flegu

flegu profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 11v sitten
4 aloitusta · 371 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Vaatikoon mitä vaatii! Ratkaisu on yksinkertainen. Kävelee esimiehensä luokse ja todistajien läsnä ollessa osoittaa seinäkalenterista viimeisen työpäivänsä. Varminta tietysti antaa eroilmoitus kirjallisena ottaen huomioon irtisanoutumisaika.

Jos haluaa olla ahne ja ilkeä niin järjestää tilanteen siten, että työsopimus PURETAAN ilman perusteita työnantajan toimesta. Mahdollisuus ilman ennakkosopimusta saada "kultainen mononkuva" takamukseen.

Erään kaverini syynä työssä roikkumiseen olivat ilmeisen inhottavat kotiolot. Pakkoeläköitymisen jälkeen kitui hengissä pari vuotta.
Olen ihmetellyt samaa. Oliskohan kyse kekkossyndroomasta? Omasta korvaamattomuuden tunteesta? Tuossa vaiheessa tulisi työnantajan vetää oikeat johtopäätökset ja tehdä ratkaisu.
Kyllähän tuossa lienee paljon perääkin.

Kriittisesti peiliin katsoen löydän omasta suhteestamme puutteita.

Riitely? Mikä katsotaan riitelyksi? Yhtään kysymystä ei ole jäänyt ratkaisematta. Pisin mykkäkoulu lienee kestänyt puolisen tuntia. Kertaakaan emme ole menneet henkilökohtaisen herjaamisen tasolle.
Kaksi vaisua jaksoa on ollut. Ensimmäinen oli silloin kun muutimme suurella velalla ja omalla työpanoksella tehtyyn taloon. Olimme molemmat ponnistelun jälkeen muutaman kuukauden jotenkin lamassa. Sinänsä harmitonta koska se koski kumpaakin.
Toinen parin kuukauden jakso ilmeni silloin kun viimeinenkin lapsemme lähti kodistamme opiskelemaan Helsinkiin. Vaimoni oli pari kuukautta jotenkin toisaikainen. Ymmärsin yskän jä tolkkusin asennoitua tilanteen mukaan.

Flirttaus? Emme ole kävelleet käsikkäin. Julkisuudessa halaus on rajoittunut eron ja kotiin paluun hetkiin bussi- ja rautatieasemilla. Muu asunnon ulkopuolinen koskettelu on tapahtunut muiden katseilta salassa. Kaameat estot?!

Petraamisen varaa siis on.

Kaikkinensa palstoilta heijastuu suomalainen piirre koka mielestäni on heikkous. Lässytys onnen kätkemisestä näyttää menneen perille.
Samoin toinen piirre, itsensä vähättely. Harva rohkenee löytää itsestään ominaisuuksia joissa on OMASTA MIELESTÄÄN hyvä!
Mikä erottaa basaarin kauppahallista?

Itse arkkitehtuurista. Minun silmääni kauppahallit ja suuret rautatieasemat muistuttavat toisiaan.
Aasian puolen kansainyhteisön maat ovat minulle tuntemattomia.
Eksoottinen sijaintikaan ei aina takaa nautinnollista hypistelykokemusta joka on vaimolleni tärkeää.
Tuota juuri tarkoitan. Olen usein havainnut, että näkyvä status asetetaan tarkastelun pohjaksi. Meillä on vaimoni kanssa 4:n tason koulutusero eikä se ole pahemmin häirinnyt. Joskus, aivan alkuvuosina, se putkahti joskus esiin harmittomassa muodossa mutta ei merkinnyt mitään enempää. Ainoana tapauksena alkutaipaleelta on jäänyt mieleeni tilanne jossa vaimoni laittoi brasilialaiset puhumaan espanjaa.

