JUMALAN SANAN VOIMASTA

JUMALAN SANA PELASTAA

Jumalan Sanan voima ei rajoitu ainoastaan uskoon tulleen ihmisen elämään. Jumalan Sanan kautta ja voimalla ihminen tuli uskoon. Se on kaikkein suurin ihme kun syntinen pelastuu ja uudestisyntyy Jumalan lapseksi. Jumalan Sanan voimasta Sanaan uskova pelastuu ja uudestisyntyy Jumalan lapseksi. Seuraavassa kerron omakohtaisesti konkreettisesti kokemani Jumalan Sanan pelastavan voiman.

Olin hengellisessä tilaisuudessa jättäytymässä Jeesukselle Kristukselle. En saanut mitään tuntemuksia enkä kokenut yhtään mitään. Silloin sain Jumalan Sanan joka nosti minut ja pelasti minut. Lue kertomukseni tätä käsittelevä osa tai… Jos tahdot lukea koko uskoon tulo kertomukseni saadaksesi taustaa alla olevalle kertomukselleni, löydät sen www.jaikal.se . Mutta nyt kerron Jumalan Sanan toimivuudesta Pelastajana.

OMAKOHTAINEN KOKEMUS JUMALAN PELASTAVASTA SANASTA

Kävelin salin edessä seisovan seurakunnan saarnaajan luokse. En kuunnellut saarnaajan rukousta sillä minä odotin Jumalan koskettavan minua voimakkaasti. Keskityin Jeesukseen ja odottamaani kokemukseen. Pyysin ajatuksissani Jeesusta ottamaan minut tällaisena.

Petyin valtavasti koska en nyt kokenut yhtään mitään. Olin varma mennessäni eteen ja polvistuttuani Jeesuksen eteen että nyt saisin suuren ja siunatun kokemuksen. Olin viikkoa aikaisemmin kokenut Jeesuksen kosketuksen vastaavassa kokouksessa. Jeesus paransi minut ja minä tulin hyvin siunatuksi. Olin silloin ainoastaan käynyt katsomassa mitä Jumala tekee. Silloin aikomukseni ei ollut ollenkaan antautua Jumalalle siinä kokouksessa. Siitä huolimatta sain valtavan siunauksen kun Jumalan parantava voima meni ruumiini sisällä. Viikkoa myöhemmin olin nyt polvillani Jeesuksen edessä ja annoin itseni kokonaan Hänelle. Päättelin; tottahan Hän nyt koskettaa minua vielä voimakkaammin. Mutta taivas tuntui nyt olevan suljettu.

SAATANAN VALHEEN AVANNOSSA

Oltuani siinä aikani polvillani, saarnaaja nousi ja jätti minut ihan yksin. Minua alkoi jo huolestuttamaan syntynyt tilanne koska en kokenut yhtään mitään. Minä puhuin Jeesukselle ajatuksissani vetoamalla Häneen: "Jeesus, tässä minä nyt olen Sinun edessäsi. Minä en voi tulla tämän paremmaksi ihmiseksi. Ota minut tällaisena kuin olen."
Ei mitään vastausta eikä mitään tuntemuksia. Hetken kuluttua nostin päätäni ja katsoin ympärilleni. Näin uskovia jotka nousivat penkeistään ja kävelivät kohti ovea luoden hymyileviä katseita minuun. He olivat lähtemässä pois. Siinä aloin ajatuksissani saarnaamaan itselleni tähän tapaan:

"Nyt sinä olet vienyt uskon asiasi niin pitkälle kuin osaat ja ymmärrät. Sinä tulit Jeesuksen luokse mutta Jeesus ei ottanutkaan sinua vastaan. Kaikki on nyt loppu. Sinulla oli mahdollisuutesi viikko sitten kun sait kokea Jeesuksen parantavan kosketuksen ja suuren siunauksen. Nyt on jo aivan liian myöhäistä. Muistat saarnaajan kutsun: "Täällä on monia joiden pitäisi tulla Jeesuksen luokse". Sinä olit yksi heistä mutta sinä et silloin mennyt Jeesuksen luokse. Ei Jeesus enää huoli sinua koska silloin hylkäsit Hänen kutsunsa vaikka Hän siunasi sinua niin voimakkaasti. Nouse nyt ja lähde äkkiä täältä pois. Älä koskaan enää palaa tänne takaisin. Katso nyt noita ihmisiäkin. Ne nauravat sinulle ja pilkkaavat sinua koska he tietävät että sinä tulit Jeesuksen luokse ja että Jeesus ei ottanutkaan sinua vastaan ja että nyt sinä joudut Helvettiin. Mene kotiin ja hirtä itsesi sinne pihakoivuun."

