Jokainen ihminen tietää sen milloin on oikea aika menettää oma neitsyytensä. Tähän vaikuttaa ihmisen luonne, arvomaailma yms. Itse pääsin poikuudesta eroon 26 vuotiaana. Osa ihmettelee, että miten näin vanhana, joten voin myös hieman tarkentaa. Tilaisuuksia olisi ollut useita, mutta ikinä en ole halunnut itselleni mitään yhden yön hoitoa tai panokaveria tai muutakaan tällaista. Nykyaikana ihmiset ovat vapaamielisempia ja tämä johtuu osittain myös yhteiskunnan tuomista kriteereistä millainen ihminen pitäisi olla ja mihin muottiin hänen tulisi sopia. Menetin poikuuteni omalle tyttöystävälleni, joka oli jo oman neitsyytensä menettänyt ja jonka kanssa olemme edelleen yhdessä. Tietenkin asian kertominen oli vaikeaa. Ei ole helppo sanoa, että olen neitsyt tai että poikuus on vielä tallella. Ja tärkeät asiat eivät ole koskaan helppoja. Ainakaan niiden muotoileminen sanoiksi. Mutta minusta asia oli sellainen, että se piti sanoa. Tällä tavalla syntyy luottamus, toinen osaa neuvoa ja minun tapauksessani myös hillitä menoa. Olin hermostunut ja kävin ylikierroksilla ensimmäisellä kerrallani, joten rauhoittelu tuli enemmän kuin tarpeeseen. Esileikki oli mahtavaa ja itse yhdyntä kesti melkein tunnin. Kuuntelemalla toista ja rauhoittumalla ekasta kerrasta ei tule säätämistä ja se ei jää mieleen kauheana kokemuksena. Nuorempana mietin aina, että olenko erilainen kuin muut ikäiseni? Muut harrastavat seksiä (omien sanojensa mukaan ainakin) ja minä en. Miksi en halunnut ketä tahansa jonka olisin saanut? Olin jopa joskus ahdistunut siitä, että minulla oli vielä poikuus tallella. Nyt vanhempana ymmärrän, että oli hyvä että odotin sitä oikeaa. Eka kerta jäi kyllä mieleeni positiivisella tavalla. Ja oli oma kultanikin sitä mieltä, että hän oli otettu, kun kerroin asiasta suoraan hänelle. Luottamus on kaiken A ja O ja näin toinen suhtautuu asiaan erilailla. Ja mikäli toinen on jo kokenut, hän tietää myös neuvoa toista. Sama toimii myös siihen jos molemmat ovat kokemattomia. Puhukaa asiasta etukäteen, mitä odottuksia teillä on asian suhteen ja neuvokaa ja neuvokaa. Näin pystytte ottamaan toisen huomioon ja antamaan hänelle mahdollisimman hyvän nautinnon. Toivoisin myös muilta asiallisia kommentteja ja kertomuksia onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia.
Poikuuden menetys
5
3579
Vastaukset
- ootellen
Annoit poikuuden, sait ,,,,,. Enpä ainakaan minä olisi satatyytyväinen.
Että tälläinen kommentti. - fair_trade
Niin, kaikki eivät ole rellestäviä, suhteesta toiseen sinkoilevia seksinkuluttajia, niinkuin toinen ihminen olisi ruokalaji johon oma otin tökätään maistelua varten.
Kun on herkkä, syvällinen, tunteva ihminen, sitä ekakertaansa siirtää ja jää odottamaan joko sopivan kauan, kuten aloittaja, tai liian kauan. Liian kauan on silloin, kun iän puolesta kaikki jo olettavat ihmisen kokeneeksi ja kynnys todellisuuden ja unelmien välillä kasvaa liian korkeaksi ylittää.
Oikeastaan ei koskaan ole todella aivan liian myöhäistä, jos itse osaa mutkattomasti asiansa ottaa ja esittää. Se viisikymmenkaksivuotiaana ensimmäisen naisystävänsä saanut mies tältä palstalta jäi positiivisena esimerkkinä mieleen. Kukaan ei vain sitä ennen ollut häntä pyytänyt sänkyyn : ) - jamppe83
Itse olen 26-vuotias ja poikuus on yhtä tallella. Ulkonäöllisista seikoista tämä ei varmaankaan johdu sillä kehuja on tullut sillä saralla,vaan ehkä hieman liiallisesta ujoudesta ja malleista joita on lapsuudessa saanut. Näin aikuisena kuitenkin olen vastuussa tunteistani ja olen ryhtynyt kehittämään itseäni sosiaalisemmaksi hitaasti mutta varmasti.
