anukatariina
Nainen moneen lähtöön.
Suvaitsematon suvaitsemattomuutta ja toisten Luojan luomien vahingoittamista kohtaan.
Kotieläimet: Langaton kotihiiri
En pidä: Tiukka pipo
Ruoka & juoma: Parhaat palat omasta päästä
Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi ja isovanhempi
Muuta: En kaipaa herraseuran yksityisviestejä enkä muuta vonkausta
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia4 aloitusta · 210 kommenttia
- "Herää todella hämmentävä kysymys, miten ihmeessä voi tietää mikä asia johtuu sukupuolesta ja mikä muusta henkisestä/psyykkisestä ominaisuudesta?"
Ihmisen kokemus siitä asiasta on tietysti aina hänen omansa. Ulkopuolinen voi tätä asiaa joutua selvittelemään transtutkimuksissa, joissa tehdään erotusdiagnostiikka sukupuoli-identiteetin ja mielenterveyden ongelmien välille ennen transdiagnoosia ja hoitojen aloittamista. Vaikka en itse tuon asian spesialisti olekaan, luulen, että on ihmisen kohdatessa suhteellisen helppo aistia sukupuoli-identiteettiin liittyvä normaali "erilaisuus" sellaisenaan erilaiseksi verrattuna siihen, että tuollainen kokemus olisi osa jonkinlaista psykoosia - jopa sellaisten transihmistenkin kohdalla, joilla on psykoosi. - Transihmisten mielipiteet tästä asiasta vaihtelevat. Valtaosa toki on sitä mieltä, että sukupuolijärjestelmässä pitäisi olla tilaa kaikenlaisille identiteeteille, mutta henkilökohtaisessa suhteessa tiukkaan nais-miesjaotteluun eli binääriin sukupuolijärjestelmään on eroja. Osa kokee toisen kuin kätilön arvaaman sukupuolen olennaisena osana omaa persoonaansa. Tällöin he kutsuvat itseään transnaisiksi ja transmiehiksi, usein korjausprosessin jälkeen transtaustaisiksi naisiksi ja miehiksi tai pelkästään naisiksi ja miehiksi.
Joillakin identiteetti on kaksisukupuolinen/bigender, jolloin molemmat binäärit sukupuolet ovat olennaisia. Huomattavan iso joukko taas ei koe kumpaakaan binääristä sukupuolta omakseen jolloin voidaan puhua löyhästä ryhmästä muunsukupuoliset. Heidän keskuudessaan on lukematon määrä erilaisia tarkempia identiteettinimiä, jotka voivat kuitenkin tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Tästä joukosta erottautuu kuitenkin erilleen sukupuoleton eli asukupuolinen, jolla ei ole minkäänlaista suhdetta nais- ja miesidentiteettiin.
Muunsukupuoliset kokevat hankaluuksia yhteiskunnassa, koska ihmisten, joilla on tapana jaotella toisiaan miehiksi ja naisiksi, on heihin suhtautumisessa suuria vaikeuksia - transnaiseen tai -mieheen näyttää olevan helpompi tottua lähiympäristössä. Myös hoitojärjestelmä ei kunnolla heidän oikeuksiaan tunnusta, koska se on orientoitunut tekemään hoidot selkeästi naiseksi tai mieheksi asti. Myös juridisesti muunsukupuoliset ovat kroonisesti väärin sukupuolitettuja ja juuri he tarvitsisivat sen kolmannen juridisen sukupuolen.
Jotkut transvestiitit voisivat myös olla tyytyväisiä kolmannen sukupuolen mahdollisuuteen. Transvestiittien järjestö Dreamwear Club ry ajaakin voimakkaasti kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän purkamista. Käytännössä vain äärettömän pieni osa tiiteistä on kuitenkin julkisesti omia itsejään, jolloin tuolle optiolle ei tällä hetkellä olisi heille kovinkaan paljon käyttöä.
