Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
koirankuono
profiilit
koirankuono
koirankuono
Vapaa kuvaus
Elämän tiet salattuja lie
Aloituksia
1
Kommenttia
89
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
jos iho on sellane ettei palaudu ei se palaudu vaikka kuinka töitä tekis, aika sen parantaa ja sopiva liikunta. ei kaikilla ole sitä vaivaa että iho roikkuu, toisilla roikkuu yhden lapsen jälkeen vaikka mitä tekis toisilla ei vaikka olis neljä lasta synnytettynä. näin se on ja turhaan sitä on liikunnanpuutteesta laihduttaja syyttää.
12.11.2010 17:38
ole se mitä olet ja kerro heti että ennen olit lihava ja laihdutit. ne nahat ei myöhemmin palaudu niinku nuorella. ja sekin että noi lääkärit uhoo aina laihdutusta, ei ne näekkään muuta. ja sitten se nahka roikku eikä se palaudu, niinku nuorena, vanhana se roikkuu muutenkii. mutta se on..jos mies rakastaa oikeasti ei se mittaa sun riippunahkojas ja jos olet pirteempi nyt vähän laihempana niin hyvä niin, nahkojen palautuminen kestää vuosia, mutta jotain kuitenkin palautuu.
12.11.2010 17:29
on sellainen että määrittelette siinä kuka mitäkin omistaa ja että toisella ei ole eron tai kuoleman jälkeen avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Itse tein avioehdon 11 vuotta aviossa oltuani. Mekin olimme alusta alkaen sopineet että teemme sen. Minun nimissäni on talo, johon mahdollisuuden antoi sukulaiseni ja miehelläni on omien vanhempiensa kautta tulevaa omaisuutta, joka myös on suojattu aviopuolisolta. Ja mitä tästä eteenpäin hankimme on sen nimissä kuka sen hankkii.
Jos sinun nimissäsi on puolet talosta pidät toki siitä kiinni, olet kaiketi osallistunut osaltasi kustannuksiin ja talon puolikas kuuluu sinulle vaikka et ole lainaa lyhentänytkään tähän mennessä. Itselläni on usein mennyt niin että toinen maksaa kaikki laskut ja toinen perheen juoksevat menot, eli vaikka miehesi on maksanut lainat niin sinä olet maksanut osuutesi ruokalaskun kautta.
Aikoinaan erotessani edellisestä miehestäni hänkin yritti sitä etten olisi osallistunut talon lyhennyksiin mutta sosiaalitoimistossa palauttivat hänet maan pinnalle sanomalla että jos minä olen maksanut ruoat ja hoitanut lapset ja pyörittänyt taloutta muuten niin se on myös sitä yhteisten kustannusten jakamista . Avioliittolaissa sanotaan että aviokumppanit ovat velvollisia toisiaan elättämään.Ja juuri kun olimme kesällä sitä avioehtoa tekemässä niin myös lakimies toi tämän asian esiin. Avioliitossa olevien tulot lasketaan yhteen ja ajatellaan että aviossa se joka saa enemmän tuloa tasaa sen vähemmän ansaitsevan kanssa maksamalla yhteisistä menoista suhteessa enemmän. Että tällainen on lain henki. Jos nyt sitten teette sen avioehdon niin miehesi on ostettava osuutesi sinulta kun se kerran on tähän asti ollut nimissäsi, jos hän haluaa että kaikki omaisuus olisi hänen nimissään, mutta niinkuin moni on sinulle jo tässä sanonut ei sinun tule suostua sellaiseen lainkaan, vaan teette sopimuksen että kaikki mikä teillä on ollut avioon mennessänne ja nimissänne oleva on teidän erikseen ja eron sattuessa tai kuoleman kohdatessa ette peri toisianne. Aviokumppania suojaa laki kuolemantapauksessa. Jos kumppani kuolee niin aviopuoliso saa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan vaikka ei sitä omistakkaan, maksamalla ylläpitokustannukset ja pitämällä asunto kunnossa. Eli jäljelle jääneellle puolisolle taataan asumisoikeus kumppanin kuoleman jälkeen.Ja jos teillä on ollut puhetta että avioehdon tekisitte niin tehkää ihmeessä, se selkeyttää , mutta älä ihmeessä luovu omasta osuudestasi vastikkeetta.
