Kateus hyve vai pahe

Rafaella

Näin eläkeläisenä olen joutunut usein mielestäni kateuden kohteeksi. Elän ihan tavallista omaa elämää matalalla profiililla, yksinasun, mies kuollut kymmeniä vuosia sitten, lapset kaukana maailmalla. Eläke omasta kahdesta ansiotyöstä.
Hallituksen kokouksessa johon kuulun ilmoitin seuraavaan kokoukseen en osallistu olen ulkomailla.

Jouduin kolmannen asteen kuulusteluun kokouksen jälkeen, mihin, milloin ja kuinka paljon maksat matkasta, onko sinulla varaa. Mistä sinulle oikein rahaa tulee. Vastasin tosi rumasti, kun pankin päällä istuu on turha valittaa rahanpuutetta vaikka onkin 70v. Seuravana päivä torilla kysyttiin, miten sinulla on varaa matkustella ostit kuulema uuden sohvankin kesän aikana.
Kun sinä olet aina siististi pukeutunut, sekin maksaa.

Kateutta on tälläkin palstalla havaittavissa kirjoitukset tuovat sen ilmi. Naljaillaan, piikitellään jatkuvasti esin palstan asiallista hyvää kirjoittajaa. Ollaan siis kateellisia, aivan turhaan kateuden kohteella on itsetunto kohdallaan, näkee kuinka pienisieluisia ilkeyksien heittelijät ovat.

Mikä pahinta, kade ihminen nolaa usein itsensä puheillaan, näin se menee. Sananlaskukin sanoo "Kateus vie kalatkin vedestä" kuvaa kadehtijaa. Mitä järkeä on kadehtimisella myrkyttää omaa mieltä koska maailmaa ei tasapäiseksi saa.

74

1140

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • olet uuden nikin

      taas keksinyt, mutta en yhtään katehi sitä.

    • .

      "rafaella" voitko vastata rehellisesti, oletko joskus ilkeä ?
      koetko joskus kateutta ? koetko myötätuntoa ketään kohtaan ?
      voitko olla joskus sympaattinen ?
      katsotko peiliin, mitä siellä näet ?

    • kanssamatkaaja.

      Kade on made. Ei välitetä. Ollaan onnellisia. Itse en edes osaa kadehtia.

    • mariamaija

      Minä voin vastata omasta puolestani että kateellinenkin osaan olla.
      Kuitenkaan en ole huomannut että näillä palstoilla paljon olisi kadehtimiseen syytä kenelläkään, koska emme edes tunne toisiamme, emmekä tiedä kuka kirjoittaa tosissaan, kuka vain omia mieklikuvituksiaan

      Käyn aika usein bingossa, siellä nappaa kateus joskus yliotteen kun huomaa että muutamilla ihmisillä on aina sitä tuuria ja jos ei omalle kohdalle osu, niin se kateus tupaa sarviansa kohottelemaan omasta sisuskunnasta.

      Mutta en kuitenkaan huomaa ollenkaan silloin kun se tuuri osuu omalle kohdalle ja tiedän toisten olevan kateellisia.

      En tiedä onko kateus yleensä paha tai hyvä, ehkä sellaiset ovat useimmin kateellisia ja huomaavat toisten kateudenkin herkemmin. joilla on sitä tavaraa ja mammonaa jo ennestään.

    • t6uttua toimintaa

      tuolla "rafaellalla". Hänelle kun kukaan ei ole kade, koettaa täällä lietsoa. Tosi alhainen veto jälleen.

      • Jos kateutta tarkastelee tieteelliseltä kannalta, saattaa se kuulemma olle kannustimenakin pyrkiä eteenpäin.
        Mikä ettei, jos ajattelee miksi en minäkin kun tuo kerran pystyy!
        Itselleni kyllä vieras ajatus sekin:D En tiedosta ainakaan kadehtivani ketään, vaikka yritän ajatella elämäni matkan varrella tapahtuneita.

        Täällä palstalla ei ole mieleeni tullut kateus koskaan! En edes ymmärrä mitä voisi kadehtia, siis haluta jonkin ominaisuudenko toiselta?

        Ihailla voin kyllä monesti, ja joskus nähdessäni jotakin mitä arvostan elämässä, saattaa hienoinen surumielisyys tuntua, tuota en saa enää kokea!

        Sillä tarkoitan nähdessäni vanhan pariskunnan rakkaudenilmaisua, huolehtimista toisistaan, tai hellyyden osoituksia :) Samalla kuitenkin nauttien siitä onnesta minkä tietää heidän kokevan!
        Yleensäkin onnea toivoisi kaikille, kateellisellekin, jos nyt ihmiset ovat niin kateellisia kuin luullaan,
        Ennen palstalle tuloa en ikinä ollut ajatellutkaan sellaista tosissani ! Yhdellä on yhtä---toisella toista ja kuka sitä onnen tunnetta toisilla vois tietää!

        Ollaan vain onnellisia ja tyytyväisiä itsestämmekin kaikki!


      • -
        texsanell kirjoitti:

        Jos kateutta tarkastelee tieteelliseltä kannalta, saattaa se kuulemma olle kannustimenakin pyrkiä eteenpäin.
        Mikä ettei, jos ajattelee miksi en minäkin kun tuo kerran pystyy!
        Itselleni kyllä vieras ajatus sekin:D En tiedosta ainakaan kadehtivani ketään, vaikka yritän ajatella elämäni matkan varrella tapahtuneita.

        Täällä palstalla ei ole mieleeni tullut kateus koskaan! En edes ymmärrä mitä voisi kadehtia, siis haluta jonkin ominaisuudenko toiselta?

        Ihailla voin kyllä monesti, ja joskus nähdessäni jotakin mitä arvostan elämässä, saattaa hienoinen surumielisyys tuntua, tuota en saa enää kokea!

        Sillä tarkoitan nähdessäni vanhan pariskunnan rakkaudenilmaisua, huolehtimista toisistaan, tai hellyyden osoituksia :) Samalla kuitenkin nauttien siitä onnesta minkä tietää heidän kokevan!
        Yleensäkin onnea toivoisi kaikille, kateellisellekin, jos nyt ihmiset ovat niin kateellisia kuin luullaan,
        Ennen palstalle tuloa en ikinä ollut ajatellutkaan sellaista tosissani ! Yhdellä on yhtä---toisella toista ja kuka sitä onnen tunnetta toisilla vois tietää!

        Ollaan vain onnellisia ja tyytyväisiä itsestämmekin kaikki!

        Minusta kateus on aina negatiivista. Ymmärrän toki, mitä kirjoitit. Mutta eteenpäin, parempaan, minusta vie jokin muu sana kuin kateus.
        "Kateus vie kalatkin vedestä".

        Itse en osaa olla kateellinen. Jos jollakin on enemmän kuin minulla, miksi häntä kadehtisin, kun itsellänikin on tarpeeksi? Jos joku on minua terveempi, se olkoon hänen onnensa, kun itsekin olen hengissä.
        Uskokoon, ken uskoo. Kateellinen ei.


      • osa suomalaisuutta.
        - kirjoitti:

        Minusta kateus on aina negatiivista. Ymmärrän toki, mitä kirjoitit. Mutta eteenpäin, parempaan, minusta vie jokin muu sana kuin kateus.
        "Kateus vie kalatkin vedestä".

        Itse en osaa olla kateellinen. Jos jollakin on enemmän kuin minulla, miksi häntä kadehtisin, kun itsellänikin on tarpeeksi? Jos joku on minua terveempi, se olkoon hänen onnensa, kun itsekin olen hengissä.
        Uskokoon, ken uskoo. Kateellinen ei.

        Kateus on hyvä siinä, että
        se syö sisältäpäin.
        Upea tunne!


    • §(¤_ ¤)§

      Vahva elpäily, " rafaella " on kade ja ilkeä ihminen, muuten ei osaisi AINA niistä keskustella.

      • Rafaella

        Toin asian framille kun selaan päivittäin tätä palstaa niin sitä kateutta kirjoituksista löytyy. Joitakin kirjoittajia lyödään oikein olan takaa. Näkyy jo tässäkin juttelussa, ihan hyvä että itsearviointi jokaisen kohdalla toimii joko myönteisesti tai sitten ei.
        Näyttävät monet olevan räjähdysalttiita otsikon tiimoilta. Sitä vihapuhetta tulee roppakaupalla, vaikka joissakin jutteluissa ollaan niin vastaan vihapuhetta kuin muinoinen Berliinin muuri ja sekin murtui.