Ymmärrät että tuo saarna ei kuulostanut hyvältä. Minä mietin että voiko helluntailaiset todella nauraa minulle ja pilkata minun kohtaloani. Ovatko he todella niin kylmiä ja julmia ihmisiä? Se ei tuntunut uskottavalta. Mutta minä olin nyt umpikujassa. Mitä tehdä? Olin vienyt uskon asiani niin pitkälle ja syvälle kuin osasin ja ymmärsin. Olin polvillani Jeesuksen Kristuksen edessä. Kuitenkaan Jeesus ei ottanut minua vastaan. Tältä se nyt näytti minun tilanne. Olin seinää vasten. Ajattelin siinä mielessäni etten voi lähteä kirkosta mihinkään. Olinhan tullut Jeesuksen luokse ja koska Jeesus ei ota minua vastaan, minulla ei ole enää mitään paikkaa mihin mennä. Koin että olen tyhjän päällä. Siksi en voinut lähteä mihinkään. Niin minä istuin takaisin kirkon penkille. Päätin; "Tässä istun enkä muuta voi. Helluntailaiset saavat kantaa minut väkisin ulos kirkosta sillä, minä en lähde vapaehtoisesti Jeesuksen luota mihinkään." En yksinkertaisesti voinut lähteä kirkosta ulos tyhjän päälle. Mihin minä olisin mennyt? En mihinkään!

jatkuu...

jaikal kirjoitti:

JUMALAN SANA PELASTAA

Jumalan Sanan voima ei rajoitu ainoastaan uskoon tulleen ihmisen elämään. Jumalan Sanan kautta ja voimalla ihminen tuli uskoon. Se on kaikkein suurin ihme kun syntinen pelastuu ja uudestisyntyy Jumalan lapseksi. Jumalan Sanan voimasta Sanaan uskova pelastuu ja uudestisyntyy Jumalan lapseksi. Seuraavassa kerron omakohtaisesti konkreettisesti kokemani Jumalan Sanan pelastavan voiman.

Olin hengellisessä tilaisuudessa jättäytymässä Jeesukselle Kristukselle. En saanut mitään tuntemuksia enkä kokenut yhtään mitään. Silloin sain Jumalan Sanan joka nosti minut ja pelasti minut. Lue kertomukseni tätä käsittelevä osa tai… Jos tahdot lukea koko uskoon tulo kertomukseni saadaksesi taustaa alla olevalle kertomukselleni, löydät sen www.jaikal.se . Mutta nyt kerron Jumalan Sanan toimivuudesta Pelastajana.

OMAKOHTAINEN KOKEMUS JUMALAN PELASTAVASTA SANASTA

Kävelin salin edessä seisovan seurakunnan saarnaajan luokse. En kuunnellut saarnaajan rukousta sillä minä odotin Jumalan koskettavan minua voimakkaasti. Keskityin Jeesukseen ja odottamaani kokemukseen. Pyysin ajatuksissani Jeesusta ottamaan minut tällaisena.

