Pikku-pirpana

Vapaa kuvaus

Pieni taivaankannen maalari.

Aloituksia

120

Kommenttia

15967

  1. Lähti vahingossa anona..
  2. En piittaa kumppanin varallisuudesta. Minulla on se mitä tarvitsen. Se riittää minulle. Äläkä vänkää tästä. Ei nyt jaksaisi.
  3. No nyt hyvä palstailija on kovasti erehtynyt. En suinkaan suutahtanut.
  4. Naisen mitta on kuitenkin hänen vartalonsa mielestäsi. Joten et suinkaan pahastu, jos minä pidän miehen mittana hänen penistään.
  5. Kuten sanoin.. saat olla tuota mieltä. En irvaile.
  6. Miehet ovat mukavia. Yleensä. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta onhan niitä ikäviä naisiakin.

    Mutta naisen mitta on siis tiimalasivartalossa? Okei .. saat olla tuota mieltä.
    Minä voin sitten sanoa, että miehen mitta on keskijalassa. Mikään muu ei merkitse.
  7. Sanoo mies..
  8. Ai jaa.. hyvä tietää..
    Mutta mikä on pimpero?
  9. Häh? Mikä on facebook?
  10. Just ajattelin että hienoa, että tälläistä keskustelua on. Mikähän siinä oikeasti on, että miesten lelut ovat jotenkin nou-nou?
  11. No ei kai se metsään meneminen olisi niin vaikeaa, mutta minulla on harvinaisen huono suuntavaisto. En luota itseeni. Päästessäni metsään vaan ihastun ja unohdan kokonaan ajan ja paikantajun. Siksi metsän pitää olla tuttu tai mukana joku, joka tuntee sen metsän.

    Ehkä minä vain idealisoin metsää, mutta luulempa etten kuitenkaan. Metsä on ihmeellinen paikka. Taivaallinen. Se hiljaisuus ja rauha. Vain luonto. Tiedän, että lumoutuisin ja eksyisin.

    Äitini kotikunnailla Pohjois-Karjalassa samoilin paljon tietymillä teillä metsissä.. lapsena, enkä koskaan yksin. Soilla ja järvillä.. susirajan takana. Siellä eksyminen olisi voinut tarkoittaa jopa hyvinkin vakavia seurauksia esimerkiksi Venäjän puolelle katoamista. Rakastin niitä loppumattomia metsiä. Kaupunkilaislapselle se oli satumaista.

    Kaiho jäi, mutta joudun toteamaan realiteetit.. olen citykani ja muuksi en muutu. Minä olen metsässä kuin norsu posliinikaupassa.
    Joten haaveilen metsistä ja samalla olen realisti.

    Yksi elämäni ihmeellisimmistä asioista oli, kun Gambian reissulla käytiin sademetsässä sijaitsevassa luonnonpuistossa.. se oli tietty opastettu kierros leveitä ja hyvinhoidettuja teitä pitkin, mutta lumouduin ihan totaalisesti. Jäin monta kymmentä metriä muun porukan jälkeen, se metsä vain lumosi minut kokonaan.

    Minussa on sellaista omintakeista haaveilijaa.. saatan unohtua kokonaan kun lumoudun jostakin. Unohdan tyystin itseni ja tavallaan sulan pois. Minuuteni katoaa. Ja noin käy metsässä. Siksikin minun on vaarallista lähteä yksin metsään joka on minulle tuntematon.

    Elämässä on paljon kauniita ja lumouksellisia asioita. On ihan itsestä kiinni haluaako niitä nähdä ja ennen kaikkea kokea.
    Sekin on asennekysymys. Noin niin kuin mielestäni.

    Noh.. en edes tiedä miksi avaudun sinulle, mutta niin se nyt vaan on tällä kertaa.
    En murehdi siitä. Hyvää päivänjatkoa sinullekin.
  12. Niih.. ymmärtämättömyys ei ole tyhmyyttä. Tai no tavallaan. Et voi ymmärtää, jos et tiedä. Ja halu oppia lähtee ihan itsestään.

    Avoin mieli ja halu ymmärtää on se avain. Ajattelemattomuus mitä Ruosin serkkusi harjoitti, oli uteliaisuuden ja ymmärtämisen halun tulos. Noin mielestäni.

    Kaikki ovat enemmän tai vähemmän ajattelemattomia joskus. Varsinkin nuoret, joilla sitä elämän kokemusta puuttuu. Itselläni se on oikea perisynti.. olen kovin ajattelematon ihminen siihen nähden kuinka paljon käytän siihen aikaa. Kuten olen sanonut.. olen pikkuisen tyhmä.