        Miten välttää kateuden siemenen itäminen? Voisiko joskus ajatella, tällainen minä olen aivan spesiaaliyksilö, en ole voinut vaikuttaa siihen millaiset vanhemmat elinolosuhteineen on ollut, mutta siihen voin vaikuttaa miten olen elämäni elänyt ja millainen elämänpiiri on. Sama pätee jokaiseen yksilöön. Joku totesikin, siihen en voinut vaikuttaa että köyhään kotiin synnyin, mutta siihen olen voinut vaikuttaa etten ihan köyhänä ja pahanilkisenä kuole on edes ne neljä ystävää viimematkalla kantajina.

        Toivottavasti vihapuheen lietsojat ihan vanhoja housujanne syö, heittäkää ne roskikseen. Uusia housuja on myytävänä samoin kuin myrkyllisen kielen puhdistukseen apteekki myy myrkyllisen kielen huuhteluun puolukan punaista suun kurlausvettä (noin 6€) joka imeytyy limakalvojen kautta elimistöön ja saa aikaan rakkaudelliset, myötämieliset ajatukset sanoiksi puettuina lähimmäisiä kohtaan.Sitten on hyvä jatkaa puhtaalla omallatunnolla matkaa.


      • vihapuhetta
        Rafaella kirjoitti:

        Toin asian framille kun selaan päivittäin tätä palstaa niin sitä kateutta kirjoituksista löytyy. Joitakin kirjoittajia lyödään oikein olan takaa. Näkyy jo tässäkin juttelussa, ihan hyvä että itsearviointi jokaisen kohdalla toimii joko myönteisesti tai sitten ei.
        Näyttävät monet olevan räjähdysalttiita otsikon tiimoilta. Sitä vihapuhetta tulee roppakaupalla, vaikka joissakin jutteluissa ollaan niin vastaan vihapuhetta kuin muinoinen Berliinin muuri ja sekin murtui.

        Miten välttää kateuden siemenen itäminen? Voisiko joskus ajatella, tällainen minä olen aivan spesiaaliyksilö, en ole voinut vaikuttaa siihen millaiset vanhemmat elinolosuhteineen on ollut, mutta siihen voin vaikuttaa miten olen elämäni elänyt ja millainen elämänpiiri on. Sama pätee jokaiseen yksilöön. Joku totesikin, siihen en voinut vaikuttaa että köyhään kotiin synnyin, mutta siihen olen voinut vaikuttaa etten ihan köyhänä ja pahanilkisenä kuole on edes ne neljä ystävää viimematkalla kantajina.

        Toivottavasti vihapuheen lietsojat ihan vanhoja housujanne syö, heittäkää ne roskikseen. Uusia housuja on myytävänä samoin kuin myrkyllisen kielen puhdistukseen apteekki myy myrkyllisen kielen huuhteluun puolukan punaista suun kurlausvettä (noin 6€) joka imeytyy limakalvojen kautta elimistöön ja saa aikaan rakkaudelliset, myötämieliset ajatukset sanoiksi puettuina lähimmäisiä kohtaan.Sitten on hyvä jatkaa puhtaalla omallatunnolla matkaa.

        toit taas itse esille rafaellan nimellä tällä kertaa. Huonosti naamioit kateellisuuden ja kaunasi, muka selaajana. Huuhtele nyt vaan enemmän sitä kieltäsi ja pese jollain aineella aivosi tuosta kieroilusta ja kateudesta.Taitaa vaan olla mahdotonta päästä piintyneestä asenteesta . Omantunnonkin siihen loppuun vedit, voi miten oksettavaa teeskentelyä.


      • Rafaella
        vihapuhetta kirjoitti:

        toit taas itse esille rafaellan nimellä tällä kertaa. Huonosti naamioit kateellisuuden ja kaunasi, muka selaajana. Huuhtele nyt vaan enemmän sitä kieltäsi ja pese jollain aineella aivosi tuosta kieroilusta ja kateudesta.Taitaa vaan olla mahdotonta päästä piintyneestä asenteesta . Omantunnonkin siihen loppuun vedit, voi miten oksettavaa teeskentelyä.

        "vihapuhetta" vastine. Oletko noin räjähdysaltis kaikesta ympärilläsi tapahtuvasta elämästä. MIKSI OLET NIIN VIHAINEN - vastaa! Omaan huutoonsa on aina voitava vastata,niin myös sinun. Pesin Elmexillä lounaan jälkeen hampaani lohdukkeeksi sinulle.


    • joutavoinen

      Kadehdin kaikkia joilla oli enemmän kuin neljä oikein lotossa. Kyllä joskus ihmetyttää kuinka kukaan voikaan kadehtia minua, joka on koko elämänsä ajan tehnyt kaikkensa epäonnistuakseni kaikessa. Siinäkin olen epäonnistunut sillä olen huomannut, että epäonniset asiat ovat myöhemmin kääntyneet kiusallisen edulloseen suuntaan. Nyt alkaa olla myöhäistä tehdä huonoja asioita kateellisten mielihyväksi.
      Varmmaankin taasen ollaan kateellisia kun kirjoitan näin hyvin.

      Itse olen pyrkinyt kateuden minimoimiseen itsessäni, pienten närästysten kuitenkin pulpahtaessa jossakin rinnanalla. Sitä olen hoitanut tekemällä jotakin itselle epähyödyllistä.
      Tuhlasin 3e lottoon ja tuli kuuiteski se neljä oiken.

      • Tepposet

        Kaverin lottovoitto.

        Eihän se ole sinulta pois!

        Miksi kadehtia?


      • Minä olen kyllä hiukan kateellinen. Lottosin näet 10-eurolla enkä saanut minäkään kuin 4 oikein


      • luokkakaveri51
        Tepposet kirjoitti:

        Kaverin lottovoitto.

        Eihän se ole sinulta pois!

        Miksi kadehtia?

        EI KANNATA KADEHTIA...tätä kysymystä olen ajatelut usein elämäni aikana...nais tuttava luokkakaverini voitti todellakin 5 milj lotossa...mutta kun ajattelen kouluaikojaan...hänellä on ollut vaikea lapsuus ,nuoruus ..niin en kadehdi...menetti isänsä tapaturmaisesti jo alaluokilla..oltaisko oltu 4 luokalla...ja äiti elätti 5 lasta yksin siivoamalla...työttömyyttä ja kurjuutta....itsekin meni naimisiin nuorena..sai lapset ja työtön silloinkin kun teki sen rivin...5 milj ...itse ennemminkin ilahduin siitä ..viimeinkin saa kodin ja kaiken elämässään..mutta onnea se ei tuonut...ero tuli miehestä ...kaikkea emme tiedä tositen elämästä siis...eläkäämme omaa niin hyvin kun voimen...ei todellakaan oo pois itseltä jos toinen pärjää...voihan itse tehdä saman ....niih...


      • *Kukkahame*
        luokkakaveri51 kirjoitti:

        EI KANNATA KADEHTIA...tätä kysymystä olen ajatelut usein elämäni aikana...nais tuttava luokkakaverini voitti todellakin 5 milj lotossa...mutta kun ajattelen kouluaikojaan...hänellä on ollut vaikea lapsuus ,nuoruus ..niin en kadehdi...menetti isänsä tapaturmaisesti jo alaluokilla..oltaisko oltu 4 luokalla...ja äiti elätti 5 lasta yksin siivoamalla...työttömyyttä ja kurjuutta....itsekin meni naimisiin nuorena..sai lapset ja työtön silloinkin kun teki sen rivin...5 milj ...itse ennemminkin ilahduin siitä ..viimeinkin saa kodin ja kaiken elämässään..mutta onnea se ei tuonut...ero tuli miehestä ...kaikkea emme tiedä tositen elämästä siis...eläkäämme omaa niin hyvin kun voimen...ei todellakaan oo pois itseltä jos toinen pärjää...voihan itse tehdä saman ....niih...