Nuo muut "kolahdukset" ovat olleet tärkeämpiä!
Kauppahallit ovat ainoita paikkoja joissa itse luulen ymmärtävni vaimoni taipumuksen tavarataloissa yms. luumuiluun.
Kauppahalleissa viihdyn varsinkin äyriäis- ja kala osastoilla jonne vaimoni ei puolestaan tule.
Budapestin hallin toisen kerroksen Tonavan puolella on pari kansankuppilaa joista saa kevollista haudutettua hapankaalia.
Toista laitaa edusti kommariajan Riian ulkomarkkinat eksoottisine toimintoineen. Emme ostaneet mitään.
Toissa kesän Riian kauppahallissa ei ollut jäljellä häivähdytäkään edellisestä kokemuksesta. Jos meillä kotipaikkakunnallamme olisi valikoimaltaan ja hinnaltaan vastaava kukkatarjonta niin jopa minä raaskisin ostaa mutta nehän kokisivat arvostuksessa inflation.
Espanjan kylämme kauppahallista ostan nykyisin hedelmät, vihannekset ja etikkatuotteet pelkkää laiskuuttani. Markkinoilla ne ovat paljon halvempia mutta olen paaduttanut luontoni ja törsään.
Vakiokirjoittaja? Puoluekanta?

Jospa ohitan tuon ensimmäisen ja vastaan toiseenkin kierrellen.
Eduskuntavaaleissa äänestin tuttavaani jonka ajatusmaailman ja periaatteet jollakin tavalla tunnen. Kaveri oli demarien listoilla.

Varsinkin kuntavaaleissa ratkaisee enemmän persoona kuin puolueuskollisuus.

Em.syistä johtuen on puoluekantani vaihtunut vuosikymmenten saatossa useamman kerran.
Kerran olen äänestänyt Leppäsen Urpoa ja kerran POP:n ehdokasta.
Sveduihin, kommareihin, kristillisiin enkä KEPUun ole haksahtanut koskaan.
Yliajalla on minun korviini negatiivinen sointi. Käytän itse ilmaisua lisäajalla.
15-vuotta sitten oli vaimoni elinikäennuste haarukassa 3 - 12 vuotta. Keväällä tulee täyteen lisäaikaa 4-vuotta, tai 5-vuotta laskentatavasta riippuen.
Ihmisessä ei näy vähäisimpiäkään sairauden merkkejä kunhan ei lähdetä juoksemaan ylämäkeen.
Ajatus kaiken ajallisesta kypsyi ensimmäisen vuoden aikana jolloin myös injektiot vaihtuivat kapseleihin.
Itselläni on enemmän näitä "mekaanisia häiriöitä" kunhan syöpä ei uusiudu.
Mitähän tuolla vertaisuudella tarkoitetaan? Sanonta taitaa olla agraariajoita peräisin?
Vertaisuus? Maailmankatsomus? Moraaliarvot? Sijainti puoluepoliittisessa kentässä?
Asenteet arkisiin asioihin?
Mitä?
Hyvää vai pahaa? Eipä tuo ole minun migreenini! Useimmiten kilkuttelen tällä "sinisellä" nimimerkillä mutta ohimennessäni en aina viitsi kirjaantua.
Käytän nimimerkkiä silkasta ystävällisyydestä kanssaihmisiäni kohtaan.
Inhoavat voivat helposti väistää yksitotiset hengentuotteeni.
Riippuu siitä millaista maahanmuuttoa tarkoitat?
Tarpeeseemme, valintamme perusteella tapahtuva, työperäinen maahanmuutto on mielestäni pelkästään myönteinen asia.
Jos tarkoitat nykyisen kaltaista vyöryä niin minun on vakea nähdä siinä mitään meitä hyödyttävää.
En ota kantaa inhimilliseen puoleen mutta tunnustaudun hyvin kriittiseksi.

Meillähän on pitkälti yli 20:n vuoden kokemukset maahan tulleista somaleista.
En ole nähnyt muuta kuin tilaston heidän työllistymisestään.
Yhteensä 10% josta yksityisellä puolella 2%.
Tarvinneeko tuota kommentoida!!
En tiedä liittyykö millään tapaa turviksiin mutta ollessamme lähdössä Berliiniin 28.11. oli lähtöselvityksessä vieraan näköistä jengiä mahtavien laukku-, kassi- ja nyssykkäröykkiöiden kanssa.