09.10.2010 16:12
Hienoa että olet jaksanut noinkin pitkälle kaikkien vaikeuksiesi jälkeen. Ja tunnet itsesi todella hyvin. Selviät kyllä kun mitoitat haasteesi kuntosi mukaan, ja annat itsellesi anteeksi silloin kun olet väsyneessä tilassa sairaudessasi. Ulkopuoliset eivät ymmärrä sitä mitä on olla oikeasti sairas psyykkisesti. Itsekään en ole aina sitä täysin ymmärtänyt kun tyttäreni rämpii syvän masennuksen ja määrittelemättömän persoonallisuushäiriön kourissa. Kun taas uusi päivä koittaa voikin olla hyvä päivä ja taas jaksaa paremmin,edes hetken ja siitäkin kannattaa iloita.Erittäin tärkeää on syödä hyvin ja terveellisesti, ottaen huomioon mahdolliset yliherkkyysreaktiot ja olisi hyvä, vaikka kuinka haluaisi vetäytyä koko päiväksi nukkumaan kävellä edes puolen tunnin lenkki joka päivä. Sinähän jatkat opiskeluasi ja toivottavasti saat sitä aikataulutettua oman vointisi mukaan. Toisissa kouluissa se on mahdollista. Jos psykologisi tulisi kanssasi neuvonpitoon koulullesi, olisiko hyvä ajatus. Jaksamista sinulle ja muista että lääkkeetkin on jotta olisi apu, pitää vaan löytää oikea lääkitys ja ottaa se ajallaan.On hiukan helpompi olla.kaikkea hyvää sinulle.
29.09.2010 00:16
ja tiedät ihan varman miksi.Kun mulla oli sama tilanne mä mediton ja elin maailmassa jossa oli ihan toisenlainen tietoisuus. Mun piti siirtää pakastin pois huoneesta koska se aiheutti rintakipua ja sen sykäykset tunsin rytmihäiriöinä. Sinun taajuutesi osuu tarkoin vallitsevaan sähkökäyrään ja aiheuttaa häiriöitä. Kun olin töissä ladontakoneet häiriöityi ja porukka sano taas se teki sen. Kerran jopa suljettu radio rupesi soittamaan kalssista, ja kaikki sanoi, Paula!. noniin mä sanoin antaa sen soida:-)
01.09.2010 00:51
opetettiin että lapsen pitää antaa huutaa että se vahvistaa keuhkoja, ja lasta ei saanut pitää sylissä, siitä tulee hemmoteltu ja lasta ei saanut ottaa kädestä kiinni ,siitä tulee bakteereja lapsen käteen, ja lasta piti syöttää 4 tunnin välein eikä saanut antaa mitään välillä ja väliajat piti ulkoiluttaa vauvaa että sille tuli vahvat keuhkot. Nämä ovat arvo ylpön saksasta tuomia ns uudenaikaisia kasvatusohjeita viime vuosisadan alkupuolelta ja ns valistuneet koulujakäyneet suomalaiset noudattivat näitä sotilaallisia ohjeita. Samaa rataa olivat sitten ruuminkunnon nostatukset ja rivimarssit kansakoulussa tamburiinin tahdissa. Tahdissa mars yy kaa koo.
Onneksi yleinen hygienia on noussut huomattavasti ja lasta saa pitää kädestä ja lapsi saa kosketella tavaroita, ja nyt tiedetään kuinka tärkeää vauvan on saada ruokaa silloin kun sillä on nälkä, jos maito ei riitä 4 tunniksi niin syötetään kahden kolmen tunnin välein, ainakin alussa. Ja että pienokainen tarvitsee syliä onhan sen nimikin sylivauva. Ja pienokainen tarvitsee enemmän läheisyyttä kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi kuin sotilaallisia urheiluharjoituksia.