        Kerronpa minäkin surullisen tarinan.
        Eräs hyvä tuttavani suoritti akateemisen tutkinnon v -89, ei saanut siltä alalta töitä ja lama lepäili maassamme, jatkoi opintoja suorittaen vielä kaksi muutakin tutkintoa,
        Työtä vaan ei tahtonyt löytyä, ikääkin alkoi lisääntyä ja käytännön kokemus kaikesta puuttui siinä ne pahimmat kompastuskivet.
        Hän huomasi sitten HKLn hakevan bussikuskeja meni haastatteluun ja pääsi, (siellä taitaa olla jatkuva haku päällä).
        Suoritti linja-auton kuljettajakortin ja pari katastrofi kurssia, sai työn ja kertoi miten vihdoinkin hänellä on vakituinen työ ja tulo.
        Asumus on omakotitalo Uudellamaalla, joten nyt nän oli todella onnellinen, kaikki järjestyksessä vihdoin, mies lähentelee 50ikävuotta.
        Ehti olla 3v tuossa työssä kun muisti katkokset alkoi vaivata ja pahasti, monesti ajoi harhaan kun linjareitti unohtui, matkustajat kyllä saivat hänet taas linjalle, tuli valituksia ja työ loppui.

        Tänään sain kuulla että on saanut epilepsia kohtauksen jossain matkalla ja palaa junalla tänään kotiin.

        En kerro tätä siksi että kateudella olisi minkäänlaista sijaa, mutta elämä ottaa joskus otteen ja sitten vaan mennään niillä ehdoilla....(itkettää).

        Tätä miettiessä jäi 'käteen' vain eräs tuttavani lausahdus, "mennään kovaa, kyllä Joku joskus pysäyttää", nyt uskon senkin , niin tekee.
        Terveyden mentys kyllä on pahinta.


    • Tepposet

      Helppoa elää köyhyydessä ja kurjuudessa.

      En ole havainnut kenenkään kadehtivan olotilaani.

      Edes taloyhtiön isännöitsijä tai yhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen jäsenet eivät ole osoittaneet kateuden merkkejä matkoistamme tai Espanjan asunnollamme luumuilusta.

    • Siis minuakin?
      Voi,että nauroin sun kannanotoille,olet mun bestis,mitä kirjoittelijoihin tulee.
      Meillä toi huumorinkukka kukkii kaiketi samalla pellolla,siellä navetantavuspellolla,hyvä niin
      Aloitus oli todella hyvä.Kateutta huomasin kun lotossa oli kuus ja lisä,vaiviset neljätoistatonnia,en voittanut,sain vain omiani pois joita olin kymmenien vuosien saatossa uhkapelannut.heh heh
      Aurinko paistaa,ja peilityyni järvi lepää akkunastani avautuvaan näkökenttään,ettehän ole kateellisia Ama

      • Rafaella

        Pohdintaa kateudesta, ainakin se auttaa miettimään oman elämän peruspilareita.
        Voiko pelätä omia pelkoja ja niiden kohtaamisia, vanhenen muutokset näkyvät ja kuuluvat tähän päivään, mutta miten kohdata ne, kun ystävä on niin freesi. Se iänikuinen toive, Lotto-voitto vaikka vain muutama kymppi tai 2€ tuottaisi mahdollisuuksia enemmän vanhenemisen estoon, mutta sanotaanko itsensä preppaamista sitten turhanpäiväisyydeksi vai ei.

        Mietin suurta Lotto-voittoa. Päivänlehdessä kertoi lottomiljonääri miten ystävät katosivat, vain muutama jäi. Tässä sitä näkee yhden mallin ajattelutavasta: "voi pirulainen totakin miestä, on se vaan niin pollee kun voiton sai, olis pitänyt asian omana tietonaan, mitä sitä kaikille leuhkimaan, kova rauta Audi sillä on jo alla, tais maksaa kymmeniä tonnejä, kuvitteleeko olevansa uusi Audi-mies", näinhän se menee!

        On armollista hyväksyä asiat joita ei voi muuttaa kohdata elämän antamat haasteet rakkauden ja rohkeuden mentaliteetilla, koska muutoksia ei voi väistää ne jokatapauksessa tulevat. Kateutta on sekin kun huomaa kanssakulkijoiden elävän taspainoista elämää vaikka samat asiat heitäkin voi mietityttää. Asenteiden erilaisuus on elon rikkautta.

        Kateus on myös herättäjä, huomaamaan omat elämän lahjat ja mahdollisuudet ja niiden toteuttamisen, vaikka malliin ei minun saappaani vajoa vaipuvan rahkasammaleen alle yhtään syvemmälle kun kaverinkaan, molemmat taaperramme eteenpäin voimme saavuttaa tavoitteemme.

        Avoimin mielin, ei silmät ummessa on elon merta purjehdittava, koskaan ei voi aavistaa mitä seuraavalla redillä on, jännitys pitää yllä tahtoa aina ylöspäin, eteenpäin yrittämiseen. Elämä on kuin korkealle vuorelle kiipeämistä, ylöspäin mennessä saavutetaan aina jokin etappi, ylhäältä on kuiten tultav alas, se voi olla vaikeampaa kuin ylöspäin kiipeäminen.

        Pieni kateuden siemen kannustaa parempiin mahdollisuuksiin, antaa elinvoimaa pysyä muutoksissa mukana.


      • tätä lisää
        Rafaella kirjoitti:

        Pohdintaa kateudesta, ainakin se auttaa miettimään oman elämän peruspilareita.
        Voiko pelätä omia pelkoja ja niiden kohtaamisia, vanhenen muutokset näkyvät ja kuuluvat tähän päivään, mutta miten kohdata ne, kun ystävä on niin freesi. Se iänikuinen toive, Lotto-voitto vaikka vain muutama kymppi tai 2€ tuottaisi mahdollisuuksia enemmän vanhenemisen estoon, mutta sanotaanko itsensä preppaamista sitten turhanpäiväisyydeksi vai ei.

        Mietin suurta Lotto-voittoa. Päivänlehdessä kertoi lottomiljonääri miten ystävät katosivat, vain muutama jäi. Tässä sitä näkee yhden mallin ajattelutavasta: "voi pirulainen totakin miestä, on se vaan niin pollee kun voiton sai, olis pitänyt asian omana tietonaan, mitä sitä kaikille leuhkimaan, kova rauta Audi sillä on jo alla, tais maksaa kymmeniä tonnejä, kuvitteleeko olevansa uusi Audi-mies", näinhän se menee!

        On armollista hyväksyä asiat joita ei voi muuttaa kohdata elämän antamat haasteet rakkauden ja rohkeuden mentaliteetilla, koska muutoksia ei voi väistää ne jokatapauksessa tulevat. Kateutta on sekin kun huomaa kanssakulkijoiden elävän taspainoista elämää vaikka samat asiat heitäkin voi mietityttää. Asenteiden erilaisuus on elon rikkautta.

        Kateus on myös herättäjä, huomaamaan omat elämän lahjat ja mahdollisuudet ja niiden toteuttamisen, vaikka malliin ei minun saappaani vajoa vaipuvan rahkasammaleen alle yhtään syvemmälle kun kaverinkaan, molemmat taaperramme eteenpäin voimme saavuttaa tavoitteemme.

        Avoimin mielin, ei silmät ummessa on elon merta purjehdittava, koskaan ei voi aavistaa mitä seuraavalla redillä on, jännitys pitää yllä tahtoa aina ylöspäin, eteenpäin yrittämiseen. Elämä on kuin korkealle vuorelle kiipeämistä, ylöspäin mennessä saavutetaan aina jokin etappi, ylhäältä on kuiten tultav alas, se voi olla vaikeampaa kuin ylöspäin kiipeäminen.

        Pieni kateuden siemen kannustaa parempiin mahdollisuuksiin, antaa elinvoimaa pysyä muutoksissa mukana.

        Hienosti ponnisteltu "rafella "


      • paljon on ohjeita
        Rafaella kirjoitti:

        Pohdintaa kateudesta, ainakin se auttaa miettimään oman elämän peruspilareita.
        Voiko pelätä omia pelkoja ja niiden kohtaamisia, vanhenen muutokset näkyvät ja kuuluvat tähän päivään, mutta miten kohdata ne, kun ystävä on niin freesi. Se iänikuinen toive, Lotto-voitto vaikka vain muutama kymppi tai 2€ tuottaisi mahdollisuuksia enemmän vanhenemisen estoon, mutta sanotaanko itsensä preppaamista sitten turhanpäiväisyydeksi vai ei.

