- Selittää kommenttejasi aika paljon. Jos uskoo johonkin alunperinkin vain siksi että sen takana on auktoriteettiarvoa, tietenkään psykologia ei näyttäydy kovin järkevänä. Toisaalta sitten ei kyllä näyttäydy ylipäätään mikään muukaan tiede koska kaikissa on menty metsään pahasti monta kertaa. Lopulta kaikki tullee takaisin siihen missä kenenkin mielestä on järkeä eikä siihen että puhuja on julkisesti vahvistettu totuudentorvi.
- "Hän sanoo, ettei jaksa olla selittämässä minulle käytöstapa asioita kuin pikkulapselle." <- Vaikuttaa vähän siltä että ongelma on tiivistetty juuri tähän lauseeseen. Vaimosi kuulostaa siltä ettei hän usko sinun pystyvän olemaan nolaamatta itseäsi tai ylipäätään pystyvän toimimaan ilman hänen opastustaan. Kunnioitus on yhtä tärkeää kuin rakkaus, ehkä on aika kysyä häneltä miltä hänestä tuntuisi jos et rakastaisi häntä enää (paitsi jos kaikki on lähtenyt liikkeelle juuri siitä) ja selittää että jatkuva epäkunnioitus ja sen asian esille tuominen ettei hän selvästikään usko sinun pystyvän mihinkään ilman vahtimista on ihan sama asia.
- On nämä vanhojen ihmisten ongelmat kummallisia.
- Olet oikeassa, olen lukenut nykyaikaista psykologiaa, lähinnä englanniksi, ja tutkimuksia jotka on julkaistu elinaikanani, koska olen tullut siihen tulokseen että hihityskohtaukset joita saan vielä 60 luvun suhtautumisesta moniin asioihin eivät tuota mitään rakentavaa jos hetken huvia ja mahdollisesti lievää kriittisyyden kasvua ei oteta lukuun.
- Juuri tämä. Evoluutio toimii lisäksi vielä yhteisötasolla: vaikka yksi mies onnistuisi parittelemaan kaikkien naisten kanssa niin jos tämä johtaa riitoihin ja erimielisyyksiin yhteisön sisällä heikentää se kyseisen ryhmän selviytymistä kokonaisuutena. Jolloin kaikki tuon miehen jälkeläiset kärsivät seuraukset mahdollisesti jo yhden sukupolven aikana. Näin käy myös jos seuraavassa sukupolvessa kaikki ovat sisaruksia. Selittää sen miksi ihmismiehet ovat ylipäätään varsin rauhallisia ja miksi hoivavietti elää molemmissa sukupuolissa varsin vahvana. Niistä jotka eivät ole, osa selittyy biologialla koska kaikkien "lisääntymisstrategia" ei ole automaattinen kopio toisistaan, mutta osa selittyy myös muulla psykologialla mm. tunnetason tarpeella olla riippuvainen toisista ihmisistä, tässä tapauksessa naisista, jonka osa kanavoi seksiin.
- Olisiko niin että sotket liikaa fantasiat ja todellisuuden. Omasta puolestani en voi puhua koska en ole koskaan halunnut miehellä olevan näkyviä lihaksia visuaalisesti tai muuten, mutta voin sanoa sen verran että asiat jotka vielä oman mielen sisällä kiinnostavat tai sytyttävät, harvoin tekevät sitä todellisuudessa. Periaatteessa unissa ja haaveissa jokainen henkilö jonka kuvittelet niihin olet sinä itse joten yhteys on aina olemassa niin kauan kun asiat tapahtuvat oman pään sisällä, ja siksi se että pystyy haaveilemaan jostakusta ei tarkoita että sen henkilön kanssa oikeasti kokisi kovinkaan kummoista luonnollista yhteyttä.
- En tykkää olla ihan hirveän paljon pienempi :D mutta tuskin tuo on asia jonka antaisin häiritä jos oikeasti tykkäisin jostakusta.