Oma äitini kasvatti 8 lasta tuolla sotilaallisella tavalla ja moitti kilvan meitä lapsia sitten siitä että omat lapsemme ovat saaneet syliä yllinkyllin ja kantoreppua ja kädestäpitoa. Me olemme käyttäneet vaippoja pienokaisillamme emmekä ole istuttaneet heitä potalla tuntikausia joka päivä. Ja niin heistä on tullut aktiivisia herkkiä tuntevia aikuisia. Ja kun he saavat lapsia he osaavat vierihoidon , imetyksen ja keskustelevat pienokaistensa kanssa kuin tasavertaiselle, ja itse mummana ihmettelen pienen lapsenlapsen viisautta, pienessä ihmisessä asuu suuri filosofi, mutta olisiko hän sitä jos hänen ensikontaktinsa olisivat olleet vain ne neljän tunnin välein olevat ruokakontaktit ensimmäisen elinvuotensa ajan. Pienokaisen sosiaalinen kasvu alkaa sylistä.
27.12.2009 21:01
että sun kannattaa nollata tehokkuutesi ja antaa miehellesi tilaa olla kotona. Monet naiset tekevät sen virheen että ovat liian tehokkaita ja liian voimakkaita. Ei sun miehes halua puuttua sun taloudenhoitoon, koska sulla on niin voimakkaat mielipiteet kaikesta ja ajattelet olet aina oikeassa. Entäs jos se ois toisin. Hiljenny vähän ja anna miehellesi tilaa olla isä, omilla ehdoillaan. Aikoinaan sanottiin " ei kukkokaan käskien laula" eli oma tila ja oma tahto saa kukonkin laulamaan.Jos olet ylitehokas ja aina pärjäävä eihän sun miehes voi sua auttaa missään, kun aina määräät kuis pitäs toimia. Ja toinen juttu..ei miehet arvosta viivasuoria lakanoita ja tärkättyjä liinoja, ne arvvostaa mehevää naista ja toveruutta. Eikä lapsetkaan muistele äitiä joka aina siivoaa..vaan äitiä joka leikkii ja laulaa ja tekee retkiä. Se siivoaminen on toisarvonen juttu, kunhan rotat ei hypi pöydällä.Eli , yritä helittää ja anna sitä mikä on tärkeintä, rakkautta
11.11.2009 00:51
siinä on pitkä tie sinulla kuljettavaksi että saat arvon , joka sinulle kuuluu. Miesten tapa on aina esittää että nainen on tyhmä nainen ei osaa mitään ja että nainen on heikko. He alistavat toisen, ja näin on kautta maailman. Miehelle ei millään sovi että nainenkin tietäisi asioista. Ei kaikki osaa olla niin kieroja että esittäisivät tyhmää ja jujuttaisivat miehelle ne ajatukset joita pitäisi tietää ja jotka pitäisi tehdä. Mutta yksi on varmaa, älä alistu. Huutoa ja tappelua siitä tulee, mutta älä alistu. Lopulta sinnikkyytesi kantaa hedelmää. Kun seisot omilla jaloillasi, kannat vastuun puheistasi. Et kysy joka ostosta mieheltäsi ja menet omia teitäsi, edes vähän.Silloin Ehkä miehesi rupeaa arvostamaan sinua. Ota se tila joka sinulle kuuluu ja täytä se itsenäisellä toiminnalla. Kauan aikaa sitten oli muodissa kirja miehet ovat marsista naiset venuksesta. Jos löydät sen niin lue. Siitä voi olla sinulle apua.
