yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Ei mitään kovin tolkullista: ei koskaan kuollut pää tai kuolleet päät. Tai voisihan sen tulkita jotenkin näin: ei koskaan kuollutta päätä eikä kuolleita päitä, ja ”kuollut pää” saattaisi viitata keskiajan alkemistien kieleen, jossa sillä tarkoitettiin reaktiossa jäljelle jäävää hyödytöntä ainetta, hyödytöntä jäännöstä siis.

    Noin yleisesti sanojen merkitys riippuu ihan siitä, kuka niitä käyttää ja missä yhteydessä. Yksittäisten fraasien heitteleminen selviteltäväksi kontekstia kertomatta on siis jokseenkin hyödytöntä.
  2. Mistähän kielioppisäännöstä oli kyse? Rektio ilmiönä on kielioppia, mutta kunkin sanan mahdollinen rektio on lähinnä leksikaalinen asia eli katsotaan sanakirjoista. Niistä löytyy tieto siitä, että ”ehti pysäyttää” että ”ehti pysäyttämään” ovat mahdollisia.

    Nykysuomen sanakirjan tiedoista voidaan lukea, että näillä saattaa olla vivahde-ero. ”Ehti pysäyttämään” sisältää vivahteen tai viittauksen siihen, että kyseessä on nimenomaan paikalle ehtiminen, ’tuli ajoissa paikalle pysäyttääkseen’.

    Iso suomen kielioppikin sattumoisin mainitsee asian, esimerkkinä siitä ilmiöstä, että jotkin verbin voivat saada täydennyksekseen joko I tai III infinitiivin. Ks.
    http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=470
  3. Googlaapa. Montako osumaa löysit?

    Ehkä se on kieliopillisesti oikein, mutta so not? Kyseessähän on rahvaanomainen väännelmä vanhasta, yleensä väärin ymmärretystä lausahduksesta ”Navigare necesse est”, ranskaksi lähinnä ”Il est nécessaire de naviguer”. Siinä oli alkujaan kova sanoma: merenkulku oli välttämätöntä (Rooman ruokkimiseksi tuontiviljalla), (merimiesten) elämä ei ollut niin välttämätöntä, eli merimiesten piti purjehtia henkensä uhallakin. Monta tylsää kirjaa voisi koota niistä latteuksista, jotka tuosta on väännetty, ydinsisältö hukaten.
  4. Oliko ”nopeinten” oikeasti käsittämätön, vai tarkoititko vain kauhistella käännöksen mielestäsi huonoa laatua? Minun on vaikea kuvitella, että suomea äidinkielenään tai muuten hyvin puhuva ei ymmärtäisi tällaista sanaa.

    Google antaa noin 3 100 osumaa, joten suurharvinaisuudesta ei ole kyse. Paljon tavallisempi muoto on tietysti ”nopeiten”. Lisäkirjain tuskin on pelkkä satunnainen kirjoitusvirhe, mutta on vaikea sanoa, mistä se johtuu.

    Sellaisten johdosten kuin ”nopeiten” soveliaisuudesta ks.
    http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.kieli/browse_thread/thread/5596c0751e43b686#
    http://www.kotus.fi/index.phtml?s=894
  5. Vieraskielisten nimien taivutuksessa on paljon vaihtelua. Vieraiden nimen käytöstä suomen kielessä voisi kirjoittaa kirjan. Kirjoitinkin; ”Vierasnimikirja” ilmestyy RPS-yhtiöiden kustantamana tässä kuussa.

    Vieraat sukunimet kuitenkin on suotavaa taivuttaa yhtenäisesti kokonaan vieraina niminä: vartalo pysyy muuttumattomana, ja jos vartalo loppuu konsonanttiin, niin ennen päätettä tulee sidevokaali -i-. Siis Vangelisin, Stalinin.

    Kielitoimiston nimioppaassa sanotaan erityisesti kreikkalaisista sukunimistä: ”Sukunimet on hyvä taivuttaa aina sidevokaalin i avulla, ettei synny loukkaavaa tuttavallisuutta”. Periaate on hyvä ja sopii muunkinkielisiin sukunimiin (Vangelis ei ole varsinaisesti kreikkalainen nimi vaan kreikkalaiseen nimeen perustuva taiteilijanimi). Perustelu on kyllä oudohko; parempi perustelu on tämä: näin taivutettu nimi on helpompi tunnistaa eri taivutusmuodoissa.