Petyin valtavasti koska en nyt kokenut yhtään mitään. Olin varma mennessäni eteen ja polvistuttuani Jeesuksen eteen että nyt saisin suuren ja siunatun kokemuksen. Olin viikkoa aikaisemmin kokenut Jeesuksen kosketuksen vastaavassa kokouksessa. Jeesus paransi minut ja minä tulin hyvin siunatuksi. Olin silloin ainoastaan käynyt katsomassa mitä Jumala tekee. Silloin aikomukseni ei ollut ollenkaan antautua Jumalalle siinä kokouksessa. Siitä huolimatta sain valtavan siunauksen kun Jumalan parantava voima meni ruumiini sisällä. Viikkoa myöhemmin olin nyt polvillani Jeesuksen edessä ja annoin itseni kokonaan Hänelle. Päättelin; tottahan Hän nyt koskettaa minua vielä voimakkaammin. Mutta taivas tuntui nyt olevan suljettu.

SAATANAN VALHEEN AVANNOSSA

Oltuani siinä aikani polvillani, saarnaaja nousi ja jätti minut ihan yksin. Minua alkoi jo huolestuttamaan syntynyt tilanne koska en kokenut yhtään mitään. Minä puhuin Jeesukselle ajatuksissani vetoamalla Häneen: "Jeesus, tässä minä nyt olen Sinun edessäsi. Minä en voi tulla tämän paremmaksi ihmiseksi. Ota minut tällaisena kuin olen."
Ei mitään vastausta eikä mitään tuntemuksia. Hetken kuluttua nostin päätäni ja katsoin ympärilleni. Näin uskovia jotka nousivat penkeistään ja kävelivät kohti ovea luoden hymyileviä katseita minuun. He olivat lähtemässä pois. Siinä aloin ajatuksissani saarnaamaan itselleni tähän tapaan:

"Nyt sinä olet vienyt uskon asiasi niin pitkälle kuin osaat ja ymmärrät. Sinä tulit Jeesuksen luokse mutta Jeesus ei ottanutkaan sinua vastaan. Kaikki on nyt loppu. Sinulla oli mahdollisuutesi viikko sitten kun sait kokea Jeesuksen parantavan kosketuksen ja suuren siunauksen. Nyt on jo aivan liian myöhäistä. Muistat saarnaajan kutsun: "Täällä on monia joiden pitäisi tulla Jeesuksen luokse". Sinä olit yksi heistä mutta sinä et silloin mennyt Jeesuksen luokse. Ei Jeesus enää huoli sinua koska silloin hylkäsit Hänen kutsunsa vaikka Hän siunasi sinua niin voimakkaasti. Nouse nyt ja lähde äkkiä täältä pois. Älä koskaan enää palaa tänne takaisin. Katso nyt noita ihmisiäkin. Ne nauravat sinulle ja pilkkaavat sinua koska he tietävät että sinä tulit Jeesuksen luokse ja että Jeesus ei ottanutkaan sinua vastaan ja että nyt sinä joudut Helvettiin. Mene kotiin ja hirtä itsesi sinne pihakoivuun."

Ymmärrät että tuo saarna ei kuulostanut hyvältä. Minä mietin että voiko helluntailaiset todella nauraa minulle ja pilkata minun kohtaloani. Ovatko he todella niin kylmiä ja julmia ihmisiä? Se ei tuntunut uskottavalta. Mutta minä olin nyt umpikujassa. Mitä tehdä? Olin vienyt uskon asiani niin pitkälle ja syvälle kuin osasin ja ymmärsin. Olin polvillani Jeesuksen Kristuksen edessä. Kuitenkaan Jeesus ei ottanut minua vastaan. Tältä se nyt näytti minun tilanne. Olin seinää vasten. Ajattelin siinä mielessäni etten voi lähteä kirkosta mihinkään. Olinhan tullut Jeesuksen luokse ja koska Jeesus ei ota minua vastaan, minulla ei ole enää mitään paikkaa mihin mennä. Koin että olen tyhjän päällä. Siksi en voinut lähteä mihinkään. Niin minä istuin takaisin kirkon penkille. Päätin; "Tässä istun enkä muuta voi. Helluntailaiset saavat kantaa minut väkisin ulos kirkosta sillä, minä en lähde vapaehtoisesti Jeesuksen luota mihinkään." En yksinkertaisesti voinut lähteä kirkosta ulos tyhjän päälle. Mihin minä olisin mennyt? En mihinkään!

jatkuu...