23.10.2009 00:06
raamatullinen ajatus että naisella kuuluu olla pitkät hiukset ja miehillä lyhyemmät, vain erikoispalvelijat kasvattivat leikkaamattomat pitkät hiukset, miehistä, nasiiri, jumalan palvelija. Eli tuo että mies tykkää että naisella olisi kauniit pitkät suortuvat on erittäin vanhaa perua ja varmasti siinä on jokin juttu, jota ei ehkä vieläkään kunnolla tiedetä. Itselläni on ollut sekä ihan lyhyet että aika pitkät. Ja onhan se niin että jos pitkän tukan muutenkin laittaisi kuin ponnarille , on siinä iso työ. Lyhyt hius ei tarvitse kuin pesua ja pitoa. Se että kuinka sanoisit kauniisti että pitäisit pitkistä hiuksista , riippuu tietenkin kumppanistasi. Millaisesta kehusta hän tykkää. Sen ainakin voisit sanoa että sinua viehättävät pitkät hiukset.
22.10.2009 23:54
että viimein puututaan asiaan joka on ollut jo kauan tiedossa oleva asia. Koulu hyväksyy kiusaamisen ja ei ota todesta jos asiaan yritetään puuttua. Hyssytellään tai ei edes kuunnella.
Näin on käynyt myös minun lapsilleni, useasta puuttumisesta huolimatta koulukiusaaminen jatkui pahana koko peruskoulukauden ajan.Nyt he ovat, kolme lasta, jo aikuisia ja jokainen tavallaan kärsii edelleen vuosia kestäneen kiusauksen seurauksista.Puutuin moneen kertaan asioihin, kävin koululla ja lääkärillä ja kasvatusneuvolassakin. Sieltä sanottiin että kiusaamista pitää sietää, että ei koskaan tiedä mitä vastaantuleva saattaakaan tehdä.Ja että kyllä teidän lapsenne on ärsyttänyt jollain lailla kiusaajia.
Lääkäri sanoi että juu sitä meilläkin tehtiin kouluaikana..puujalkaa ja niskasta puristamista että uhri ei pysy pystyssä.Poikani kohdalla homma jatkui niin että kun opettaja tulee paikalle hän komentaa maassa ringin keskellä olevaa lastani ylös ja olemaan teeskentelemättä, ettei muka pääse ylös, eli poikaani solvattiin ja tekijät olivat puhtaita pulmusia. No poikani yritti ylös mutta kun ei päässyt, opettaja syytti teeskentelystä.
Ja kun voimistelutunti alkaa, niin toisilla oppilailla on oikeus riistää pojaltani laukku , joka kerta, ja levittää sen sisältö ympäriinsä pukuhuoneeseen, ja kun poikani pyytää opettajalta apua tämä sanoo, puolusta itseäsi. Kuinka yksi nuori poika voi puolustautua 20 kiusantekijää vastaan?
Toisen pojan kohdalla toisilla oli hauskaa kun lapsen suu meni siniseksi kun nämä hyppivät hänen rintansa päällä,( pojalla oli jo synnytyslaitoksella todettu joku häiriö, hengitys lakkaa jos rinnasta kutittaa hereille syömään ). Eikä sekään ole mitään kun koululaista roikotetaan rappukaiteen toisella puolella ja uhataan pudottaa monta metriä tasanteen alapuolella olevalle tasolle. Ja kaadetaaan käytävälle ja potkitaan monen kaverin voimin pitkin käytävää.
Ja ei sekään mitään kun käsi ranteeesta katkeaa kokonaan kaikilta luiltaan, kun isommat pojat asettaa toisluokkalaisen taakse ansan , pukin jonka yli toiset kaataa hänet ns kukkulankuningasta ns leikittäessä.Kouluhoitaja rähisi pojalle ettei saa itkeä että se on vaan venähtänyt, eikä lähettänyt kuvauksiin ja sitten myöhemmin syytti minua siitä etten ollut vienyt häntä välittömästi koulun jälkeen hoitoon, koska kuulemma vanhemmilla on vastuu lapsistaan. Siis jos kouluterveydenhoitaja sanoo että käsi on vaan venähtänyt niin kotona pitää tietää että se on katki sisältä? Asian oikea laita ilmeni kun isommat pojat väänsivät käden yhdeksänkymmenen asteen kulmaan eikä vieläkään kukaan puuttunut. (Poika ei siinä vaiheessa asunut luonani , vaan isänsä luona, olimme eronneet.) Kun näin viikon kuluttua käden vein heti sairaalaan josta lähettivät kotiin etteivät noin vanhaa vammaa enää hoida. Onneksi tuli kirurgi katsomaan sairaalaan muita ja katsoi kuvatkin ja meidät soitettiin takaisin ja käsi asennettiin jotenkuten paikoilleen nukutuksessa.
