Pitääkö contour- sokerimittaria kalibroida?

Mikä on mittarin valmistaja? Tuo contour lienee mittarin tyyppimerkki. Eikö ohjekirjaa ole enää tallella, sieltähän löytyisi tietoa tarvitseeko mittari kalibrointia. Minulla uudempi mittari on Precision Xceed ja sen irtoliuskapaketissa on mukana kalibrointiliuska joka pitää käyttää mittarissa ensin ennen kuin alkaa käyttää uutta liuskapakkausta. Vanhempi mittarini on Accu-Chek Compact Plus ja siinä käytetään sisään asennettavia liuskarumpuja jotka kalibroituu automaattisesti kun laittaa uuden rummun mittariin.

Tuosta Xceedistä en pidä lainkaan. Sen mittausliuskat ovat laadultaan hyvin vaihtelevia. Edellinen liuskapakkaus oli sellainen että veri ei imeytynyt kunnolla liuskaan, vaan imeytyminen pysähtyi hetkeksi välillä. Silloin mittausarvoihin tuli juuri noinkin suuria heittoja mitä sinulla on ollut. Pahimmillaan joutui käyttämään viisikin liuskaa peräkkäin samasta sormesta ennen kuin sai järkevän tuloksen. Nyt uuden liuskapakkauksen liuskat toimii taas hyvin. Kunhan lääketesti päättyy, lopetan tuon Xceedin käytön ja palaan vanhan Accu-Chekin käyttöön, siinä ei ole ollut noita ongelmia koskaan.

Lisäksi Xceed lopettaa kokonaan toiminnan kun liuskan viimeinen käyttöpäivä ylittyy. Accu-Chek mittaa kyllä, mutta muistuttaa että päiväys on ylitetty ja tulos voi olla epävarma. Tämä on turvallisempi vaihtoehto kun näkee edes jonkun mittaustuloksen eikä vain mittarin virhekoodia.

Mittari voi alkaa valehdella myös vanhuuttaan jolloin se kannattaisi vaihtaa uuteen.

Minulla on myös Contour-mittari, eikä sitä tarvitse tai edes voi kalibroida. En sitten tiedä, onko olemassa erilaisia Contour-mittareita. Ehkä mittarisi vain yksinkertaisesti on viallinen? Kysy diabeteshoitajalta, saisitko uuden. Minulle ainakin tarjottiin heti uutta mittaria, kun valitin että mittari antaa virheilmoituksia. (Vika ei ollut mittarissa, vaan liuskoissa.)

Muistelin että tuo Contour olisi erään Bayerin mittarin tyyppimerkki ja googlaamallahan tuo varmistui. Tuo mittari näkyi olevan käytössä sairaalassa kun viimeksi siellä mittailtiin verensokereitani.

Itse olen harkinnut jos hankin uuden mittarin niin USB-versio voisi olla näppärä. Mutta jos mittausliuskoissa on ollut ongelmia, pitääkin vielä harkita asiaa. Lisäksi pitää varmistaa että minkä valmistajien liuskoja ja lansettineuloja on saatavissa oman kunnan ilmaisjakelussa.

En tiedä tuosta mittarista, mutta itse totean vaan paljon mittaavana, ettei tuollainen heitto vielä kerra mittarin virheellisestä toiminnasta. Yleensähän heitot johtuvat itse mittaustilanteesta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen:

- peräkkäin eka veripisara antaaa eri tulosta kuin toka samasta reiästä
- onko joutunut puristamaan ei yhtään/vähän/paljon veren saamiseksi
- oliko sormet varmasti yhtä puhtaat, jos eri sormista
- ...

Tuossa siis vain jotain heittojen syitä. Eli todellakaan kaikki hietot eivät johdu mittarista ja toisaalta mittareissakin on se marginaali, jossa tulosten pitäisi pysyä, jos kaikki ulkoiset jutut ok.

Noista kalibroinneista, itselläni on mittari, jonka liuskapaketissa on aina kalibrointisiru, joka työnnetään uuden paketin käyttöönottovaiheessa mittariin. Liuskassa/purkissa on koodi ja jos tuo koodi on sama, ei uutta koodisirua ole pakko syöttää, mutta helpompi syöttää joka kerta, ettei unohdu. Silloin ei tuloksiin voi luittaa, siis jos koodisiru on eri numerolla kuin mitä liuskapurkissa. Mutta eri mittareissa on eri systeemit, kaiva se ohjekirja esille ja jos olet hukannut, niin löytynee myös valmistajan nettisivuilta.

Löysin netistä ohjeet. Ei tarvitse kalibroida. Tuo ei ollut ainut mittavirhe, niitä on ollut n. 20. Joskus näyttää puristetusta pisarasta isomman luvun kuin vapaasti vuotavasta. Täytynee pyytää uusi mittari.

Mittarit ja/tai liuskat katsotaan viallisiksi vasta silloin, kun heitto on yli 20 % oikeasta arvosta. Yleensä ovat alkujaan selvästi tarkempia. Nuo sinun ilmoittamat tulokset mahtuisivat vielä haarukkaan hyvin olettaen, että oikea arvo on jossakin välissä.

Joidenkin valmistajien liuskoissa on enemmän hajontaa kuin toisten. Lisäksi jotkut mittarit antavat keskimäärin korkeampia tai alempia arvoja kuin toisen valmistajan.

Eri mittareihin on saatavissa ko. mittarille sopivia testiliuoksia, joiden avulla voi testata, onko mittari liuskoineen valmistajan sallimassa haarukassa.

Jotta liuskojen antamia lukemia voi kunnolla vertailla, täytyisi liuskoihin imaista samasta verenpisarasta näyte.

Vasen käsi ja oikea käsi voivat antaa erilasia lukemia, koska verensokeri voi olla eri. Lisäksi eri sormista mitatut arvot poikkeavat keskenään. Ilmiö korostuu varsinkin silloin, kun verensokeri on muutostilassa eli siis laskemassa tai nousemassa.

Kun laboratoriossa otetaan kyynärtaipeen laskimosta verensokerin määrittämistä varten näyte, kannattaa tilanne hyödyntää oman mittarin tarkkuuden testaukseen. Ennenkuin reikä umpeutuu, imaistaan siitä omalle mittarille. Verrataan lukemia, kun laboratorion antama tulos on tiedossa. Voi tietysti tehdä parikin kertaa, jotta selviää, miten isoa heittoa on keskenään. Samoin voi vielä mitata saman käden sormenpäästäkin, niin näkee paljonko heittää sormenpään hetkellinen arvo laskimonäytteen verensokeriin.