Lue lisää

JUMALA PUUTTUU ASIAAN

Siinä istuessani vierelleni tuli uskova, minulle täysin tuntematon mies. Hän kysyi minulta: "Miten sinulla on asiat?" En kyennyt vastaamaan hänelle yhtään mitään. Peitin käsillä kasvoni ja painoin pääni polvieni väliin runsaan kyyneltulvan kastellessa kasvoni ja käteni. Pelkäsin että tuo mies huomaa tilani ja näkee minun itkevän. Olinhan jo yli 30 -vuotias aikuinen mies.
Jos kuvaisin tuntemuksiani mitä tuossa hetkessä koin. Olin pudonnut myöhäissyksyn hyisen kylmään avantoon. Ympärilläni oli täydellinen pimeys. Olin jätetty pelastuksen ulkopuolelle ja siksi kadotettu ihmisparka. Mitään toivoa pelastuksesta ei ollut. Kukaan ei voisi auttaa minua. Olin varma siitä että hukun. Helvetin kauhut ja suuri pelko ja epätoivo valtasi minut.
Myöhemmin olen ymmärtänyt että olin kirjaimellisesti Saatanan valheen avannossa ja että hän oli näiden ajatuksieni takana.

JUMALAN SANA, TOIVON LAMPPU

No, nyt sitten vieressäni seisoi Jumalan palvelija, Jumalan sotilas. Hän ei ollut aseeton, Jumalan kiitos! Hänellä oli aseenaan Jumalan Sanan miekka. Olen myöhemmin kuvannut tuota Jumalan Sanan miekkaa myös Jumalan Sanan pelastusköydeksi. Tuo mies oli kysynyt minulta että miten minun asiani ovat.

En kyennyt kyynelteni keskeltä vastaamaan hänelle sanaakaan. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän sanoi: "Sinä tulit Jeesuksen luokse." Hämmästyin ja huomasin että tuo on totta. Näin olin ajatellut ja päättänyt mennessäni eteen rukoiltavaksi. Mutta mistä hän tämän tietää? Sitten hän jatkoi:

"Jeesus Kristus sanoo: Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Sinä saat jäädä Jeesuksen luokse ja hän ei koskaan hylkää sinua."

Silloin syttyi toivon lamppu sydämeeni. Muistin Jeesuksen sanoneen nuo Sanat Raamatun sivuilla. Olin joskus itse lukenut nuo Sanat Raamatusta. Jos en olisi tiennyt Jeesuksen sanoneen noita Sanoja, minun olisi ollut pakko pyytää miestä näyttämään Raamatusta tuo Jeesuksen lupaus. Niin vakavasta asiasta oli kysymys. Nyt kun muistin Jeesuksen antaneen tuon lupauksen, minä uskoin että Jeesus todella on sen puhunut. Jumalan sotilas jatkoi tuota puhettaan: "Usko ei ole kiinni tunteista. Tunteetkin kyllä tulevat sitten myöhemmin. Usko Jumalan Sanan lupaukset ja lepää Hänessä." Toivon lamppu paloi nyt kirkkaana.

Minua ei todellakaan voinut tuosta tilanteesta pelastaa mitkään ihmisten vakuuttelut. Tarvitsin jotakin paljon luotettavampaa josta ottaa kiinni. Sain Jumalan Sanan. Jumalan sotilas heitti minulle Jumalan Sanan pelastuksen köyden. Hän ikään kuin sanoi: "Ota tästä kiinni."

Vertailin hetken mielessäni tuota Jeesuksen Sanaa ja sitä sanaa mitä olin aikaisemmin ajatellut, nimittäin sitä sanaa että Jeesus ei ottanut minua vastaan. Tässä oli nyt kaksi toisistaan vastakkaista ilmoitusta. Mietin kumpaan ilmoitukseen kiinnittäisin uskoni ja luottamukseni. Mikä tässä syntyneessä tilanteessani on nyt totuus? Koska minä olin hukkumassa eikä minulla ollut mitään muuta mistä ottaa kiinni kuin Jeesuksen lupaus, päätin panna kaiken uskoni ja luottamukseni tuohon Jeesuksen lupaukseen: "Sitä joka minun luokseni tulee, minä en heitä ulos" (Joh 6:37). Päättelin mielessäni että Jeesus ei voi valehdella ja että tuo lupaus täytyy koskea myös minua tässä hetkessä siitäkin huolimatta vaikka en nyt koe yhtään mitään ja vaikka tulen Hänen luokseen näin myöhään. Tartuin uskossa kiinni Jeesuksen lupaukseen.