Mikään kiusanteko ei merkitse mitään valvojille eikä koulun henkilökunnalle eikä edes lääkäreille, jos vain uhri on joukosta poikkeava. Hiljainen tai kuuluu toiseen uskontokuntaan, tai on vasta paikkakunnalle muuttanut.
Lopulta lapseni sanoivat ,älä puutu, sillä ne kiusaavat entistä enemmän.
Nyt on suru, sillä jokainen taistelee jaksamisestaan tässä sadistisessa yhteiskunnassa, jonka peruspilareihin kuuluu heikomman tai toisenlaisen kiusaaminen itseään pönkittääkseen.
22.10.2009 12:21
mene lavatansseihin. sieltä saat vastakaikua.
17.10.2009 20:43
Ei kyseessä ole tiedonkulkuongelmat vaan yleinen aliarvostava suhtautuminen vanhuksiin. Järjestelmää ei pitäisi luoda niin kaukana vanhuksista olevaksi ettei heitä henkilökohtaisesti tunnettaisi. Yhteiskunnan kehitystä ja arvoa pitäisi mitata sillä miten heikommista huolehditaan eikä sillä kuinka iso on valtion kassavaranto ja mikä on sotilaallinen puolustuskyky. Ehdotan kortteliemäntää joka vastaisi henkilökohtaisesti siitä että jokainen tarvitseva saa avun ja ruoan. Nykyinen keskittämishulabaloo vie siihen että apuatarvitseva kärsii ja herrat pyörittää isoja rahoja komiteoissaan. Pienimuotoisuudessa on lähelläolemisen voima, ja sen suomalainen yhteiskunta on jo monessa paikassa hukannut. On turha ihmetellä että kuis se nyt itseltään hengen riisti, kun ei edes ateriaa muisteta perille toimittaa, saati sitten kuulumisia kysellä.
06.10.2009 11:18
kun on kyseessä rankka kiusaaminen seurausten pitäisi olla kovemmat. Toisella puolella, eli kiusattujen puolella on kysymys elämästä . Kiusaaja ei tajua sitä että kiusatessaan hän ehdollistaa kiusatun kuolemaan.
19.09.2009 00:21
nuori kokee että koulu on liian vaativa ja tasapäistävä, toisenlaisuutta ei sallita, ja kaikkien tulee olla samasta sosiaalisesta luokasta. toiset ovat kiusattuja. Ei edes hyväksytä paikkakunnalle muuttavia. Ja ainakaan täällä lännessä ei koskaan pääse sisäpiiriin kun on muualta tullut
05.02.2009 20:22
Mutta olen kuullut ja tiedän että elämän päättymiseen liittyy paljon energiaa. Ja se sitten ilmenee eri tavoin läsnä olioiden keskuudessa. Isäni kauan sitten kertoi tarinaa että laitoksessa olevat muut potilaat tiesivät kuka kuolee ja että myös näkivät elämän ja kuoleman kamppailun omassa huoneessaan.Ja kun henki lähti niin sanoivat nyt se kuoli. Tällaisista ei yleisesti puhuta..nämä ovat tabuja. Se on tappio , sillä tietäisimme paljon enemmän jos arvostaisimme sitä tietoa joka tällä tavalla kertyy yhteisöissä joissa on paljon rajan taakse siirtymistä.