    Tuota sinä kyllä harjoitat täällä palstallakin, että vaahtoat itsellesi niin selkeästä ja helposta asiasta jollekin joka ei selvästikään ole samalla ymmärryksen tasolla siinä asiassa.
    Eli käyttäydyt kuin Ilkka painimatsissa Hilkan kanssa. Heittelet yhdellä kädellä.

    Samahan se on mielipiteidenkin kanssa. Ihmisten ei tarvitse olla samanmielisiä.. kaikki saavat olla eri mieltä. Omaa mieltä. Mitä sen on väliä, jos olet ihan yksin mielipiteesi kanssa? Tarvitseeko siihen tukijoukkoja? Sehän on sinun mielipiteesi! Ei mielipiteiden vaihtaminen ole sodankäyntiä josta pitää tulla voittaja.

    Tässä maailmassa on ihmisten niin vaikeaa olla oma itsensä. Kaikessa ymmärtämättömyydessään ja jopa typeryydessään haetaan kannatusjoukkoja jopa keskustelussa tälläisellä alustalla. Etsitään samanmielisyyttä ja tuomitaan erimielisyys. Miksi? Niin miksi ihmeessä?

    No ihan siksi, kun se on niin helppoa. Eihän sitä voi itseään muuttaa, vaan aina odotetaan muiden mukautuvan omaan masilmankuvaan.
    Sä olet tästä tehnyt lukemattomia juttuja palstalle.. ota vastuu itsestäsi aiheella.

    Niih.. meillä on erilaisia ymmärtämyksen tasoja. Ihan kuln toiset on kauniita ja toiset älykkäitä. Toiset elämää kokeneita ja kun toiset tynnyrissä kasvaneita. Samoin tunne-elämältään ja älyltään erilaisia. Yksilöllisiä kombinaatioita.

    Mutta kukaan ei ole täydellinen. Ei kukaan .. ja samalla me kaikki. Jokainen. Täydellinen oma itsensä. Siitä kun vielä osaa nauttia ja arvostaa itseään oikealla tavalla ilman että kuvittelee olevansa maailman napa, niin siinä on tervehenkinen ihminen.


    Niin.. pahoitteluni, meni vähän syvälliseksi. Mutta puolustuksekseni .. ny vaan tuntui siltä..
  13. Ai niin.. ja hyvää yötä. Painun nukkumaan tästä mölisemästä.
  14. Niin .. minunlaisia yksinkertaisuuksia ja ylitsevuotavan erinomaisia kaikkitietäviä.

    Olen monasti sanonut olevani pikkuisen tyhmä. Ja se pukee minua.

    Ymmätämätöntä ei voi opettaa. Se ei mihinkään muutu.

    Mutta tuossa ihmisten erilaisuudessa piilee suunnaton rikkaus, mutta vain jos sen haluaa ymmärtää.

    Kiitos ajatuksestasi, oli mukavaa että jaoit sen kanssamme.
  15. Niin .. ei todellakaan voi tietää. Me kaikki luodaan joitain ennakkokäsityksiä tyypeistä muutaman kirjoitetun viestin perusteella ja sit meillä on tapana jumittua siihen mielikuvaan.

    Kunnes oppii kysymään ja ajattelemaan asiaa sen oman mielikuvansa ulkopuolelta. Jokainen yksilö on omanlainen ja ihmeellinen kombinaatio kaikkea mahdollista. Ei ole oikeastaan niitä "ymmärrysluokkia".. se on vain tapa yrittää selkeyttää omaa näkemystään siitä kaaoksesta mitä ihmiskunnaksi kutsutaan.

    Mitä kauempana näkemys omasta on, sitä vaikeampi sitä on ymmärtää.

    Ja kukapa sen terävimmän nipun niitä aivosoluja olisi määritellytkään, siihen pätee se sääntö, että samankaltaisuus on se mitä ihmiset perimmiltään hakevat toisistaan. Erilaisuutta vierastetaan.

    Semmoinen on ihmisluonto.
  16. Niin kyllähän tuossa on pointti.

    Toisilla tosiaan ei ymmärrys riitä tälläiselle alustalle, eivätkä siten myöskään ymmärrä erilaisuutta tai yksilollisyyttä. Saati mielipiteen vapautta.

    Mutta voiko heitä oikeastaan syyttää siitä, etteivät ymmärrä?
    Ymmärtämätöntä ei voi opettaa. Vastuu siis siirtyy niille jotka ymmärtävät tämän.

    Elä ja anna toisten elää...

    Ja noihin aidanseipäisiin jos mennään, myös siinä saa jokainen katsoa osittain peiliin. Mielipiteenantaja ei voi koskaan olla varma, että oma ulosanti on selkeää. Ymmärrettävässä muodossa siis.