        Mietin suurta Lotto-voittoa. Päivänlehdessä kertoi lottomiljonääri miten ystävät katosivat, vain muutama jäi. Tässä sitä näkee yhden mallin ajattelutavasta: "voi pirulainen totakin miestä, on se vaan niin pollee kun voiton sai, olis pitänyt asian omana tietonaan, mitä sitä kaikille leuhkimaan, kova rauta Audi sillä on jo alla, tais maksaa kymmeniä tonnejä, kuvitteleeko olevansa uusi Audi-mies", näinhän se menee!

        On armollista hyväksyä asiat joita ei voi muuttaa kohdata elämän antamat haasteet rakkauden ja rohkeuden mentaliteetilla, koska muutoksia ei voi väistää ne jokatapauksessa tulevat. Kateutta on sekin kun huomaa kanssakulkijoiden elävän taspainoista elämää vaikka samat asiat heitäkin voi mietityttää. Asenteiden erilaisuus on elon rikkautta.

        Kateus on myös herättäjä, huomaamaan omat elämän lahjat ja mahdollisuudet ja niiden toteuttamisen, vaikka malliin ei minun saappaani vajoa vaipuvan rahkasammaleen alle yhtään syvemmälle kun kaverinkaan, molemmat taaperramme eteenpäin voimme saavuttaa tavoitteemme.

        Avoimin mielin, ei silmät ummessa on elon merta purjehdittava, koskaan ei voi aavistaa mitä seuraavalla redillä on, jännitys pitää yllä tahtoa aina ylöspäin, eteenpäin yrittämiseen. Elämä on kuin korkealle vuorelle kiipeämistä, ylöspäin mennessä saavutetaan aina jokin etappi, ylhäältä on kuiten tultav alas, se voi olla vaikeampaa kuin ylöspäin kiipeäminen.

        Pieni kateuden siemen kannustaa parempiin mahdollisuuksiin, antaa elinvoimaa pysyä muutoksissa mukana.

        vaan on nuo fraasit on niin moneen kertaan nähty ja kuultu.


      • Rafaella
        paljon on ohjeita kirjoitti:

        vaan on nuo fraasit on niin moneen kertaan nähty ja kuultu.

        "paljon on ohjeita" nimimerkki, laita ihmeessä meidän kaikkien luettavaksi omat ohjeesi joita ei ole kertaakaan luettu. Sinähän olet tosi taitava sanan käytössä.


      • Leonardo da Vinci
        paljon on ohjeita kirjoitti:

        vaan on nuo fraasit on niin moneen kertaan nähty ja kuultu.

        Vain tähti puuttuu.


      • Rafaella
        Leonardo da Vinci kirjoitti:

        Vain tähti puuttuu.

        Tähden laatu puuttuu, onko se oikein Kremlin tähti , Pohjantähti vai peräti tähden lento joka oli todella kirkas ja loistava joka häipyi avaruuteen?


    • tuntekaamme tunteet

      rehellisesti ja pyrkikämme omassa elämässä parempaan.

      En ymmärrä, miksi kahlehtia tunteita tuntemasta jos ne pulpahtaa esiin asiassa minkä itsekkin haluaisi, hetken se vaan tuntuu, ja taas mennään eteenpäin toivossa että onni osuu mullekki.
      Olemme ihmisiä, normaalilla ihmisellä on kaikki tuteet, normaali ihminen osaa ja pystyy myös hallitsemaan tunteet, sairas ihminen takertuu ikäviin tunteisiin, vetää esille joka jutuissaan, näillä palstoilla onkuin jollaki puumerkki keskustella vain ikävistä asioista, luulempa että terapiasta olis apua.

    • ihana vanha sohva

      Rafaella,
      eikö ole ylentävää, kun jotkut kadehtivat sinua ja tekemisiäsi?
      Ajattele, jos kukaan ei välittäisi siitä, mitä teet, minne meet ja mitä ostelet?
      Olisihan se kovin yksinäisen vanhan ihmisen höpötystä, jos vain yksin kotona sillä uudella sohvalla istut. Ei kukaan huomioisi sinua ja sohvaasi.

      • Rafaella

        Pitkä työura on takana, vieläkin kaipaan monta vuotta kestäneeseen työhöni merellä Sitä ennen 30v kestänyt työelämä maissa.
        Yksin en ole, seilaamme yhdessä sillä baatilla jossa tapasimme 8v sitten työn merkeissä. Yhteinen on laulumme:
        http://www.youtube.com/watch?v=oLOK4FLDUjU


    • Mummun tyttö

      Tottahan tuo on, mitä kirjoitat. Kahdehtijoita ovat usein juuri ne, joille elämä on antanut hyvän osan. Niitä, jotka eivät ole joutuneet itse kamppailemaan mistään tai kokemaan elämän epäoikeudenmukaisuutta. Kun näillekin vaikeuksia elämässä ennenpitkää tulee, he katkeroituvat ja vertailevat jatkuvasti itseään muihin. He eivät näe hyvää, jonka ovat saaneet, vain sen,mitä he eivät ole saaneet. Se on kypsymättömyyttä, vaikka kahdehtija olisi iältään kahdeksankymppinen.

      Mummoni kuoli 85-vuotiaana ja oli kokenut kovan kohtalon. Hän oli elänyt kansalaissodan ja nämä viimeiset sodat, menettänyt miehensä vankileirille, lapsensa keuhkotautiin ja itse tienasi leipänsä katsomalla muiden lapsia vielä 70-vuoden ylitettyään. Hänellä ei ollut varaa jäädä eläkkeelle, koska hänen eläkkensä oli olematon. Koskaan en kuullut hänen valittavan tai olevan katkera. Lapsenlapselle siinä kuin vieraille riitti aina pullaa ja lempeyttä. Siinä on esimerkkiä.

      Koska kuljin lapsena mummoni kanssa paljon ja jouduin siis seuraamaan monia ikääntyneitä ihmisiä sivusta, muutos nykyisiin on huomattava. Olot ovat itsekullakin paljon paremmat kuin mummon sukupolvella, mutta apua ei anneta eikä sitä myös osata ottaa. Kiitollisuus taitaa olla vain sana.

      Ehkä kova elämä vasta opettaa ihmisen tyytymään saamaansa ja olemaan kiitollinen siitä, mitä on saanut kuin myös ottamaan kohtalon kolhut vastaan vertaamatta siihen, että jollakin toisella on paremmin.

      Säälin niitä, jotka täällä ilkeilevät, sillä kaikesta me maksamme, myös nämä ihmiset ja se hinta on kova. Heitetty kivi palaa ennemmin tai myöhemmin lähettäjälleen.

    • Kai jokainen on joutunut joskus kateellisen kohteeksi, jopa omasta mielestään syyttä. Itse olen pudottanut tuttavistani pois "ystävän", joka kadehti ja kilpaili jatkuvasti. Itselläni ei ole pienintäkään halua kilpailuun ja mieluummin väistyn kuin kilpailen. Ajan voi käyttää terveemminkin. Tällä "ystävällä" ei ollut syytä kadehtia omaisuuksiani, koska hän itse oli huomattavasti varakkaampi. Hän kuitenkin kadehti hyvää oloani, hyvää mieltäni, innostumistani, koska hän itse ei kai koskaan ollut tyytyväinen mihinkään - syyt tietää vain hän itse eivätkä ne minua kiinnosta.

      Huvittavinta oli, että hän oli selvästi kateellinen uudesta pienestä kodistani, josta minulla siinä vaiheessa vieläpä yksinhuoltajana oli velkaa aivan järkyttävä summa ja hän tiesi oikein hyvin, että oikeasti omistin asunnosta vasta muutaman metrin. Hänellä itsellään oli kaksi kertaa suurempi velaton asunto. Hän vain ei voinut sietää sitä iloa, mitä minussa näki, kun olin muuttanut tähän uuteen kotiin. Alkoi vinoilu ja vähättely ja kummallinen käyttäytyminen. Asuntoni koivuparkettikaan ei ollut hänen mielestään oikeaa puuta yms. ihan hupaisaa, jota kuuntelin huuli pyöreänä. :) Minun oli todella vaikea ymmärtää tuollaista kateutta, koska en nähnyt mitään järkevää syytä siihen.