Tiedätkö mitä minulle tapahtui? Tuo Jeesuksen Sana nosti minut kuiville siitä Saatanan hyisen jäätävästä valheen avannosta. Haluan painottaa tätä totuutta. Minulla ei todellakaan ollut mitään muuta kuin tuo Jumalan Sana josta ottaa kiinni. Ilman Jumalan Sanaa olisin hukkunut Saatanan valheeseen. Jumalan Sana pelasti ja nosti minut kun otin siitä kiinni uskossa ja luotin siihen. Jumalan pelastava Sana astui voimaan elämässäni kun uskoin sen ja otin sen vastaan. Sain kokea Jes 46:4 Sanan konkreettisesti omalle kohdalleni;

"Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin MINÄ NOSTAN, MINÄ KANNAN JA PELASTAN."

Näin minä koin Jumalan Sanan pelastavan voiman jättäytymiseni tilanteessa. Jumalan Sanan voima on sama myös uskovan elämässä. Emmehän anna Jumalan Sanan kärsiä inflaatiota elämässämme.

Lopeta jo jaikal. Nolaat vaan ittes. On väärin kun meidät helluntailaiset niputetaan kaikki samanlaisiksi vaikka meissä on "normaalejakin" ihmisiä.
Tiedän että sinunlaistesi vuoksi moni joutuu salaamaan helluntailaisuutensa ja se on väärin. Häpeän tunnustaa, mutta niin minäkin joskus teen, kun joku kertoo käyneensä näillä sivuilla ja haukkuu "jaikalia" ja "Mohikaania". Voi sitä naurua ja pilkkaa mitä joutuu kuuntelemaan. Eivät nämä onneksi sentään kuitenkaan uskovia pilkkaa.

Tunnen myötähäpeää kirjoitti:

Lopeta jo jaikal. Nolaat vaan ittes. On väärin kun meidät helluntailaiset niputetaan kaikki samanlaisiksi vaikka meissä on "normaalejakin" ihmisiä.
Tiedän että sinunlaistesi vuoksi moni joutuu salaamaan helluntailaisuutensa ja se on väärin. Häpeän tunnustaa, mutta niin minäkin joskus teen, kun joku kertoo käyneensä näillä sivuilla ja haukkuu "jaikalia" ja "Mohikaania". Voi sitä naurua ja pilkkaa mitä joutuu kuuntelemaan. Eivät nämä onneksi sentään kuitenkaan uskovia pilkkaa.

Lue lisää

Jos sinä häpeät Elävän Jumalan seurakuntaa ja Jumalan vaikutusta seurakunnassa ja yksilöuskovissa, miksi olet seurakunnassa. Ei sinun ole pakko olla helluntailainen.

Jos sinä tyydyt uskoon ja jumalasuhteeseen jossa ei tapahdu mitään, se on sinun asiasi. Minä en tyydy sellaiseen jumalasuhteeseen.

Minä olen sitä mieltä että Jumala on elävä persoona.
Olen vielä sitäkin mieltä että Hän elää ja asuu uskovien keskuudessa ja heissä. Uskovissa ja heidän kanssaan elävä Jumala ei ole passiivinen Jumala joka passiivisena katsoisi sivusta meidän touhujamme ja sanoo: "Koittakaa pärjätä ilman minua".

Ei niin. Jumala on elävä Jumala joka vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä niin että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Jumalan tahdon tapahtuminen voi olla hyvinkin näkyvää ja tuntuvaa. Se voi olla koko elämän muuttava tapahtuma.

Syntinen voi pelastua. Hän voi tulla Jumalan lapseksi.
Syntinen ja Jumalan lapsi voi kokea Jumalan parantavan voiman. Jumalan lapsi voi tehdä Jeesuksen tekoja.