    Antiikin aikaiset nimet, myös henkilönnimet, taipuvat paljolti eri tavoin, esimerkiksi Feidias : Feidiaan (ei ”Feidiasin”), Isis : Isiksen.
  6. Molemmat ovat oikein. Virallisen kielenhuollon linjan pohjalta olisi yhdysmerkitön (laseranturi) asetettava etusijalle. Yhdysmerkillinen (laser-anturi) on kuitenkin myös sallittu, ja sitä puoltaa hahmotettavuus.

    Sana ”laser” on tavallinen nykysuomessa, ja esimerkiksi kaikki Suomen kielen perussanakirjassa kaikki laser-alkuiset sanat on kirjoitettu ilman yhdysmerkkiä. Kuitenkin sana ”laseranturi” on harvinainen ja siksi vaikea hahmottaa nopeasti etenkin siksi, että alkuosa loppuu konsonanttiin ja jälkiosa alkaa vokaalilla.

    Lisätietoja: ”Nykyajan kielenopas”, kohta ”Yhdysmerkki yhdyssanaa selventämässä”,
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html#yhd-selv
  7. Lähinnä kai ”stå framme” tai ”ligga framme”, sen mukaan, millaisesta esineestä on kyse.
  8. Sen voisi lisätä, että kun kreikkalaiset kirjoittavat suomalaisia nimiä, he yleensä kylmän tyynesti jättävät u:n ja y:n eron huomiotta, samoin a:n ja ä:n eron sekä o:n ja ö:n eron. Esimerkiksi Jyväskylä kirjoitetaan Γιουβάσκουλα, joka olisi suomalaisen standardin mukaan takaisin translitteroituna Juváskula, ELOTin standardin mukaan Giouvaskoula.
  9. Nykykreikassa ei ole y-äännettä. Antiikin kreikassa ypsilon (υ) merkitsi y-äännettä (yhdistelmä ου kuitenkin pitkää u-äännettä, alkujaan ou-diftongia), mutta äänne muuttui sittemmin i:ksi.

    Ks. http://www.omniglot.com/writing/greek.htm
  10. Kirjoitat kuvan jälkeen pakotetun rivinvaihdon (br-tägin jos koodaat suoraan HTML:llä) ja sitten tekstin.

    Jos haluat jotenkin muotoilla, niin ks. vaihtoehtoja sivulta
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/www/captions.html
  11. Voihan sen noinkin muotoilla, mutta on kyseenalaista, onko lauseenvastike pahempi asia kuin kaksi että-lausetta. Suomen kielen selvyyttä edistäisi roimasti, jos lauseenvastikkeet kiellettäisiin tai ainakin tehtäisiin luvanvaraisiksi. ☺

    Voisi sanoa: ”Nyt on päätelty syyksi se, ettei – –”. (Tässä ”päätellä” olisi parempi kuin ”havaittu”, koska asiaa ei voi suoraan havaita.)
  12. Kauppalehti referoi Dagens industri -lehteä ( http://di.se ), ja se taas kertoo uutisensa perustuvan lehden lähteisiin, eli ei kerro mihin se perustuu. Toisin sanoen kyseessä on huhu. Näitähän on nähty.

    Mielenkiintoisempi huhu olisi sellainen, joka kertoisi, että jokin taho on halukas _ostamaan_ SAS:n. :-)
  13. Suomen sana ”redi” (josta on hakuteosten mukaan myös muoto ”reti”, jota en kuitenkaan ole havainnut todellisesta kielenkäytöstä) johtuu ruotsin sanasta ”redd”. Sen alkuperän kertoo Ruotsin akatemian sanakirja http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ melko yksityiskohtaisesti (s.v. REDD.sbst2).
  14. Sanonta on käännöslaina englannista, jossa ”straight from the horse’s mouth” oli alkujaan laukkakilpailujen vedonlyöntiin liittyvä absurdin liioitteleva sanonta. Ajateltiin, että vedonlyöntivihje oli sitä luotettavampi, mitä lähempänä hevosia lähde oli, joten leikillisesti esitettiin, että suoraan itse hevoselta tuleva vihje olisi kaikkein luotettavin.