Terminaalissa kävi ilmi, että kyseessä oli joukko irakilaisia jotka olivat menossa Bagdadiin. Varmistivat minulta, että ovat oikealla portilla. Heidän lippunsa olivat H:ki > Tegel > Bagdad. Joukossa oli yksi kaksilapsinen perhe. Tenavat 10v kahden puolen. Muut olivat 30:n kahden puolen (arvioni ).
Hyväntuulista ja hyvinvoivan näköistä joukkoa. En ryhtynyt kyselemään taustaa senkään vuoksi, että eräs kaverini sai sellaisessa utelutilanteessa turpiinsa ja sankalasin kappaleet naamalleen.

En myöskään kysynyt onko siinä koko poppoo enkä myöskään sitä aikovatko jäädä Irakiin vai menevätkö vain käymään.
Pakko on hyväksyä vaikka erilaiset ikääntymiseen liittyvät ilmiöt inhottavatkin.
Pahimmat inhotukset eivät sentään häiritse arkielämää.
Tänään jouduin tekemään rinnallevedot lyhyinä, polvien yläpuolelta koska keljuileva polveni ei hyväksy täysimittaisia lavasta vetoja.
Tangossa tavaraa alleselvästi alle oman painoni.
Sama polvi pakottaa tekemään maastavedot likimain suorin jaloin ja kilot ovat sen mukaisia.
Polveni, ja ikääntyminen muutenkin, on johtanut siihen, että kuntoiluni painopiste on siirtynyt nuorison harrastamaan lutkutustyyliin.
Sinänsä tarpeeton huomautus mutta välttääksesi vatsanväänteet ja migreenin, niin yritä ohittaa nämä hengentuotteeni huomiotta!

Varo myös pahoittamasta mieltäsi muutamalla muulla palstalla joissa käyn häiriköimässä. Varsinkin kuntoilu on paha mutta olen naamioitunut siellä vm43:ksi
"Kuusikymppinen on heti 70v". Niin on! Kun eletty aika pitenee niin lähimenneisyyttä vertaa alitajuisesti siihen ja aika kuluu inhottavan nopeasti.
Eläkkeelle siirtymisen muutoksen suuruus riippunee siirtyjästä?
Omaa muuttumisen nopeutta voi yrittää hidastaa. Jotkut valitsevat päinvastaisen vaihtoehdon.
Sosiaalista kuntoilua ilman ikärajoja lienee useammankin palstalaisen kokemusmaailmassa.
Ukko- ja mammajumppia eri teemoilla on järjestetty iät ja ajat siellä sun täällä ja jopa tuolla.

Omien havaintojeni mukaan eri tyypin ryhmäliikunnat ovat paljon yleisempiä naisten kuin miesten keskuudessa.
On sekä sukupuolirajattuja, että sekaryhmiä joissa niissäkin on selkeä naisenemmistö. En ole itse osallistunut mutta muutama tuntemani naisvaltainen ryhmä toivottaa miehet rajoituksetta tervetulleiksi.

Olen pari kertaa kokeillut tuollaista porukksliikuntaa mutta en viihdy siinä alkuunkaan.