Mitä häpeämistä tässä on? Vai tarkoitatko sinä että kyllä Jumala saa vaikuttaa ja tehdä ihmeitä mutta ei niistä saa puhua jotta uskosta osattomat eivät pilkkaisi?

Paavali ei näyttänyt olevan yhtä nöyrä kuin sinä näytät olevan

Room 15:
13. Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.
14. Veljeni, minä kyllä olen varma teistä, että te jo ilmankin olette täynnä hyvyyttä ja kaikkinaista tietoa, niin että myös kykenette neuvomaan toinen toistanne.
15. Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille näitä asioita, sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut
16. sitä varten, että minä olisin Kristuksen Jeesuksen palvelija pakanain keskuudessa, papillisesti toimittaakseni Jumalan evankeliumin palvelusta, niin että pakanakansoista tulisi otollinen ja Pyhässä Hengessä pyhitetty uhri.
17. Minulla on siis kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa palvellessani Jumalaa;
18. sillä minä en rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus, saattaakseen pakanat kuuliaisiksi, on minun kauttani vaikuttanut sanalla ja teolla,
19. tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Pyhän Hengen voimalla, niin että minä Jerusalemista ja sen ympäristöstä alkaen Illyrikoniin saakka olen suorittanut Kristuksen evankeliumin julistamisen,
20. ja sillä tavoin, että olen pitänyt kunnianani olla julistamatta evankeliumia siellä, missä Kristuksen nimi jo on mainittu, etten rakentaisi toisen laskemalle perustukselle,
21. vaan niinkuin kirjoitettu on: "Ne, joille ei ole julistettu hänestä, saavat hänet nähdä, ja jotka eivät ole kuulleet, ne ymmärtävät".

jaikal kirjoitti:

Jos sinä häpeät Elävän Jumalan seurakuntaa ja Jumalan vaikutusta seurakunnassa ja yksilöuskovissa, miksi olet seurakunnassa. Ei sinun ole pakko olla helluntailainen.

Jos sinä tyydyt uskoon ja jumalasuhteeseen jossa ei tapahdu mitään, se on sinun asiasi. Minä en tyydy sellaiseen jumalasuhteeseen.

Minä olen sitä mieltä että Jumala on elävä persoona.
Olen vielä sitäkin mieltä että Hän elää ja asuu uskovien keskuudessa ja heissä. Uskovissa ja heidän kanssaan elävä Jumala ei ole passiivinen Jumala joka passiivisena katsoisi sivusta meidän touhujamme ja sanoo: "Koittakaa pärjätä ilman minua".

Ei niin. Jumala on elävä Jumala joka vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä niin että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Jumalan tahdon tapahtuminen voi olla hyvinkin näkyvää ja tuntuvaa. Se voi olla koko elämän muuttava tapahtuma.

Syntinen voi pelastua. Hän voi tulla Jumalan lapseksi.
Syntinen ja Jumalan lapsi voi kokea Jumalan parantavan voiman. Jumalan lapsi voi tehdä Jeesuksen tekoja.

Mitä häpeämistä tässä on? Vai tarkoitatko sinä että kyllä Jumala saa vaikuttaa ja tehdä ihmeitä mutta ei niistä saa puhua jotta uskosta osattomat eivät pilkkaisi?