Totuus on kuitenkin, että kumppanin kaipuu on jo kova. Enemmänkin henkisen kumppanin siis, seksiä olen aina pitänyt asiana mikä tulee suhteen mukana. Masturbointia voi harrastaa niin paljon kuin tykkää fyysisten tarpeiden laukaisemiseksi. Tämä kuitenkin vain on kirjaimellisesti fyysistä, sitä henkistä yhteyttä toiseen kaipaan suuresti. Yhden illan jutut ei kiinnosta hakemistarkoituksella, mutta kyllä sellainenkin varmaan kivaa voi olla tietyssä mielentilassa.
Tilaisuuksia tutustua ihmisiin on vähän ja ujolle ihmiselle se on muutenkin vaikeaa. Baareissa olen rellestänyt sen verran kyllä ettei se kiinnostaisi enää lainkaan. Olen myös työtön ja elämäntilanne ei muutenkaan parhaimmassa kunnossa, mutta tämähän on aina suhteellinen asia. Tällä hetkellä olen kuitenkin terve, liikun paljon ja olen iloisempi päivittäin. Mutta näinä yön tunteina pelottaa että jos todella tämä tilanne jatkuu vielä pitkään. Pelkään myös ehkä normaalia enemmän ylipäätään jotain pahaa tapahtuvan, siksi olen tähän asti vältellyt paljon riskien ottoa, se on ollu eräänlainen suojelukeino. Tuntuu että olen ansainnut terveen parisuhteen. Tunnen paljon katkeruutta onnellisia ihmisiä kohtaan välillä, monesti on sellainen tunne että olen vain surullinen sivustakatsoja. Ystävät ja tutut ovat sanoneet ja etenkin varmaan selkäni takana ihmetelleet miksei minulla ole naiskokemuksia vielä tässä iässä. Tämä ei itseäni haittaa, mutta maalaisjärjelläkin jo tajuan, että kuinka epätodennäköistä on että tapaisin jonkun uuden ihmisen/tai hurmaisin ihastukseni. Siinä täytyy kaikkien tähtien olla kohdallaan, minulla ei ole kuin usko ja luottamus tähän jäljellä ja välillä on vaikea uskoa kun näinkin kauan jo olen yksin ollut.
Siksi kysyisin sinulta "Nykyään "mies" miten tapasit kumppanisi? Miten tutustuit jne. Jokainen tarina on aina yksilöllinen mutta asia kiinnostaa kuitenkin. Uskon että tälläisessa asiassa laatu korvaa määrän, toivon vain että löydän oman kumppanini, samalla moni muukin asia varmasti järjestyisi.- Anonyymi
No joo, itse olen jo 53v ukkomies ja kahden lapsen isä, mutta 37 vuotta minäkin jouduin sitä poikuuden menetystä oottelemaan. Ja yhteen naiseen on nääkin kokemukset jääny, joten siinä mielessä meni ehkä hyvin, että se oli heti se elämäni nainen. Meiän tapaaminen alko jokseenkin hassusti. Alkuun yx vaimon lapsuudenystävä vastas mun netti-ilmotukseen ja sovittiin treffeistä. Meillä ei kuitenkaan synkannu ja homma jäi siltä osin siihen. No, meni puolisen vuotta ja joulusiivoo tehdessäni löysin tulostamani netti-ilmotusvastauksen ja päätin toivottaa tällekin tapaukselle hyvää joulua. Juttuahan riitti, joten päätin säilyttää vastauksen seuraavaan jouluunkin. Seuraavana jouluna kyselin taas kuulumisia ja pian sen jälkeen Amorin apulainen soitti itse. Olimme nimittäin molemmat työttömiä ja hän kyseli olinko huomannut Saarioisilla olevaa työpaikkailmoitusta. Hämmästyttiin molemmat kun huomattiin, että tiedonvaihto naapurikuntien välillä ei toiminut ja lähelläkin olevista paikoista vain osa näkyi molempien työkkäreiden sivuilla. Niinpä perustettiin tämmönen yhteinen työnvälityspalvelu ja ilmoteltiin aina toisen työkkärin alueella olleista, toiselle mahdollisesti sopivista työpaikoista.