      Sisarentyttäreni tiivisti asian seurattuaan tätä "ystävyyttä" pidempään läheltä, että "xxx olisi tyytyväinen vasta, kun sinulla menisi oikein oikein huonosti!" Se vahvisti omaa käsitystäni siitä, että tämän "ystävän" seura ei ole itselleni hyväksi, on masentava ja kartettava. Pikkuhiljaa minulle ei vain tapaaminen mitenkään enää sopinut ... tuskin tämä ihminen edelleenkään ymmärtää, miksi vähensin yhteydenpitoa. Kateutta hän ei olisi kuitenkaan myöntänyt, jos siitä olisin jotain sanonut.

    • Onko sellainen kateus pahaa, jossa kadehtii jotain toisen ominaisuutta tai toisen omaa, mutta siten että ei tahtoisi viedä sitä toiselta pois, vaan vain itselleenkin samaa. Tätä olen joskus miettinyt. Olisiko se ehkä positiivista kateutta? ;))

    • näinkin

      En koskaan ole tuntenut kateutta rahallisessa mielessä, koska olin hyvin köyhä Suomessa.

      Yli puolet kirjoittajista ei pysy aiheessa, vaan saattaa tulla suora haukkuminen päälle tämän päivän suomalaisien eläkeläisien tapaan 60 70

    • mariamaija

      Tällaista tekstiä kateudesta, löytyi googlesta

      Kadehdimme toistemme hyviä ominaisuuksia. Jos työkaveri on luova, iloinen, hauska ja sosiaalinen, on vaikea sietää hänen hyvinvointiaan.
      Haluamme tuhota nämä hyvät ominaisuudet hänessä, koska haluamme kieltää ne itseltämme.
      . Kateuden sumentamin silmin emme halua nähdä hyvää lähimmäisissämme, koska olemme torjuneet hyvät ominaisuudet itsessämme.
      Toivomme, että muutkin tekisivät samoin.

      • Aika jännä kateellisen luonnehdinta, mutta tuota itseltä kieltämistä en kyllä ymmärrä. Eikö kateellinen halua juuri tuota toisen hyvää itselleen. Vai onko ajatus jotenkin vaikeasti muotoiltu eikä ymmärrykseni riitä? En allekirjoittaisi tuota kuitenkaan.


    • hehtometri

      Kateutta taitaa olla tuokin kun toiset kirjoittavat asiaa kauniisti ilman keneenkään kohdistuvaa 'sorsintaa'.
      Vastaavasti hän ken ei osaa mitään muuta kuin mollaamalla saada edes yhden rivin aikaiseksi.

      Tunnustan olevani kateellinen lahjakkaille ihmisille, jotka osaavat laulaa, soittaa, tanssia, näytellä ja vielä osaavat olla miellyttäviä ja taitavia keskustelijoita.

      Vaurautta ja mammonaa saa jokainen ansioittensa mukaan.

    • Ramoona*

      Sisarkateutta on varmaan kaikissa perheissä, lapset mittaavat vanhempiensa rakkautta ja huomiota jatkuvasti, vielä perinnönjaossakin. Omat vanhempani saavat hyvän arvosanan tasapuolisuudessa, mutta myös jokaisen lapsen yksilönä näkemisessä, ja siihen pyrin minäkin lasteni kasvatuksessa. Lasten pitää oppia sietämään myös pettymyksiä, ei kaikkea tarvisekaan saada, ainakaan liian helpolla. On myös aikoja, jolloin joku lapsista tarvitsee enemmän tukea. Hyvään itsetuntoon kasvaminen on kilpi kateuden tunteita kohtaan. Kun lasta kannustetaan ja kehutaan silloin kun on aihetta, hän oppii huomaamaan omat vahvuutensa ja antaa tilaa muitten vahvuuksille.

      Jokainen varmaan tuntee joskus kateuden pistoksia , mutta minäkin uskon, että ne voivat olla myös kannustin uusille ponnistuksille. Ehkä parempi sana onkin ihailu, koska toisen lahjakkuus ei ole itseltä pois.

      Ruotsin kielessä sanan jälkiosa on sairas, avundsjuk, ja meilläkin puhutaan mustankipeydestä. Samaa tunneskaalaahan ne ovat, mustis ei halua jakaa mitään omastaan tai omaksi luulemastaan. Kateudesta voi olla vihreä, siis erittäin huonovointinen, siksipä siitä tunteesta olisi syytä päästä eroon . Tunteitaan voi oppia hallitsemaan, tuskin kukaan umpikateena syntyy. V.A. Koskenniemi sanoo kateutta sielun homeeksi. Mitä iloa on suuristakaan omaisuuksista , jos ne ovat homeen turmelemat, ja jollakin on kuitenkin aina enemmän ja parempaa.

      Kaikki kritiikki ei tietenkään ole kateutta, vaikka herkästi vedetäänkin ns. kateuskortti esiin. Ymmärrän tavallaan tuon Mariamaijan määritelmän. Jos jonkun pitää olla absolutisti alkoholisminsa tai uskontonsa takia, ei soisi viinin tuomaa iloa muillekaan. Uskontojen ääri-ilmiöissä on esim. seksi-ilojen kieltämistä, siksi tuomitsee ne itsessään ja muissa.

      Monitahoinen juttu tämä kateus, varsinkin kun suomalaisia kansakuntana leimataan kateellisiksi. Jostain luin lausahduksen, että kateus on kansantaloudelle mannaa. Pitäähän ihan hyvä auto vaihtaa , kun kerran naapurillakin on, ollaan vaikka hernesoppakuurilla sen takia.

    • Minä en osaa määritellä kateutta, kun minä itse en omaa kateellista luonnetta, kun en koskaan ole tavoitellutkaan kuuta taivaalta, vaan tyytynyt, mitä itse on aikaan saanut.

      Enkä ymmärrä kateellisia ihmisiä, tulee mieleen että niiden elämä on raskasta kun pitää surra ja kadehtia mitä muilla on paremmin kuin itsellä.

      Täällä keskusteltiin lottoamisesta ja voitoista, siihen vastaan että jos täysosuma jäisi numeron päähän voitosta ja naapuri saisi sen voiton niin olisin varmaankin kateellinen, vai olisinko sittenkin kiukkunen.

      Kerron tapauksen kun olimme keilailemassa ja pois lähtiessä kaverini sanoi että pelataan hedelmä peliä, ja niin minä suostuin vaikka en ole koskaan pelannut ennen, en edes osaa yksin pelata, no niin me laitoimme tasa rahat sinne koneseen.

      Ja ystäväni aloitti painamiset ja kun olin vuorostani painamassa nii tuli 60 E ja olimme iloisia ja kun taas tuli minun vuoroni niin tuli 10 E, me tasasimme rahat eikä mieleeni yhtään tullut että ne kaikki olisi kuulunut minulle, kun ne tulikin minun vuorollani, EI, EN YHTÄÄN KADEHTINUT KUN HÄN SAI MITÄ KONE ANTOI. ELI PUOLET.

      Tässä minun mielipiteeni kateudesta.

    • susmorsian ek.

      Ahah...huomaanpa, että uusiakin "nikkejä" tulee...no vanhoja sitten menee. Oletpa tomeran ja tietävän tuntuinen, omituisesta aiheesta aloit kyllä puhumaan. Oletko kenties pestattu jonkun muun puolestapuhujaksi, siksi kysyn, kun sellainen ajatus vain vilahti mieleeni.
      Otsikon aiheesta en ossaa sanoo yhtään mitään, kun en ole koskaan oikein miettinytkään, olenko itse kateellinen...uskoisin, etten ole, kun minulla on kaikkea.
      Uskoisin paremminkin, että ärtymys jonkun toisen erilaiseen ajatusmaailmaan ja sen myötä tapaan täällä palstalla asioita esille tuoda, aiheuttaa harkitsemattomia kannanottoja. Sitäpaitsi kaikki eivät ymmärrä jonkun toisen herkkänahkaisuutta, myös elämänympyrät ovat toisella olleet niin erilaiset, ettei oikein pääse samalle aaltopituudelle, eikä se kaiketi olekaan tarkoitus...ymmärtää kaikkia ja kaikkea.