- Käsitän tämän nyt niin että olet tapaillut jotakuta jonka kanssa ette ole käyneet varsinaista keskustelua sitoutumisesta tai siitä että lopettaisitte kommunikoinnin muiden vaihtoehtojen välillä. Jos kerran olette tutustumisvaiheessa jonka pääasiallinen tavoite on tustutua muuten vieraaseen ihmiseen ennen kuin mitään kahleita lyödään nilkkoihin, miksi hermoilet siitä että hän tutustuu muihinkin ihmisiin? Onko sinun pakko "voittaa" noita muita naisia vastaan vai voitko ajatella että jos joku heistä olisi hänelle sopivampi kumppani ihmisenä päästäisit irti ja olisit onnellinen hänen puolestaan loukkaantumatta asiasta?
Ehkä "kaverimielessä" tarkoittaa hänelle eri asioita kuin sinulle, jotkut miehet lievästi väärinkäyttävät kaverisanaa tarkoittamaan mitä tahansa naista jonka kanssa he eivät suoranaisesti yritä panna vaan pelkästään hengaavat. Se ei takaa että hän olisi poissulkenut mahdollisuuden parisuhteesta jos niin sattuu käymään - voi olla että hän hakee naispuolisia kavereita juuri siksi että on mahdotonta löytää sopiva kumppani jos ei ylipäätään tunne vastakkaisen sukupuolen edustajia. - Tietääkseni avioliittoneuvonnassa puhutaan toisen ymmärtämisestä. Ensimmäisenä tulee mieleen että olet vääntänyt tämän takaperin ja tulkinnut että se tarkoittaa alkuperäisen erimielisyyden johtuvan "ei ymmärtämisestä" ja siis olevan väärinkäsitys.
- Miten suhtaudun siihen jos mies kertoo tarvitsevansa kipulääkkeitä, masennuslääkkeitä, verenpainelääkkeitä tai jotain muuta apua jolla päivä sujuu? En kai mitenkään. En näe miksi seksiä pitäisi sen kummemmin mystifioida siitä. Viagran tarkoitus on saada se ylös, ja jos sattuneesta syystä se on saatava ylös jotta toiminnan tavoitteeseen päästään niin sitten en näe miksi lääkitystä ei voisi käyttää... hyvin yksinkertaista. Toisaalta siitä ehkä voisin haluta keskustella joskus erillään seksistä mistä erektio-ongelmat johtuvat, koska tässä kulttuurissa on aika paljon sellaista painetta mitä en välttämättä omaan makkariini ja omalle kumppanilleni haluaisi.
Jos esimerkiksi mies käyttää Viagraa välttääkseen häpeän jota kokee siitä että se ei nouse, haluaisin olla tietoinen asiasta ja mahdollisesti pohtia hänen kanssaan onko mahdollista muuttaa läheisyyttä välillämme sellaiseen suuntaan jossa paine saada se heti ylös vähenee. Jos mies ehdottomasti ei tahtoisi keskustella asiasta kanssani, tulkitsisin helposti että välisemme luottamus ei ole sellaisella tasolla että makuuhuoneen puolella voi oikeasti muutenkaan päästää irti ihan kaikista jarruista. Siitä voisi siis helposti tulla parisuhdeongelma itselleni sellaista kautta joka ei suoraan liity seksiin tai siihen suostuvatko tietyt kehonosat yhteistyöhön vai eivät, vaan enemmänkin olenko itse samassa veneessä miehen kanssa vai onko koko sanotusta veneestä tullut "minä hoidan" tyyppinen mieslinnoitus johon en saa jalallakaan astua. - Tämä onkin asia jota olen myös itse pohtinut. Tosin näkökulmani on ollut se kuinka paljon itse henkiseksi väkivallaksi leimaamiani asioita miehet pitävät parisuhdevakioina. Esimerkiksi suora kontrolloivuus. Enkä tarkoita suinkaan sitä että tossumies ei kestä nähdä naistaan "surullisena" ja taipuu sen takia koska tämä on tossumiehen oma vika, vaan sitä että nainen aivan suoraan on päättänyt että miehen tulee olla tietynlainen ja listaa ison litanian asioita joista ei tingitä ja joihin kukaan ei käytännössä luonnostaan täsmää ja sitten kaikki mahdolliset syyllistämisen ja passiivisaggressiivisuuden asteet otetaan tarpeen mukaan käyttöön siihen pääsemiseksi.