Meni jonkin aikaa ja tämä yhteinen ystävämme teki sijaisuuden samassa päiväkodissa, jossa nykysellä vaimollani oli vakipaikka. He eivät olleet nähneet toisiaan yläasteen jälkeen ja ja juttu ajautui lopulta miehhiinkin. Vaimoni totes saaneensa miehistä tarpeekseen ja meinas ryhtyä vanhaxpiiax. Siihen yhteinen ystävämme yhtäkkiä totes että äläs ny, kun mää tiedän sulle just sopivan miehen. Sit se pyysi lupaa saada lähettää emännän puhelinnumeron mulle.
Alkuun pommittelin emäntää textareilla, mutta ruinasin siltä pian soittoluvan, jonka jälkeen puheluaikaa vierähtikin pari tuntia. Se oli rakkautta ensi kuulemalta. Hän oli luullut ettei kaltaisiani miehiä ollut olemassakaan. Itse olen muun muassa lintuharrastaja ja hän luuli ettei miehet tykkää luonnosta.
Pianhan se meni siihen, että jäin treffien jälkeen yöksi, ja kaiken lisäksi siinä kävi niin, että vaikka muuten olin jännityksestä jäykkänä se osa jonka ois pitänytkin olla jäykkänä oli kaikkea muuta. Oli sillä kuitenkin se vaikutus, että emäntä vaati mua tuleen seuraavana yönä uusinnalle vaikka mulla oli ju-jutsureenit myöhään illalla. Emäntä oli meenyt illalla aikaisemmin nukkumaankin ollakseen sitten virkeänä, kun tulen. Kuinka ollakaan ovisummeri ei toiminut yöaikaan eikä emäntä herännyt puhelinsoittooni. Olin jo matkalla takaisinpäin, kun emäntä heräs, ihmetteli kun en ollu viä tullut, huomas että olin soittanu ja soitti takas. Kerroin, että ovisummeri ei ollu toiminut ja käännyin taas takaisin ja soitin ovella uudelleen, jolloin emäntä tuli yöpaidassaan avaamaan. Vireystila oli siis hyvä ja sinä yönä lopulta poikuuskin siirtyi historiaan.
Meni puolisen vuotta, siirsin kirjani emännän luo, siitä vuoden päästä oltiin kihlapari ja parin vuoden päästä astuimme avioon. Lapsista esikoispoika synty viiden vuoden päästä ja vajaa neljä vuotta sen jälkeen tytärkin.
Verkottumista voin suositella. Ainakin itse tunsin monia tyttöjä ihan vaan ystävinä ja jos kysyt niiltä apua voit saada niiden kautta uusia ystäviä, kunnes joku mukava sinkkutyttökin osuu kohdalle ja sit mennään notta hippulat vinkuu ja morkoonit soi.
- Nykyään "mies"
Itselläni oli vähän samoja ongelmia. Olin kanssa ujo ja vähän omiin oloihini vetäytyvä. Eräänä päivänä päätin, että nyt on aika muuttaa hieman itseäni ja lähestymistapaani toisia ihmisiä kohtaan. Oman kumppanini tapasin 2 vuotta sitten eräällä suurella leirillä, missä oli noin 15000 muutakin ihmistä. Aluksi vietimme päivät ja leirin lopussa myös illat ja aamu yöt yhdessä jutellen erilaisista asioista. Viimeisenä yönä rohkenin pussata kyseistä naista. Kunhan olin ensin saanut itseni kerättyä kokoon suoritusta varten. Sen verran minua pelotti silloin. Jatkoimme tapaamista leirin jälkeen ja 6 kk seurusteltuamme päätimme muuttaa yhteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 803639
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t302404Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä852060Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian191590- 281431
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261429Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71384Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu671337Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101237Kerro nainen
Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.531085