      Mitä näitä kaikkia samoja asioita jatkuvasti vatvoa, jos joku tuntee olonsa huonoksi, voinee pysyä poissa joltain tietyltä palstalta...onhan näitä palstoja toki muitakin. Ajanvietettähän tämän pitäisi olla meille monelle yksinasuvalle.

      Pikkusen hymyilitti, mariamaija, tuo esilletuomasi määritelmä...sorry...kyllä ainakin itse olen ihan tyytyväinen itseeni tällaisenakin, en missään nimessä haluaisikaan olla toisenlainen.

    • Rafaella

      Pieni kateuden häivä vaivaa joskus, varsinkin jos epäonnistun suunnitelmassa ja toinen porskuttaa iloisena eteenpäin. Sitä pysähtyy miettimään miksi sattui juuri näin, tuumailun jälkeen uusi yritys kateuden taudin häätämiseksi pois.

      Urheilukilpailuja katsoessa tulee mieleen miltä urheilijasta tuntuu kovan harjoittelurääkin jälkeen hävitessä voittajalle vain kymmenesosa sekunteja. Pian huhumyllyt pyörivät dopingin ympärillä, media vatkaa asiaa sinne ja tänne. Urheilija saavutukseen päästyään joutuukin diskatuksi, eikö siinä tunteet lainehdi joka suuntaan. Ei tarvitse mennä kauas taaksepäin, kun "kuningas hiihtäjän", saavutuksia ruodittiin oikein isän kädellä. Aavistelen oli siinä kateuden häiväkin vahingonilon lisänä.

      Menneiden vuosien "kuningatar hiihtäjä", voitettuaan maailmanmestaruuksia solkenaan, ulkomailla alistettiin alapään tutkimuksiin kun huhuttiin hänen olevan mies. On otettava huomioon, hänellä oli mukana vauvaikäinen lapsi. Mikä nöyryytys, onnistumisien jälkeen. Hän on itse avoimesti asian julkisuuteen kertonut.

      Kyllä nämä tapaukset kielivät kateuden pesäkkeiden jossakin muhivan, maan rajojen ulkopuolellakin, jota huhumyllyt kateuden aromivahventeella paisuttavat.
      Arvostan urheilijoiden saavutuksia kaikilla tasoilla, paljon he uhraavat aikaa hyvien tuloksien saavuttamiseksi.

      Joko oma tai ulkopuolelta havaittu kateuden aihio voi olla hyväksikin, se voi kannustaa saavuttamaan asetettu tavoite, missä asiassa vain. Saa ikäänkuin lisää elinvoimaa yritykseen. Kun vihdoin tavoitteen saavuttaa, näyttää siltä pieni kateus on tullut sopivaan aikaan ja muuttunut hyveeksi kamppailussa. Tässäkin tulee vanha sanonta taas esille, hyvä voittaa aina pahan, kuten edellä olevassa jutussa joku ilmaisi asian, "heitetty kivi palaa aina heittäjälle takaisin".

    • joku takerunu sairau

      teen, nimeltä kateus ja ilkeys, jauhakaa, mä en jaksa keskittyä tyhmyyteen.

      Aihe on typerä, kuka jaksaa kateudesta jauhaa monta päivää,
      kenelle kateus on NÄIN tärkeä aihe ? Eikö oma elämä ole hallinnassa ? tämä riitti mullu !

      • Utht

        Huhuh! oletpas kadellinen.


    • Rafaella

      Kaikille ketjuun osallistuneille lämmin kiitos. Mielenkiintoisia juttuja on ketjussa paljon, aina toisten mielipiteistä saa sitä evästä elämän matkalle.
      Jos jotakin ärsyynnytti kirjoitukset, ei muuta kun puhaltakaa herneet pois nenästä, jatkakaa reissua uusin innoin ja ajatuksin sateen ropistessa ikkunoihin.

      Keksitään taas hyvä jutun juuri palstalle, siinä sitä ajatusten vaihtoa mukavasti tulee.Palsta on vapaa kaikille.

    • jk

      kadehimesa eri ole mitäännjärkeä

    • Kateus pitää ansaita

      Minun ihan pakko vastata Rafaelille..Sisareni on hirmukateellinen minulle kaikesta..olen jäänyt leskeksi jo 15 sitten ja vapauttani ja elämääni kadehtii ja purnaa..Yksi naurettavin moite..et olen yhteiskuntaa käyttänyt hyväkseni..hän ei ole koskaan tarvinut mitään apuja!
      Kun ihmettelin, että millos olen yhteiskunnan apuja tarvinut, ei minun muistissan sellaista kyllä ole? Olen saanut lapsilisää..hän lapseton itse..Meinas mennä kyl pasmat sekas, ettei voi olla totta:-) sossupummeja lapsilisän saajat..

    • T.A. Mikkonen

      Olen nyt lukenut näitä marmatuksia puoli tuntia ja pakko sanoa että en ole kateellinen kenelleään tällä palstalla.

      Täysin elämästä vieraantunutta ruudun tuijottajaa täynnä.

      Se on moro, hauskaa loppuelämää

    • Ehä mie viitti enää

      Hienoa, että olet eläkkeellä. Valtiovalta pitää huolen, että me 70-luvulla syntyneet emme koskaan sille pääse.

      • Rafaella

        Sain tuta, olen nettiriippuvainen, niin voi sanoa hyvällä syyllä. Natisevaan kipuilevaan polveeni otin muodissa olevan "voiteluaine" injektion. Tässä sitä on koneen ääressä istuttu kun "Lohtaan rovasti" pari viikkoa ja nyt on menossa kävely- ja uinti harjoitukset, eiköhän tämä tästä tokene.

        Vietän aikaa paljon vapaa ehtoistöiden parissa. Näen miten ikä on runnellut monia tämän 10v aikana. Mitä tästä on opittavissa, on jätettävä taakse huonot ja ikävät asiat suunnattava katse tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Uudet asiat aina kiinnostavat, nyt on mielessä tänään kahvakuula treenit 1 ½ tuntia, välillä kavereiden kanssa heitetään läppää sitten pulskahdetaan uimaan. Jo maittaa hyvät kahvit kotiin tultua. Ei oikein ehdi kateen kotaa kasvattamaan, tavoite on pitää omasta elämästä huolta kukin omalla tavallaan.

        Miten muodissa olevan kehoituksen oikein mieltää, "Hanki oma elämä". Voiko joku auttaa sanonta pyörii ajatuksissa, kokonaisuutta en osaa hahmottaa.

        Tämän vuoden aikana on ollut paljon vastoinkäymisiä aiheuttaneet pahaa mieltä ja oloa. Toivottavasti ne vaiheet on selätetty tällä kertaa. Nyt on nyt katse suunnattu tulevaisuuteen. Olen oppinut elämän varrella, myötätuntoa apua on lähimmäiselle hyvä antaa mutta toisten murheita ei tarvitse ottaa omikseen.

        T A M totesi palstan olevan marmatus palsta, taitaapi asia olla toisinpäin, T.A.M:n kynä on kesäterässä jäänyt vuosien takaiselle työpöydälle.


      • Rafaella kirjoitti:

        Sain tuta, olen nettiriippuvainen, niin voi sanoa hyvällä syyllä. Natisevaan kipuilevaan polveeni otin muodissa olevan "voiteluaine" injektion. Tässä sitä on koneen ääressä istuttu kun "Lohtaan rovasti" pari viikkoa ja nyt on menossa kävely- ja uinti harjoitukset, eiköhän tämä tästä tokene.

        Vietän aikaa paljon vapaa ehtoistöiden parissa. Näen miten ikä on runnellut monia tämän 10v aikana. Mitä tästä on opittavissa, on jätettävä taakse huonot ja ikävät asiat suunnattava katse tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Uudet asiat aina kiinnostavat, nyt on mielessä tänään kahvakuula treenit 1 ½ tuntia, välillä kavereiden kanssa heitetään läppää sitten pulskahdetaan uimaan. Jo maittaa hyvät kahvit kotiin tultua. Ei oikein ehdi kateen kotaa kasvattamaan, tavoite on pitää omasta elämästä huolta kukin omalla tavallaan.