Tämä kokonaisuus on varmaan hämmentävä sitä tuntemattomalle. Lisäksi kukaan ei loppupeleissä tunne toisen korvien välissä olevia asioita pelkästään sen perusteella, miltä hän näyttää tai mitä nimeä hän käyttää identiteetistään. Näin ollen on viisasta olla olettamatta liikaa ihmisestä noilla perusteilla oltaessa tekemisissä hänen kanssaan. Sivulauseessakin tahattomasti putkahtelevat väärät olettamat voivat satuttaa joten on parempi antaa hänen kertoa itse sen, mitä hän haluaa ja miten hän kokee. - Hyvin ymmärrän miehen elämän mukavat puolet ja sen, että niistä voi kovinkin nauttia - itselläni vain ei ole kiinnostusta siihen suuntaan. Osin se selittynee sillä, että niin tehdessäni en pääse toteuttamaan sitä puoltani itsessä, joka on ollut vuosikymmeniä piilossa ja ilman oikeutusta- se kun on tässä elämänvaiheessa minulle tärkeintä. Osin en yksinkertaisesti koskaan ole ollut erityisen viehtynyt äijäilyyn ja ollut usein aika kujalla sellaisen keskelle joutuessani.
Se, että toimin niin kuin toimin ja tunnen niin kuin tunnen, ei tarkoita sitä, että haluaisin olla jollakin tavoin alisteinen ja sellaisesta nauttisin. Naisidentiteettini on itsenäinen ja tasavertaista kohtelua vaativa persoona. Nautin kuitenkin siitä, että en koe tarvetta täyttää vaatimuksia siten, miten jonkun machomiehen kuuluisi roolinsa mukaisesti niitä täyttää. Voin siis ottaa monia asioita rennommin ja valita oman tieni. - Varmaan se siirtymä menettäisi hohtoaan, jos tabua ei olisi. Ei se kuitenkaan hävittäisi sitä asiaa, että osa meistä ei koe "sitä omaa" sukupuoli-identiteettiään oikeasti omakseen. Todennäköisesti moni nykyisistä transvestiiteistä olisi sellainen nykyistä neutraalimmassa ilmiasussa, mutta hakeutuisi kuitenkin sen maailman naisellisina pidettyihin asioihin. Tässä suhteessa transvestismi sellaisena kuin sen näemme, on myös kulttuurin muokkaama konstruktio.
Itsellenikin on monta asiaa, joiden tekemisessä ei ole minulle sukupuolella väliä. Olen esimerkiksi laittanut ruokaa, siivonnut ja pessyt pyykkiä iät ajat moista asiaa pohtimatta. Tunnistan myös tuon syvän ihmissuhteen, jossa sukupuoli lakkaa olemasta kovin merkityksellinen. Toisaalta joitakin asioita on tärkeä tehdä nimenomaan naisena. Näistä tärkein on itämaisen tanssin harrastukseni, jossa haen omaa sisäistä naiseuttani yhdessä ihanien "tavisnaisten" kanssa, jotka ovat tekemässä juuri samaa. Myös paritanssissa vietävän rooli korostaa naisellista kokemusta, vaikka se aika kömpelösti vielä onnistuukin.
Se, että transvestiitti on ainakin alkuvaiheessa niin täpinöissään supernaisellisista jutuista vertautuu helposti pikkutyttöjen prinsessaleikkivaiheeseen, johon liittyy oman itsen hakeminen naisena ja siihen edelleen liittyvä haavemaailma. Jos lisäksi kysyt tällaiselta transvestiitiltä, miksi hänelle ei tuulipuku tai muu arkivaatetus kelpaa, hän todennäköisesti vastaa, että pukeutuminen silloin, kun se harvoin mahdollistuu, on aina juhlan aihe. Kun mahdollisuuksia naisena olemiseen tulee myös arkipäivään, voi se tuulipukukin löytää tiensä tiitin päälle. - Transvestiitti (kevyemmin tiitti, transu on loukkaavaksi koettu sana, pliis...) kokee ainakin ajoittaista tarvetta eläytyä naisen rooliin. Koska miehen ilmiasussa naisellisiin varustuksiin pukeutuminen on suuri tabu, miehelle tämä siirtymä on usein iso, tunteita kuohuttava ja pelottavakin asia. Jotta mies voisi tuon rajan ylittää niin, että itse kokisi siirtyvänsä naisidentiteettiin, se yleensä vaatii merkittäviä muutoksia omassa ulkonäössä - miehen naaman ja kehon naisellistaminen on aikamoinen haaste. Jos vielä on tarkoitus mennä ulos, oma arkuus saa monet viemään tuon peittelyn överiksi, ettei kukaan tunnistaisi. Toisaalta transvestiitti katselee naista itsessään ainakin alkuvaiheessa miehen silmin, missä korostuvat median tuottaman naiskuvan piirteet. Näistä kaikista syistä johtuen transvestiitti voi olla aika usein ylipukeutunut, ylimeikattu ja stereotyyppisesti naisellinen - niin paljon, kuin hän sitä osaa olla.