Toisaalta olisi helppo sanoa että tämä johtuu siitä että monet miehet pitävät naisen muita, itse perustana olevan ihmissuhteen laatuun liittymättömiä asioita suuremmassa arvossa kuin naiset kuten esimerkiksi asioiden käytännön sujuvuutta (huolto pelaa) tai sitä että naisen fyysinen olemus on jossain määrin huolitellumpi... Tuntuu että yleisesti monet miehet eivät vertaa parisuhdetta mihinkään normaaliin ihmissuhteeseen vaan lähtökohta on aina se että mitä tahansa siedetään niin pitkälle kun voidaan ja sitten vaihtoehdoista valitaan se jonka edellämainitut ominaisuudet ovat parhaat. Toisaalta näitä elementtejä näkee myös sekaisin siten ettei tuota yhteyttä ns. "huonoista" prioriteeteista (tehdään mitä tahansa että edeltävät tekijät täyttyisivät) henkisen väkivallan kohteeksi joutumiseen voi ainakaan suoraan vetää. Muutenkin on äärimmäisen huono idea yleensä syyttää sitä jolla menee huonosti. - Bravo tälle!
- Hyväksyn pornon, koska luotan kumppanini arvostelukykyyn tai muuten en olisi alunperinkään suostunut yhteen hänen kanssaan koska olen erittäin nirso pään sisällön suhteen. Lähestytään kysymystä siis teoriassa:
Vaikutteet: Jos kuvittelisin mieheni olevan jujutettavissa ottamaan sellaisia vaikutteita joista hän ei ole tietoinen, jos hän esimerkiksi rehvastelisi ympäriinsä kuinka porno ei voi vaikuttaa mihinkään ja kuinka se on vain kuvia, suhde olisi entinen. Tämä siksi että arvostelukykyä pitää olla sen verran että kykenee rehellisesti tiedostamaan mistä kaikkialta vaikutteita voi tulla. Sama juttu kuin se että 5v juuri lukemaan oppinut joka ei tiedä mitä alitajunta tarkoittaa ja kuinka se toimii, ja mitä retorisia vaikutuskeinoja on olemassa menisi lukemaan kalevan politiikkaosastoa. Kuinka voi luottaa siihen että toinen osaa ottaa alitajuiset vaikutteet huomioon ja tuntee itsensä, jos hän isoon ääneen lesoaa kuinka kuvat ovat vain kuvia ja teksti vain tekstiä, eikä mikään häneen vaikuta? Toisaalta, olen aina valinnut fiksuja miehiä joiden älynlahjoihin todellakin luotan, eikä mieleeni tulisi etteivät he osaa hallita pornonkatseluaan yhtä hyvin kuin minäkin.
Epämiellyttävä assosiaatio: jos kokisin että ihmisillä hänen pornossaan on lasiset silmät, he eivät oikeasti ole läsnä tai ylinäyttelevät, kokisin oloni epämukavaksi samalla tavalla kuin jos saisin tietää mieheni aiemmassa parisuhteessaan istuneen anorektikkotyttöystävän vieressä ahtamassa popcornia eikä hän olisi kokenut oloaan vaivaantuneeksi. Minulle ei ole tärkeää että mies on välttämättä tunneälyn ylin huippu, mutta jos pystyy katsomaan muita ihmisiä sellaisella silmällä ja vielä selittämään itselleen että "sehän sanoi ettei sen tee mieli popcornia" tai "sehän nauttii siitä" niin se on minusta vastenmielistä. Toki on mahdollista että mies ei asiaa ihan yksinkertaisesti näe tai on siitä "eri mieltä" mutta oksennusrefleksini aktivoituisi tämän takia hyvin helposti enkä ainakaan haluaisi seksuaaliseen kanssakäymiseen vähään aikaan sen jälkeen... - Haluatko menettää tyttöystäväsi? Tässä kulttuurissa elää vahvana se oletus että nainen muuttuu miehen takia, esim tyttärellä uusi kampaus isä saattaa tokaista "mitä jos tuleva poikaystäväsi ei pidä siitä" yms. Helposti syntyy sellainen tunne että jos toinen ei halua muuttua ihmisenä, hän ei välitä, on laiska, ei halua nähdä vaivaa ja niin edelleen. Toisaalta, voiko olla että koet näin jo muutenkin, vai onko koko ongelma oikeasti uusissa tuttavissa?
Tyttöystäväsi näkökulmasta vaa'ssa ovat sekä hänen ystävyyssuhteensa että hänen koko julkinen identiteettinsä. Jos olet tottunut vuorovaikuttamaan ihmisten kanssa tietyllä tavalla, esim. avaat ovia, menet jos joku haluaa jutella sun kanssa, kiität jne. ja joku tulee sanomaan että sun on muutettava yhdessä yössä koko habitus ihan toiseksi, on se paha paikka. Ilmankin että menee tuttavapiiri uusiksi. Minusta parisuhteen säännöistä voi sopia etukäteen eikä niiden tarvitse olla oppikirjan mukaisia vaan ne sovitaan niin että kummallakin on hyvä olla, mutta kantsii ymmärtää riskit siinä jos haluaa yhtäkkiä kääntää kumppaninsa elämän ylösalaisin ovat vähintään luottamuksen menetys. Tarviit jonkun muun idean jolla helpotat oloa, paitsi jos oikeasti olet valmis menettämään sen ihmisen tämän yli. - Mulla on kokemusta vain tuosta kuvajutusta yleisesti. Poikaystävälläni oli tietokoneella sekalainen valikoima kauniiden naisten kuvia joiden henki oli vähän sellainen viettelevä. Asia ei häirinnyt siksi että koin että hänen kiinnostuksensa naisia kohtaan ei ole viholliseni vaan se sama syy miksi hän on kiinnostunut minusta, eli tavallaan en nähnyt sitä kilpailevana yrityksenä vaan jatkumona.
Sinun tapauksessasi toleranssin rajat tulisivat kuitenkin vastaan jos olisin kengissäsi koska hänellä on jo vapaa pääsy vaikka mihin kuvamateriaaleihin, joten ei ole mitään syytä miksi hänen pitäisi valita sellainen nainen joka oikeasti saavutettavissa. Mitään et hänen käytökselleen kuitenkaan pohjimmiltaan mahda: jos häntä ei oikeasti kiinnosta olla yksiavioinen, et voi hänen haluamisiaan muuttaa. Korkeintaan voit herättää hänet huomaamaan että kaikkea ei voi saada - tällä hetkellä hänen huomionsa on kahdessa kauniissa ja viehättävässä naisessa eikä siinä mahdollisuudessa että hän voi menettää yhden. - Mielenterveysongelmaisia on paljon kuten moni on sanonutkin. En oikeastaan tiedä miten auttaa sinua koko asiassa koska kuten moni on sanonut et oikein voi estää mt-ongelmaisia naisia kiinnostumasta sinusta vaan sen on pakko mennä toisinpäin eli niin että paikannat miksi kiinnostut heistä. Tunsin erittäin mt-ongelmaisen tytön hyvin joskus vuosia sitten ja hän oli todella mukava ja hauska, helppoa seuraa jne. silloin kun ongelmat eivät olleet näkyviä. Ystävyytemme lopetti hänen käytöksensä.
Jäljestä olen tajunnut että hänen käytöksessään oli hyvinäkin aikoina piirteitä joita kellään tuntemallani terveellä yksilöllä ei ollut. Esimerkiksi tuo hänen helppoutensa: hän ei "riidellyt" koskaan, mutta toisaalta hän laski "riitelyksi" ja epäasialliseksi käytökseksi senkin jos Monopolin säännöistä halusi keskustella. Kyseinen piirre teki hänestä erittäin helpon ja harmonisen: koskaan ei tarvinnut keskustella siitä mikä leffa otetaan tai takavuosina siitä miten virpomakarkit jaetaan ja hän oli aina hyvin herttainen ja sopuisa, hauskakin. Toisaalta sitten takaraivossa tikitti jatkuvasti aikapommi: siinä missä toiset tytöt olisivat vähintään vääntäneet vitsiä ja tomerasti ilmoittaneet että he eivät halua syödä siinä ja siinä lounaspaikassa, tämä yksilö ei osannut puuttua itseään häiritseviin asioihin ennenkuin raivon vallassa huonoina aikoina, käänsi kaiken maailmassa itseään vastaan ja teki sen hiljaa.
Tulee mieleen, tarkoittaako vaimomateriaali kenties ujoja, sopuisia ja harmonisia yksilöitä, ja onko mahdollista että riitelemättömyytenne taustalla on jotain muuta kuin harvinaisen hyvät konfliktin ratkaisutaidot? - Ei ole tosi. Se että osaa miettiä ja pohtia asioita voi kyllä vetää puoleensa niitä jotka joutuvat omassa elämässään harjoittamaan samoja taitoja, mutta se ei tarkoita että pohtiminen itsessään tekee jostakusta sairaan vaan päinvastoin.
- Silti sun omassa skriptissä oli munkin mielestä vikaa, joten hyötyisit jos yrittäisit noita vertaamalla kuitenkin nähdä sen mikä sanomissasi asioissa mättää, vaikket voisikaan käyttää vaihtoehtoja. En ole MT-ongelmainen, ja muutenkin olen itsenäinen ihminen - silti tiedän että suuttuisin jos joku mulle käskisi vaan korjata asiat silloin kun tuntuu pahalta ja yritän siitä jollekulle kertoa.
- Itse pidän itkemistä henkisen terveyden merkkinä. Olen seurannut vuosikymmeniä Lapin miestä joka ei itke, joka ei turhamainen eikä muutenkaan akkamainen ja ymmärrettyäni lopulta mitä kaikkea tuon henkilön mielessä oikeasti tapahtuu ja miten iso määrä sellaisia inhimillisiä tunteita jää piiloon ja kokonaan huomiotta joiden ei tarvitsisi, ja kuinka usein toiset perheessä "lyövät lyötyä" niin sanotusti koska hän on ainoa jolla ei ole mahdollisuutta näyttää tunteitaan eikä kukaan huomaa ajoissa miltä hänestä tuntuu, pidän tuota vain ja ainoastaan surullisena. Kyllä, puhun omasta isästäni joka kylläkin on kaikin puolin kunnon mies mutta on surkeaa että tämä taipumus laiminlyödä omaa itseä ja omien tunteiden tunnnistamista esti mm. minua näkemästä häntä sellaisena kuin hän oikeasti on. Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt millaista tragediaa olen seurannut ja mistä kaikki muiden mielestä kohtuuttomat ja huonosta luonteesta johtuvat ärhentelyt todellisuudessa saavat alkunsa. Ei näin.....
- Itse olen sitä mieltä että joukossa on aina pari helmeä mutta keskimäärin sille joka lähestyy ensin tulee tavalla tai toisella takkiin. Ainut ero on siinä että naiset saavat enemmän huomiota mikä käänteisesti tarkoittaa sitä että miehillä on keskimäärin enemmän aikaa kiusata ja kohdella huonosti heitä lähestyvää naista josta he eivät ole oikeasti kiinnostuneita, ja suurempi motivaatio myös koska heillä on tylsää eikä kukaan muu kirjoita. Tarpeeksi kauan deittipalstalla opettaa tämän vannoutuneelle tasa-arvoajattelijallekin, riippumatta miehen ulkonäöstä ja kuvallisuudesta tai kuvattomuudesta. Näin käy vaikka itse olisit kuvaton niin että ne lähestyjätkään eivät tiedä natsaako ulkonäkö,silti kokemukseni perusteella paljon parempaa kohtelua.