        Miten muodissa olevan kehoituksen oikein mieltää, "Hanki oma elämä". Voiko joku auttaa sanonta pyörii ajatuksissa, kokonaisuutta en osaa hahmottaa.

        Tämän vuoden aikana on ollut paljon vastoinkäymisiä aiheuttaneet pahaa mieltä ja oloa. Toivottavasti ne vaiheet on selätetty tällä kertaa. Nyt on nyt katse suunnattu tulevaisuuteen. Olen oppinut elämän varrella, myötätuntoa apua on lähimmäiselle hyvä antaa mutta toisten murheita ei tarvitse ottaa omikseen.

        T A M totesi palstan olevan marmatus palsta, taitaapi asia olla toisinpäin, T.A.M:n kynä on kesäterässä jäänyt vuosien takaiselle työpöydälle.

        Nivelrikkoinen lähimmäinen,tiedän tunteen
        Minulla toi toinen polvi operoitu ja nyt toinen alkaa pettää alta.
        Kiitos tämän keskustelupalstan,saamme heittää herjaa ja kertoa kokemuksistamme elämänkiertokulun myllerryksessä.

        Eihän se meidän balanssi ole aina kaikkien mieleen,oli ehkä huonosti nukuttu yö,tai oli särkyjä ja hormoonihyökkäys,kilpirauhasenvajaatoiminta,ehkä suolikaan ei toiminut,tiedä heistä.Joskus tuntuu,että menkat taas tulossa,kun tuntuu että kaikki penee päin peetä.Toi kilpirauhanen sanelee pitkälle ihmisen
        olotilan,se säätelee naisen hormoonit ne vajaviasetkin sen puutteen olen huomannut Ama


    • Ei kateus voi olla mikään hyve, koska sen päämääränä on päästä samaan muin muut ja keinolla millä hyvänsä.

      Kateus on jonkinlainen likainen muoto tasa-arvosta niinkuuin jo vanha kansakin tiesi.

      Tässä taas nöitä minun perseenallisia "viisuksiani"- Koittakaa sietää!

      • Rafaella

        Ajattelen kateuden muodostuvan hyveeksi jos se kannustaa henkilöä parempiin suorituksiin sen tasa-arvon saavuttamiseksi.

        Joku oivallus tämäkin on!


    • *Kukkahame* ;-D

      Pakko olla samalla suunnalla, ja pikkunen 'kirotusvihre' sai ansaitun ilon!
      Hyvä vaan että niitä tulee sullekin, itse kirjoittelen hyvinkin paljon hassuja.

      Kateus on vaikea sairaus ja hankala hoidettava, kuitenkin kateita tässä maailmassa on kestettävä.
      Monikin täyskade ei ehdi edes itsestään huolehtimaan kun kaikki aika menee toisten seurailuun ja tietysti jollekin kertomiseen.
      En kyllä osaa parhaammalla tahdollakaan kateudesta vääntää hyvettä.

      • Sanonta..

        "Kaakonkulman kateuden voittaa vain Kuusamon kiusaus!" kyllä pitää paikkasa.


      • Rafaella
        Sanonta.. kirjoitti:

        "Kaakonkulman kateuden voittaa vain Kuusamon kiusaus!" kyllä pitää paikkasa.

        "Hanki oma elämä" on nykyisin käytetty sanonta kuten jo mainitsin. Mitä kaikkea se tarkoittaa. Olen aika pihalla sanonnan sisällöstä.


      • kapmandu mr

        Ei kuken ole hyve, ellei hälä ole hyve olosuhde/ ei kukeen ole paha, jos hällä on turvalinen jja hyve olosuhde, hyve ruoka, asumis tai ihmissuhta.


    • Tar-Kastaja

      Kateuden........................................vain Kuusamon kiima!

      Mikä lienee tuo kiusaus?

    • Yksinkertainen Y.

      Onko ylimielisyyttä olla olematta kateellinen?

      Minusta kateellisuus ja tunnen epäoikeudenmukaisuudesta tulisi erottaa toisistaan!

    • höppelijä

      Kateellisen ihmisen aika kuluu kadehtiessa, on saamaton ja häjy.
      Eipä muuta.

    • Katleija

      Kun on lukenut aloituksen, ihan ensimmäiseksi ajattelee itseään, olenko kateellinen. Olen yleensä tyytyväinen pieneen elämääni ja minulle on vierasta verrata muitten elämää omaani saati kadehtia.
      Eihän sillä mitään voita, mielensä vaan katkeroittaisi ja suhtautuminen lähimmäisiin ei olisi luontevaa. Ei se tunne olisi rakentava ihmissuhteissa.

      Mutta asiaa voi katsella toisestakin vinkkelistä, kadehtiiko joku minua. Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että en ole huomannut kenenkään olleen minulle kateellinen, tai se ei ole edes juolahtanut mieleeni.
      Miltähän sekin tuntuisi. Millaisia tunteita se minussa herättäisi ja mitenkä siihen suhtautuisin. Alkaisinko kertoa hänelle että eihän minunkaan elämäni aina päivänpaistetta ole ollut. Kai jotenkin koettaisi helpottaa kadehtijan mieltä.

      "Hanki oma elämä". Tuo on tuttu ilmaisu yleisönosastoilla ja keskusteluissa. Se sanotaan yleensä sellaiselle, joka seuraa muitten ihmisten elämää ja löytää aina jotain negatiivista ja moitittavaa. Esimerkiksi käy naapureiden elämää seuraileva jatkuvasti valittava kerrostaloasukas.

      nim. haja-ajatuksia

    • Pohdiskelet mitä on kateus. Minäkin pohdiskelin asiaa niin, että päässä rutisi. Ette kuulleet vai?

      Nyt olen päätynyt uuteen näkemykseen, ihan kysymykseen: Mikä on kateuden vastakohta? Aivan samoin kuin rakkauden, totuuden, siveyden ja muidenkin osalta on tällaisenkin käsitteen oltava olemassa. Kuka tietää?

      Kateus on kuin Raamatussa kuvattua syntiä, jossa himoitaan toisten omaa. Löhemmäksi en pohdiskeluissani pääse, tehkää muut loput!

      • Rafaella

        Oliko se 6. käsky jossa sanotaan "Älä himoitse lähimmäisesi aviopuolisoa, palkollisia, karjaa, äläkä mitään mikä on hänen omaansa". Meniköhän käsky näin?

        Voiko siis kateus merkitä samaa kun himoitseminen, vai onko kateus himoitsemisen "serkku"?

        Himo on kait perussana jolle on useita jatkeita - selittäkää, please!


    • Me olemme kai parhaamme tehneet. Nyt on muiden vuoro

      • Eikö toisille onnen tai hyvivoinnin suominen ole kateuden vastakohta? Toivoa kaikkea hyvää toisillekin, ja iloita toisten onnesta.

        Sanotaanhan Eino Leinon runossa niin kauniisti:

        *Ken kerran itse on onnellinen
        se tahtoisi onnehen jokaisen.
        Ja antaa, antaa, ja antaa vaan
        oman onnensa aarteistaan!*


    • Löytäjääää

      Aika mielenkiintoinen ketju.

    • Kaik.hyvin

      Köyhästä oloista lähtöisin, jonkinlaista kateutta oli parempiosaisia kohtaan sekin hävisi kun perheen perustamisen myötä vaurautta kertyi sopivasti. Hyvin menestyviä arvostan heitä ei ole liikaa koskaan nyttemmin vanhempana olen toimelias nautin mökkielämästä, terveyttä on liikkumiseen asti, sienestäminen kalastuskin käy, luulisin, olisin kateellinen niille jos olisin sairas liikunta rajoitteiden.

    • eläke-ukko

      Kannattaa pitää matalaa profiilia,silloin ei tee ketään kateelliseksi.
      Vaikka omistankin jotain en tee siitä isoa numeroa. Ajelen ikälopuilla autoilla .Pihamaa repsottaa hieman.
      Naapuriin muutti juuri pitkäaikainen tuttu takaisin . Piipahti kierroksella Etelä-Suomessa. Näkyy olevan ajokkina sellainen uusi luiskaperäinen Bemari.
      Ihan tavallinen saman ikäinen pari. Ei lapsia, johonkinhan heidänkin pitää vanhoilla päivillä rahansa laittaa.. Miksei ajelisi hyvällä autolla.
      Muuttivat keskustan kerrostalosta. Kuulemma vanahat immeiset ovat siellä niin hiton katteellisia.

