- Videossa oli sekä tahallista häirintää että typeryyttä. Kyseessä oli valikoitua materiaalia maailmasta. Suomessa ei sentään ihan jokapäivä joudu tuollaista näkemään.
- Optimaalinen nopeus? Optimointikriteereitä on lukuisia, ja ne johtavat erilaisiin lopputuloksiin. Jos kriteerinä on vain ja ainoastaan turvallisuus, optimaalinen nopeus on hyvin alhainen. Jos kriteerinä on oman matka-ajan lyhyys, optimaalilinen nopeus on suurin sallittu (jos "laskentamalli ei sisällä ylinopeuden mahdollisuutta). Jos kriteerinä on sujuvuus, pitää sujuvuuden käsite jotenkin täsmentää, esimerkiksi niin, että kaikkien yhteenlaskettu matka-aika on mahdollisimman lyhyt, mutta turvallisuustaso pysyy annetulla tasolla (nopeuden kasvu heikentää tilastollisesti turvallisuutta, poikkeavat yksittäistapaukset eivät tätä muuta). Silloin optimaalinen nopeus on jossain suurimman sallitun tuntumassa, joskin paikasta, ajasta ja olosuhteista riippuen.
Alinopeudella on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, eikä mitään absoluuttista mittaria ole sen vaikutusten arviointiin. Kohtuullisuus on parasta. - On+helppo+tehdä+animaatio,+missä+robottiautot+ajavat+sujuvasti+valottoman+risteyksen+läpi.+Tekniikka+saadaan+ehkä+99+%+luotettavaksi.+Eli+sadan+risteyksen+jälkeen+olet+luultavasti+vainaa.
- Avomeripurjehtijoiden sivullahan uusi taulukko on. Lienee kovin alustava versio, johon tarvittaneen muutoksia. Saas nähdä, miten onnistuu tämän kauden kisojen osalta.
- Meriteiden sääntöjä on sovellettu vuosisatoja ja hyväksi havaittu. On järkevää, että molemmat osapuolet toimivat törmäyksen välttämiseksi. Meriteiden säännöt sanovat, kumpi väistää ensin, ja jos ei väistä, niin se toinen sitten. Se perämies, joka saa mennä vapaasti, ehtii kuitenkin mielessään miettimään plan B:n, johon ryhtyy, jos toinen ei väistäkään.
Liikenteessäkin ollaan menossa samaan suuntaan, mutta hakemista siinä vielä on. On melko mahdotonta ennakolta varautua kaikkiin mahdollisiin toisen osapuolen tekemiin virheisiin. Lakitekstin perusteluihin jäi nyt liikaa ristiriitaa. Asianajajat kiittää. Tulee kinkkisiä oikeusjuttuja. Paremman asianajajan hankkinut voittaa. - Hyvä määritelmä alinopeudelle! Kommentin loppuosa ei mennyt yhtä hyvin kohdalleen, ohittamattomuus johtuu aika usein siitä, että se ei ole mahdollista. Uskaltamisesta kai harvoin on kysymys.
- Jos tiellä on ruuhkaa, niin jokainen auto, joka sieltä puuttuisi vähentäisi oman osuutensa ruuhkasta. Ei riipu mitenkään siitä, missä päin auton kotipaikka on.
- Ja luuletko, että nyt vihdoinkin tilanne korjaantuu?
- Tässä vähän sisältöä:
Pyörätien jatkeella ja suojatiellä
Autoilijalla on väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella. Risteävän tien käyttäjille asennetaan väistämisvelvollisuudesta kertovat liikennemerkit (useimmiten
nk. kärkikolmio) kesään 2023 mennessä. HUOM! Noudata erityistä varovaisuutta siirtymäkauden aikana ja tarkista,
onko liikennemerkki jo asennettu.
Jos ei ole, sinun pitää väistää.
Suojatien saat ylittää ajaen, mutta väistämisvelvollisuus riippuu liikenne- merkeistä. Väistä autoilijoita ja muuta liikennettä, jos heille ei ole kolmiota tai stop-merkkiä. Kääntyvän ajoneuvon kuljettaja väistää kuitenkin risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.
Tätä odotellessa... - Ok, tuosta halpisvärkistä siis löytyy kapasitiivinen anturi. Mutta havaitseeko se kentän siinä tapauksessa, että maadoitetun sähkölaitteen suojamaapiiri on poikki, vai mihin se huonon maadoituksen ilmaisu perustuu? Hammasharjan maadoitus on tietenkin aika huono, kun koko johdinta ei ole.
- Kiitän vastauksista, jotka vahvistivat käsitystäni siitä, miten haitallista 0 V jännite on.
Laitoin kysymykseni elektroniikkapalstalle, koska itse värkki herätti kiinnostukseni. Laitehan vilkuttelee iloisesti omia aikojaaj, joten vielä ei ole aika iskeä toimivaa laitetta vasaralla mäsäksi ja katsoa, mitä sisältä löytyy. Jatkoin hammasharjakoetta. Kun vie muovimukin hammasharjalaturin lähelle, saa muki kärjen hehkumaan. Laite ilmeisesti mittaa induktiovirtoja? Miten?
Huonon maadoituksen detektoinnin ymmärrän niin, että jos suojamaata ei ole kytketty mihinkään, siihen idusoituu eri tavoin kuin oikein kytkettyyn johtimeen. Esiintyykö tämä ilmiö raskaiden laitteiden rungossakin, esim kompressorit?
Pointtini kuitenkin on, että miten näitä rakkineita voi olla vähittäismyynnissä ilman varoitusmerkintöjä. Joku taho on kumminkin pakottanut laittamaan pakkaukseen varoituksen liian alhaisesta jännitteestä! Toisaalta joskus pakkauksissa lukee "Valmistettu EU:ssa tai sen ulkopuolella". Näin on lain kirjain täytetty. - Markkinasähköä tuottavan ydinvoimalan kannattavuus saattaa olla kyseenalaista. Kaukolämpövoimalan osalta lähtökohta on erilainen. Maksaapa uusi laitos mitä tahansa, se on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto korvata romutettavien voimalaitosten lämmöntuotanto. Muita vaihtoehtoja ei löydy riittävästi. Kannattavuudesta ei Helenin tarvitse olla huolissaan. Kaukolämmittäjien on pakko maksaa, mitä pyydetään.
- Perin harvoin aloitus kerää yli 50 katsojaa. Jotain kertoo sekin.
- Yhden miehen koodausprojekti. Syötteenä ainoastaan laitteen oma gps, joten kyllä siitäkin paljon hyvää saa aikaan. Kumma, että näitä ei löydy enempää, vielä. 4 $ on käypä hinta.
- Hesarissa näytti olevan ehkä juuri sama juttu
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387992.html
Itse tutkimus kai pitäisi lukea ennen kommentointia. Vaikutti vähän tarkoitushakuiselta nuo jyrkät johtopäätökset. - "Jos ajatellaan taas teoreettista tilannetta, että kaikki kuluttajat päättäisivät ostaa vaikka tuulisähköä, olisi sähkön myyjien tuotettava vuodessa tuo myytävä määrä. Asiakkaiden toivoma tuotantotapa ohjaa näin yritykset tuottamaan nimenomaan tuulisähköä."
Annanpa käytännön esimerkin: Norjalainen kuluttaja ei halua maksaa alkuperätakuustta, kun muutenkin tietää saavansa norjalaista vesisähköä. Näin norjalaisinen vesivoimayhtiö voi myydä alkuperätakuita ympäri eurooppaa. Tuleehan siitä hieman ylimääräistä tuloa, mutta kun ei ole enää mahdollista lisätä vesivoimaa, ohjausvaikutus on olematon.
Tuulivoiman osalta alkuperäistakuista saatavat lisätulot ovat niin mitättömiä, että niiden varassa ei uusia tuulivoimaloita nouse.
Ydinvoima sijoittuu alkuperälaskennassa kategoriaan "muut kuin uusiutuva". Tämän seurauksena Islannissa käytetty sekasähkö sisältää aika paljon ydinvoimaa osana eurooppalaista laskentajärjestelmää. Islantilainen ei todellisuudessa saa lainkaan ydinvoimaa. - Aloitukseen linkatussa liitteessä asiantuntijat puhuvat täysin työpaikkansa eli kantaverkkoyhtiön näkökulmasta, ja "totuus" esitetään jonkinverran vinoutuneesti. Sähkömarkkinat eivät suinkaan toimi ihanteellisesti, vaan ne ovat ajautuneet kriisiin. Uutta sähköntuotantoa ei ole tulossa riittävää määrää. Ei auta silloin osto naapureilta, jos heilläkään ei ole.
- Jos tarpeeton jarruttelu olisi automaattisesti sakotusperuste, poliisi voisi kerätä hyvän saldon tarkkailemalla nopeuskameroita lähestyviä. Joka kymmenes jarruttaa, vaikka ajaa alinopeutta. Ja jos ajoi ensin ylinopeutta, siitä poliisilla on selkeä menettelytapaohje.
- Tuo olikin uusi, virkistävä näkökohta. Että monet jättävät autonsa puhdistamatta lumesta, jotta saisivat hyvän syyn ajella alinopeutta.
- Jotain tältäkin palstalta oppii. "Liikenteen veritulppa" on varsin hyvin tahallista hidastelua kuvaava ilmaus!