Hyvin yleistä kuitenkin on, että oman varmuuden taidon ja tottumuksen saattelemana tiittikin alkaa katsella omaa naiskuvaansa naisen silmin: Meikki tulee luonnollisemmaksi, vaatteet vähemmän yliampuviksi jne. Edelleen transvestiitti kuitenkin kaipaa ulkoista naisellisuuden, mitä voi olla vaikea saavuttaa ilman naisellisia vaatteita, hiuksia, meikkiä ja kehoa muokkaavia lisukkeita. Itse hahmotan naisellisen ulkoisen olemukseni korostuneemmaksi kuin esimerkiksi omalla puolisollani, mutta neutraalimmaksi kuin eräillä naiskollegoillani.
Niin: Transvestiittimiehen kaipauksesta kaiken naisellisen perään pätee vanha sanonta: Siitä puhe, mistä pula! Silloin naisten ei-niin-naiselliset asut eivät tuota pulaa kauheasti hellitä. Toki on paljon transvestiitteja, minä heidän joukossaan, jotka arkivaatetuksessaan käyttävät miehenä ollessaan vaivihkaa juuri noita naisten neutraaleja vetimiä.
Jos tarve naisellisesta kokemuksesta on tai muuttuu kokemukseksi olla kokonaan nainen, puhutaan transsukupuolisuudesta, jossa myös kehoa useimmiten muokataan kokemusta vastaavaksi. Tällöin on tyypillistä, että transsukupuolisilla ei ole niin suurta tarvetta ilmentää naisellisuuttaan ulkoisilla merkeillä.
On muuten olemassa myös naistransvestiitteja, joilla on ihan vastaava tarve pukeutumalla eläytyä miehiseen identiteettiin. Heitä vain ei niin helposti huomaa, koska liukuma miehiseen asuun on niin helppo naisille. - Tuonkaltaisia lukuja on esitetty eri tutkimusten perusteella. Tutkimukset eivät kuitenkaan tällä alueella ole kauhean luotettavia, koska on todennäköistä, että ihmiset valehtelevat jopa anonyymeissä ja luottamukselliseksi vakuutetuissa kyselyissä näin arassa aiheessa.
- Täältä+saa+näitä+hoitoja+Helsingissä:
- Valoimpulssilaitteissa on kovasti eroja. Kodinkoneliikkeestä hankittavissa laitteissa teho ei ole kovin suuri. Ammattilaitteissa teho riittää ainakin suhteellisen hyvin kehon muiden karvojen ainakin lähes pysyvään poistoon. Sitä voi saada ihan kohtuuhintaan Helsingissä firmassa
http://radicalepil.fi/
Kaverien kokemusten mukaan hoito puree hyvin esim. kainalo- ja säärikarvoihin. Karvan väri ei saa olla blondi, punainen tai harmaa ja sen on oltava ihoa selkeästi tummempaa. Sielläkään ei kuitenkaan luvata parran poistoa. - Muunsukupuolinen voi kokea, että ei kuulu kumpaankaan binäärisen sukupuoleen, vaan on niiden välillä tai kokonaan niiden ulkopuolella. Asiaa voisi kuvata niinkin, että on nostanut ankkurin siitä sukupuolesta, jonka kätilö on arvannut ja seilaa ulapalla ankkuroimatta itseään myöskään syntymässä arvattuun nähden vastakkaiseen sukupuoleen.
- Kyllä naimattomuusvaatimus on ollut tähän asti: Et ole voinut olla naimisissa naisen kanssa, jos olet muuttanut miehen hetun naisen hetuksi. Tämä muuttuu nyt avioliittolain muutoksen harmonisoinnin sivutuotteena.
- Termeihin vihkiytymättömille voi olla vaikea hahmottaa se, että transnaiselle ja transvestiittimiehelle kätilö on tehnyt saman arvauksen sukupuolesta, kuten vastaavasti transmiehelle ja transvestiittinaiselle.
"Mies" ja "nainen" termeissä pyrkivät kuvaamaan sitä, mikä on henkilön todellinen sukupuolikokemus. Transvestiitin kohdalla tämä terminologia ei aina kuvaa oikein omaa kokemusta, koska heilläkin syntymässä arvatun sukupuolen kokemus voi olla aika heikossa hapessa. - Dreamwearclubin tapaamisaikataulun löydät tapahtumakalenterista sivuiltamme http://dreamwearclub.net/
Tervetuloa :) - Väkimäärää olen huono arvioimaan, liekö ollut toista sataa henkeä. "Mun hetu, mun päätös" -huudot kuitenkin kaikuivat hienosti Senaatintorilla.
Ministeri Rehula otti vastaan 18 000 nimen saatteleman adressin. Adressia oli luovuttamassa Amnestyn, Setan, Trasekin, Sateenkaariperheiden ja Dreamwearclubin edustajat.
https://www.facebook.com/amnestyfinland/photos/a.10150235164351350.367753.134934386349/10153752050506350/?type=3&theater
Rehula ilmaisi sympatiansa asialle, mutta toisaalta myös asian edistämisen vaikeuden tässä hallituksessa. - Amnestyn Suomen osasto ja Amnestyn Sateenkaariverkosto järjestävät Itsemääräämisoikeus NYT! -mielenilmauksen Senaatintorilla 23.10. klo 10.30. Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/879436138791796/ . Amnestyn vetoomuksen translain uudistamisen puolesta on allekirjoittanut jo lähes 17 000 ihmistä. Ministeri Rehulalle luovutettavan vetoomuksen voi vielä allekirjoittaa osoitteessa https://www.amnesty.fi/vetoomukset/uusi-translaki-nyt/ .
- Valitettavasti siitä ei poisteta sterilisaatio- ja täysi-ikäisyysvaatimuksia eikä siihen liitetä itsemääräämisoikeutta.
- Transua näkyy käyttävän jonkinlainen osajoukko transvestiitteja jopa itsestään. Toisaalta moni muu, erityisesti transsukupuolinen, kokee sanan hyvin loukkaavaksi, jos se kohdistuu häneen itseensä. Transvestiittien joukossa on yleistynyt sana tiitti, jota mikään riekkujaporukka ole vielä toistaiseksi ymmärtänyt haukkumamielessä käyttää. Sana on myös siinä suhteessa hyvä, ettei sitä voi kovin helposti vahingossa transsukupuolisesta käyttää.
- Olisi äärimmäisen ikävää, jos sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöissä ruvetaan maahanmuuttajia niputtamaan yllä esitetyllä tavalla. Kerrotte kauheuksista maista, joista nämä pakolaiset ovat lähteneet juuri kauheuksia pakoon. Ei kaikilla ole tietenkään selkeää ja positiivista kuva meistä, mutta sellainen on yksi tavoite, jota "Minulla on unelma"-tyyppisessä aktivismissa halutaan edistää.
Suomen natsit ovat tähän saumaan yrittäneet iskeä ja saaneet joitakin asioita pidemmälle ajattelemattomia innostumaan ajatuksistaan. Sellainen yhteistyötaho ei varmasti ajattele meidän parasta, ja kaikkea rasismia lietsovaa yhteistyötä heidän kanssaan on syytä karttaa! - DWC:n kahvi-illoissa pääosa porukasta on tosiaan aikuisen naisen iässä, mutta siellä on lähes joka kerta myös nuorempaa väkeä.
- Meikin voisi varmaan hankkia tällaiseen itselleen erityiseen tilaisuuteen ammattilaiseltakin. Hinta ei ole ihan kauhea ja kun laittaa vähän lisää, saa myös opastuksen siihen, miten laittaa naamansa vastaisuudessakin naisellisempaan kuosiin :)
- On kaksi asiaa, jotka eivät aina mene käsi kädessä: Jos olet jo alun perin söpön näköinen, mahdollisuutesi mennä naisena läpi on korkea. Jos ulkomuotosi ei muutu kovasti laittautuessasi, tunnistamattomuus ei ole taattu. Toisaalta vaatetus, meikki ja hiusten erilainen laittaminen tai peruukki voivat tuottaa kohdallasi hyvinkin dramaattisen muutoksen ja tunnistamattomuuden sen mukana.
Itselläni kasvot eivät ole kovin naiselliset, ja läpimeno on enemmän siron ruumiinrakenteen varassa. Toisaalta on erittäin vahvaa näyttöä siitä, että minua ei tunnisteta naisena liikkuessani. Eräässäkin tapauksessa kaksi päivää (nais-)seurassani ollut teini-ikäinen kyseli kolmannen päivän aamuna, kuka minä mahdan olla minut miesmoodissa nähdessään. Toisessa tapauksessa töissä tapaamani asiakas jutteli kanssani, kun olin naismoodissa. Hän ei vihjailujenkaan kautta osannut arvata, kuka olen.