    Itselläni on suhteellisen huonohko ulosanti ja minua ymmärretään kovinkin paljon väärin.

    Eli jos olet Ilkka, niin miksi hitossa lähtisit painiin Hilkan kanssa? Onko vastuu Ilkan vai Hilkan? Mielestäni ei ole kahta sanaa. Vastuu on Ilkan. Siitäkkn huolimatta että Hilkka kovasti yrittää haastaa matsiin.
  17. No.. se loppupeleissä on kylläkin ihan oma valintasi. Enkä sano pahalla.

    Olet valinnut asenteen, jossa annat asioiden vaikuttaa sinuun ikävällä tavalla. Et voi syyttää siitä muita. Varsinkaan tuntemattomia.
  18. Onko sillä oikeastaan mitään väliä, mikä "ymmärrysluokka" kullakin täällä on..?

    Okei. Jos ihminen on halukas ja kykenevä ymmärtämään eri"ymmärrysluokkiin" kuuluvia, koko luokitusjärjestelmä on ihan turha.

    Persoonaltaan "kehittymätön" ei kykene ymmärtämään oman "ymmärrysluokkansa" ulkopuolelle, oli sitten minkälaista luokkaa tahansa.

    Ymmärrykseen tarvitaan vain avointa mieltä ja hyvää tahtoa. Halua.
    Täyteen ymmärrykseen on turha pyrkiäkään. Se on täysin mahdoton ajatus. Mutta sen oman "ymmärrysluokan" tuijottaminen on pelkkää turhuutta, jos ei yritäkään ymmärtää siitä ylös tai alaspäin.

    Mutta tajuan pointtisi.. kai.
  19. Oih.. olet niin oikeassa.

    Minua harmittaa vain kun ei ole metsää mihin mennä.. siitä olen kateellinen sinulle.

    Pentuna tuli kaikki lähimetsät koluttua, mutta yhtäkään niistä ei ole jäljellä. Sitäpaitsi en asu niillä kulmilla enää.

    Minun on niin ikävä metsään että melkein kipeää tekee. Mutta selviän kyllä citykaninakin. Enkä kyllä enää vaihtaisi tätä kaupungin keskustan elämää mihinkään. On tämä vain niin helppoa.

    Rande on monasti puhunut vievänsä minut metsään, mutta jääpi nähtäväksi. Viime kesänä käytiin puskareissulla Fiskarssissa, mutta se ei oikein ollut oikea metsä. Vaikka kivaa olikin.

    Olet kaunosielu ihan selvästi. Itse todellakin iloitsen esim. pääskysien tulosta aina vallattoman paljon,kuten myös ensilumesta. Meri on hyvinkin lähellä sydäntäni ja rakastan tuulta. Luonnon pikku eläimet ihastuttavat ja minä todella olen siinä suhteessa aika maanläheinen.

    Taidat olla pikkuisen samanlainen kuin minäkin.. ehkä?
  20. Noh.. jos pelkää tulevansa leimatuksi pinnalliseksi, .. hmm.. on todennäkoisesti aika pinnallinen jo.

    Jokainen ihan itse valitsee kriteerinsä joiden mukaan valitsee kumppanin. Pinnalliset valitsevat pinnan mukaan ja syvälliset sen mukaan. Mikäs kumma tuossa on?

    Arvojen tulee kohdata niin sanoakseni. Ei pinnallisuudessa ole mitään pahaa. Se on vain yksilön ominaisuus.

    En itse ole yhtään ulkonäkökeskeinen joten karsastan pinnallisuutta. Se ei tarkoita, etteikö pinnalliset saisi valita pinnan mukaan. Minua itseäni viehättää aitous ja sitä arvostan.

    Jos henkilö haluaa valita kumppaninsa ulkomuodon perusteella, on se hänen valintansa.
    Toki pidän semmoista typeränä, mutta mikäpä minä olen tuomitsemaan toisten arvoja ja elämäntapaa.

    1. Mielestäni deitti-ilmoitukseen pitää laittaa esille ne arvot jotka ovat kumppanin valinnassa itselleen tärkeitä. Jos ne on noinkin pinnallisia, kuin pituus tai solakkuus, niin se on vain hyvä, ettei tuhlaa muiden aikaa. Toki olen sitä mieltä, että siinä häviää pitkässä juoksussa, sillä siinä voi menettää oikean unelmakumppanin. Mutta hei.. eihän se ilmoituksen tekijä jaa näkemystäni unelmakumppanista. Hänen unelmansa on pitkä tai solakka.. joten kyllä, deitti-ilmoitukseen tulee laittaa esille vaatimukset jos niitä on.

    2. Mielestäni sellainen joka toimii noin on ..
    .. no .. lähinnä saastaa.
    21. 371 / 799
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt