Vapaa kuvaus

Olen juoppo renttu, joka tuhlaa elämänsä ja rahansa paheisiin.

Väitetään harrastavan erilaista epäsosiaalista, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa toimintaa.

Sanon nyt ihan suoraan, että tämä on paskapuhetta.

Maailmassa on ainakin kaksi sairautta, joita ei voida parantaa: Alkoholismi ja tyhmyys. Ja totta helvetissä minä kärsin molemmista mutta se ei, toisin kuin kuvitellaan korreloi moraaliini missään suhteessa.

Moraalissani ei ole yhtään mitään vikaa.

Elämänohjeitani:

Järjen jättömailla päivä kerrallaan. Eilistä en muista, huomisesta en tiedä... (Miksi huominen edes kiinnostaisi?)

'Jos tässä olisi jotain järkeä, en ymmärtäisi mitään.'

-Juice Leskinen-

'Maailmaa en voi parantaa, eikä maailma minua.'

-tuntematon juoppo-

IN

-Säälistä saaminen

- Sukupuolitauti kaverilla. Kateudesta sikiävää vahingoniloa. Siitäs sait, kun sait.

- Bootsit

- Alan mestat

- Väkevät väkijuomat. Viski aina ykkönen mutta ellei ole sattumoisin rahaa lippuviinakin kyllä käy. Litra lippuviinaa ja päikkärit päälle.

- Lintat tai muut kasilla kulkevat romut. Ei V8 ole Mossen työntötankomoottoria kummempi sinänsä mutta onhan siinä munaa erityisen paljon enemmän.

- Rakas. Ehdottomasti. Huumorintajuineen ja olankohautuksineen, ai jaa, että näin nyt... Erittäin korrekti ja asiallinen suhtautumistapa arkiseen kauppareissuun, joka päättyi Berliiniin. Ehdotin vain kantabaarissa kavereille, että vaihdetaanko baaria.

- Kissat. Kissat kehrää aina. Naisesta ei aina tiedä.

- Käänteiset listat

OUT

- Kapiset rakit, jotka tulevat kusemaan kintuille

- Markkinoilta itsensä ulos hinnoitelleet vanhat huorat

- Kusipäät. Pois lukien itseni. Tietenkin.

- Laimeat drinkit

- Menneisyyteni turkulaisena

Myös Dominat kiehtovat minua. Valitettavasti koulutus ei vain ole tuottanut tulosta... Aivan sama paskiainen olen kuin ennenkin.

Kiinnostukseni sub-henkisiä narttuja kohtaan onkin vain looginen seuraus edellisestä. Toisin sanoen: minä koulutan Dominani itse.

No, olisi tämän voinut lyhyemminkin ilmaista, siispä:

Merkityksettömiä negatiivisia vivahteita lukuunottamatta pidän itseäni luonnollisesti aivan verrattomana tyyppinä. Persoonallisuuttani hallitseva vakava luonnehäiriö ei ole sen suurempi ongelma, kuin koiranpaskaan astuminen. Minulle.

Onko tuo kaikki edes totta? Jospa se on jossain valheen ja totuuden puolivälissä? PS. tämä ei ole seuranhakuprofiili läheisriippuvaisille renttuja rakastaville naisille. Eikä miehille.

Aloituksia

173

Kommenttia

13001

  1. "Tieteeseen liittyy teoriat, nekin ovat tarinoita. Kiisttellään, kenen teriat mistäkin ovat se "avain" paratiisiin."

    Ellei kiisteltäisi, eli ei olisi kilpailevia näkemyksiä olisi tiede hyvin useimpien pyhiin kirjoituksiin perustuvien uskontojen kaltainen, jossa mitään mullistavia, uusia ideoita ei voisi esittää murskaamatta uskonnon perusteita. Voitaisiin vain kiistellä pilkunpaikasta, kuten uskontojen parissa juuri tehdäänkin.

    Jos katsotaan tieteen kehitystä koko sen olemassaolon ajan ei kukaan varmasti voi väittää etteikö kehitys ole vienyt meitä oikeaan suuntaan. Ellei olisi ei ensimmäistäkään höyrykonetta, tietokoneesta puhumattakaan olisi koskaan rakennettu tällä planeetalla jota aurinko edelleen kiertäisi.

    Aikoinaan pidettiin täysin turhana tutkia jotakin atomien rakennetta, kuitenkin tämä turha tutkimus auttoi osaltaan oivaltamaan erään ihmiskuntaa mullistaneen asian: mitä on sähkö.

    Hiukkasfysiikka esimerkiksi on ollut koko olemassaolonsa ajan eräs kiistanalaisimpia tieteenaloja, erilaisia malleja ja hypoteeseja on tullut ja mennyt, kiistaa siitä kuka on oikeassa, kuka väärässä on käynyt välillä tulisestikin.

    Kuitenkin ala on ollut varsinaista voittokulkua, kuka voisi edes kuvitella nykyisin maailmaa ilman hiukkasfysiikan tuottamia käytännön hyödykkeitä?

    Hiukkasfysiikassa erilaiset hypoteesit ovat aivan puhtaasti vain matemaattisia malleja, lausekkeita jotka sinänsä toimivat mutta sisältävät myös tuntemattomia muuttujia ja erilaisilla parametreilla saadaan sitten erilaisia lopputuloksia.

    Tietenkään näitä parametreja ei hatusta vedetä, ne ovat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia joukosta josta ei ole voitu sulkea pois kaikkia muita siten, että jäljelle jää vain yksi ainoa vaihtoehto.

    Tähän perustuvat esimerkiksi säieteoriat, matemaattiset mallit osoittavat, että näin saattaa tai on mahdollista olla. Mutta koska varmuutta ei ole ovat ne yhtä oikeita kaikki säieteoriat tai yhtä vääriä, voihan olla, ettei yksikään pidä paikkaansa.

    Näihin matemaattisin malleihin perustui periaatteessa myös koko LHC:n rakentaminen. Mallit kertoivat mitä tulisi hakea ja miten se on löydettävissä. Ei laitteella ole oikeastaan mitään muuta virkaa kuin seuloa muutamien vaihtoehtojen joukosta se yksi oikea, jonka se tosin taisi jo tehdäkin. Vahvin malli osoittautui ilmeisesti oikeaksi.

    Miksi vaiva sitten kannatti? Koko fysiikkamme rakentuu tämän mallin varaan, haluttiin ehdoton varmuus, ei epävarmuustekijöitä: joku noista.

    Nyt se alkaa olla selvää. Mutta miksi tätä ei selvitetty jo aiemmin? Onhan kiistaa käyty vuosikymmenet. Koska se ei ollut mahdollista, LHC on huipputeknologiaa, kenties monimutkaisin ihmisen koskaan rakentama laite. Sellaisen rakentaminen ei olisi ollut esimerkiksi 15 vuotta sitten mahdollista. Mutta kyllä jo silloinkin tiedettiin mitä ollaan vailla.

    Nyt LHC sitten varmisti lähes varmasti yhden vaihtoehtoisista parametreistä oikeaksi muiden joukosta (0.00005% epävarmuus, lisäkokeissa yritetään saada nollat pois pilkun oikealta puolelta). Kallista kun kyseessä on vielä pientä pienempikin alkeishiukkanen mutta se nyt sitten todistaa sen mihin alussa viittasin: tieteemme on ollut virheistään huolimatta oikeilla jäljillä: hiukkasfysiikanstandardimalli on oikea.

    Ja juuri näin se tieteessä hyvin usein menee: suuret ideat ovat aikaansa edellä, joukossa tietenkin täysin vääriä, osa oikean suuntaisia mutta joukossa kenties se täysin oikeakin. Sen oikean varmistamiseen tarvittava tekniikka tulee vain hyvin usein jälkijunassa.

    LHC lopetti nyt kiistelyn standardimallista ja samalla monista siitä johdettujen teorioiden välisen kiistelyn. Kannatti sillä standardimallin kanssa ei tarvitse enää spekuloida ja voimavaroja käyttää niihin virheellisiin teorioihin vaan saatiin kulminaatiopiste johon saakka voidaan olla varmoja mitä tiedetään. Tämä on totta, tästä on hyvä jatkaa uusin tutkimuksin kohti tuntematonta.
  2. Tässä yksi todiste:

    "Hämmästyttävämpiä asioita, mitä Jumalalla on meidän ajallemme, tapahtui äskettäin astronauteillemme ja avaruustiedemiehillemme Green Betissä Marylandissa. He tarkistivat, mitä auringon, kuun ja planeettojen sijainti olisi avaruudessa 100 ja 1000 vuoden kuluttua. Heidän täytyi välttämättä saada tietää se, jotta he eivät lähettäisi liikkeelle satelliittia, joka myöhemmin törmäisi johonkin esineeseen kiertoradallaan. Heidän täytyi laskea kiertoradat satelliitin eliniän ja sen mukaan, missä asemassa planeetat tulevat olemaan, jottei koko hanke valuisi tyhjiin. He suorittivat edestakaisia tietokonemittauksia, jotka kattoivat vuosisatoja. Yhtäkkiä tietokone pysähtyi ja näytti punaista merkkivaloa, mikä tarkoittaa, että virhe on joko koneeseen syötetyssä informaatiossa tai tuloksissa verrattuina normaaliarvoihin. Paikalle kutsutut huoltomiehet tarkistivat koneen, mutta he sanoivat: "Se toimii täysin normaalisti." IBM:n työnjohtajan tiedustellessa vikaa hänelle vastattiin: "Me olemme huomanneet, että avaruuden ajanlaskusta puuttuu yksi vuorokausi." Me olimme pahassa pulassa ja vailla vastausta."

    http://samima1.tripod.com/pimentoo.htm

    Kovinkaan tieteelliseltä tuo teksti ei vaikuta, ennemminkin pikuulapsille ja ymmärtämättömille tarkoitetulta. Mutta antakoon jokainen sille painoarvon jonka parhaaksi katsoo.

    Itselleni ei edes avaudu se, miksi tulisi arvioida kuun ja planeettojen ratoja jos lähetetään sateliitti kiertoradalle kun uhkana on lähinnä avaruusromu...
  3. Luotettavaa tutkimusta ei taida edes olla. Ja puuttuu sellainen luotettava menetelmä jolla asiaa voitaisiin mitata kuten sinisten ja punaisen karamellien lukumäärää lasipurkissa.

    Ihmiset käsittävät kukin kovin eritavoin käsitteen "ateismi", kuten myös käsitteen "uskova"ja jo kysymyksen asettelulla voidaan vaikuttaa tuloksiin radikaalisti.

    Absoluuttiseen ateismiin saadaan värisävyjä esimerkiksi kun venytetään käsitettä agnostismin suuntaan. Ja sitten ihan tulkinnasta riippuen: ateistien määrä lisääntyy. Tai vähenee. Riippuuu kumpaan suuntaan valikointia tehdään.

    Sama on "uskovien" (pelkkä teismi on tietenkin helpompi määritellä) kohdalla: mikä on esimerkiksi Jumala-uskoa, mikä epämääräisempää uskoa johonkin korkeampaan, onko "tapakristitty" tai jehovan todistaja uskovainen jne. jne. lähes loputtomiin.
  4. Uutinen on hiukan kyllä harhaanjohtava. Higgsin hiukkanen selittää kyllä sikäli "olevaisuuden" koossa pysymisen, että se selittää massan olemuksen.

    Gravitaatiota se ei kuitenkaan selitä joka on varsinainen "koossa pitävä" voima mutta massa tietenkin on vuorovaikutuksessa gravitaation kanssa ja siten ne ovat toisilleen naitetut.

    Gravitaation olemuksesta on kuitenkin niin vahvoja arveluita, että nyt suunnitellaan gravitonien etsimistä, kyseessä on myös hiukkanen, äärettömän heikko kylläkin, ja sen löytäminen on varmasti vaikeampaa kuin Higgsin hiukkasen (tai jopa hiukkasten) mutta sen olemassaolon ennustaa eräät vielä hyvin vajaat teoriat: säie- ja ns. planckin teoria joka osin vastaa sitä mitä haetaann nk. kaiken teorialta, Einsteinin suhteellisusteorian ja kvanttifysiikan yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi.

    Higgsin hiukkanenkin saattaa antaa viitteitä onko säieteorioissa päätä tai häntää, mutta nyt mentiin kuitenkin vaikeampaa reittiä sikäli,että ylimääräiset ulottuvuudet voitaisiin havaita helpomminkin: rakennettaisiin vain riittävän järeä hiukkaskiihdytin ja katseltaisiin synnyttääkö se mustia aukkoja, ikään kuin "avaten" kätketyt ulottuvuudet.

    Käytännössä se ei kuitenkaan ole mahdollista, vaadittava energian määrä on nimittäin liian suuri saavutettavaksi.

    Higgsin hiukkasen löytyminen on kuitenkin vuosikymmenen paukku. Se kertoi meille todistettavasti, että fysiikkamme on oikealla tiellä: olemme olleet siis oikeassa ja tähän suuntaan kannattaa jatkaa.

    Alkuräjähdysteorialle Higgsin hiukkanen oli myös riemuvoitto, sen löytäminen ja tapa jolla sitä etsittiin kun noudattaa tarkoin kuvaa maailmankaikkeuden alkuhetkistä ja alunperin arvelut sen olemassaolosta perustuvat myöskin alkuräjähdysteoriaan, alusta tähän päivään ja kaikkeen sillä välillä. Sellainen tarvittiin (Higgsin hiukkanen) jotta maailmankaikkeus on voinut syntyä alkuräjähdyksessä ja olla sellainen kuin nyt on.