    Viite: http://www.phrases.org.uk/meanings/336400.html
  15. Toimiihan se, ainakin toistaiseksi. Toimii jopa niin, että style-elementti voi olla vaikka sivun lopussa ja se silti vaikuttaa koko sivuun.

    Joku voisikin kyynisesti kysyä, miksi tehdä asiat oikein, kun ne voi melkein samalla vaivalla tehdä väärin ja se melkein näyttää toimivan.
  16. Poliittisten liikkeiden nimet heijastavat iskusanoja, joiden uskottiin vaikuttavan silloin, kun nimi otettiin. Yhdysvaltain poliittinen historia on erityisen sotkuinen, ja ”demokraatit” ja ”republikaanit” suunnilleen vaihtoivat rooleja sen jälkeen, kun Etelävaltiot olivat hävinneet vapaussotansa. Abraham Lincoln oli republikaani...

    Nyky-Yhdysvalloissa pääpuolueet ovat aika puhtaita vallantavoittelupuolueita, joilta puuttuu poliittinen identiteetti ja ohjelma mutta oma tukiryhmä palkitaan sitäkin selvemmin voittoisien vaalien jälkeen. Tähän verrattuna Suomessa on vielä jonkinlaisia poliittisten aatteiden jäänteiden riekaleita.
  17. Lainasanat voi aina tavuttaa suomen sääntöjen mukaan: synd-rooma. Alkuperän mukainen tavutus on myös sallittu (tässä tapauksessa kreikan mukainen syn-drooma), mutta sitä ei juuri ole aihetta käyttää tässä tapauksessa. Harva klassillisia kieliä tuntevakaan hahmottaa sanaa yhdyssanaksi.

    Vähän toisenlainen tapaus on esimerkiksi ”synkroninen”, jossa ”syn-kroninen” olisi ajateltavissa, koska sana voi rinnastua sanoihin ”diakroninen”, ”anakronistinen” jne. Mutta suomalainen tavutus ”synk-roninen” on aina sallittu.
  18. Ihailemasi digitaalinen vessanseinäkin esittää asian *mahdollisuutena*:
    ”"Assange" may be an anglicization of "Ah Sang" - Cantonese for "Mr Sang"”
    http://en.wikipedia.org/wiki/Julian_Assange

    ”May be” on suomeksi ”voi olla”.
  19. Ne lausutaan eri tavoilla, koska ne ovat eri kielistä peräisin. Vertaapa vaikka siihen, että suomen sana ”rove” ja englannin sana ”love” lausutaan aika eri periaatteiden mukaan.

    ”Lasagne” on alkujaan taliaa ja lausutaan italiassa [laˈzaɲe], suomessa ”lasanje”.

    ”Assange” on lähinnä englantia mutta voidaan mieltää ranskalaissävyiseksi (nimen alkuperä on epäselvä), ja se lausutaan [əˈsɒnʒ] tai [əˈsɒndʒ]; suomessa riittää lausua ”asanž” tai ”asanš”.
  20. Kannattaa muista, että pelkistä sitaateista koostuva sivu ei täytä laillisen siteeraamisen edellytyksiä. Siteeraaminen on sallittua, jos se on tarpeen oman teoksen luomisessa.

    Etenkin jos kielitaito on vielä keskeneräinen, kannattaa tarkistaa teksti (myös jostakin käsin kopioitu sitaatti) tarkistusohjelmalla. Valitettavasti Wordin Suomessa myytävässä perusversiossa ei ole venäjän oikolukua, mutta esimerkiksi sivulta
    http://www.stars21.com/spelling/russian_spell_checker.html
    löytyy maksuton online-tarkistin. Tosin se tarkistanee vain sanojen oikeinkirjoituksen, ei kielioppia, mutta parempi sekin kuin ei mitään.
    21. 38 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt