Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5404

  1. Taitaa olla hyvin pystyvä mies. Harvalle tossunkuluttajalle maksetaan palkkaa parikymmentä tonnia kuukaudessa. Vapaamuurarius todistaa, että mies on myös verkostoituja, eli löytää tuttavia muualtakin kuin kortistosta ja kaljabaarista.
  2. Lähtökohtaisesti työelämässä (työmarkkinoilla) tietenkin käytetään ihmisiä hyväksi. Työelämä ei ole mielekkään tekemisen palkallinen vaihtoehto joutilaalle tukien varassa elämiselle.

    Työelämässä työntekijä on lähtökohtaisesti sitä varten, että hän tuottaa rahanarvoista etua työnantajalle, eikä suinkaan mielekästä tekemistä itselleen.

    On tietysti olemassa erilaisia palveluja, joille on vaikea laittaa hintaa, mutta usein silloinkin työntekijä on tuottamassa palvelua, josta työnantajalle maksetaan.

    Mitä tulee julkisesti tarjottaviin palveluihin, kuten perusopetus ja terveydenhoito, eivät nämä alat suoranaisesti tuota rahaa, mutta pitkällä aikavälillä ne kasvattavat kansalaisia ja pitävät nämä työkykyisinä. Opettajien ja hoitajien palkkataso mitataan yhteiskunnan, siis jokaisen yhteiskunnan jäsenen, arvostuksena heidän työpanostaan (ja tarvettaan) kohtaan. Tämä arvostus heijastuu poliittisesti päätettäviin palkkatasoihin.

    Jos pohditaan yhteiskuntamallia, jossa työntekijää ei käytetä "hyväksi". Jokainen siis tekisi mitä tahtoo ja saa "joltakulta" kaiken mitä tarvitsee. Herää vain kysymys, että kuka sen kaiken, mitä jokainen tarvitsee, tekee?

    Jos halutaan asua sisällä, pitää jonkun rakentaa talo. Jos halutaan sisään lämpöä, pitää jonkun rakentaa uuni, katkoa ja pilkkoa polttopuut, taikka sitten rakentaa voimalaitos lämpöä tuottamaan. Jos halutaan sähköä, pitää jonkun valmistaa generaattoreita taikka työskennellä voimalaitoksessa, Jonkun pitää valmistaa kaapelit ja putket, joita myöten energiaa siirretään. Tietysti jonkun pitää opettaa lapset ja hoitaa sairaat, mutta niin opettajat, hoitajat, sähkömiehet ja muut ammattilaiset tarvitsevat ruokaa. Jonkun on siis viljeltävä ja hoidettava karjaa.

    Jokainen ei siis voi olla hoitaja, siivooja, insinööri taikka viljelijä, koska kaikkia heitä tarvitaan toimivaan yhteiskuntaan. Jos työantaja ei käytä ketään hyväkseen, mistä se kaikki työpanos tulee? Kenties määräät pakolla jonkun tekemään jotain, mitä hän ei halua tehdä. Eikö se sitten ole hyväksikäyttöä?

    Työstä maksetaan palkka. Jos työstä saatava palkka ei ole työntekijän mielestä riittävä korvaus hänen työpanoksestaan, voi työntekijä etsiä parempaa työtä omalla osaamistasollaan, taikka sitten kasvattaa osaamistasoaan kouluttautumalla ja hakea sitä kautta parempaa työtä.

    Jos vain määrätään jonkun alan palkkataso ylös. ei sekään ole ihan ongelmatonta.

    Otetaan esimerkiksi vaikkapa siivooja, ja tuplataan kaikkien siivoojien palkat. Jos sellaista vaihtoehtoa ei ole, että joku tarjoaisi siivouspalvelua halvemmalla, alettaisiin monessa paikassa miettiä, että voisiko samalla rahalla kenties saada laadukkaampaa siivousta kuin ennen. Pian tarjolla olisi silmää miellyttävää alastonsiivousta, alan parhaan koulutuksen saaneita hygieania-asiantuntijoita taikka hymyilyyn ja muuhun viestintään perehtyneitä tehosiivoajia.

    Työelämä on siis kilpailua tai pakottamista, monesti molempia, koska kilpailu pakottaa.