10.03.2008 03:20
että miehesi on toipunut ja saanut energiaa tullakseen luoksesi käymään. Voit kuulla hänen äänensä, mutta et näe häntä. Kun kuulet hänen äänensä ajattele häntä rakkaudella ja sano hänelle mielessäsi jatka vain matkaa rakkaani.Siten hän vapautuu ahdingosta joka seuraa aikaista fyysisestä poistumista. Jos hän kysyy sinua hän saattaa myös ajatella kuinka voit..kerro hänelle.Jos elämä ei pääty fyysisen loppumiseen on myös mahdollista että jo toiseen ulottuvuuteen mennyt palaa rakkaan luo ja haluaa lohduttaa. Älä pelkää sitä
10.03.2008 03:06
ja paljon lämpöä ja paljon vettä. itse vasta kylvin kesäkurpitsan ja kylvin suoraan ulos. Pussissa sanottiin että voi niin tehdä. Mutta jos kasvatat vielä tänä vuonna monenlaisia talvikurpitsoja niin on jo kiire ja sadon saamiseksi kannattaa käyttää muovitunnelia tahi harsoa jotta lämpöä olisi riittävästi nopeaan kasvuun.Siis ravinteita runsaasti vettä runsaasti ja lämpöä runsaasti. Jo muoviaitaus estää tuulta ja antaa paljon lämpöä.
13.06.2006 22:44
ei kestä kauempaa. Joka päivä katso mikä on emikukka mikä hedekukka ja pölytä taimi ottamalla se kukka käteesi jossa ei näy hedelmän alkua ja pölytä se kukka jossa pikkunen kurpitsan alku on. usein on niin että noita pölyttäjäkukkia tulee yksi kerrallaan ja niitä hedelmäkukkia voi olla useampi. Jos hyönteisiä ei ole pitää pölytys tehdä siirtämällä sitä siitepölyä
13.06.2006 22:39
löytyy myös hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta. Siksi voikin sanoa että on suuri rikkaus siinä että suuntauksia ja mahdollisuuksia ymmärtää on monia.Ihan kuin meitä ihmisiä on hyvinhyvin erilaisia myös tiet kohti tietoisuutta ovat moninaisia. Se toivehan tästä tulee että kaikki erilaiset ihmiset antaisivat lähimmäiselleen mahdollisuuden etsiä sen itselleen omimman tien kautta sitä sydämen rauhaa ja taivastoivoa tahi valoa..millä nimellä sitä kukin nimittäneekään. Kaikki ovat matkalla kohti päämäärää.
19.01.2006 18:53
tämä uhraaminen on vanhempaa kuin kirjoitettu sana. Aikojen alusta on lepytelty Jumalaa. Jotain Korkeampaa josta ihmisellä on kautta aikain ollut joku käsitys. Uhraaminen on saanut erilaisia muotoja kulttuurin mukaan. Eikä nuo eläinuhrit mitään tavatonta mielestäni ollut. Niillä oli symbolinen merkitys. Juutalaisuudesta en tiedä, mutta ainakin ns Vt:ssa on kuitenkin ihmisuhrit tuomittu.Ja siihen aikaan ympäröivät kansat uhrasivat lapsiaan, mikä mielestäni on jo aika kyseenalaista Jumalan lepyttämistä. Eläinuhrihan oli samalla papeille ruoaksi ja yleisten uhrimenojen liha kaikille ruoaksi. Sanon edelleen että se että itse elämme on uhrausta aina toiselle. Ensin vanhemillemme sitten kasveille ja jos olosuhteet ovat ankarat myös eläimen lihaa saa ravinnoksi käyttää. Se että sen eläimen liha syödään uhritoimituksen jälkeen ei tee siitä mielestäni sen kuvottavampaa kuin mitä on nykyisin esimerkiksi luomuhärän teurastaminen ja syöminen. Silloin kauan aikaa sitten ei ollut mitään tehokanaloita eikä elukatkaan käsittääkseni ollut ikäänsä kytkettyinä. Ja kuolemankin tuli olla nopea, se varmasti osattiin taiten tehdä. Joten, jos seuraisimme esimerkkiä muistaisimme keneltä kaikki tulee ja eläimetkin saisivat inhimillisemmän kohtelun.Myös ne jotka uhrataan symbolisena lahjana Jumalalle.
18.01.2006 23:11
4 / 5