    • maksumiesten.armeija

      Tämä on vanha ketju. Silloin vuosia sitten suomalaiset kadehtivat toisiaan, nyt kateuden kohteena on maahanmuuttajasyöttiläät, joiden aterioita, asumismukavuutta ja ilmaista elämää kadehditaan naamat vihreinä.
      Lähimmäistä ei enää kannata kadehtia, sillä jokaiselta maamieheltähän viedään nyt rahat ja kukkarot, koska pätäkkää pitää työntää mamujen hoivaamiseen.
      Ole siis tyytyväinen. Sinua ei kadehdi kukaan.

    • roletaari

      Kateus ja tunne epäoikeudenmukaisuudesta ovat eri asoita vaikka kaikki eivät niitä erotakaan.

      • maksumiesten...jne

        Toivottavasti et tuolla ota kantaa turvapaikan hakijoiden asioihin Suomessa. Heidän tilannettaan on turha miettiä ja tuntea epäoikeudenmukaisuutta, sillä tänne ei jää kuin ne jotka oikeasti turvan tarvitsevat. Suomen kanta on lehtitietojen mukaan paljon kireämpi kuin monissa muissa maissa.
        Olisi EHKÄ syytä tuntea epäoikeudenmukaisuutta joidenkin palautettavien perheitten kohdalla. Murheellisia tarinoita on kuultu.
        On kuitenkin niin, että kunkin maan ja valtion tulisi hallita maataan siten, että asukkailla on siellä turvalliset olosuhteet. Muut maat eivät voi turvalisuutta lisätä epävakaisiin maihin.


      • roletaari
        maksumiesten...jne kirjoitti:

        Toivottavasti et tuolla ota kantaa turvapaikan hakijoiden asioihin Suomessa. Heidän tilannettaan on turha miettiä ja tuntea epäoikeudenmukaisuutta, sillä tänne ei jää kuin ne jotka oikeasti turvan tarvitsevat. Suomen kanta on lehtitietojen mukaan paljon kireämpi kuin monissa muissa maissa.
        Olisi EHKÄ syytä tuntea epäoikeudenmukaisuutta joidenkin palautettavien perheitten kohdalla. Murheellisia tarinoita on kuultu.
        On kuitenkin niin, että kunkin maan ja valtion tulisi hallita maataan siten, että asukkailla on siellä turvalliset olosuhteet. Muut maat eivät voi turvalisuutta lisätä epävakaisiin maihin.

        Koskee myös turviksia ja niiden kohdalla kantaväestön reaktioi ovat näkyvimpiä ja mielestäni myös oikeuttettua. Kehujen tavoittelun siivittämä passaaminen on ylittänyt kohtuullisuuden rajat.

        Tänne tulevat jäämään suurin osa niistäkin joita ei saada poistetuiksi. Sokea Reettakin tuon tajuaa.

        Eniten olen nähnyt kateutta työympäristöissä. Samoilla perusteilla, mutta erilaisin henkilökohtaisin ominaisuuksin varustettujen henkilöiden edut poikkavat ja silti "vähempiosaiset" ovat kateellisia onnistuneemmille.

        Kun perikunnan toinen osapuoli kähmii pesän arvokkaamman irtaimiston ja valehtelee päälle niin osattomkasi jääneen tunne on lähinnä suuttumusta eikä kateutta.


    • Kateus, suomalaisten perisynti sanotaan olevan. En usko että niin on, uskon että kaikki ihmiset saavat sitä maistaa kansallisuudesta riippumatta.
      Kannattaa muistaa että aina on sinua parempia ja huonompia, rikkaampia ja köyhempiä, rumempia ja kauniinpia. jne. Asetu omalle paikallesi ja kunnioita itseäsi, keskity rakentamaan omaa elämääsi. 😌🐈🐕

    • lacucaracha

      Hyvä kirjoitus, mutta valitettavasti itse asiasta eli kateudesta ei vaan pääse eroon. Raha ei ole ainoa asia, josta ollaan kateita, syiksi riittävät niin monet asiat, että eipä niitä viitsi luetella. Köyhyydestä ja sairaudesta harvempi tosin on kade.

      Kateus on osaksi huonoa itsetuntoa, osaksi kapea-alaisuutta, horisontittomuutta ja osaksi henkistä matalalentoa. Kateutta on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut ajattelemaan kykeneviä ihmisiä, joten vanha neuvo olla välittämättä on edelleen ainoa keino olla katkeroitumatta. Kaikkia ei vaan voi miellyttää, eivätkä kaikki tykkää kaikista, mutta silti voi itselleen sallia mielenrauhan.

    • Takariviläinen

      Moni joutuu olemaan väheksyttynä pahnanpohjimmaisena koko ikänsä. Itsetunto on viety jo lapsena, kun on pilkattu ulkomuotoa tai fyysisiä ominaisuuksia. Tunne omasta riittämättömyydestä kasvaa iän myötä. Jokainen epäonnistuminen lisää masennusta. Kateus saattaa olla osittain surua siitä, ettei koskaan pääse samaan kuin muut.

      Tällainen henkilö kadehtii paremmin menestyneitä, reippaita ja aikaansaavia. Onko se paha? Se voi olla ainoa tunne, joka hänellä on jäljellä. Muutama rohkaiseva sana ja onnistuminen jossakin asiassa saattavat auttaa ja pelastaa.
      Kannattaa kiinnittää huomiota lapsiin, joita ei koskaan kiitetä. Pienikin rohkaisun sana voi paikata murenevaa itsetuntoa.

    • että.ei.kannata.kadehtia

      Taloyhtiössä asuu menevä naisihminen, ikää pian 77 vuotta, jolle on ainakin viimeisten 12 vuoden aikana ilmestynyt joka vuosi uusi miesystävä.
      Ai että muut naisihmisset osaavatkin sitä kadehtia! Ei se siitä mitään piittaa. Tietää että kadehtiminen on eräs ihailun muioto.

      • Yksi.joukkueesta

        Ei mielestäni ole syytä kadehtia, jos miesystävä vaihtuu kerran vuodessa. Jokin on silloin pielessä. Rouva ei osaa tai väsyy, kyllästyy tasapaksuun ukkoon.
        Luulisi, että hän pikemminkin kadehtisi tasaista avioelämää viettäviä naapureitaan, joilla on suku ja ystäväpiiri sama vuosikymmenestä toiseen.

        Ihmisen tulee kuulua johonkin laumaan. Olemme laumaeläimiä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minkä nimistä naista

      Täällä kaipailet?
      Ikävä
      119
      3086
    2. Minkä nimistä miestä

      Täällä kaipailet🤔
      Ikävä
      116
      2401
    3. Anteeksi mies

      En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin
      Ikävä
      25
      2141
    4. Ripeyttä asiointiin

      Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee
      Hyrynsalmi
      23
      1996
    5. Mietitkö tosissasi..

      ..että olisin tullut sinne jonkun muun vuoksi kuin sinun? Ei näinä vuosina tapahtuneet, myös tapahtumatta jääneet, ole
      Ikävä
      4
      1975
    6. Marinin ahdistelija - "Lemmenkipeä huippuosaaja Lähi-idästä"

      Olikin valtamedialle hankala paikka, kun kyseessä olikin "rikastaja" Vähän aikaa sitä voitiin piilotella, mutta pakko ol
      Maailman menoa
      241
      1964
    7. Mitä ajattelit hänestä

      Ensi kohtaamisesta alkaen? Itsellä pikkuhiljaa syventyi rakkaudeksi vaikka alusta asti ajattelin että hän on samallainen
      Ikävä
      100
      1616
    8. Palstan henkisesti sairaat ja lihavat

      Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals
      Ikävä
      105
      1404
    9. Koska me nähdään

      Seuraavan kerran ja odotanko sitä?
      Ikävä
      71
      1222
    10. Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!

      Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi
      Tunteet
      135
      1116
    Aihe