Paavali ei näyttänyt olevan yhtä nöyrä kuin sinä näytät olevan

Room 15:
13. Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.
14. Veljeni, minä kyllä olen varma teistä, että te jo ilmankin olette täynnä hyvyyttä ja kaikkinaista tietoa, niin että myös kykenette neuvomaan toinen toistanne.
15. Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni teille näitä asioita, sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut
16. sitä varten, että minä olisin Kristuksen Jeesuksen palvelija pakanain keskuudessa, papillisesti toimittaakseni Jumalan evankeliumin palvelusta, niin että pakanakansoista tulisi otollinen ja Pyhässä Hengessä pyhitetty uhri.
17. Minulla on siis kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa palvellessani Jumalaa;
18. sillä minä en rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus, saattaakseen pakanat kuuliaisiksi, on minun kauttani vaikuttanut sanalla ja teolla,
19. tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Pyhän Hengen voimalla, niin että minä Jerusalemista ja sen ympäristöstä alkaen Illyrikoniin saakka olen suorittanut Kristuksen evankeliumin julistamisen,
20. ja sillä tavoin, että olen pitänyt kunnianani olla julistamatta evankeliumia siellä, missä Kristuksen nimi jo on mainittu, etten rakentaisi toisen laskemalle perustukselle,
21. vaan niinkuin kirjoitettu on: "Ne, joille ei ole julistettu hänestä, saavat hänet nähdä, ja jotka eivät ole kuulleet, ne ymmärtävät".

Lue lisää

Älä nyt tykkää huonoa, mutta minun oli tämä sanottava ja tiedän että moni muukin on yrittänyt sinulle sitä täällä kertoa. Jotkut kyllä vähän liiankin kovin sanoin yrittäneet saada sinua nöyrtymään ja tulemaan kaidalle uudesti syntyneen uskovan tielle.

Tunnen myötähäpeää kirjoitti:

Älä nyt tykkää huonoa, mutta minun oli tämä sanottava ja tiedän että moni muukin on yrittänyt sinulle sitä täällä kertoa. Jotkut kyllä vähän liiankin kovin sanoin yrittäneet saada sinua nöyrtymään ja tulemaan kaidalle uudesti syntyneen uskovan tielle.

Lue lisää

>>>Jotkut kyllä vähän liiankin kovin sanoin yrittäneet saada sinua nöyrtymään ja tulemaan kaidalle uudesti syntyneen uskovan tielle.

Tunnen myötähäpeää kirjoitti:

Älä nyt tykkää huonoa, mutta minun oli tämä sanottava ja tiedän että moni muukin on yrittänyt sinulle sitä täällä kertoa. Jotkut kyllä vähän liiankin kovin sanoin yrittäneet saada sinua nöyrtymään ja tulemaan kaidalle uudesti syntyneen uskovan tielle.

Lue lisää

Sitä paitsi minä en ota vastaan nuhteluita puskista huutavilta piilouskovilta. Se, joka puhuu Jumalalta saatua sanomaa uskaltaa nousta seisomaan yleisön edessä ja paljastaa rohkeasti astian jonka kautta sana tulee.

Sitten jos yleisö pelottaa ja on kuitenkin varma siitä että on saanut Jumalalta tehtävän nuhdella ja ojentaa minua, minulle voi kirjoittaa galleriaani. Minä en loukkaannu vaikka saan nuhteluita jos ne tulevat Jumalalta. Jumalalta tulleessa nuhtelussa on yksityiskohtia jotka vain Jumala ja minä tiedämme. Jumalan nuhtelussa on myös armo ja rakkaus sekä rohkaisua. Siitä tiedän kuka puhuu Jumalan asiaa ja kuka omiaan.

"Jaikal kirjoittaa aisaa."

Piti kirjoittaa: Jaikal kirjoittaa asiaa.

Eikös olekkin Jukka Lappalainen, iloinen asia että jaikal joka tuntee Raamatun sanoman ja on saanut opettamisen armolahjan Pyhältä Hengeltä, on täälläkin opettamassa meitä. Meillä on Jukka paljon opittavaa jaikalin opetuksista, sillä kumpikin meistä on vielä vajavainen. Luetaan nöyrin mielin mitä jaikal meille opettaa ja tutkiskellaan kaikessa rauhassa omasta Raamatustamme mitä Jumala sanansa kautta meille puhuu. Näin rakentukaamme uskossa Herraan Jeesukseen Kristukseen. Jaikalilla on Jumalalta saatu valtuus opettaa meitä, meistä kukaan ei voi Jumalan valtuutta ottaa jaikalilta pois. Eikä siihen pitäisi olla kenelläkään edes tarvetta ottaa pois?

Joten otetaan nöyrin mielin vastaan se mitä Jumala jaikalin kautta meille puhuu!