edellä on paraatikatselmuksissa edelleen kenttäjumalanpalvelus, ja sen välttäminen edellyttää rivistä poistumista yleisön ja televisiokameroiden edessä tavalla, jossa ei kunnioiteta varusmiesten ja sotilaiden yksityisyyden suojaa.

Kansalaisaloitteen pohjalta eduskunta hyväksyi vuonna 2016 tasa-arvoisen avioliittolain, vaikka muiden uskonnollisten piirien lisäksi myös Ev.-lut. kirkko sitä lausunnossaan eduskunnalle vastusti. Liitännäislakimuutoksella lapsen kirkkoon liittämiseen tarvitaan nyt molempien vanhempien suostumus. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomuus onkin luonnollinen perustilanne.

Oikeuden todistajien uskonnollinen vala poistui vuonna 2016 ja siirryttiin neutraaliin todistajan vakuutukseen. Perusteluissa viitattiin yksityisyyden suojan tarpeisiin. Tuomarin vala poistui vuoden 2017 alusta, ja perusteluna todettiin toiminnan maallinen luonne. Nuo perustelut sopivat myös liiton vaatimaan uskonnollisen virkavalan ja sotilasvalan poistamiseen."

(Vapaa Ajattelija -lehdestä 2/2017, pääsihteerin palsta)