Aloittamisen häveliäisyyttä ja arkuutta esiintyy mutta se on täysin tarpeetonta.
Sama koskee myös ikää. Aloitin kuukautta vaille 60-vuotisena enkä ole missään vaiheessa havainnut merkkiäkään ikäsyrjinnästä.
Vielä nytkin, kuukautta vaille 72-vuotisena tunnen olevani joukkion täysiarvoinen jäsen.
Käyn kaupallisella salilla ja koska maksan aina korttini vuodeksi etukäten niin kotona ollessani käyn salilla 6krt/vko.
Sali on minulle myös merkittävä sosiaalinen paikka. Lähimmät treenikaverini ovat 65v ukko ( maastaveto 200kg ), 40v voimanostoon kuntoutuva heppu ja yksi 50v entinen kansallisen tason painija.
Kukaan ei välttele tällisen vanhan ukon sananvaihtoa palautustaukojen aikana. Eivät naisetkaan.
Kyllä minäkin antaisin matujen selvitellä omat välinsä. Meikäläisen pollarin väliin tulossa ei ole mitään rakentavaa. Luultavasti matujen molemmat osapuolet pitävät sitä turhana sekaantumisena ja vastakkaisen osapuolen puoltamisena.

Jos pollarit joutuvat poistumaan uhattuina niin heti kun mahdollista niin riittävästi voimaa paikalle ja yksiselitteinen näyttö siitä kuka käskee. Paikalta pakeneminen ilman tuntuvia seuraamuksia ruokkii matujen käsitystä omasta ylivertaisuudesta kannustaa välinpitämättömyyteen kaikista ohjeista ja säännöistä.
Olen melkein katteellinen! Pienistä eläkkeitämme ja osasta pääomatuloja verottaja saa tiedon suoraan joten tasaus lopullisessa verotuksessa on vähäistä.

Mätky? Ennakkoon pantu harkintavero joka perustuu edellisen vuoden tuloihin
Jälkivero? Verotuksen tasaus lopullisessa laskennassa. EI OLE MÄTKY!

70-luvulla korkojen ollessa ylhäällä ja inflation vedellessä 5 - 6 %:a pienensin aina ennakkopidätystäni niin paljon kuin hyväksyttiin.
Maksoin silloin asuntolainasta korkoa 12% ja pienetämätön tuloveroni ennakko oli 47,5%.
Jälkiveroa ( siis ei mätkyä ) tuli maksettavaksi noin 3kk:n palkkani verran.
Sain ka. 1,5:n vuoden korottoman lainan ja hyödynsin inflation ( 7,5 - 9%) kun maksoin 12%:n lainaani.

Maksoin mätkyä 5-vuotta kun minua verotettiin Espanjan asunnostamme ilman perusteita. Jo ensimmäinen valitukseni lääninhallitukseen hyväksyttiin mutta rumba jatkui 5 vuotta. Joka vuodelta oli valitettava uudelleen vaikka jo ensimmäinen päätös oli minulle suosiollinen.

Muutenkin, vuokratulojen kanssa on ollut häslinkiä useampaa otteeseen huolimatta toimittamistani, täsmällisistä tiedoista ja tositteista kohdalleni osunut verotoimiston muumio ei osannut käyttää tietsikkaa vaan suoritti laskelmat nelitielaskimella ja kynällä paperille. Tulos päin p_tä mutta oikeni kertavalituksella.

Sveduihin on tingitty jälkiveroja mutta en harkinnutkaan maksamista.
Minua ei ole kiinnostanut koskaan eikä vaimoanikaan pitkälti yli 10:een vuoteen jos sellaiseksi ei lasketaolkipukin nostamista ikkunalaudalle ja paria kuusen oksaa maljakossa.
Ymmärrän yksinäisen ihmisen kissan tai pienen koiran kaveruuden kerrostalossa mutta nuorten parien suuret koiranrotkot ovat käsittämättömiä.
Haukkuvat yksinään päivät pitkät. Kun asiaa valitusten jälkeen mennään tarkistamaan niin toki hurtta vaikenee kun isäntä/emäntä tulee paikalle.
Häädöt kestävät hävyttömän pitkään.

Onneksemme meidän lähiportaassamme ei ole niitä ollut eikä haukkumisen kuuluminen kauempaa kylppäriin haittaa mutta ihmettelen elukoiden kannalta tuota meininkiä.

Yksi ison hurtan pitäjä oli sen verran ovela, että poistuessaan sanoi jättävänsä tv:n tai radion päälle jolloin hurtta oli hiljaa.
14 / 19
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt